PJELAXIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NÄRPIÖN KAUPUNKI PJELAXIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20390

KAAVASELOSTUS / 1 (83) Salomaa Kristina Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 5 2 KAAVOITUKSEN JA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSIN VAIHEET... 5 3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 6 4 SELVITYKSET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 7 4.1 YVA (Ympäristövaikutusten arviointi)... 7 4.2 Selvitykset... 7 5 NYKYTILANNE... 9 5.1 Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus... 9 5.1.1 Sijainti... 9 5.1.2 Asutus... 9 5.1.3 Maanomistus... 10 5.1.4 Liikenne... 10 5.1.5 Sähköverkkko... 11 5.2 Aluetta koskevat suunnitelmat... 11 5.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 11 5.2.2 Pohjanmaan maakuntakaava... 12 5.2.3 Vaihemaakuntakaavat... 14 5.2.4 Yleiskaavat... 16 5.2.5 Asemakaavat... 17 5.2.6 Rakennusjärjestys... 17 5.2.7 Muut suunnitelmat ja päätökset... 17 5.3 Luonnonolot... 17 5.3.1 Kallioperä, maaperä ja topografia... 17 5.3.2 Pinta- ja pohjavedet... 17 5.3.3 Kasvillisuus... 18 5.3.4 Eläimistö... 19 5.3.5 Linnusto... 19 5.3.6 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit sekä luontodirektiivin liitteiden lajit... 22 5.3.7 Suojelualueet... 22 5.4 Maisema ja kulttuuriympäristö... 23 5.4.1 Yleistä... 23 5.4.2 Arvokkaat maisema-alueet... 24 5.4.3 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009)... 24 5.4.4 Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993)... 25 5.4.5 Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaat alueet... 26 Företagaregatan 12, PL 186, 65101 Vasa Kotipaikka

KAAVASELOSTUS / 2 (83) Salomaa Kristina 5.4.6 Muinaisjäännökset... 26 6 KAAVAN SUHDE MUIHIN HANKKEISIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN... 26 6.1 Toiminnassa olevat tuulivoimapuistot lähialueella... 26 6.2 Lähialueelle suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot... 26 7 SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 29 8 TUULIVOIMAPUISTON SUUNNITELMA... 29 8.1 Tuulivoimapuiston rakenteet... 29 8.2 Tuulivoimalapuiston suunnitelma luonnosvaiheessa... 30 8.3 Tuulivoimalapuiston suunnitelma ehdotusvaiheessa... 31 8.4 Tuulivoimalapuiston suunnitelma hyväksymisvaiheessa... 31 9 SUUNNITTELUN VAIHEET... 31 9.1 Kaavoituksen vireilletulo... 31 9.2 Kaavaluonnos... 32 9.3 Kaavaehdotus... 33 9.4 Hyväksytty kaava... 33 10 OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 33 10.1 Kaavan keskeinen sisältö... 33 10.2 Alueidenkäyttöä koskevat merkinnät ja määräykset... 34 10.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset... 34 10.4 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet... 35 10.5 Muut merkinnät ja määräykset... 35 10.6 Yleiset määräykset... 36 11 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 36 11.1 Yleistä vaikutustenarvioinnista... 36 11.2 Tyypillisiä tuulivoimaan liittyviä vaikutuksia... 36 11.3 Meluvaikutukset... 36 11.3.1 Ohjearvot ja menetelmät... 36 11.3.2 Rakentamisen aikaiset vaikutukset... 40 11.3.3 Käytönaikaiset vaikutukset... 40 11.4 Varjostus- ja välkevaikutukset... 44 11.4.1 Ohjearvot ja menetelmät... 44 11.4.2 Käytönaikaiset vaikutukset... 44 11.5 Vaikutukset maa- ja kallioperään... 46 11.6 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin... 46 11.7 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja suojelualueisiin... 47 11.7.1 Kasvillisuus... 47 11.7.2 Eläimistö... 49 11.7.3 Suojelualueet... 50 Företagaregatan 12, PL 186, 65101 Vasa Kotipaikka

KAAVASELOSTUS / 3 (83) Salomaa Kristina 11.8 Vaikutukset linnustoon... 51 11.8.1 Pesimälinnusto... 51 11.8.2 Muuttolinnusto... 52 11.9 Vaikutukset maankäyttöön, elinkeinoihin ja ihmisten elinoloihin... 54 11.10 Vaikutukset liikenteeseen... 56 11.11 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 57 11.11.1 Menetelmät ja vaikutusalueet... 57 11.11.2 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 58 11.11.3 Vaikutukset muinaismuistoihin... 64 11.12 Vaikutukset ilmavalvontaan sekä lentoesteluvat... 64 11.13 Vaikutukset viestintäyhteyksiin... 65 11.14 Vaikutukset turvallisuuteen... 65 11.15 Yhteisvaikutukset... 66 11.15.1 Arvioidut yhteisvaikutukset... 66 11.15.2 Melu... 66 11.15.3 Varjostus... 67 11.15.4 Linnusto... 68 11.15.5 Yhteiskuntarakenne ja maankäyttö... 70 11.15.6 Ihmisten elinolot... 71 11.15.7 Maisema ja kulttuuriympäristö... 71 11.15.8 Tieliikenne... 73 12 OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN SEKÄ MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSIIN... 73 12.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 73 12.2 Suhde maakuntakaavaan ja vaihemaakuntakaavoihin... 74 12.2.1 Pohjanmaan maakuntakaava... 74 12.2.2 Vaihemaakuntakaavat... 76 12.3 Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin... 76 12.3.1 Yleiskaavan sisältövaatimukset... 76 12.3.2 Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin... 77 13 OSAYLEISKAAVAN SUHDE YHTEYSVIRANOMAISEN YVA-SELOSTUKSESTA ANTAMAAN LAUSUNTOON... 77 14 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 81 15 KIRJALLISUUS... 82 Företagaregatan 12, PL 186, 65101 Vasa Kotipaikka

KAAVASELOSTUS / 4 (83) Salomaa Kristina Liitteet Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Liite 2: Melu- ja varjostusmallinnus. 2015. Liite 3: Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovite. 2015. Liite 4: Yhteysviranomaisen lausunto Pjelaxin tuulivoimapuiston YVA-selostuksesta. Pjelaxin YVA-menettelyyn liittyvä materiaali on saatavana yhteysviranomaisen nettisivuilta: www.miljo.fi/pjelaxvindmkb Företagaregatan 12, PL 186, 65101 Vasa Kotipaikka

