ominaista: organisoidut puitteet tavoitteellisuus teknisten viestinten käyttö P1 Johdatus viestintään sivuaineopiskelijoille

Transkriptio

1 Johdatus viestintään, teema 2: Organisaatioviestintä P1 Johdatus viestintään sivuaineopiskelijoille professori Leif Åberg kevät 2010 Organisaatioviestintä ominaista: organisoidut puitteet tavoitteellisuus teknisten viestinten käyttö

2 Organisointi ja organisaatio Organisointi: tapahtuma, jossa ihmiset liittyvät yhteen saavuttaakseen sellaisia tavoitteita, joihin yksinään eivät yltäisi Organisaatio: ihmisryhmittymä, joka pyrkii järjestelmällisesti tiettyihin päämääriin käytössään olevia voimavaroja - resursseja - säätelemällä Työyhteisölle on siten ominaista ihmisryhmittymä yhteinen tavoite voimavarat kuten koneet, laitteet, raakaaineet, raha, työvoima, tieto ja viestintä työn ja vallan jako viestinnän rakentuneisuus mahdollisuus yksilön tavoitteiden ja tarpeiden tyydyttymiseen yhteisökulttuurin synty ja muuntuminen

3 Organisaatioviestintä Organisaatioviestintä on prosessi, tapahtuma, jossa merkityksien antamisen kautta tulkitaan sellaisten asioiden tilaa, jotka koskevat työyhteisön toimintaa tai sen jäsenten yhteisöllistä toimintaa, ja jossa tämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisen, sanomia välittävän verkoston kautta Työyhteisön viestintäjärjestelmä kokonaisuus, joka muodostuu käyttöön otetuista viestintäkanavista viestinnän järjestelyistä ja viestinnän säännöistä

4 Yhteisöviestintä Yhteisöviestintä on työyhteisön viestintätoiminto eli funktio, jossa viestinnän keinoin tuetaan työyhteisön tavoitteiden saavuttamista pitkäjänteisen profiloinnin, tiedotus- ja yhteystoiminnan sekä luotauksen avulla. Rowleyn ja Roevensin muutosviestinnän malli Vahvistaminen Hallinnan tila, kontrollissa Yllytys Muutos Muuntumistila, transformaatio Tasapainotila Kaaostila Kyseenalaistaminen Vakuuttuneisuus

5 Bifurkaatiomallin sijoittaminen R&R:n malliin Vahvistaminen Hallinnan tila, kontrollissa Yllytys Muuntumistila, transformaatio Tasapainotila Kaaostila Kyseenalaistaminen Vakuuttuneisuus Viestintä ja bifurkaatiot: Pekka Aula 1994, 1999 Dissipatiivinen viestintä Integroiva viestintä

6 vision, arvojen ja uusien toimintamallien rooli viestinnässä visioviestintä: näyttää suunnan tuo jatkuvuutta yhteiset arvot: Vahvistaminen Hallinnan tila, kontrollissa Muutos Kaaostila Kyseenalaistaminen Tasapainotila suuntaavat odottamattomissa tilanteissa kohti ratkaisua, joka todennäköisesti hyväksytään Yllytys Muuntumistila, transformaatio Evoluutio: YHDESSÄ POHDITUT JA SISÄISTETYT ARVOT Visioinnin ja arvojen rooli visioviestintä: näyttää suunnan tuo jatkuvuutta Vahvistaminen Hallinnan tila, kontrollissa Yllytys Muutos Muuntumistila, transformaatio Vakuuttuneisuus Tasapainotila Kaaostila Kyseenalaistaminen Vakuuttuneisuus Evoluutio: JAETUT ARVOT yhteiset arvot: suuntaavat odottamattomissa tilanteissa kohti ratkaisua, joka todennäköisesti hyväksytään

7 Integroitu kokonaisviestintä tässä integroitua markkinointiviestintää laajemmassa mallissa otetaan huomioon yrityksen kaikki viestinnän muodot, ei vain suoranaisesti markkinointiin liittyvät esimerkki: Åbergin pizza Yhteisöviestinnän funktiot Miksi työpaikalla viestitään? -> funktiot: 1 perustoimintojen tuki 2 profilointi 3 informointi 4 kiinnittäminen 5 sosiaalinen kanssakäyminen

