1
2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja, jonka osaava ja hyvinvoiva henkilöstö työskentelee yhteistyössä hallinto- ja organisaatiorajat ylittäen kaupungin tavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilöstöohjelman yhteydessä on päätetty monista käytännön toimenpiteistä, jolla em. tavoitteisiin pyritään. Em. toimenpiteitä on jo käytössä ja osa on valmistelussa. Vuodesta 2015 muodostui poikkeuksellinen henkilöstötyön osalta valtuuston tehtyä alkuvuodesta päätöksen sote-palvelujen ulkoistuksesta ja yhteisyrityksen perustamisesta Pihlajalinna Oy:n kanssa. Päätös tarkoitti mm. sitä, että vuoden aikana valmistauduttiin koko sote-henkilöstön siirtymisen uuden työnantajan palvelukseen. Henkilöstön kokemaa epävarmuutta muutoksen johdosta pyrittiin lieventämään pitämällä henkilöstö ja henkilöstön edustajat mahdollisimman hyvin selvillä tilanteesta hankkeen eri valmisteluvaiheissa. Kuusiolinna Terveys Oy:n palvelukseen siirtyi kaikkiaan n. 190 työntekijää. Siirtyvästä henkilöstöstä 42 oli kunnallisten lisäeläke-etujen piirissä ja heille myönnettiin virkavapautta tai työlomaa kaupungin palveluksesta, jotta heidän kunnalliset eläke-etunsa säilyvät. Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymän palvelukseen siirtyi n. 20 henkilöä. Tämä henkilöstöraportti on laadittu noudattaen soveltuvin osin KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen neuvottelemaa henkilöstöraporttisuositusta. Henkilöstön lukumäärä ja palvelussuhteen lajit Henkilöstön lukumäärä 31.12. palveluryhmittäin 2015 2014 Hallinto- ja kehityspalvelut 14 14 Talouspalvelut 88 101 Perusturvapalvelut 288 280 Sivistyspalvelut 412 422 Tekniset palvelut 142 146 Yhteensä 944 963 Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta Vakinaiset 129 515 644-0,16 Määräaikaiset 66 229 295-4,84 Työllistetyt 4 1 5-37,50 Yhteensä 199 745 944-1,79 Kokoaikaiset 146 573 719 0,14 Osa-aikaiset 53 172 225-8,16 Yhteensä 199 745 944-1,79
3 Henkilötyövuosi Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä 31.12. Henkilötyövuodet 785 muutos edellisestä vuodesta 0,38 % Työajan jakautuminen Kalenterivuoden päivät, joista vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät = Teoreettinen säännöllinen Työajan jakautuminen kertoo, miten työntekoon tarkoitettua työaikaa todellisuudessa on käytetty. Palvelutarpeiden edellyttämien henkilöstöresurssien oikean mitoituksen, kohdentamisen ja kuormituksen suunnittelu perustuu tietoon työajoista ja poissaoloista. työpäivät 237 888 % teoreettis esta säännöllis estä vuosityöaj asta 100,0 1000 euroa % palkkaku stannuksi sta 27 159 100,0% vuosityöaika (työpäiviä) Vähennetään työpäivinä: - Vuosilomat ja muut lomat 20 412 8,6% 1 617 6,0% - Terveysperusteiset poissaolot 11 332 4,8% 739 2,7% - Perhevapaat 5 824 2,5% 103 0,4% - Koulutus 588 2,5% - Muut palkattomat poissaolot 5 873 0,2% - - - Muut palkalliset poissaolot 516 2,8% - - - Vapaana annetut 81 0,03% työaikakorvaukset + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt = Tehty vuosityöaika 193 262 81,24%
4 Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikätietoja tarvitaan varautumisessa eläkepoistumaan ja ennakoitaessa henkilöstön rekrytoinnin tarvetta. Lisäksi tiedot tukevat myös ikäjohtamista. Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle 30 101 10,7 30-39 184 19,5 40-49 246 26,1 50-59 289 30,6 60-64 104 11,0 65 ja yli 20 2,1 Yhteensä 944 100,0 Keski-ikä, v 46v 8kk (v. 2014 keski-ikä 46 v. 0 kk ) Henkilöstön osaamisen kehittäminen Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön työhyvinvointiin että toiminnan tuloksellisuuteen. Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen on osa johtamista, johon kuuluvat myös osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen ja uuden osaamisen hankkiminen. Osaamisen kehittämisen ja koulutuspäivien seuranta on toteutettu siten, että seurannan perusteella voidaan hakea koulutuskorvausta työttömyysvakuutusrahastolta. Vuonna 2015 koulutuskorvaukseen oikeuttavia päiviä oli yhteensä 1 293 (v. 2014 1 357 pv) ja koulutuksen piirissä oli 658 työntekijää (v. 2014 576 työntekijää) Em. lukuihin sisältyy lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus. Todellinen koulutuspäivien lukumäärä on jonkin verran korkeampi, koska tässä seurannassa on mukana vain koulutuskorvaukseen oikeuttavat päivät. Työntekijöiden lukumäärä, joista on oikeus korvaukseen Koulutetut henkilöt 1 päivältä 2 päivältä 3 päivältä lukumäärä Hallinto- ja kehityspalvelut 2 0 8 10 Talouspalvelut( sis. maaseutu) 2 3 12 17 Lomituspalvelut 4 4 57 65 Perusturva 165 30 32 227 Sivistyspalvelut (sis.varhaisk.) 100 37 137 274 Tekniset palvelut 20 21 24 65 Yhteensä 293 95 270 658 Johtamisen erikoisammattitutkintoon tähtääviä opintoja on suorittanut 3 esimiestä.