5 (83) PJELAXIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1 JOHDANTO VindIn Ab Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Närpiön kaupunkiin Pjelaxin kylän läheisyyteen. Tuulivoimapuisto sijaitsee Pjelaxin, Tiukan ja Myrkyn kylien välissä ja rajautuu kaakossa Kristiinankaupungin kuntarajaan. Valtatie 8 kulkee kaava-alueen länsipuolella pohjois-eteläsuunnassa. Kristiinankaupungin lisäksi Kaskinen, Karijoki ja Teuva ovat naapurikuntia. Tuulivoimapuiston muodostaa 18 tuulivoimalaitosta rakenteineen. Suunnitteilla olevat tuulivoimalaitokset koostuvat noin 140 metriä korkeasta terästornista, konehuoneesta sekä kolmilapaisesta roottorista. Roottorinlapojen halkaisija on noin 130 metriä ja tuulivoimalaitoksen maksimikorkeus on 205 metriä. Tuulivoimapuistoon rakennetaan 110 kv:n sähköasema, joka muuntaa tuulivoimaloiden tuottaman tehon 110 kv:n siirtojännitteksi. Sähköasemalta sähköä siirretään sähkönjakeluverkkoon. Alustavien suunnitelmien mukaan puisto liitetään sähkönjakeluverkkoon Pjelaxin sähköaseman tai Kristiinankaupungissa sijaitsevan KDaseman kautta. Sähkönsiirto puiston sisällä tapahtuu maakaapeleilla. Närpiön kaupunki on 10.12.2013 (kh 10.12.2013 201) päättänyt tuulivoiman osayleiskaavan laatimisesta Långmarkenin alueelle Pjelaxin ja Bölen kyliin. Päätöstä täydennettiin 21.1.2014 (kh 21.1.2014 11). Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimaloiden lisäksi tuulivoimapuisto muodostuu huoltoteistä sekä alueelle rakennettavasta sähköasemasta. Sähköaseman kautta sähköä siirretään sähkönjakeluverkkoon. Tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen tavoitteena on ottaa ympäristön erityispiirteet huomioon. Osayleiskaava laaditaan niin, että sitä voidaan MRL 77a :n mukaisesti käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Närpiön kunnanvaltuusto. 2 KAAVOITUKSEN JA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen vireilletulo Närpiön kaupunginhallitus on 21.1.2014 täydentänyt aiemmin hyväksyttyä kaavoituslupaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin julkisesti nähtävillä ajalla 14.3-14.4.2014. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 19.3.2014. Osayleiskaavan luonnosvaihe (helmikuu huhtikuu 2015) Osayleiskaavan materiaalien valmistuessa kaava asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä kuulutetaan julkisesti. Osallisilla ja kunnan asukkailla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta kirjallisesti tai suullisesta (MRA 30 ). Osayleiskaavaluonnos on julkisesti nähtävillä ajalla..2015-..2015. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavasta ja vastineet laaditaan niihin. Toinen viranomaisneuvottelu järjestetään asianomaisten viranomaisten kanssa.

6 (83) Osayleiskaavan ehdotusvaihe (toukokuu heinäkuu 2015) Kaavaehdotus valmistuu ja Närpiön kaupunki asettaa kaavan nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavan nähtävillä olosta kuulutetaan julkisesti ja kunnan asukkailla ja osallisilla on oikeus antaa muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutukset tulee toimittaa kirjallisena kaupunginhallitukselle ennen nähtävillä olon päättymistä. Osayleiskaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Osayleiskaavan hyväksymisvaihe (syksy 2015) Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan perustellut vastineet. Närpiön kaupunginvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan ja hyväksymispäätöksestä kuulutetaan. 3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisia, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa vaikuttaa: Kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat sekä virkistysalueiden käyttäjät Kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja -haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Alueella ja lähialueella toimivat yhdistykset ja yhteisöt, kuten kotiseutuyhdistys Närpes hembygdsförening, Pjelaxin jakokunta, Pjelaxin kylätoimikunta, Pjelaxin ja Bölen metsästysseurat, Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Sydbottens Natur och miljö rf, tiekunnat ym. Elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhdistykset Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt, esim. energia- ja vesihuoltolaitokset (mm. EPV Regionalnät Ab, Närpes Vatten Ab, Suomen Erillisverkot Oy, Meteorologiska institutet, Finavia Oyj, Fingrid Oyj, Fortum Oyj, Digita Ab, Ukkoverkot Oy, TeliaSonera Finland Oyj, Elisa Oyj, DNA Oy, Corenet, paikalliset radioyrittäjät, Fartygstrafikservicen Bothnia VTS). Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kunnalliset hallintokunnat ja asiantuntijatahot, kuten rakennusvalvonta ja Länsirannikon ympäristöyksikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (vastuualueet ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne ja infrastruktuuri), Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto, Etelä- Pohjanmaan liitto, naapurikunnat, Pohjanmaan pelastuslaitos, Liikennevirasto ja liikenneturvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Pohjanmaan maakuntamuseo, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Metsähallitus, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI), Puolustusvoimat.

7 (83) 4 SELVITYKSET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 YVA (Ympäristövaikutusten arviointi) 4.2 Selvitykset Lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) ja lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta (458/2006) sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Valtioneuvosto on 14.4.2011 lisännyt YVA-asetuksen 6 :en hankeluetteloon tuulivoimapuistot, joissa yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 ja kokonaisteho yli 30 MW. Siten suunnitteilla olevan tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset on selvitettävä YVA-menettelyssä. YVA-ohjelma oli julkisesti nähtävillä yhteysviranomaisella (Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksella) 12.11-31.12.2013. Yhteysviranomainen on antanut oman lausuntonsa YVA-ohjelmasta saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa YVA-ohjelmasta 13.3.2014 (Dnro EPOELY/70/07.04/2013). Lausunnon ja YVA-ohjelman perusteella laadittiin YVA-selostus. YVA-selostus pidettiin julkisesti nähtävillä 15.7.-12.9.2014. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVAselostuksesta 9.1.2015. Vaikutusten arvioinnin tavoitteena on tukea kaavan laatimista ja hyväksyttävien kaavaratkaisujen valintaa sekä auttaa arvioimaan kaavan tavoitteiden ja sisältövaatimusten toteutumista. Kaavan vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin perustutkimuksiin, muihin olemassa oleviin perustietoihin, selvityksiin, maastotarkastuksiin, lähtötietoihin, osallisten lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä analyyseihin siitä, mistä kaavan ominaisuuksista aiheutuu vaikutuksia ympäristöön. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tutkitaan erityisesti projektin vaikutuksia luonto-, maisema-, melu- ja varjostusolosuhteisiin. Lisäksi ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Menettelyssä hankkeesta vastaava saa myös tarpeellista tietoa ympäristön kannalta parhaan vaihtoehdon valitsemiseksi ja viranomainen saa enemmän tietoa hankkeen edellytyksistä sekä tietoa lupaehtojen määrittämiseksi. YVA-menettelyssä ei tehdä päätöksiä hankkeesta, vaan päätökset tehdään YVAmenettelyn päätyttyä kaavoituksen ja muiden lupamenettelyjen yhteydessä. Pjelaxin tuulivoimapuiston YVA-menettelyn yhteydessä on tehty seuraavat selvitykset ja mallinnukset: Luontoselvitykset, sis. elinympäristöt, pesimä- ja muuttolinnusto, liito-orava (FCG / Sallinen 2014; Harry Lillandt, Turo Tuomikoski) Lepakkoselvitys, paikalliset ja muuttavat lepakot (Lilley 2012 & 2014) Arkeologinen inventointi (Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu, Itäpalo 2014) Natura-arvioinnin tarveharkinta, Pjelaxin tuulivoimapuisto (FCG / Pihlaja 2014) Melu- ja varjostusmallinnukset (FCG / Vadbäck 2014) Näkemäalueanalyysi ja valokuvasovite (FCG / Vadbäck 2014) Pjelaxin tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen yhteydessä mallinnukset: on tehty seuraavat 18 tuulivoimalaitoksen suunnitelma (alustava tuulivoimalaitosten, huoltoteiden ja sähkönsiirron sijoittelu (layout)). (FCG / Vadbäck 2014)

