Työelämän ja tutkimuksen kieli ja viestintä opettaja Pasi Lankinen (huone 2.118) pasi.lankinen@metropolia.fi
Työelämän ja tutkimuksen kieli ja viestintä Ennakkovaatimus: Tekniikan suomi ja viestintä suoritettu hyväksytysti Laajuus ja tuntimäärä: 3 op (80 h) 3. ja 4. periodissa 28 tuntia harjoituksia/luentoja; itseopiskelu 52 tuntia Sisältö: Tutkimusraportoinnin käytänteet opinnäytetyössä ja alan kehittämistehtävissä Viestintä ja vuorovaikutus projektissa: suullinen projektiviestintä ja projektin dokumentit, esimerkiksi projektisuunnitelma ja raportit sekä tiedotteet Palaveri-, kokous- ja neuvottelutilanteet ja niiden asiakirjat Ammatillinen informaatiolukutaito
Työelämän ja tutkimuksen kieli ja viestintä Opintojakson arviointi harjoitukset, ei tenttiä työelämän ja projektiviestinnän eri elementteihin tutustuminen (osin ryhmissä/osin yksilöllisesti) esim. osana meneillään olevaa innovaatioprojektia tutkimuksen kieli ja viestintä: insinöörityöhön tutustuminen ja insinöörityön esittely (yksilöllisesti arvioiva referaatti valitusta työstä ja työn suullinen esittely pienryhmissä)
Mitä viestintä on? Vastaa kysymyksiin opintojakson Tehtävät-osiossa
Mitä viestintä on? Viestintää ovat Haukotus Graffiti junaradan varrella Lämpöyhtiön asiakastiedote Sibeliuksen Finlandiahymni Tekstiviesti Tuhkakuppi Frakki Matkapuhelin Koirien hännänheilutus Tv-mainos Vitsi Työpaikkailmoitus Savumerkki Coca Colan tuotemerkki Räjäytystyömaan varoitussignaali Linja-autoaikataulu Kurt Vonnegutin romaani Teurastamo nro 5 Määrittele viestinnän käsite niin, että se sisältää edellä mainitut ilmiöt. Minkälaisista elementeistä viestintä ilmiönä koostuu?
Viestintä on tapahtumasarja, jossa ilmenee seuraavanlaisia osatekijöitä Lähettäjä, aiheuttaja, aikaansaaja Idea, lähtökohta, alkuitu Merkkijärjestelmä Sanoma Kanava Viestin Ärsyke Vastaanottaja, reagoija, tulkitsija Tulkinta Mielikuva Palaute Häiriö Tulkintayhteisö, kulttuuri, maailmankuva
Epälineaarisen viestinnän malli (Åberg) Palaute idea ilmaistaan A pöytälamppu Sanoma Kanava B mielikuva tulkitaan H ä i r i ö t
Miksi ihmiset viestivät keskenään? Viestinnästä on vallalla noin kolme keskeistä näkemystä.
Prosessinäkökulma Viestintä on sanomien siirtoa, keskeistä on siis tiedon saaminen ja jakaminen. Lähettäjä ja kanava tarkastelun keskiössä. Vastaanottaja on passiivinen toimija.
Semioottinen näkökulma Viestintä on yhteisten merkitysten luomista, keskeistä on siis asioiden pohtiminen ja tiedon rakentaminen yhdessä ja tolkunotto. Keskiössä vastaanottaja ja tulkinta.
Tulkintayhteisönäkökulma Viestintä on yhteisöllisyyden luomista, keskeistä on siis tunne me-hengestä ja sen aikaansaaminen. Tarkastelussa viestinnän rituaalinen luonne.
Miksi yrityksissä viestitään? Mikä on viestinnän tehtävä yrityksissä? Näkemys 1: Laki määrää viestinnän vähimmäismäärän = lakisääteinen viestintä. Näkemys 2: Viestinnän avulla yritys tekee tulosta = tulosviestintä.