5 Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivät työpäivät % työajasta ( 2014 ) 1000 euroa ( 2014 ) % palkkakustannuksista Lyhyet poissaolot alle 4 päivää 1 545 4 29 päivää 4960 30 60 päivää 1 831 61 90 päivää 942 91 180 päivää 1 501 Yli 180 päivää 2 983 Yhteensä 13 762 11 332* 4,8 ( 4,5 ) 739 (590) 2,78 (2,2) Keskimäärin/henkilötyövuosi 17,53 12,62* * sisältää määräaikaisen kuntoutustuen päivät 1 427 pv. Em. poissaoloista työtapaturmat 356 kalenteripäivää ja työmatkatapaturmat 73 kalenteripäivää. Ammattitaudeista johtuvia poissaoloja ei ollut. Terveysperusteiset poissaolot 2015 2014 palveluryhmittäin kalenteripäivinä Hallinto- ja kehityspalvelut 98 212 Talouspalvelut 393 43 Maatalouslomituspalvelut 2 553 1 717 Perusturvapalvelut 4 851 4 774 Sivistyspalvelut 3 516 4 069 Tekniset palvelut 2 351 1 754 Yhteensä 13 762 12 569 Kaupunginhallituksen hyväksymän varhaisen tuen mallin tavoitteena on edistää henkilöstön työkyvyn ylläpitämistä, työntekijän pitämistä työkykyisenä sekä tarpeettomien ja aiheettomien poissaolojen minimoiminen. Varhaisen tuen mallin käytön merkitystä on jatkossakin tuotava esimiestilaisuuksissa esiin. Työtapaturmat Edellä esitettyyn terveysperusteiseen poissaolojen määrään sisältyy myös työtapaturmat. Työtapaturmien ehkäisyyn on pyritty vaikuttamaan työsuojelutoimikunnan antamalla ohjeistuksella, mutta pitkälti on kysymys myös esimiesten ja kunkin työntekijän asenteista ja tavasta toimia.
6 If-vakuutusyhtiön tilaston mukaan työtapaturmien ja ammattitautien määrä vuosina 2010-2015 on seuraava: Korvauspäivien lukumäärä tapaturman sattumisvuoden mukaan:
7 Korvauspäivien lukumäärä poikkeaman mukaan vuosina 2010-2015: Henkilöstön vaihtuvuus Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus-% Alkaneet palvelussuhteet 15 2,3 % Päättyneet palvelussuhteet 48 7,5 % Eläköityminen Seuraamalla toteutunutta eläkepoistumaa ja ennusteita ja yhdistämällä tiedot kaupungin palvelustrategiaan kyetään ennakoimaan tulevaa työvoima- ja osaamistarvetta, työurien pituutta sekä henkilöstöjohtamisen haasteita. Eläkoitymistä koskevat tiedot perustuvat pääasiassa KEVA- tilastoihin
8 Eläkkeelle siirtyneiden määrä ja keski-ikä 2003-2015 vuosi määrä keski-ikä 2003 23 56 2004 21 56,4 2005 21 59,4 2006 28 56,5 2007 23 58,8 2008 20 57,1 2009 18 59,6 2010 36 57,4 2011 32 61,0 2012 29 59,6 2013 25 60,3 2014 33 60,9 2015 34 59,1 Eläkkeelle siirtyneiden määrä 2003-2015 Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 2003-2015 V. 2015 vanhuuseläkkeelle siirtyi 22 henkilöä ja heidän keski-ikänsä oli 63 v. 4 kk. Lisäksi työntekijöitä siirtyi osa-aikaeläkkeelle, täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Omilla henkilöstöhallinnon toimenpiteillä pystytään osittain estämään ennenaikaista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Tässä työssä on onnistuttu, koska varhe-maksujen määrä 212 000 oli alin sitten vuoden 2006.
