8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan riippumattomana yritykset ovat price takers markkinoille voi tulla ja sieltä pääsee pois vapaasti free entry and exit Kilpailun sanotaan olevan täydellistä (perfect competition) silloin, kun edellisten asioiden lisäksi kaikki valmistavat samanlaista tuotetta... jolloin tuotteella voi olla vain yksi hinta Edellisistä seuraa, että yritykset toimivat ikään kuin markkinahinta olisi vakio 1 1
8.1 Voiton maksimointi Yrityksen oletetaan maksimoivan voittoa yritys pitää tuotteen markkinahintaa P vakiona valitsee tuotoksen määrän Q siten, että voitto on mahdollisimman suuri Voitto = myyntitulot tuotantokustannukset = total revenue (TR) total cost (TC) = PQ TC(Q) Kustannusfunktion TC(Q) opimme jo edellä Kokonaistuloa kuvaava funktio TR(Q) = PQ on siinä mielessä yksinkertainen, että hinta P on vakio Q:n kasvaessa kokonaistulo kasvaa vakiovauhdilla P 2 2
Keskimääräiset tulot (average revenue) AR = TR/Q = PQ/Q = P mittaavat tuloja tuotettua yksikköä kohden ovat vakiot (= P) koska hinta on vakio Rajatulot (marginal revenue) MR = TR/ Q = (PQ)/ Q = P Q/ Q = P mittaavat tulojen kasvuvauhtia tuotoksen kasvaessa vähän ovat vakiot (= P) koska tulot kasvavat vakio vauhdilla 3 3
Voiton maksimoiva tuotoksen määrä on se, jolla rajatulo = rajakustannus eli Perustelu: MR = MC eli P = MC voitto = kokonaistulot kokonaiskustannukset => voiton kasvuvauhti = kokonaistulojen kasvuvauhti kokonaiskustannusten kasvuvauhti eli = rajatulo rajakustannus Voiton ollessa maksimissaan sen kasvuvauhti tuotoksen suhteen on nolla => rajatulo = rajakustannus Kuvio 8.1: voitto on maksimissaan pisteessä Q = Q MAX, jossa P = MC(Q MAX ) pisteessä Q 1 tulot kasvavat nopeammin kuin kustannukset, joten tuotosta kannattaa lisätä; pisteessä Q 2 päinvastoin 4 4
Kuvio 8.1 Kokonaistulot ja kokonaiskustannukset TR, TC, Yritys maksimoi voiton tuottamalla määrän, jolla rajakustannus = rajatulo TR = PQ TC(Q) max voitto kk: MC(Q MAX ) voitto Q 1 Q MAX Q 2 5 5 Q
Jatkuva ja diskreetti tapaus Edellisessä kuvassa ajattelimme, että Q on jatkuva suure. Kuvassa kaikki Q:n arvot (eivätkä vain kokonaislukuarvot) ovat mahdollisia tuotannon määriä. Oppikirjan esimerkeissä Q on diskreetti suure (Q:n järkeviä arvoja ovat Q=0,1,2 ) Oppikirjan taulukoissa rajakustannus (marginal cost) ja rajatulo (marginal revenue) on merkitty vastaavien tuotannon arvojen puoliväliin. Siis esim. MR(3)=R(4) R(3) ja MC(3)=C(4) C(3) piirretään rivien Q=3 ja Q=4 puoliväliin. 6
Oppikirjan merkinnöin: Kahdesta tuotannon arvosta suurempi on parempi aina kun niiden välissä MR>MC. Kahdesta tuotannon arvosta pienempi on parempi aina kun niiden välissä MR<MC. Diskreetissä tapauksessa ei aina päde, että MR=MC joidenkin taulukon rivien välillä! mutta oppikirjan esimerkit on valittu niin, että sellaiset rivit löytyvät. Seuraava taulukko on oppikirjan sivulta 291. Koska rivien Q=4 ja Q=5 välissä MR=MC, määrät Q=4 ja Q=5 ovat molemmat optimaalisia. 7
