Tilinpäätös 2015 Mäntyharjun kunta
2 Sisältö TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TALOUDESSA JA TOIMINNASSA... 1 1.1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 1 1.1.2 KUNNAN HALLINTO... 2 1.1.3 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS... 2 1.1.4 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TALOUDESSA JA TOIMINNASSA... 2 1.1.5 ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ... 3 1.1.6 KUNNAN HENKILÖSTÖ... 3 1.1.7 ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ... 3 1.1.8 YMPÄRISTÖTEKIJÄT... 7 1.2 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 7 1.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 7 1.4 RAHOITUSASEMA... 10 1.5 KOKONAISTULOT- JA MENOT... 12 1.6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA OHJAUS... 12 1.6.1 KONSERNIN TOIMINNAN OHJAUS... 13 1.6.2 OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT... 13 1.6.3 ARVIO KONSERNIN TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ... 13 1.6.4 SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 14 1.7 KESKEISET LIITETIEDOT... 18 1.8 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMIS-TOIMENP... 18 1.8.1 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 18 1.8.2 TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET... 18 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 19 2.1 KÄYTTÖTALOUSOSA... 19 KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 19 TARKASTUSLAUTAKUNTA... 20 KUNNANVALTUUSTO... 21 KUNNANHALLITUS LTK... 22 YMPÄRISTÖPALVELUT... 25 ELINKEINOTOIMI... 26 TUKIPALVELULAUTAKUNTA... 27 Tukipalveluiden hallinto... 27 Tietohallintopalvelut... 27 Toimistopalvelut... 28 Ruokapalvelut... 29 Siivouspalvelut... 30 Keskusvarasto (nettobudjetoitu yksikkö)... 30 Kiinteistöpalvelut... 31 SIVISTYSLAUTAKUNTA... 32 Sivistyslautakunnan hallinto... 32 Varhaiskasvatus... 33 Perusopetus... 35 Toisen asteen koulutus... 37 Vapaa sivistystyö... 38 Taiteen perusopetus... 39 Vapaa-aikapalvelut... 39 Nuorisotyö... 39 Liikuntapalvelut... 41 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut... 42
3 Kulttuuripalvelut... 42 Elokuvateatteri Kino... 42 Kulttuuripalvelut... 42 Kirjastopalvelut... 43 PERUSTURVALAUTAKUNTA... 45 PERUSTURVAN HALLINTO... 45 ERIKOISSAIRAANHOITO... 46 VASTAANOTTO- JA SAIRAALAPALVELUT... 47 VASTAANOTTOPALVELUT... 47 Perhepalvelut... 47 Vastaanotto... 51 Kuntoutus 53 Mielenterveys- ja päihdepalvelut... 54 Toimistopalvelut... 55 Sairaalapalvelut... 56 Terveyskeskuksen sairaala... 56 Suun terveydenhuolto... 57 HYVINVOINTIPALVELUT... 58 Asumispalvelut... 58 Kotiin tuotettavat palvelut... 61 Osto- ja tukipalvelut... 62 Palveluohjaus... 62 Vammaispalvelut... 63 Lastensuojelu ja perhetyö... 66 Päihdehuolto... 66 Toimeentuloturva... 67 Pakolaisten vastaanottopalvelut... 68 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 70 Tekninen hallinto... 70 Yhdyskuntasuunnittelu... 70 Kuntatekniikka... 71 Teknisten palveluiden sisäiset palvelut... 72 PELASTUSTOIMI... 74 VESIHUOLTOLAITOS... 75 MAA- JA METSÄTILAT... 76 RAKENNUSLAUTAKUNTA... 77 TIELAUTAKUNTA... 78 2.2 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN... 79 2.2 VEROTULOT JA VALTIONOSUUDET... 80 2.3 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 81 2.5 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 85 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 90 3.1 TULOSLASKELMA... 90 3.2 RAHOITUSLASKELMA... 91 3.3 MÄNTYHARJUN KUNNAN TASE... 92 3.4 KONSERNIN TULOSLASKELMA... 93 3.5 KONSERNIN RAHOITUSLASKLEMA... 94 3.6 KONSERNI TASE... 95