8 Funktiomallin ulottuvuudet: 1. sisältö: tuote, palvelu 2. suunta: ulkoinen Tulosviestintä sisäinen koko työyhteisö Funktiomallin ulottuvuudet: 1. sisältö: tuote, palvelu 2. suunta: ulkoinen sisäinen koko työyhteisö

9 markkikinointi, kumppanuusverkot sisäinen operatiivinen työviestintä Tulosviestintä Tulosviestintä

10 tuote/ palveluprofiili, brandi, näiden tutkimus Tulosviestintä Tulosviestintä ulkoinen tiedotus, yhteystoiminta ja luotaus yritys/johtajaprofiili, maine, näiden tutkimus sisäinen tiedotus, yhteystoiminta ja luotaus

11 Tulosviestintä työhön perehdyttäminen Tulosviestinnän keinot Henkilölähiverkot eli läheisverkostot Tulosviestintä markkikinointi, kumppa- nuus- verkot työyhteisöön perehdyttäminen ulk. tiedotus, yhteystoiminta ja luotaus sisäinen operatiivinen työviestintä työhön sis. tiedotus, yhteystoiminta ja luotaus perehdytys työyhteisöön perehdytys tuote/ palveluprofiili, brandi, näiden tutkimus yritys/johtajaprofiili, maine, näiden tutkimus Puskaradio

12 Kehys- kertomus VISIO: palmusaaret Ulkoinen legitimiteetti Sisäinen legitimiteetti HYVÄ PERIMÄ Pelastakaa Lapset-liitto VISIO: palmusaaret 1922 kansainväliset sisarjärjestöt Ester Ståhlberg HYVÄ PERIMÄ YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus Koteja kodittomille lapsille kansalaissodan orvot ja kodittomat ISCA Tiukula-talon palvelut heikoimmassa asemassa olevien innovatiivisia lasten oikeudet yhteistyömuotoja perheryhmäkodit sijaiskodit lomakodit valmennus tukiperheet

13 Pelastakaa Lasten visio: Haluamme nähdä tulevan maailman sellaisena, joka kunnioittaa, arvostaa ja kuulee lasta, oppii lapsilta ja antaa heille toivoa ja mahdollisuuksia Koteja kodittomille lapsille kansalaissodan orvot ja kodittomat VISIO: palmusaaret parempaan YK:n lapsen elämään ISCA oikeuksien Tiukula-talon palvelut yleissopimus heikoimmassa asemassa olevien innovatiivisia lasten oikeudet Liiton missio: yhteistyömuotoja kansainväliset perheryhmäkodit sisarjärjestöt Ester 1922 Ståhlberg sijaiskodit lomakodit valmennus tukiperheet HYVÄ PERIMÄ Pelastakaa Lapset taistelee lasten oikeuksien puolesta parantaakseen välittömästi ja pysyvästi lasten elämää kaikkialla maailmassa Perusviestit Ennalta ehkäisevä työ Avo- ja sijaishuolto Adoptiot Laadukas lastensuojelun ammattilainen Vapaaehtoinen kansalaistoiminta Herkkä, luotettava ja nopea auttaja, paikallisesti ja maailman laajuisesti Pitkäjänteinen lähialue- ja kehitystyö Humanitaarinen apu Lapsipoliittinen vaikuttaja Yhteistyön rakentaja Lasten aktivoija Aktiivinen vaikuttaja ja kannanottaja

14 Markkinointiviestintä Marketing mix: the four P:s: product, price, place and promotion Promotion: Advertising eli mainonta Personal Selling eli myyntityö Sales Promotion eli myynnin edistäntä Public Relations eli julkistaminen ja suhdetoiminta Direct Marketing eli suoramarkkinointi Kotler & Armstrong, Principles of Marketing. Prentice-Hall 2001 Integroitu markkinointiviestintä integroidussa markkinointiviestinnässä yritys huolellisesti integroi ja koordinoi monet viestintäkanavansa, jotta saadaan aikaan selkeä, johdonmukainen ja kiehtova viesti yrityksestä ja sen tuotteista ja palveluista. Kotler & Armstrong 2001