8 (83) Melu- ja varjostusmallinnukset sekä laskelmat 18 tuulivoimalaitoksen aiheuttamasta matalataajuisesta melusta. Voimalaitostyyppi Vestas V126, napakorkeus 137 m, roottorin halkaisija 126 m, lähtömelu 105,9 db(a). (FCG / Kaivo-oja 2015) Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovite. Voimalaitostyyppi Vestas V126, napakorkeus 137 m, roottorin halkaisija 126 m. (FCG / Kaivo-oja 2015) Natura-arviointi Natura-alueille Närpiön saaristo ja Lapväärtin kosteikot laaditaan rinnakkain kaavoituksen kanssa ja toimitetaan viranomaisille erillisenä liitteenä. Kaavoituksessa hyödynnetään myös olemassa olevia selvityksiä/inventointeja ja muuta materiaalia. Pohjanmaan maakuntakaava II, Uusiutuvat energianmuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla kattaa mm. seuraavat materiaalit: Uusiutuvat energianmuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Kohdekuvaukset 1-26 Kohdekuvaukset 27-53 Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset Aluekohtainen vaikutustenarviointi Natura-arviointi Aluetta koskevat muut selvitykset ja materiaalit: Pohjanmaan liitto 2010; Pohjanmaan maakuntakaava. Etelä-Pohjanmaan liitto 2005; Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Valtion ympäristöhallinto. Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA. Museovirasto 2009. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Tuuliatlas. Maakunnalliset inventoinnit (Museovirasto).

9 (83) 5 NYKYTILANNE 5.1 Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus 5.1.1 Sijainti Suunnitteilla oleva tuulivoimapuisto sijaitsee noin 7 kilometriä Närpiön keskustasta kaakkoon ja noin 2 kilometriä Pjelaxfjärdenin rannikosta itään. Alue muodostuu pääasiassa eri vaiheissa olevista metsätalousalueista sekä pienemmistä suoalueista. Kaava-alue on noin 1600 hehtaaria ja se rajautuu lännessä valtatielle 8 ja kaakossa Kristiinankaupungin kuntarajaan. 5.1.2 Asutus Kuva 5.1. Kaava-alue sijaitsee pääosin metsätalousalueilla ja on merkitty sinisellä värillä kartalle. Pjelaxin kaava-alue on kylien, peltojen ja metsämaan ympäröimä. Tiukka (Kristiinankaupunki) ja Myrkky (Karijoki) ovat Pjelaxin lisäksi esimerkkejä kaava-alueen lähellä sijaitsevista pienemmistä taajamista tai asuinalueista. Pjelaxin kylä sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä kaava-alueen luoteispuolella. Tiukka sijaitsee Kristiinankaupungin puolella kaava-alueen eteläpuolella. Etäisyys kaava-alueelle on noin 5 kilometriä. Myrkky sijaitsee noin 3,5 kilometrin etäisyydellä itään. Kylien rakennuskanta korreloi alueen maa- ja metsätalouselinkeinojen kanssa: tilat muodostuvat asuinrakennuksista ja niihin liittyvistä talousrakennuksista. Erityisesti Pjelaxin kylässä on kasvihuone-elinkeinon johdosta useita kasvihuoneita kylärakenteen ja asutuksen yhteydessä.

10 (83) Kahden kilometrin säteellä suunnitelluista tuulivoimalaitoksista on 46 vakituista asuntoa ja 2 vapaa-ajan asuntoa. Vakituiset asunnot sijaitsevat pääasiassa kaava-alueen länsipuolella. Asunnot ovat Pjelaxin pohjois- ja kaakkoisosissa. Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä on kolme metsästysmajaa, joista kaksi on luokiteltu vapaaajan asunnoiksi ja yksi vakituiseksi asunnoksi Maanmittauslaitoksen tietokannan mukaan. Kaava-alue sijaitsee pääosin YKR-luokituksen ulkopuolella, lukuun ottamatta pohjoisimpia osia, jotka ovat maaseutua. Närpiön keskusta ja Perälä ovat kaava-alueen lähellä sijaitsevia taajamia. Idässä sijaitseva Myrkky ja lännessä sijaitseva Pjelax ovat kyliä. 5.1.3 Maanomistus 5.1.4 Liikenne Kuva 5.2. Pjelaxin tuulivoimapuiston tuulivoimalaitokset sijaitsevat pääosin alueilla, joita ei ole luokiteltu YKR-tietokannassa. Pohjoisessa on pieni maaseuduksi luokiteltu alue. Kaava-alue on yksityisomistuksessa. VindIn Ab Oy on tehnyt alueen maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksia. Teuvantie (kantatie 67) pohjoisessa ja valtatie 8 lännessä muodostavat liikenneverkon rungon. Kaava-alueen läpi kulkee kaksi metsätietä (Vikens skogsväg, Finnås skogsväg). Metsäautotiet ovat leveitä eivätkä todennäköisesti vaadi merkittävää levennystä tuulivoimapuiston rakentamisen tarpeisiin. Valtatie 8 kuuluu suurten erikoiskuljetusten verkkoon ja liikennemäärät olivat noin 2 450 2 900 ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2013. Raskaan liikenteen määrä kaava-

11 (83) 5.1.5 Sähköverkkko alueen läheisyydessä oli noin 400 ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2013. Teuvantie (67) kulkee kaava-alueen pohjoispuolella idästä länteen ja muuttuu valtatien 8 risteyksen jälkeen Nya Kaskövägen -nimiseksi tieksi. Keskimääräinen liikennemäärä Teuvantiellä oli noin 800 ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2013. Nya Kaskövägenin vastaava luku oli noin 1100 ajoneuvoa. Vuonna 2013 raskaan liikenteen vuorokausimäärä oli 80 ajoneuvoa Teuvantiellä ja 170 Nya Kaskövägenillä. Tuulivoiman sähköasemalla jännite nostetaan 110 kv:iin. Sähköasemalta sähköä siirretään sähkönjakeluverkkoon 110 kv:n maakaapelilla. Alustavien suunnitelmien mukaan puisto liitetään kaava-alueen luoteispuolella sijaitsevaan Pjelaxin sähköasemaan tai Kristiinankaupungin KD-asemaan. Sähkönsiirto tuulivoimapuiston ulkopuolelle määräytyy erillisessä Energiaviraston prosessissa. 5.2 Aluetta koskevat suunnitelmat 5.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten tulee ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000, ajantasaistetut tavoitteet saivat lainvoiman 1.3.2009) sekä edistää niiden toteutumista. Viranomaisten tulee myös arvioida toimenpiteidensä vaikutukset valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta. Tuulivoimalaitosten osayleiskaavoitusta Storbackassa koskevat erityisesti seuraavat kohdat valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista: Toimiva aluerakenne: Yleistavoite: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Erityistavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset (...) maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Eheyttävä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Yleistavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Erityistavoite: Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä.