4 4 LIITETIEDOT. 96 4.1 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KUVAAVAT LIITETIEDOT 96 4.2 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 98 4.3 TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT.. 101 4.4 OMISTUKSET MUISSA YHTEISÖISSÄ.. 103 4.5 TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT.. 104 4.6 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 105 4.7 YMPÄRISTÖASIOIDEN HARKINNANVARAINEN ESITTÄMINEN.. 106 4.8 HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOTA KOSKEVAT LIITETIEDOT. 107 5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 114 5.1 LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA TUNNUSLUVUT.114 5.2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSLUVUT.114 6 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN..116 7 LUETTELOT JA SELVITYKSET.117
1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TALOUDESSA JA TOIMINNASSA 1.1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuotta 2015 hallitsivat sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät muutokset. Vuoden alussa kunnan perusturvassa otettiin käyttöön uusi organisaatiorakenne ja johtosääntö. Perusturvajohtaja Tuija Haataisen siirtyessä Pieksämäelle heinäkuun lopussa virkatehtävät hoidettiin loppuvuodesta väliaikaisjärjestelyin ja ostopalveluna Kangasniemeltä. Sipilän hallituksen tavoitteena on synnyttää 18 maakuntaa vastaamaan alueviranomaistehtävien lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluista vuoden 2019 alussa. Tätä ennakoiden Etelä- Savossa lähdettiin tavoittelemaan uutta, koko maakunnan kattavaa, kuntayhtymämuotoista sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoaluetta. Menneen vuoden aikana maakunnallinen tavoite kuitenkin supistui sosiaalija terveyspalvelujen integrointiin muuttamalla Etelä-Savon sairaanhoitopiirin perussopimusta. Uuden organisaation on tarkoitus aloittaa 2017. Sivistyspalveluissa toteutettiin myös organisaatiomuutos, jossa keskeisimpänä uudistuksena oli erityisopetuksen resurssikeskuksen muodostaminen. Kirjastotoimenjohtaja Suvi Pirnes-Toivanen siirtyi sivistysjohtajaksi ja hallintojohtaja Tuomo Penttinen otti vastuulleen myös talousjohtajan tehtävät. Vt. talousjohtajan määräaikainen sopimus päättyi toukokuun lopussa. Kunnan organisaatiota muutettiin vastaamaan tulevia tarpeita. Uusi kuntalaki astui osittain voimaan 1.5.2015 ja kokonaisuudessaan se tulee voimaan 2017. Kuntalain muutokset heijastuvat tehtyihin ja tuleviin ratkaisuihin. Talouden näkökulmasta konsernin taloudellinen asema tulee korostumaan. Tästä syystä kunnan tulee jatkossakin valvoa tarkasti yhtiöidensä lainakannan ja tuloksen kehittymistä. Vuodelta 2015 ylijäämää on kertynyt 867.349 ja taseessa kertynyttä ylijäämä on noin 5 M. Veroprosentteihin ei tehty vuodelle 2015 muutoksia. Verotulojen kasvu oli 3,0 %. Rahassa kasvua oli 613.749 euroa verrattuna vuoteen 2014. Tätä selittää erityisesti yhteisöverotuottojen kasvu. Vuonna 2015 investointien kokonaismäärä oli 3,4 milj. euroa. Suurimpana oli terveyskeskuksen remontti, joka valmistuu kesällä 2016. Investoinnin kokonaisarvo on noin 6 M, josta 2,6 M kohdistui vuodelle 2015. Ensilumenlatu valmistui syksyllä 2015 ja sen kustannukset olivat 184 000, Lisäksi syksyllä valmisteltiin Kaupinkankaalle vastaanottohallia. Varsinainen investointi siirtyi vuodelle 2016. Kaavateitä päällystettiin 116 000 eurolla. Terveyskeskuksen isosta investoinnista huolimatta kunnan lainakanta kasvoi vain 1.31 M :lla ollen 12.298.700. Lainaa per asukas oli 1.994, kun v. 2014 vastaavasti oli 1.896. Valtuuston asettama tavoite on alle 2600 /asukas. Väestön ikääntymisestä aiheutuva sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvu tulee jatkossakin rasittamaan kunnan taloutta. Epävarmat taloudelliset näkymät, mahdolliset maakuntaitsehallinnon aiheuttamat muutokset ja kunnan lakisääteisten tehtävien määrän kehitys pitävät yllä jatkuvaa epävarmuutta. Siksi