Näkemys 1:n tueksi: Yrityksen viestintää sääteleviä lakeja ja säännöksiä yhteistoimintalaki sisäisen viestinnän osalta arvopaperimarkkinalaki valtiovarainministeriön päätökset kirjanpitolaki kuluttajansuojalaki Rahoitustarkastuksen määräykset ja ohjeet pörssin ohjesääntö osakeyhtiölainsäädäntö
Näkemys 2:n tueksi: tulosviestinnän sisältö ja suunta 1. sisältö: tuote, palvelu 2. suunta: ulkoinen sisäinen koko työyhteisö
Tulosviestinnän osa-alueet, ns. Åbergin pitsa Henkilölähiverkot eli läheisverkostot Tulosviestintä markkikinointi, kumppa- nuus- verkot ulk. tiedotus, yhteystoiminta ja luotaus sisäinen operatiivinen työviestintä työhön sis. tiedotus, yhteystoiminta ja luotaus perehdytys työyhteisöön perehdytys Leif Åberg 1994 tuote/ palveluprofiili, brandi, näiden tutkimus yritys/johtajaprofiili, maine, näiden tutkimus Puskaradio
Työyhteisön viestintäjärjestelmä koostuu viestintäkanavista (esim. ilmoitustaulu) viestinnän järjestelyistä (minkälaisia asioita ilmoitustaululla viestitään, kuka vastaa ilmoitustaulusta, kuinka usein sitä päivitetään jne.) viestinnän ohjeista ja säännöistä (esim. kirjallinen ohjeistus ilmoitustaulun käytöstä)
Viestintäjärjestelmän suunnittelun lähtökohdat Viestinnällä on organisoidut puitteet. Viestintä on tavoitteellista. Viestinnän apuna käytetään teknisiä viestimiä. Viestintä rakentuu perusorganisaation viestintäjärjestelmän varaan. Epävirallinen viestintä on myös hyvä ottaa huomioon.
- Minkälaisessa tietotekniikan alan (tai muun alan) yrityksessä ja minkälaisessa työtehtävässä olet työskennellyt? Voit myös tarkastella viestintää Metropoliassa. - Minkälaisia hyviä tai huonoja kokemuksia sinulla on viestinnästä omassa työtehtävässäsi (opiskelussasi)? - Kerro esimerkkejä siitä, minkälainen käsitys viestinnästä yrityksessä on ollut ja miten Åbergin pitsan eri lohkot on ymmärretty ja toteutettu käytännössä. Miten Åbergin pitsaa voisi hyödyntää viestinnän kehittämisessä? (Ota selvää siitä, mikä on Åbergin pitsa ja miten se liittyy työyhteisön viestintään.) - Mikä on ollut haasteellisinta viestinnässä työtehtäviesi hoitamisessa? - Oletko mukana kevään aikana jossakin innovaatioprojektissa? Missä, minkälaisessa ja milloin? Vastaa Tuubiin ja varaudu kommentoimaan teemoja ensi tunnilla.
Lähteitä ja kirjallisuutta Aula, Pekka 2000. Kaaoksen johtaminen vai johtamisen kaaos. WSOY. Fiske, John. 1993. Merkkien kieli. Johdatus viestinnän tutkimukseen. Vastapaino. Heinonen, Sirkku, Klinberg, Päivi & Pentti, Päivi. 2011. Kaikkien aivot käyttöön. WsoyPro Joensuu, Sanna 2006. Kaksi kuvaa työntekijästä. Sisäisen viestinnän opit ja postmoderni näkökulma. Väitöskirja. Jyväskylän yo. Juholin, Elisa. 2008. Viestinnän vallankumous. Löydä uusi työyhteisöviestintä. WsoyPro, Kostiainen, Emma. 2003. Viestintä ammattiosaamisen ulottuvuutena. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Kuvalähde: ClipArt, valokuvat ja videot. 2013. http://office.microsoft.com/fi-fi/images Mäki-Maunu,s Meiju. 2012. Työelämän viestinnälliset kvalifikaatiovaatimukset. Tarkastelussa ammattikorkeakouluinsinöörien viestintäosaaminen. Vaasan yliopisto. Toivola Mirka. 2001. Vastavalmistunut ammattikorkeakouluinsinööri työelämän viestijänä. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Åberg, Leif. 2006. Johtamisviestintää. Esimiehen ja asiantuntijan viestintäkirja. Infor. Wiio, Osmo A. 1970. Ymmärretäänkö sanomasi? Weilin+Göös.