Oppikirjan esimerkki (s. 291) Määrät Q=4 ja Q=5 ovat molemmat optimaalisia (eli maksimoivat voiton), koska rivien Q=4 ja Q=5 välissä MR=MC. 8
Voiton maksimoinnin ongelma voidaan esittää myös kuviossa, jonka pystyakselilla mitataan hintaa sekä keskimääräisiä ja rajakustannuksia tästä saadaan johdettua yrityksen tarjontakäyrä Kuvio 8.2 kustannuskäyrät opimme luentojen luvussa 7 hinta P on yritykselle annettu maksimoidakseen voittonsa yritys valitsee sellaisen Q:n, jolla MC = MR eli MC = P jos Q on pienempi, esimerkiksi Q 1, niin MR 1 = P > MC 1 ja tuotosta kannattaa kasvattaa jos Q on suurempi, esimerkiksi Q 2, niin MR 2 = P < MC 2 ja tuotosta kannattaa vähentää kuvion yritys tuottaa voittoa, sillä Q:n optimaalisella arvolla Q max hinta ylittää keskimääräiset kokonaiskustannukset eli P > ATC 7 9
Kuvio 8.2 Voiton maksimointi Kustannukset ja tulot Yritys maksimoi voiton tuottamalla määrän, jolla rajakustannus = rajatulo. MC MC 2 P = MR 1 = MR 2 ATC P = AR = MR AVC MC 1 0 Q 1 Q MAX Q 2 Määrä 8 10
8.2 Yrityksen tarjontakäyrä Yrityksen tarjontakäyrä kuvaan tuotteen markkinahinnan ja yrityksen markkinoilla tarjoaman määrän välistä yhteyttä. Opimme edellä, että yritys valitsee tuotoksensa siten, että MC(Q) = P Koska MC-käyrä on nouseva, niin hinnan noustessa tarjottu määrä kasvaa, ja hinnan laskiessa tarjottu määrä pienenee. MC-käyrä kertoo siten siitä, miten tarjonta reagoi hintaan. Opimme seuraavaksi, että yrityksen tarjontakäyrä on: pitkällä aikavälillä se MC-käyrän osa, joka on ATC-käyrän yläpuolella lyhyellä aikavälillä se MC-käyrän osa, joka on AVC-käyrän yläpuolella 11
Pitkä aikaväli Pitkä aikaväli on sellainen, jonka aikana yritys voi muuttaa kaikkia tuotannontekijöitään sopeuttaa sekä työvoiman että pääoman määrää (esim tuotantolaitoksen kokoa) se voi tulla markkinoilla (entry) tai poistua sieltä (exit) Markkinoille tuloa ja sieltä poistumista koskeva päätös on siinä mielessä epäsymmetrinen, että edelliseen vaikuttavat kaikki kustannukset mutta jälkimmäiseen vain muut kuin uponneet kustannukset (sunk costs) uponneet kustannukset ovat sellaisia, joita ei saa takaisin esimerkiksi sanomalehtipaperia valmistavalla koneella ei voi muuta tehdä kuin paperia koneen kustannus on uponnut, ellei konetta saa myytyä kun tuotanto lopetetaan se ei silloin vaikuta yrityksen lopettamispäätökseen 10 12
Oletetaan, että yritys on markkinoilla. Milloin se poistuu sieltä (exit decision)? silloin kun voittoa ei synny eli yritys on tappiollinen poistuu kun TR < TC eli TR/Q < TC/Q eli P < ATC poistuu kun hinta putoaa alle keskimääräisten kustannusten ATC Yrityksen pitkän aikavälin tarjontakäyrä on MC-käyrän se osa, joka on ATC-käyrän yläpuolella kuvio 8.3 kun hinta kattaa juuri ja juuri keskimääräiset kustannukset niin voitto = 0 Yritys tuottaa voittoa silloin, kun P > ATC voiton määrä voidaan lukea kuviosta kuvio 8.4 (a) Yritys tuottaa tappiota silloin, kun P < ATC kuvio 8.5 (b) 11 13