15 Profilointi ja maine Profilointi (Åberg, Viestinnän johtaminen, 2000): profiili, tavoitekuva: se strategisista perusviesteistä koostuva mielikuvien kokonaisuus, jota tiettynä ajankohtana viestitään profilointi: työyhteisön kehyskertomuksen ja profiilin rakentamista Maine (Aula & Heinonen, Maine menestystekijä. 2002): maine: kantaa ottavien ja arvolatauksia sisältävien kertomusten kokonaisuus maine syntyy, kun organisaatio ja sen sidosryhmät kohtaavat erilaisissa vuorovaikutustilanteissa Maineen hallinta on samaa kuin profilointi Profiili, yrityskuva ja maine Profiili = työyhteisön haluamat strategiset mielikuvat Imago(t) = kohderyhmien todelliset mielikuvat

16 Profiili = työyhteisön haluamat strategiset mielikuvat Imago(t) = kohderyhmien todelliset mielikuvat Ohjatut tekijät Ulkoiset tekijät: - omat aikaisemmat kokemukset - muiden kertomukset - joukkoviestimien tarinat Maine koostuu kantaa ottavista ja arvottavista (arvolatauksia sisältävistä) kertomuksista Profiili = työyhteisön haluamat strategiset mielikuvat Visio Teot Viestit Ilme Imago(t) = kohderyhmien todelliset mielikuvat

17 Maineen ulottuvuudet Suomessa Yrityskulttuuri ja johtaminen Menestyminen Tuotteet ja palvelut MAINE Muutos- ja kehityskyky Yhteiskuntavastuu Julkinen kuva Lähde: Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy Sisäisen ja ulkoisen yhteisöviestinnän muotoja Sisäinen intranet tietokannat tiedotteet verkossa blogit henkilöstölehti verkossa tai paperilla tiedotustilaisuudet ilmoitustaulut tiedottava esimiesviestintä Ulkoinen internet, ekstranet asiakaslehti, -tiedote mediasuhteet PR, Public Relations, yhteystoiminta stakeholderviestintä, sidosryhmäviestintä IR, Investor Relations, sijoittajasuhteet lobbaus

18 Ulkoinen ja sisäinen viestintä suuri yleisö mediasuhteet internet, ekstranet organisaatio sisäisen viestinnän eri muodot sidosryhmät, stakeholder-ryhmät päättäjät, vaikuttajat Julkisuuden kentät, julkisuudet, issuet ja aktit Julkisuuden kentät (public spheres) ovat tiloja, joissa julkisuudet syntyvät ulottuvuudet: 1) suora vai medioitu: ollaanko kasvokkain vai verkossa, televisiossa tai vaikkapa lehtien palstoilla 2) laaja vai rajattu: kuinka avoin ja laaja tai suljettu ja pienempi joukko esiintyy julkisuudessa Organisaation näkökulmasta uusi julkisuus syntyy, kun joukko ihmisiä viestii jostain asiasta (issue), joka tavalla tai toisella liittyy organisaatioon. Teemat (issuet) organisaatiota koskevia asioita, jotka aiheutuvat joko suoraan tai epäsuorasti organisaation omasta toiminnasta Julkisuusakteja ovat viestinnälliset aktit kuten keskustelu, kannanotto, kirjoittelu yleisönosastoon tai televisio-ohjelma, joka nostaa issuen julkisuuteen julkisuuden seurauksena tapahtuvat toiminnalliset aktit kuten päätös vaalirahoitusta pohtivan työryhmän perustamisesta tai ministerin ero