onkin hyvä, että olemme onnistuneet kerryttämään ylijäämäpuskuria, ja kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti vuoden 2015 tilipäätökseen tehtiin ylimääräisiä poistoja ja arvonalennuksia yhteensä noin miljoonalla eurolla. Tämä tullee helpottamaan kunnan taloudellista tilannetta tulevina vuosina. Mäntyharjun kunnassa tulee jatkaa jo aloitettua palvelutuotannon tehostamista sekä muokata edelleen organisaatiota vastaamaan kysyntää ja taloudellisia mahdollisuuksia. Tulevaisuuden kunnan tulee panostaa perinteisen palvelutuotannon lisäksi kehittämiseen. Vuonna 2015 Mäntyharju-Repovesi reitti valittiin vuoden retkikohteeksi GoExpo-messuilla ja keskustan kehittämiseen liittyen citymökkeily-hanke on saanut paljon valtakunnallistakin julkisuutta. Yrittävä kulttuurikunta mainetta pitää jatkossakin edistää. Kiitos kaikille tahoille kuluvasta vuodesta kuntalaistemme parhaaksi tehdystä työstä ja kunnan kehittämisestä. Yhteisin ponnistuksin ja määrätietoisin päätöksin sekä toimintatapoja jatkuvasti kehittämällä menestyksen tie on rakennettavissa. Jukka Ollikainen kunnanjohtaja
2 1.1.2 KUNNAN HALLINTO Mäntyharjun kunnan tilivelvolliset ovat: Toimielin Kunnanhallitus Tukipalvelulautakunta tietohallintojohtaja Sivistyslautakunta kirjastotoimenjohtaja Perusturvalautakunta Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Viranhaltija kunnanjohtaja hallintojohtaja tuotantopäällikkö palvelupäällikkö (toimistopalvelut) kiinteistöpäällikkö sivistysjohtaja lukion rehtori Yhtenäiskoulun rehtori kyläkoulujen rehtorit kansalaisopiston rehtori varhaiskasvatuksen johtaja vapaa-aikasihteeri kulttuurisihteeri kenttämestari nuorisotyöntekijä perusturvajohtaja vastuualuejohtaja / hyvinvointipalvelut vastuualuejohtaja / vastaanotto- ja sairaalapalvelut tekninen johtaja rakennustarkastaja Tilivelvollisia ovat lisäksi kyseisten toimielinten jäsenet. 1.1.3 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Suomen talouden vaikeudet jatkuivat vuonna 2015. Talouden kehitys on jäänyt selvästi useimmista euroalueen maista ja bruttokansantuotteen määrä on edelleen pienempi kuin juuri ennen kansainvälisen finanssikriisin alkamista vuonna 2008. Raha- ja finanssipoliittisen elvytyksen vuoksi kotimaisen kysynnän kehitys ei kansainvälisen finanssikriisin alkamisen jälkeen ole ollut yhtä heikkoa kuin bruttokansantuotteen. Talouden vaikeudet ovat koskeneet ennen kaikkea vientiä. Etelä- Savon elinkeinoelämää leimaa pitkittynyt taantumavaihe. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suhdannebarometrin mukaan yritysten lähiaikojen odotukset ovat edelleen melko vaatimattomat. Yritysten vienti ei vedä ja kotimarkkinat toimivat laimeasti johtuen työttömyyden kasvusta ja lomautuksista. Lisäongelmia on tuonut Venäjän vaikea taloustilanne pakotteineen ja ruplan arvon heikkeneminen. Henkilöstön määrän odotetaan edelleen alenevan loivasti. Barometrin mukaan tilanne jatkunee heikkona lähes kaikilla aloilla ja suhdanteen kääntymistä odotellaan edelleen Etelä-Savo on säästynyt pienyritysvaltaisen elinkeinorakenteensa vuoksi suurilta rakenteellisilta muutoksilta eikä laajoja irtisanomisia ole ollut. Työttömien määrä on kuitenkin edelleen lisääntynyt alueella vuoden takaisesta yhdeksällä prosentilla. Työmarkkinoiden rakennemuutos näkyy työpaikkojen lopullisena häviämisenä, mm. koulutus- ja viestintäalalta ja julkisesta hallinnosta. (TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu: alueelliset kehitysnäkymät 1/2014) 1.1.4 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TALOUDESSA JA TOIMINNASSA Varpasen koulu ja Leppäniemen koulu on lakkautettu. Kunnanvaltuusto päätti tilinpäätökseen 2015 tehtävistä ylimääräisistä poistoista ja arvonalennuksista yhteissummaltaan 1.004.162,06 euroa.