12 (83) Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyttämistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Erityistavoite: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit 2 otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. 2 ) Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Tätä päätöstä tehtäessä ovat olemassa seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasiainministeriö, kaavoitus- ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983). Erityistavoite: Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Yleistavoite: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Erityistavoite: Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. Erityistavoite: Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Erityistavoite: Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. 5.2.2 Pohjanmaan maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava on voimassa kaava-alueella. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjanmaan maakuntakaavan 21.12.2010. Pohjanmaan maakuntakaavassa kaava-alue sijaitsee kokonaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeällä alueella (luo). Informatiivisella merkinnällä osoitetaan tärkeimmät suojelualueiden ulkopuoliset valtakunnallisesti merkittävät linnustoalueet. Merkintä ei rajoita alueen käyttöä esim. maa- ja metsätalouskäyttöön. Alueen sisällä voi olla useita eri maankäyttömuotoja. Pjelaxin kaava-alueella on kaksi luonnonsuojelumerkintää. Toinen kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan (SL4) ja toinen lehtojensuojeluohjelmaan (SL5). SLmerkinnällä varataan luonnonsuojelulain nojalla muodostettu alue. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alueen luontoarvojen säilymiseen ja turvaamiseen. Lisäksi on vältettävä sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat luonnonsuojelualueen perustana olevat arvot. Alueet kuuluvat Natura 2000 -verkostoon.

13 (83) Luonnonsuojelualueiden SL4 ja SL5 eteläpuolella on kalliokiviaineksen ottoalue (eo-4), jossa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus on voimassa. Kaava-alueen länsipuolella kulkee valtatie 8, maakuntakaavassa valtatien merkinnällä (vt). Valtatien länsipuolelle on merkitty maakaasujohdon yhteystarve (k), vihreä viivamerkintä (mv-1, matkailun vetovoima-alue/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue) sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus (Rantatie 673). Vihreällä katkoviivalla on osoitettu pyörätie. Maakuntakaavassa on useita merkintöjä kaava-alueen ulkopuolella. Kaava-alueen länsipuolella kulkee Närpiön jokilaakson kehittämisalue aluemerkinnällä mk-2. Alueidensuunnittelussa tulee edistää mm. alueen moninaiskäyttöä sekä kulttuurimaisema-arvojen säilyttämistä. Pjelaxfjärden on merkitty osaksi Natura 2000 -verkostoa. Alue on lisäksi merkitty luonnonsuojelualueeksi, joka kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja joka on pistemerkitty perinnebiotoopiksi (vihreä piste). Maakuntakaavassa Pjelaxin kylä on osoitettu at-merkinnällä. Kaava-alueen luoteispuolella on voimalinja (z) Närpiön keskustan ja Kaskisen välillä. Runkovesijohto (v) kulkee Teuvantietä pitkin kaava-alueen pohjoispuolella. Teuvantien ja valtatien 8 risteyksen lähellä on pohjavesialue (pv). Toinen pohjavesialue on merkitty kaava-alueen koillispuolelle. Pohjavesialueen vieressä on ohjeellisen ulkoilureitin merkintä. Kaakossa kaava-alue rajautuu Teuvanjokilaaksoon (mk-7), joka sisältyy kehitettäviin jokilaaksoihin. Merkinnällä mk osoitetaan maaseutuasutuksen alueita jokilaaksoissa, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Alueiden käytön suunnittelussa tulee Teuvanjokilaakson osalta edistää luonnon ja ympäristön kestävää käyttöä sekä maisemahoitoa. Rakentamattomassa joessa ja sen valuma-alueella veden laatua on parannettava. Teuvanjokea ja sen merkitystä kalakannalle arvokkaana alueena on edistettävä erityisesti luonnonvaraisten lajien suojelemisessa. Kaava-alueen kaakkoispuolella on maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaan kulttuuriympäristön tai maisemahoidon kannalta tärkeän alueen rasterimerkintä. Alueella kulttuuri- ja luontoperintöön liittyvät arvot on säilytettävä. Edellä mainittujen merkintöjen lisäksi maakuntakaavassa esitetään kaikki nykyiset rakennetut alueet. Tuulivoimapuistoalueita on merkitty niin merellä kuin maallakin. Meren puolelle tuulivoimapuistoja on osoitettu Siipyyn ja Korsnäsin rannikoille, ja mantereen puolelle Bergöhön.

14 (83) Kuva 5.3. Kaava-alueen ohjeellinen sijainti Pohjanmaan maakuntakaavaan nähden (Pohjanmaan liitto 2010). 5.2.3 Vaihemaakuntakaavat Maakuntakaavoituksen yhteydessä laaditaan myös uusia vaihemaakuntakaavoja. Nämä ovat vaihemaakuntakaava I (kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla) ja vaihemaakuntakaava II (uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla). Vaihemaakuntakaava I:ssä ei ole osoitettu merkintöjä kaava-alueelle. Kaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 4.10.2013. (YM4/5222/2012). (Pohjanmaan liitto 2013a) Painopiste Vaihemaakuntakaava II:ssa on tuulivoimassa. Tavoitteena oli osoittaa tuulivoimalle soveltuvimmat alueet vuoteen 2030 asti. Työ käynnistettiin joulukuussa 2009. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka oli nähtävillä 14.10. 13.11.2009. Maakuntahallitus hyväksyi kaavaluonnoksen 19.12.2011 ja se on ollut julkisesti nähtävillä 16.1. 17.2.2012 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta saatujen palautteiden perusteella laadittiin kaavaehdotus, joka käsiteltiin maakuntahallituksessa 18.2.2013, jonka jälkeen se asetettiin nähtäville 11.3. 9.4.2013. 12/33 aluetta vaihemaakuntakaavasta tutkittiin Natura-arvioinnissa, nähtävillä 11.3-9.4.2013, luonnonsuojelulain mukaisesti. Kaavaehdotuksesta annettujen lausuntojen ja muistutusten, Natura-arvioinnin ja ELY-keskuksen Naturaarvioinnista antaman lausunnon perusteella maakuntahallitus päätti kokouksessaan 25.11.2013 poistaa kaavaehdotuksesta 3 aluetta (Sidlandet, Blaxnäs ja Gillermossen). Maakuntahallitus käsitteli vaihekaava II:ta kokouksessaan 14.4.2014. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen kokouksessaan 12.5.2014.