Kuvio 8.3 Yrityksen pitkän aikavälin tarjontakäyrä Kustannukset Yrityksen pitkän aikavälin tarjontakäyrä MC ATC 0 Määrä Q Copyright 2004 South-Western 12 14
Kuvio 8.4 Voiton määräytyminen (a) Voittoa tuottava yritys Hinta Voitto = (P-ATC)Q MC ATC P ATC P = AR = MR 0 Q (voiton maksimoiva tuotos) Määrä 13 15
Kuvio 8.4 Voiton määräytyminen (b) Tappiota tuottava yritys Hinta MC ATC ATC P P = AR = MR Tappio 0 Q (tappion minimoiva tuotos) Määrä 14 16
Lyhyt aikaväli Lyhyt aikaväli on sellainen, jonka aikana yritys ei voi muuttaa kaikkia tuotannontekijöitään jokin niistä (esimerkiksi tuotantolaitoksen kapasiteetti) on vakio oletetaan että yritys voi sopeuttaa vain työpanoksen määrää, pääomapanos on kiinteä kiinteät kustannukset FC syntyvät kiinteistä tekijöistä, muuttuvat kustannukset VC muutettavissa olevista tekijöistä (eli tässä työvoimasta) Voitto = TR TC = TR (FC+VC) Voitto tuotettua yksikköä kohden = TR/Q (FC+VC)/Q = P AFC AVC 15 17
Yritys tuottaa tappiota, jos P < ATC Tappion suuruus on TC TR = FC + VC PQ Jos yritys toteuttaa tuotantoseisokin (shuts down), tappio on FC. Näemme, että tuotantoseisokki on lyhyellä tähtäimellä parempi vaihtoehto kuin tuotannon jatkaminen jos eli jos FC + VC PQ > FC VC >PQ eli (kuten Q:lla jakamalla nähdään) AVC >P Jos AVC<P<ATC, lyhyellä aikavälillä yritys tuottaa tappiolla eikä toteuta tuotantoseisokkia. Yritys poistuu markkinoilta jos pitkällä aikavälillä hinta P on pienempi kuin ATC. 18
Miksi kannattaa tuottaa lyhyellä aikavälillä, vaikka syntyy tappiota? Lyhyen tähtäimen tarkastelussa ajatellaan, että kiinteät kustannukset on pakko maksaa. On mahdollista, että tappiota syntyy joka tapauksessa. Silloin pienimpiin tappioihin ei välttämättä päästä olemalla tuottamatta mitään. Lisäksi: Markkinoilta poistumista koskeva päätös tehdään pitkän aikavälin näkökulmasta. Hinta voi olla alhainen tilapäisistä syistä, esimerkkinä matalasuhdanne Yhteenvetona: Yrityksen lyhyen aikavälin tarjontakäyrä on MCkäyrän se osa, joka on AVC-käyrän yläpuolella. 19
Kuvio 8.5 Yrityksen lyhyen aikavälin tarjontakäyrä Hinta Yrityksen lyhyen aikavälin tarjontakäyrä on MCkäyrän se osa, joka on AVC-käyrän yläpuolella MC ATC AVC 0 Määrä 18 20
8.3 Markkinatarjontakäyrä Aiemmin luvussa 3 opimme, että markkinatarjontakäyrä saadaan laskemalla kullakin hinnalla eri yritysten tarjoamat määrät yhteen tämä pätee sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä Oletuksena on kuitenkin se, että markkinoilla on tietty, kiinteä määrä yrityksiä Tässä luvussa opimme jo, että yritys poistuu markkinoilta, jos pitkällä aikavälillä P < minimi ATC Tämä pätee myös kääntäen: markkinoille tulee lisää yrityksiä aina kun P > minimi ATC Tässä ATC kattaa kaikki kustannukset, myös yrittäjän vaihtoehtoiskustannuksen eli tulon jonka saisi jossakin muualla 20 21