1.1.5 ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ 3 Kuntatalouden tulevassa suunnassa on joitakin suuria kysymysmerkkejä. Suomen talouden yleinen kehitys heijastuu kuntatalouteen sekä nousevien menojen (mm. työllisyyden hoidon kustannukset) että heikon tulokehityksen muodossa. Menneiden vuosien Mäntyharjun kunnan hyvä verokehitys on pohjautunut pitkälti paikallisen yrityselämän suotuisaan kehitykseen. Tulevaisuuden suuri riski tässä mielessä kohdistuu yhteisöveron jako-osan tulevaan kehitykseen. Valtion taloudellinen tilanne asettaa paineita valtionosuuksien kehitykselle. Kuntatalouden kannalta on oleellista, että aloitettu normipurku ja kunnan tehtävien läpikäynti saa jatkoa. Etelä-Savossa tehdyt sote-päätökset tulevat voimaan vuoden 2017 alusta. Huomattava osa niin kunnan henkilöstöstä kuin myös palvelutuotannosta siirtyy perustetulle kuntayhtymälle. Samalla kunnan vaikutusmahdollisuus sekä soten toimintaan että talouteen heikkenee. Tulevan valtakunnantason sote- / maakuntahallinto-ratkaisun vaikutusta kuntatalouteen on rahoitusmallin ollessa auki mahdotonta arvioida. Mäntyharjun kunnan taloustilannetta voidaan pitää hyvänä. Tulevia haasteita varten kunnalla on taseessaan huomattava määrä kertynyttä ylijäämää. Kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentti on kyetty pitämään alle valtakunnan keskiarvon. Kunnan samoin kuin kuntakonsernin lainataso / asukas on matala alle valtakunnan keskiarvon. Yritystoiminta kunnassa on elinvoimaista rakentuen usean eri toimialan varaan. Em. seikoista johtuen Mäntyharjun kunnalla on hyvät mahdollisuudet kohdata tulevaisuuden haasteet ja kyky turvata kuntalaisten peruspalvelut myös tulevaisuudessa. 1.1.6 KUNNAN HENKILÖSTÖ Kunnan henkilöstön sairauspoissaolojen määrä on vakiintunut noin 6000:n 7000:n päivän tasolle. Poissaoloprosentti 2015 on 6,0%. Tarkemmin asia on esitelty henkilöstökertomuksessa. Kunnassa on pyritty kiinnittämään huomiota esimiesten johtamiskoulutukseen ja henkilöstötaitojen kehittämiseen. Kunnan johtoryhmä on osallistunut vuonna 2015 Tekesin rahoittamaan Työelämä 2020 koulutushankkeeseen. 1.1.7 ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Kunnassa on varauduttu kohtaamaan erilaiset riskit ja epävarmuustekijät. Henkilöstö osallistuu säännöllisesti valmiussuunnitelman laadintakoulutuksiin ja näihin liittyviin harjoituksiin. Kunnan kiinteistöjen toimivuutta sähkökatkojen aikana on parannettu varavoimakoneita hankkimalla. Kunnan yleiseen toimintaan kohdistuvat riskit jaotellaan yleensä (toiminnallisiin-, rahoitus-, vahinko- ja investointi riskeihin). Toiminnalliset riskit tiedostetaan yleisesti ja kunta käyttää laajasti vakuutuksia vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta. Kunnan kiinteistöillä on pääosin tilavuuteen perustuva täysarvovakuutus ja neliömäärään perustuva irtaimistovakuutus. Teollisuustilojen osalta vakuutukset ovat euromääräisiä. Lisäksi kunnalla on julkishallinnon vastuuvakuutus. Ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuus on haasteellista. Lyhytaikaisia sijaisuuksia hoidetaan yksiköissä omin voimin. Pitempiaikaisiin sijaisuuksiin on palkattu henkilöitä joilla ei kaikilla ole em. alojen ammattikoulutusta tai ovat alan opiskelijoita. Eläkkeellä olevia kokeneita alan ammattilaisia on myös saatu sijaisuuksiin. Yhden ammatti työntekijän työalueet aiheuttavat myös riskejä. Tiukan talouden aikoina avoimien toimien täyttäminen ei ole itsestään selvyys ja pätevien sekä kokemusta omaavien työntekijöiden saatavuus on hankalaa. Vuoden 2015 aikana tehdyillä rahoitusratkaisuilla on kiinnitetty huomiota lainojen korkokehityksen riskeihin. Vuoden aikana nostetut uudet talousarviolainat on kiinnitetty pitkään (10v) kiinteään korkoon. Tavoitteeksi on asetettu, että 40 % kunnan lainasalkusta on kiinnitetty pitkään kiinteään korkoon. Johdannaisilla toteutettua korkosuojausta kunta ei ole käyttänyt. Sivistyspalveluiden toimiala Riskienhallinnan tavoitteena on toiminnan jatkuvuuden, kannattavuuden, asiakkaiden ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaaminen. Se on ennakoivaa, järjestelmällistä ja jatkuvaa organisaation päivittäistä toimintaa ja johtamista, jossa jokainen tietää oman tehtävänsä ja tavoitteensa ja niihin liittyvät laatuvaatimukset.
4 Riskienhallinta on osa johtamista ja arkipäivän työtä ei yksittäinen projekti. Riskienhallinnan asema perustuu siihen, että se auttaa organisaatiota saavuttamaan perustavoitteensa ja turvaa ne. Toiminnalliset riskit: a) henkilöstöriskit (saatavuus, osaaminen, turvallisuus) Saatavuus Sivistyspalveluiden henkilöstön saatavuuteen liittyy pätevyyden omaavien työntekijöiden saatavuuden osalta riski. Sivistyspalveluissa on alueita, jotka ovat yhden tai muutaman työntekijän varassa, mikä aiheuttaa omat riskinsä ja työskentely on haavoittuvampaa. Pääsääntöisesti avoimeksi tullut virka tai toimi on täytettävissä ns. normaalein rekrytointitoimin, mutta maanlaajuisesti tiettyjen henkilöstöryhmien kysyntä ja tarjonta työmarkkinoilla on epätasapainossa. Virat ja toimet, joiden täytössä on ongelmia, ovat mm. erityisopettajat, liikunnan opettajat, lastentarhanopettajat, erityislastentarhaopettajat ja kirjastohenkilöstö. Em. virkojen ja toimien osalta ongelma Mäntyharjussa koskee tällä hetkellä lähinnä sijaishenkilöä. Kunnan oppilasmäärä on supistumassa, mikä lisää painetta useamman aineen pätevyyden hallintaan samalla opettajalla. Kunta kannustaa kaksoispätevyyden hankintaan. Saatavuus turvataan hyvillä työoloilla ja panostamalla muuhun kuin palkallisiin etuihin (mm. mahdollisuus koulutuksiin, työn sisällön kehittäminen jne.). Osaaminen Yhteiskunta on jatkuvassa muutoksessa. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja täydennyskoulutuksiin osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää. Henkilöstön koulutushalukkuus on sivistyspalveluissa ollut kiitettävällä tasolla. Lisäksi OVTES:n henkilöstö osallistuu kolmeen koulutuspäivään / vuosi. Talouden tiukentuessa myös koulutusmäärärahojen varaukset ovat vaarassa pienentyä. Koulutusta on toteutettu osittain hankerahoituksen turvin. Mikäli hankerahaa ei ole käytettävissä, paineet kunnan talousarvion suhteen kasvavat. Turvallisuus Henkilöstö kohtaa entistä useammin haasteellisia ja arvaamattomasti käyttäytyviä asiakkaita. Riskien tunnistaminen on tärkeää. Yksiköitä on ohjeistettu mm. välttämään riskitilanteissa yksin työskentelyä. Erilaisilla rakenteellisilla ratkaisuilla, mm. poistumisteiden