15 (83) Vaihemaakuntakaava lähetettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi kesäkuussa 2014. Merkinnällä tv-2 osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisille tuulivoimapuistoille. Alueiden suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset pysyvään asutukseen, loma-asutukseen, virkistykseen, maisemaan, kulttuuriympäristöön ja linnustoon sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteeestä ja puolustusvoimien toiminnasta aiheutuvat rajoitteet. Tuulivoimala-alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei merkittäviä meluvaikutuksia kohdistu asutukselle, että kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät ja että luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien samoin kuin alkutuotoannon ja maa-aineisten oton edellytykset turvataan. Alueella tehtävät toimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava alueen luonnon monimuotoisuuden / luonnonvarojen säilymistä edistävällä tavalla. Vaihemaakuntakaava II:n mukaan Pjelaxin kaava-alue sijaitsee alueella, joka on merkitty alueellisesti merkittävien tuulivoimapuistojen rakentamiseen soveltuvaksi alueeksi (tv-2). Vaihemaakuntakaavan yhteydessä laaditussa aluekohtaisessa vaikutustenarvioinnissa Pjelaxin tuulivoimapuisto vastaa suurimmaksi osaksi Långmarkenin aluetta. Koko tv-2 -alueelle mahtuisi vaikutustenarvioinnin mukaan 60-70 tuulivoimalaitosta. Alueelta on suljettu pois luonnonsuojelualue, mikä näkyy aukkona alueen keskellä. (Pohjanmaan liitto, 2014b) Kuva 5.4. Pjelaxin kaava-alue suhteessa vaihemaakuntakaava II:seen. (Pohjanmaan liitto, 2014a).

16 (83) 5.2.4 Yleiskaavat Pjelaxin kaava-alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Kaava-alueen lähialueilla seuraavat yleiskaavat ovat voimassa: Pjelaxin osayleiskaava, Närpiön rantayleiskaava, Kristiinankaupungin rantayleiskaava, Tuulivoimapuisto Gamla Närpesvägenin osayleiskaava ja Bötombergenin osayleiskaava (OIVA 2013). Lähin yleiskaava on Pjelaxin kylässä suunnittelualueen länsipuolella. Närpiön kaupunginvaltuusto hyväksyi Pjelaxin kylän osayleiskaavan 18.12.2006. Suunnitellun tuulipuiston lähimpiä alueita kaavassa ovat mm. maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), maa- ja metsätalousalue (M-1), josta asuinrakentamisen rakennusoikeus on siirretty saman maanomistusyksikön muihin alueisiin, teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY), maatilojen talouskeskusten alue (AM-1) ja erillispientalojen alue (A0-1). (Närpiön kaupunki, 2006) Kuva 5.5. Kaava-alue suhteessa Pjelaxin osayleiskaavaan. Noin kilometrin etäisyydelle Pjelaxin kaava-alueen kaakkoispuolelle, laaditaan parhaillaan Tuulivoimapuisto Gamla Närpesvägenin osayleiskaavaa. Tuulivoimapuisto muodostuu kuudesta voimalasta ja ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 24.2-24.2.2014. Lisäksi kaavoitusalueen lähiympäristössä on kaksi rantayleiskaavaa: Närpiön rantayleiskaava, joka on lähimmillään noin kahden kilometrin etäisyydellä lännessä, ja Kristiinankaupungin rantayleiskaava yli neljän kilometrin etäisyydellä lounaaseen. Molemmat kaavat on vahvistettu vuonna 2000. Bötombergenin osayleiskaava sijaitsee noin 10 kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta kaakkoon. (OIVA 2013).

17 (83) 5.2.5 Asemakaavat Suunnitellulla tuulivoimapuiston alueella ei ole asemakaavaa. Lähin asemakaava (2011545) sijoittuu Närpiön keskustaan. Kaava vahvistettiin 25.9.2006 ja on yli 4,5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueelta. 5.2.6 Rakennusjärjestys Närpiön kaupungin rakennusjärjestys astui voimaan 18.11.2010. 5.2.7 Muut suunnitelmat ja päätökset 5.3 Luonnonolot Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040:ssa pyrkimyksenä on, että yksiselitteiset ja nopeat päätökset edesauttavat tuulivoima-alueiden ja tuulivoimalaitosten kaavoituksesta. Uskoa omaan teknologiseen osaamiseen Pohjanmaalla tulee täten vahvistaa. Maakuntaohjelman 2011-2014 mukaan investointeja tuulivoimateknologian kuljetusten infrastruktuuriin, merellä sijaitsevien tuulivoimalaitosten asennuksiin sekä sähkönsiirtoon ja muuntoverkoihin tulee tukea. Tätä tukemaan Pohjanmaan liitto on työstänyt Vaihemaakuntakaava II:ta, joka on lähetetty Ympäristöministeriölle vahvistettavaksi. 5.3.1 Kallioperä, maaperä ja topografia Kaava-alue sijaitsee Pohjanmaalla svekofennisellä liuskealueella, joka on muodostunut noin 1 900 miljoonaa vuotta sitten. Kallioperä on kiillegneissiä. Alueen keskiosien läpi kulkee lisäksi intermediäärinen metavulkaniittijuoni lounas koillissuunnassa. Monin paikoin kaava-alueella on pieniä avokallioita. (GTK 2013a) Tavallisin peruskallion peittävä kivilaji Pohjanmaalla on moreeni. Kaava-alueella maaperä muodostuu pääosin sekalaisista kivilajitteista. Lounaisosissa on pieniä kallioalueita ja koillisosassa on alue, jolla maaperä on karkearakeista. Moreenimaiden painanteissa sijaitsevat kosteikot ovat suurimmaksi osaksi ojitettuja turvemaita. Happamien sulfaattimaiden esiintymistä alueella on tarkistettu GTK:n laatimalta ennakkotulkintakartalta. Ennakkokartoituksen mukaan on hyvin epätodennäköistä, että Pjelaxin kaava-alueella esiintyisi happamia sulfaattimaita. (GTK 2014) Kaava-alueella maapinnan korkeus vaihtelee 27 ja 62,5 metrin välillä merenpinnan yläpuolella (m.p.y.). Matalimmat alueet sijaitsevat kaava-alueen luoteisosissa. Yleisesti ottaen maasto nousee kohti itää. 5.3.2 Pinta- ja pohjavedet Pjelaxin kaava-alue kuuluu lähes kokonaan Perämeren rannikon päävaluma-alueeseen (83). Alueen etelä- ja kaakkoisosat sijaitsevat Teuvanjoen päävaluma-alueella (38). Kaava-aluee sijaitsee seuraavilla valuma-alueilla: Västerbäckin valuma-alue (83.089) Molnån valuma-alue (38.004) Teuvanjoen alaosan valuma-alue (38.001) Välialue 83V088