Nollavoittoehto (zero profit condition) markkinoille tulee niin paljon yrityksiä että P = min ATC eli että markkinahinta kattaa juuri ja juuri keskimääräiset kustannukset Tämä merkitsee sitä, että markkinatarjontakäyrä on vaakasuora, kun tarkastellaan niin pitkää aikaväliä, että yritysten määräkin voi muuttua Kuvio 8.6 21 22
Kuvio 8.6 Markkinatarjonta kun yritysten lukumäärä määräytyy nollavoittoehdosta (a) Yrityksen nollavoittoehto (b) Markkinatarjonta Hinta Hinta MC P = minatc ATC Tarjonta 0 0 Määrä (yritys) Määrä (markkinat) 22 23
8.4 Yrityksen ja markkinoiden vuorovaikutus Nyt voimme tarkastella, miten yksittäisten yritysten päätösten kautta markkinat reagoivat kysynnän vahvistumiseen Miten markkinat tietävät tuottaa enemmän? Oletetaan alkutilanne (kuvio 8.7a) sellaiseksi, että markkinat ovat tasapainossa D 1 = S 1 ja hinta on keskimääräisten kustannusten minimissä P 1 = min ATC yrityksiä on markkinoilla nollavoittoehdon määrittelemä määrä määrä ei kasva eikä vähene 23 24
Oletetaan seuraavaksi (kuvio 8.7b), että kysyntä vahvistuu asemaan D 2 esimerkiksi jäätelön kysyntä vahvistuu kuumana kesänä hinta nousee P 2 :een jossa S 1 = D 2 yritykset tuottavat määrän jolla MC = P 2 markkinat reagoivat tarjontakäyrää S 1 pitkin Nyt nollavoittoehto ei päde, vaan P 2 > minatc seurauksena on se,että markkinoille tulee uusia yrityksiä (kuvio 8.7c) tarjontakäyrä S 1 siirtyy oikealle asemaan S 2 jossa S 2 = D 2 ja hinta P 2 = min ATC nollavoittoehto pätee jälleen mutta yrityksiä on nyt markkinoilla enemmän kuin alkutilanteessa Lopputuloksen on tilanne, jossa markkinat ovat vastanneet kasvaneeseen kysyntää tarjontaa lisäämällä tarjonnan lisäys on tapahtunut viime kädessä yritysten lukumäärän kasvun kautta 24 25
Kuvio 8.7 Tarjonnan sopeutuminen kysynnän vahvistumiseen (a) Alkutilanne Hinta Yritys Hinta Markkinat MC ATC S 1 P 1 P 1 D 1 Pitkän ajan tarjonta 0 Määrä (yritys) 0 Määrä (markkinat) Markkinoiden tarjontakäyrä S 1 on yritysten tarjontakäyrien eli MCkäyrien summa. 25 26
Kuvio 8.7 Tarjonnan sopeutuminen kysynnän vahvistumiseen (b) Lyhyen aikavälin reaktio Hinta Yritys Hinta Markkinat P 2 P 1 Voitto MC ATC P 2 P1 S 1 D 1 D 2 Pitkän ajan tarjonta 0 Määrä (yritys) 0 Q 1 Q 2 Määrä (markkinat) Yritysten lukumäärä ei muutu vielä, vaan yritykset reagoivat hinnan nousuun tuottamalla enemmän. 26 27
Kuvio 8.7 Tarjonnan sopeutuminen kysynnän vahvistumiseen (c) Pitkän aikavälin reaktio Hinta Yritys Hinta Markkinat P 1 MC ATC P 2 P 1 S 1 S 2 Pitkän ajan tarjonta D 1 D 2 0 0 Q 1 Q 2 Q 3 Määrä (yritys) Määrä (markkinat) Yritysten lukumäärä markkinoilla kasvaa kunnes puhdas voitto eliminoituu. Markkinatarjonta S 2 siirtyy oikealle yritysten lukumäärän kasvun seurauksena. 27 28
Pitkän aikavälin tarjontakäyrä voi olla myös nouseva Yritysten määrä ei voi lisääntyä rajatta, koska resurssit ovat niukat Yritykset kustannusrakenteet poikkeavat toisistaan; markkinoille tulijoiden kustannukset suuremmat Silloin jotkut yritykset voivat ansaita voittoa myös pitkällä aikavälillä. Kustannusrakenteen eroista syntyvä voitto on normaali osa kilpailullisten markkinoiden toimintaa. 28 29