9 Vuosi Vanhuuseläkkeet, henk. Työkyvyttömyyseläkkeet, henk. Osatyökyvyttömyyseläkkeet, henk. Eläkkeet yhteensä, henk. 2016 26 7 4 37 2017 24 7 4 34 2018 27 6 4 37 2019 28 6 4 38 2020 28 6 4 38 2021 24 5 4 33 2022 19 5 4 28 2023 19 5 4 28 2024 23 5 3 31 2025 24 5 3 32 2026 22 4 3 30 2027 25 4 3 31 2028 25 4 3 32 2029 25 4 2 31 2030 23 3 2 28 2031 19 3 2 24 2032 16 3 2 21 2033 17 3 2 21 2034 13 3 2 18 2035 15 3 2 20 Yhteens ä 441 90 60 591 Alavuden kaupungin henkilöstön eläköitymisennuste 2016-2035 ( sote-henkilöstö mukana)
10 Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan kunnan taloudesta. Alavuden kaupungin työvoimakustannukset olivat v. 2015 n. 35,2 milj., eli noin 38 % kaupungin toimintamenoista. Työvoimakustannukset kattavat kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Palkkaus Kustannukset 1000 e Muutos-% ed. vuoteen Työvoimakustannukset yhteensä, josta: 35 184 1. Palkat yhteensä, josta 27 159 0,4 % Vuosiloma-ajan palkat 1 617 0,6% Terveysper. poissaolojen palkat, netto (Kela-korvaukset väh.) Perhevapaiden palkat, netto 405 15,1 % Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat 449 7,7 % 2. Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut 7 639-0,3 % 3. Muut Rekrytointikustannukset Vuokratyövoiman kustannukset 4. Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto, netto 263 9,13 Koulutus ja muu kehittäminen Muut yhteensä (työpaikkaruokailu, virkistys, työmatkaliput, suojavaatteet jne 123 3,36 Palkkahallinnon sujuvoittamiseksi ja kuntaliitosharmonisoinnin toteuttamiseksi yhtenäistettiin kaikkien vakinaisten virka- ja työsuhteisten palkanmaksupäiväksi kuukauden 16. pv. Muutos koski n. 170 vakinaisessa työsopimussuhteessa olevaa. Ainoastaan vakinaisten maatalouslomittajien palkanmaksupäiväksi jäi kuun loppu teknisistä syistä johtuen. Määräaikaiset ja sijaiset saisivat palkkansa jatkossakin kuun lopussa. Muutos tuli voimaan v. 2016 alusta. Palkkauksen rakenne KVTES Opetus Tekniset Tunti palkk. Tehtäväkohtainen palkka Palveluaikaan sidotut lisät Henkilökohtainen lisä Muut säännöll. työajan lisät Lisä- ja ylityökorvaukset Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Kokonaisansio keskim. e/kk 2 588,12 3 408,12 2 643,69 12,38 Muutos-% ed. vuoteen 2,37-8,21-10,82-5,78 Miesten keskiansio e/kk 4 438,58 3 528,15 2 581,55 12,64 Naisten keskiansio e/kk 2 522,22 3 362,55 3 365,14 11,41
11 Henkilöstöetuudet Kaupunki on tukenut henkilöstönsä liikunta- ja kulttuuriharrastuksia TYKYkuntosetelillä enintään 56 /työntekijä. Täyden 56 :n tuen on voinut saada lunastamalla 80 :n setelit, jolloin palkasta on pidätetty 24. TYKY-seteleitä käytti n. 350 työntekijää ja kaupungin kustannus oli 18 646. Henkilöstön lounasruokailua kaupunki on tukenut 1,30 :n aterialipulla ja kustannukset tästä ovat n. 18 000. Henkilöstöetuna kaupunki tarjoaa henkilöstölleen myös lakisääteistä laajemmat työterveyshuollon palvelut. Koko henkilöstön yhteistä pikkujoulua viettiin 4.12.2015. Tilaisuus oli samalla SOTEhenkilöstön läksiäistilaisuus. Tilaisuudessa palkittiin Kuntaliiton 40 v. ansiomerkillä 6 henkilöä, 30 v. ansiomerkillä 43 henkilöä ja 20 v. ansiomerkillä 29 henkilöä. Juhlissa mukana oli n. 330 kaupungin työntekijää. Yhteistoiminta-asiat Alavuden kaupungin yhteistoimintaelimenä toimiva HENRY kokoontui vuoden 2015 aikana 4 kertaa. Lisäksi henkilöstön edustajien kanssa oli useita muita yhteisiä tilaisuuksia. Henkilöstöjärjestöjen edustajat on kutsuttu mukaan myös valtuustoseminaareihin. Työsuojelutoimikunta on kokoontunut vuoden 2015 aikana viisi kertaa. Työsuojelutoimikunta on tehnyt kiinteää yhteistyötä työterveyshuollon kanssa mm. työsuojelutarkastuksiin ja työpaikkojen riskienarviointeihin liittyen. Työterveyshuollon edustaja on ollut mukana myös työsuojelutoimikunnan kokouksissa. Kehittämistoimenpiteet Henkilöstöohjelma vuosiksi 2015 2020 hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 18.5.2015. Populus palkkahallinto-ohjelman käyttöönoton valmistelu koulutuksineen aloitettiin vuoden 2015 aikana, siten että käyttöönotto tapahtui vuoden 2016 alusta. Käyttöönottoprojekti jatkuu vielä vuodelle 2016. Päätös liukuvaan työaikaan siirtymisestä kaupungintalolla, virastotalolla, Kulttiksella ja Fasadissa tehtiin syksyllä. Liukuvan työajan käyttöönotto on viivästynyt teknisten kysymysten vuoksi ja tapahtuu vasta alkuvuodesta 2016.