18 (83) 5.3.3 Kasvillisuus Metsäkeskuksen mukaan on metsälain 10 :n nojalla suojattu kohde sekä toinen arvokas elinympäristö. Molemmat kohteet ovat puroja. ELY-keskuksen YVAselostuksesta antaman lausunnon mukaan Bredmossmyranin tien reunaojalla on todettu olevan selvä lähdevaikutus ja ojalla on muitakin puron ominaisuuksia. Kaavaalueella ei tunneta kalatalouden kannalta arvokkaita pienvesiä. Luontoselvitysten yhteydessä rajattiin myös seuraavat suoalueet: Bredmossenin ojittamaton suo. Ojittamaton suo, metsälaki 10 Svartträsketin ojittamaton neva. Ojittamaton suo, metsälaki 10 Kaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu pohjavesialueita (OIVA 2013). Lähinnä hankealuetta sijaitsevat seuraavat pohjavesialueet: Vitberget (1054504 I- luokka), Kankaanmäki A (1054552 I-luokka), Kankaanmäki B (1054552 I-luokka) ja Storåsen (1028752 I-luokka). Hankealueella ei ole lähteitä, vedenottamoita eikä pohjavesialueiden havaintoputkia (Hertta 2013). Maankohoaminen vaikuttaa merkittävästi kasvillisuuteen Pohjanmaan rannikkoseuduilla. Maankohoamisen seurauksena kasvillisuus kehittyy jatkuvasti. Pjelaxin kaava-alue sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä Pohjanmaan rannikolla. (OIVA 2013). Kaava-alue koostuu suurelta osin eri ikäisistä talousmetsistä. Vähän aikaa sitten metsää on hakattu koko alueen laajuudelta. Alueen vanhemmat metsäalueet on eristetty toisistaan eikä laajoja, yhtenäisiä metsiä enää ole. Vaikka metsää on hakattu myös Bredmossmyranin alueella kaava-alueen keskiosassa, arvokkaimmat luontotyypit esiintyvät juuri täällä. Kaava-alueen metsät ovat joko tuoreita mustikkatyypin tai kuivia puolukkatyypin kangasmetsiä. Kangasmetsissä puusto on nuorta. Inventoinnin yhteydessä ei todettu sellaisia lajeja, joilla olisi suojeluarvo. Puusto on pääasiassa mäntyä, kuusta ja koivua. Kaava-alueella on Natura 2000-alue nimeltään Bredmossmyran (FI0800085). Alue on myös yksityinen suojelualue. Bredmossmyran kuuluu lisäksi vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja puronvarsilehto Ellfolks skifte kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan. Kaava-alueella ei ole luontomuistomerkkejä. Vuosina 2012 ja 2013 tehtyjen luontoselvitysten mukaan ei ole havaittu muita luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia arvokkaita luontotyyppejä tai vesilain 11 :n mukaan suojeltavia vesiluontotyyppejä. Kaava-alueella seuraavat arvokkaat luontotyypit on paikallistettu: Bredmossmyranin aarniometsä: Osa Bredmossmyranin suojelualueesta on vanhaa kuusimetsää. Alue on noin 21 hehtaarin suuruinen ja kuusien joukossa on myös muutamia vanhoja ja järeitä haapoja. Tyypillisesti tällaisissa aarniometsissä on runsaasti pölkkyjä, kuolleita pystypuita ja kaatuneita puita, jotka tarjoavat hyviä elinympäristöjä eri lajeille. Alueella esiintyy liito-oravia sekä eri jäkäliä ja kääpiä, kuten haavanhyytelöjäkälä, raidankeuhkojäkälä, punahäivekääpä ja kuusenkääpä. Suoja-alueen ulkopuolella sijaitsevat alueet on suurimmaksi osaksi ojitettu ja siksi tätä arvokasta luontotyyppiä on pienemmällä alueella. Bredmossmyranin lehtometsä: Bredmossmyranin lehtometsä, Ellfolks skifte, on noin 4,5 hehtaaria. Kasvillisuus muodostuu saniaisvaltaisista lehdoista och OMaTlehdoista (tuore lehtometsä, käenkaali-oravanmarjatyyppi) Lehtometsässä on seuraavia lajeja: lehtokuusama, koiranheisi, mustakonnanmarja, lehtopähkämö ja harvempina lajeina lisäksi metsänemä soikkokaksikko. Lehtometsä oli aikaisemmin

19 (83) laajempi kokonaisuus, mutta kun alueet lehdon pohjoispuolella on ojitettu ja metsätaloutta harjoitettu, on alueen luonne muuttunut. Bredmossen: Tämän suon keskeisimmät alueet ovat ojittamattomat. Alue on 33,2 hehtaarin suuruinen ja se sijaitsee kaava-alueen koillisosissa. Suotyypit ovat rahkaräme ja isovarpuräme. Kohteen keskellä on kohosuo. Puusto muodostuu pääasiassa eri ikäisistä männyistä. Arvokkaan kohteen pohjois-, itä- ja eteläpuoleiset alueet on ojitettu. Metsälaki 10. Änkmossen: Änkmossen rajautuu loivasti laskeutuvaan kangasmetsään, jossa maalaji on moreeni. Suo on osittain ojitettu, minkä huomaa selvästi suotyypistä. Keskellä suota on piensararämettä ja rahkarämettä. Suota ovat käyttäneet myös paikalliset kasvihuoneyrittäjät kasvuturpeen tuotantoon. Svartträsket: Svartträsket on noin 6,3 hehtaarin suuruinen ojittamaton neva. Jouhisara ja pullosara hallitsevat pintakerrosta. Osa-alueet, joissa esiintyy tupasvillaa ja vaivaiskoivua, voidaan luokitella luhdiksi. Suolla on suhteellisen vähän heinäkasveja ja pohjakerros on rahkasammalta. Metsälaki 10. Liito-oravan elinympäristöt: Luontoselvitysten yhteydessä vuonna 2012 liitooravan jätöksiä havaittiin Bredmossmyran suojelualueen läheltä. UHEXtietokannan mukaan alueella on myös aiempia havaintoja. Uusien ja aiempien havaintojen pohjalta on hankkeen yhteydessä kaava-alueelta rajattu kaksi liitooravan arvokasta elinympäristöä. Seuraavat vaarantuneet (VU) tai silmälläpidettävät (NT) lajit on todettu kaava-alueella: metsänemä (VU), talikääpä(vu), haavanhyytelöjäkälä (VU) ruostekääpä (NT) 5.3.4 Eläimistö 5.3.5 Linnusto Eläimistö kaava-alueella edustaa suhteellisen tavanomaista talousmetsän eläimistöä. Luonnonvarakeskuksen ylläpitämän suurpedot.fi -sivuston mukaan ilveksiä esiintyy kaava-alueen peittämän 10 x 10 km ruudun alueella. Sivuston mukaan alueella ei ole tehty havaintoja karhusta, sudesta tai ahmasta. Pesimälinnusto Suomen kolmannessa lintuatlaksessa (2010) Pjelaxin tuulivoimapuisto sijoittuu karttaruutuun Karijoki Myrkky (693:321). Tällä alueella pesii varmuudella 83 lajia, todennäköisesti 25 lajia ja mahdollisesti 6 lajia (yhteensä 114). Atlasruutu on huomattavasti laajempi kuin suunnitellun tuulivoimapuiston alue. Pistelaskennassa yleisimmät lintulajit olivat pajulintu, peippo ja metsäkirvinen. Nämä lajit edustivat noin 48 % pesivistä pareista. Pjelaxin kaava-alueen pesimälinnusto vastasi yleisesti ottaen tavallista suomalaista metsälintukokoonpanoa. Rengastustoimiston tiedon mukaan jaksolla 2005 2012 hankealueella on rengastettu kolmea uhanalaista tai lintudirektiivin liitteeseen 1 sisältyviä lajeja. Nämä ovat kalasääski, varpuspöllö ja helmipöllö. Varpuspöllöjä on merkitty kolmelta reviiriltä ja helmipöllöjä yhdeltä. Bredmossenilla on pesinyt kalasääskiä. Pesintä onnistui viimeksi