19 laaja Kansalaisjulkisuus Avoin mediajulkisuus Avoin verkkojulkisuus (=internet-julkisuus) Sisäinen julkisuus rajattu Sidosryhmäjulkisuus Asiantuntijajulkisuus suora Rajattu mediajulkisuus Rajattu verkkojulkisuus (=suljetun verkon julkisuus) medioitu laaja Kansalaisjulkisuus Avoin mediajulkisuus Avoin verkkojulkisuus (=internet-julkisuus) Muutama hypoteettinen esimerkki Sisäinen julkisuus rajattu Sidosryhmäjulkisuus Asiantuntijajulkisuus suora Rajattu mediajulkisuus Rajattu verkkojulkisuus (=suljetun verkon julkisuus) medioitu Kansalaisjulkisuus laaja Avoin mediajulkisuus Avoin verkkojulkisuus (=internet-julkisuus) Sisäinen julkisuus rajattu Sidosryhmäjulkisuus Asiantuntijajulkisuus suora Rajattu mediajulkisuus Rajattu verkkojulkisuus (=suljetun verkon julkisuus) medioitu

20 Malcolm Gladwell, Leimahduspiste kolme tekijää, jotka vaikuttavat jonkin ilmiön huikeaan leviämiseen: tarttuvuus ihmiset: yhdistäjät, tietäjät ja myyntimiehet asia: kolahtaa tietyllä hetkellä tiettyyn joukkoon perhosefekti: pienet syyt johtavat suuriin seurauksiin olosuhteiden vaikutus muutokset eivät vähittäisiä, vaan dramaattisia, tietyssä hetkessä (leimahduspiste) yhdessä yössä julkkikseksi sukeltajat.fi tsunamikatastrofissa Ball, P., Critical Mass how one thing leads to another. London 2004 Gladwell, Malcolm, Leimahduspiste Viestintää tapahtuu eri julkisuuksien kentillä Työyhteisöt toimivat eri julkisuuksissa ja luovat niitä omalla toiminnallaan Eri julkisuuksia: Kansalaisjulkisuudet Mitä suuri yleisö tai kansalaiset meistä ajattelevat? Miten toimimme heidän suuntaansa? Mediajulkisuudet Mitä meitä koskevia asioita media ottaa esiin? Miten toimimme median suuntaan? Asiantuntijajulkisuudet Millainen käsitys asiantuntijoilla meistä on? Miten toimimme heidän suuntaansa? Verkkojulkisuudet Mitä meitä koskevia asioita liikkuu verkossa? Miten itse toimimme siellä? Asiakasjulkisuudet Mitä asiakkaat meistä ajattelevat? Miten toimimme heidän suuntaansa? Sisäiset julkisuudet Mitä oma henkilöstö meistä ajattelee? Miten toimimme heidän suuntaansa?

21 Mistä siis pitäisi olla kärryillä? Teemat, toimijat, diskurssit ja argumentit eri julkisuuksien kentällä Julkisuuksien dynamiikka Viestintä ja vaikuttaminen viestintä on vaikuttanut, kun se on saanut aikaan jonkin muutoksen viestinnän osapuolissa lineaarisessa katsannossa (esim kampanjat) viestintä on onnistunut, kun se saa aikaan lähettäjän haluaman muutoksen viestinnän tehoa arvioitaessa tulevat mukaan viestintään käytetty aika ja vaiva

22 Pääsääntö: mitä vaikeammasta vaikuttamisen kohteesta on kyse, sitä järeämpiä viestinnän keinoja joudutaan käyttämään ja sitä pitempi aika tarvitaan vaikutuksen aikaansaamiseen vaikeampi ryhmän arvojen muutos, yhteisökulttuurin muutos pysyvä ryhmän käyttäytymisen muutos yksilön arvojen muutos pysyvä yksilön käyttäytymisen muutos ryhmähengen muutos ryhmän sitoutumisen muutos yksilön motivoituneisuuden ja sitoutumisen muutos yksilön asenteiden muutos yksilön tietojen muutos yksilön mielipiteiden muutos helpompi

23 vaiva Ryhmän vyörytys! Ryhmähenki! Haaste! Synergia! Lisäksi: Motivointi! Ryhmänsisäinen tuki ja painostus! Kokeilu! Lisäksi: Henkilökohtainen vaikuttaminen! Mielipidejohtajat! Perustelut! Kanavat! Toisto! Jälkihoito! Lisäksi: Asiallinen tiedote, uutinen! Ymmärrettävyys! Uskottavuus! ryhmän käyttäytymisen muuttuminen yksilön käyttäytymisen muuttuminen asenteen muuttuminen tietojen muuttuminen aika