20 (83) vuonna 2004, jolloin poikaset kuitenkin kuolivat nälkään uroksen törmättyä sähkölinjaan. Pesä on sittemmin tuhoutunut. Tämän jälkeen reviirin on valloittanut toinen uros, joka on aloittanut pesän rakentamisen toiseen puuhun. Tämä uros ei ole kuitenkaan onnistunut pariutumaan. Kalasääskirekisterin mukaan pesä koristeltiin viimeksi vuonna 2010. Bredmossen tutkittiin Pjelaxin tuulivoimapuiston kartoitusten yhteydessä vuosina 2012 ja 2013, mutta kalasääskeä ei enää havaittu alueella. (FCG 2014) Lintukartoituksessa huomattiin, että pesän kaikki jäljellä olevat rakenteet ovat ihmisen sitomia, kun taas sitomattomat osat ovat pudonneet alas. Ilman ihmisen sitomia rakenteita on todennäköistä, ettei puussa olisi enää merkkejä pesänrakennusyrityksistä. Kun koristeltu puu on ainoastaan neljä metriä korkea on epätodennäköistä, että se pystyisi kantamaan valmiiksi rakennettua kalasääsken pesää. Lisäksi puu on luultavasti liian matala ollakseen kelpoinen pesäpuu naaraan mielestä. (FCG 2014) Kirjassa Sääksi (Saurola & Koivu 1987) mainitaan kalasääsken pesästä seuraavaa: Sääksen pesänrakennustapa asettaa puun latvarakenteelle niin kovat vaatimukset, että esimerkiksi suomalaisista talousmetsistä sääksen on jo nyt lähes mahdotonta löytää riittävän hyviä pesäpuita ; sekä Sääksen itsensä rakentama risulinna pysyy puussa vuosikausia, monista myrskyistä ja talven lumikuormasta huolimatta, jos latvan rakenne on kunnollinen. Koska puun latvus ei näytä riittävän tukevalta kannattaakseen täysikokoista, yli 100 kg painavaa sääksenpesää, saattaa kyseinen rakennelma olla alkujaan niin sanottu pettymyspesä. Näistä Sääksi kirjassa mainitaan näin: Pesinnän epäonnistuessa sääkset ryhtyvät välittömästi rakentamaan uutta pesää, joko entisen viereen tai kauemmaksi. Tällaisen pettymyspesän rakentaminen jää kuitenkin kesken ainakin sisustuksen osalta. Pettymyspesän rakentaminen välittömästi pesinnän epäonnistumisen jälkeen on nimenomaan sääkselle ominainen reaktio, jonka merkitystä ei tarkoin tunneta (Saurola ja Koivu 1987). Kalasääski on kosmopoliitti eli se on levittäytynyt lähes koko maapallolle. Suomessakin se pesii koko maassa etelärannikolta pohjoisimpaan Lappiin saakka, kaikkialla missä vain on sopivia kalavesiä ja pesäpaikkoja tarjolla. Merkittävä osa sääksistä pesii soilla, mutta tyypillisiä pesimäympäristöjä ovat myös kallioiset metsäalueet ja vesistöjen rannat ja saaret. Kanta on pysynyt viime vuodet vakaana. Parimäärä on noin 1 200 (Valkama ym. 2011). Kartoituksissa todetuista pesivistä lintulajeista 13 lajilla on suojelustatus. Näistä lajeista 1 on vaarantunut, 4 kuuluu silmälläpidettäviin ja 10 sisältyy lintudirektiivin liitteeseen 1. Kolme pesimälinnuista kuului Suomen vastuulajeihin, ja kansallisesti vaarantuneista lajeista hankealueella havaittiin ainoastaan metso. Havaintoja tehtiin myös huuhkajasta, kapustarinnasta, kehrääjästä, leppälinnusta, niittykirvisestä ja palokärjestä. FINIBA-tietojen mukaan pohjantikka pesii alueella Suupohjan metsissä. Yksi havainto on tehty myös kaava-alueen koillispuolella, Högmossenin länsipuolella. Pohjantikkaa on vaikeata havaita maastosta, mutta koska kaava-alueella on vanhempaa kuusimetsää on mahdollista, että pohjantikka pesii myös Pjelaxin kaava-alueella. Sen jälkeen kuin FINIBA-kartoitus tehtiin 1990-luvulla suuria alueita vanhasta metsästä on hakattu, mikä on vaikuttanut pesimälinnustoon. Muuttolinnuston seurannassa havaittiin vuonna 2013 merikotkan pesä kaava-alueen länsipuolella, valtatien 8 ja Pjelaxfjärdenin väliltä. Pesän seurannassa todettiin, että pesästä lennettiin ulos pääosin lounaaseen ja länteen kohti Pjelaxfjärdeniä. Vastaavasti lennot pesää kohti tulivat useimmiten mereltä sisämaahan päin. Joissakin tapauksissa

21 (83) huomattiin merikotkan kiertävän laajemmin saapuessaan pesään, jolloin matka kulki kaava-alueen suunnasta pesään päin. Merikotkan kiertävä lentokuvio havaittiin lähinnä pesän etelä- ja kaakkoispuolella. Vuonna 2014 pesä oli koristeltu, mutta pesintä oli keskeytynyt. Muuttolinnusto Pohjanlahden rannikkoalue on tunnettu lintujen tärkeänä kevät- ja syysmuuttoväylänä. Syysmuuton yhteydessä vuonna 2012 kirjattiin noin 14 980 lintua. Syysmuuttoa seurattiin pääasiassa syys-marraskuussa sekä laulujoutsenen myöhäisen muuttoajankohdan takia myös myöhemmin syksyllä ja alkutalvella (yht. 21 päivää, viimeinen seurantapäivä 8.12.2012). Kevätmuuton aikana vuonna 2012 havaittiin yhteensä noin 19 000 muuttolintua. Täydentävässä seurannassa keväällä 2013 kirjattiin yhteensä 2 250 lintua. Kevätmuuttoa seurattiin yhteensä 22 päivän ajan huhti-toukokuussa. Kevätmuuton aikana havaittiin yhteensä 73 eri lintulajia. Määrällisesti eniten havaittiin naurulokkeja, kurkia, sepelkyyhkyjä, kalalokkeja, töyhtöhyyppiä ja peippoja. Suhteellisesti eniten havaittiin näinä vuosina kurkia (yli 3 600 kpl), naurulokkeja (n. 10 800 kpl), kyyhkyjä (n. 1 500 kpl), hanhia (n. 1 700 kpl) ja pieniä varpuslintuja (n. 1 250 kpl). Selkeästi vähemmän havaittiin petolintuja (n. 150 kpl), joutsenia (n. 500 kpl.), varislintuja (n. 260 kpl) ja muita lajeja. Muiden lajien osalta havaitut määrät olivat selkeästi päämuuttoreittien määriä pienemmät. Kevätmuutossa havaittiin suhteellisen monta merikotkaa, yhteensä 66 yksilöä. Osa havainnoista koskevat paikallisia, rannikon lähellä kiertäviä yksilöitä, kun taas osassa havainnoista on kyse samoista, eri päivinä todetuista yksilöistä. Keväällä havaituista merikotkista suuri osa lähestyi kaava-aluetta etelästä. Hieman yli puolet havaituista linnuista lensi törmäyskorkeudella. Keväällä havaittiin lisäksi merkittäviä määriä muuttavia kalasääskiä (10 kpl) ja piekanoita (67 kpl). Päiväpetolintujen muuttoreitti kulki pääosin kaava-alueen länsipuolella tai kaava-alueen läntisten osien yli. Syysmuuton aikana 2013 havaittiin yhteensä 49 eri lintulajia. Suhteellisesti eniten havaittiin kurkia (n. 6 380 yksilöä), sepelkyyhkyjä (n. 4 430 yksilöä), pieniä varpuslintuja (yli 1 500 yksilöä), hanhia (n. 960 yksilöä), laulujoutsenia (n. 560 yksilöä) ja kahlaajia (320 yksilöä). Muiden lajien osalta muuttomäärät olivat vähäiset. Petolintujen osalta (yhteensä 120 yksilöä) syysmuutossa havaittiin suhteellisen runsaasti sinisuohaukkoja (n. 31 yksilöä) ja piekanoita (n. 31 yksilöä). Syksyllä havaittiin 18 merikotkaa, mikä on tavanomaista alueelle. Kaikista havaituista kevään ja syksyn muuttolinnuista noin kaksi kolmasosaa (57,6 %) lensi törmäyskorkeudella. Tällä korkeudella lensi mm. merimetsoja, sorsalintuja, hanhia, kotkia ja kurkia. Alimmilla korkeuksilla muutti yleensä joutsenia ja varpuslintuja, kun taas korkeimmilla korkeuksilla lensi kyyhkyjä ja kurkia. Tärkeitä levähdys- ja ruokailualueita on kaava-alueen eteläpuolella Kristiinankaupungissa, Härkmeren kohdalla, Lillsundissa, Lålbyssä ja Peruksen peltoalueella. Pjelaxin kaava-alueen lähellä toteutettiin syksyllä 2014 linnuston tutkaseuranta osana ensimmäistä linnuston tutkaseurantaa tuulivoimalan suunnittelutarpeisiin Suomessa. Tällainen seuranta antaa huomattavasti luotettavampaa tietoa alueen läpi muuttavasta linnustosta sekä alueen merkityksestä muuttolinnustolle. Tutkaseuranta suunnitellaan

22 (83) myös kevätmuuton 2015 yhteyteen ja tulokset tullaan analysoimaan tarkasti Pjelaxin tuulivoimapuiston jatkosuunnittelua varten. 5.3.6 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit sekä luontodirektiivin liitteiden lajit Lepakko Alueen lepakkokartoituksessa tehtiin yhteensä 11 havaintoa; 2 ripsisiippahavaintoa ja 9 pohjanlepakkohavaintoa. Lepakkolajien määrä kaava-alueella on pieni suhteessa alueen maantieteelliseen sijaintiin. Toisessa ripsisiippahavainnossa huomattiin myös poikanen. Kartoituksessa todettiin, että lisääntymispaikkoja ei ole pohjanlepakolle ja että myös lajille sopivia ruokailupaikkoja on hyvin vähän. Ei voitu kuitenkaan sulkea pois mahdollisuutta, että kaava-alueella on ripsisiipalle sopiva lisääntymisalue. Kesällä 2013 yritettiin paikallistaa paikallisen lepakkokannan kartoituksessa havaittu ripsisiippa. Lajille sopivia elinympäristöjä ei kuitenkaan pystytty löytämään. Kun ottaa huomioon, kuinka harvinaisesta lajista on kyse, sonogrammitunnistukseen pohjautuva havainto on epävarma. Muuttavien lepakoiden seurannassa kerättiin yhteensä 121 minuuttia lepakkohavaintoja. Yli 90 % havainnoista oli tyypillistä pohjanlepakon kaikuluotausta metsästäessä. Loput havainnot olivat yksittäisiä havaintoja isoviiksisiipasta ja pikkulepakoista. Näistä pikkulepakkoa pidetään muuttavana lajina. Pikkulepakkoa havaittiin viisi kertaa neljänä yönä. Muuttoselvityksen mukaan on epätodennäköistä, että Pjelaxin kaava-alue olisi merkittävä alue muuttavien lepakoiden kannalta. Selvityksen ajankohtana tehdään yksittäisiä havaintoja pikkulepakoista suuressa osassa maata, erityisesti rannikon alueilla. Lepakkokartoituksen yhteydessä tehdyt havainnot ja muuttavien lepakoiden seuranta eivät anna aihetta uskoa, että Pjelaxin kaava-alue olisi tärkeä ruokailualue lepakoille, että alueella olisi lisääntymispaikkoja tai että alue sijaitsisi muuttavien lepakoiden muuttoreitillä. Liito-orava 5.3.7 Suojelualueet Ympäristöministeriön uhanalaisten eliöiden seurantarekisterin (UHEX) mukaan kaavaalueella on tehty muutamia havaintoja liito-oravasta. Alueella aikaisemmin ollut yhtenäinen metsäalue on todennäköisesti ollut liito-oravalle suotuisa elinympäristö. Nykytilanteessa alueella on ainoastaan vähäisiä liito-oravalle kelpaavia metsäalueita. Touko-kesäkuussa 2012 tehdyn luontoselvityksen yhteydessä liito-oravan jätöksiä havaittiin ainoastaan yhdessä paikassa Bredmossmyranin suojelualueella. Alueen vanhat kuuset ja haavat ovat tyypillisiä liito-oravan elinympäristöjä, mutta alue on avohakkuiden seurauksena eristetty muista lähellä olevista elinympäristöistä. Voidaan kuitenkin olettaa, että liito-oravan mahdollisuudet ylläpitää alueella elinkelpoista kantaa tulevaisuudessa paranevat kun hakattujen alueiden puusto kasvaa ja syntyy ekologisia käytäviä vanhojen metsien ja hyväksyttävien elinympäristöjen väliin. Kevään ja kesän 2013 maastokäyntien yhteydessä ei havaittu liito-oravaan viittaavia merkkejä. Natura 2000 Kaava-alueella sijaitsee Natura 2000 -alue Bredmossmyran ja 10 kilometrin säteellä on kuusi muuta Natura 2000 -aluetta. Bredmossmyran sijaitsee Pjelaxin hankealueen keskellä ja on noin 27 hehtaarin suuruinen. Alueen itäosa on pääosin tuoretta kangasmetsää. Bredmossmyranin ja Storlidenin suoalueiden välissä on näreikköä ja lehtoa puron varrella, Ellfolks skifte.