huomioimisella, kameravalvonnalla ja lukituksen suunnittelulla, on pyritty pienentämään riskiä. Yksiköiden varautumissuunnittelu ja tilanteiden harjoittelu on tärkeää. Koulukeskuksen yksiköt tulisi liittää yhtenäiseen lukitus- ja kaiutinjärjestelmään. b) tietojärjestelmien toimivuus Koulujen päätietojärjestelmien ylläpito on siirretty ohjelmistotoimittajalle vuoden 2012 aikana. Toimenpide pienentää tietojärjestelmän kaatumisesta aiheutuvaa riskiä. Verkkokansioista otetaan päivityksiä kunnan yleisen käytännön mukaan. Vahinkoriskit: a) omaisuuteen kohdistuvat Omaisuuteen kohdistuvia riskejä ovat esim. luonnon onnettomuuden, tulipalot, vesivahingot, sähkökatkokset ja vahingonteot. Kameravalvonnan käyttöönotto on vähentänyt merkittävästi kiinteistölle ja muulle omaisuudelle aiheutettua ilkivaltaa. Yhtenäiskoululle ja päiväkoti Mustikkatassuun toteutettu varavoimakone varmistaa toiminnan jatkomahdollisuuden poikkeusoloissa. b) muut riskit Toimintaan kohdistuu em. lisäksi joukko ns. yleisiä riskejä; ympäristöriskit, liikenteen aiheuttamat riskit, terveysriskit jne. Kunnan yleisessä, palvelualueen ja yksiköiden valmiussuunnitelmissa on pyritty varautumaan näihin. On perusteltua uskoa, että riski toteutuu todennäköisimmin liikenteen osalta. Kunta voi vaikuttaa kiinteistöjen piharatkaisujen osalta riskin pienentämiseen. Ostopalveluna toteutettavaan henkilöliikenteeseen kunnan vaikutusmahdollisuus on rajallinen.
5 Perusturvapalvelujen toimiala Riskienhallinnan tavoitteena on toiminnan jatkuvuuden, kannattavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaaminen. Se on ennakoivaa, järjestelmällistä ja jatkuvaa organisaation päivittäistä toimintaa ja johtamista, jossa jokainen tietää oman tehtävänsä ja tavoitteensa ja niihin liittyvät laatuvaatimukset. Riskienhallinta on osa johtamista ja arkipäivän työtä ei yksittäinen projekti. Riskienhallinnan asema perustuu siihen, että se auttaa organisaatiota saavuttamaan perustavoitteensa ja turvaa ne. Toiminnalliset riskit: a) henkilöriskit (saatavuus, osaaminen, turvallisuus) Saatavuus Perusturvan henkilöstön saatavuuteen liittyy pätevyyden omaavien työntekijöiden saatavuuden osalta riski. Mäntyharjun kunnan perusturvapalvelujen riskejä ovat mm. lääkärien, sosiaalityöntekijöiden ja koulutetun hoitohenkilöstön saatavuus. Erityisesti sairaanhoitajien saaminen akuutteihin ja lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on ollut ajoittain haastavaa. Joskus on jouduttu käyttämään kouluttamattomia sijaisia lähinnä lähi- ja perushoitajien sijaisuuksissa räätälöidyin tehtäväkokonaisuuksin potilas-/asiakasturvallisuutta vaarantamatta. Resursseja ohjataan ja kohdennetaan tarpeen mukaan perusturvapalvelujen eri tiimien välillä. Perusturvapalveluissa on työtehtäviä, jotka ovat yhden tai muutaman työntekijän varassa, mitä voidaan pitää riskinä, koska työskentelyn haavoittuvuus on tällöin herkempää. Osaavan ja koulutetun henkilöstön saatavuus turvataan hyvällä henkilöstöpolitiikalla, aktiivisella rekrytoinnilla, hyvillä työoloilla, mielekkäillä ja hallittavissa olevilla tehtäväkokonaisuuksilla, mahdollistamalla oman osaamisen ylläpito ja kehittäminen mm. täydennyskoulutuksin sekä kilpailukykyisin eduin. Osaaminen Yhteiskunta muuttuu koko ajan, samoin sosiaali- ja terveydenhoitolait. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja täydennyskoulutusten mahdollistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Täydennyskoulutukseen kannustetaan ja koulutuksia järjestetään entistä enemmän paikallisesti ja seudullisesti (kustannus-hyöty). Oman organisaation asiantuntijoita ja avainhenkilöitä hyödynnetään jakamalla osaamista eri tiimien ja hallintokuntien välillä. Turvallisuus Perusturvapalvelujen henkilöstö kohtaa entistä useammin haasteellisia ja arvaamattomasti käyttäytyviä asiakkaita ja potilaita. Henkilökunnalle järjestetään ensiapu- ja turvallisuuskoulutusta alan ammattilaisten taholta sekä perusturvan turvallisuuspäällikön toimesta. Myös palo- ja pelastusharjoituksia järjestetään yhteistyössä palolaitoksen kanssa. Työskentelytilat ja hälytysjärjestelmät ovat asianmukaiset. Potilasturvallisuuteen liittyvät haitta- ja vaaratapahtumat kirjataan sähköiseen järjestelmään ja ne käsitellään systemaattisesti analysoiden ja niistä oppien. b) tietojärjestelmien toimivuus Perusturvapalveluissa työ sisältää yhä enemmän eri tietojärjestelmien hyödyntämistä (vrt. potilas- ja asiakastietojen dokumentointia). Toiminnan häiriöt tietojärjestelmissä vaikuttavat ja vaikeuttavat toimintaa. Keskeisimmät perusturvan toimintayksiköt on varustettu varavoimalla, jolla turvataan sähkön saanti lyhyiden sähkökatkosten aikana. Potilastietojärjestelmän katkojen varalle on toimintamalli. c) lainsäädännön riskit Sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin lainsäädäntö muuttuu koko ajan. Henkilöstön osaamisen ylläpito ja kehittäminen sosiaali- ja terveyspalveluiden lainsäädännöstä on ensiarvoisen tärkeää. Tietojen tulee olla ajan tasalla, minkä kautta myös menettelytapa- ja hoitovirheet voidaan minimoida. Perusturvan henkilöstölle järjestetään tarvittavaa lainsäädännöllistä täydennyskoulutusta muuttuvien lakien myötä tietotaidon ajan tasalla pitämiseksi. Vahinkoriskit: a) omaisuuteen kohdistuvat Omaisuuteen kohdistuvia riskejä ovat esim. myrskyt, tulipalot, vesivahingot, sähkökatkokset. Näihin on varauduttu valmiussuunnitelmissa. a)ympäristöriskit Mahdollisia ympäristöriskejä ovat mm. suuronnettomuudet, ydinvoimalaonnettomuudet ja pandemiat. Riskeihin valmistautumista varten on tehty valmiussuunnitelmat.
6 Teknisten palvelujen toimiala Toiminnalliset riskit: a) henkilöriskit (saatavuus, osaaminen, turvallisuus) Saatavuus Henkilöstön saatavuus teknisten palveluiden toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin ei ole tällä hetkellä ongelma. Lyhytaikaiset sijaisuudet hoidetaan yksikön sisällä. Tilannetta voidaan parantaa mm. yhteistyöllä naapurikuntien laitosten kanssa (vesihuoltolaitos), oppisopimuskoulutuksilla, harjoittelijoiden käytöllä sekä ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla Henkilöstön saatavuuden turvaamisessa on tärkeää saada työolosuhteet ja palkkaus sellaiseksi että teknisen palvelualueen työpaikat koetaan tulevaisuudessa tavoiteltavina. Osaaminen Henkilökuntaa ohjataan koulutuksiin. Mahdollisuuksien mukaan koulutusta tullaan järjestämään myös paikallisesti, jotta mahdollisimman monet pystyisivät osallistumaan koulutustilanteeseen. Työnantaja huolehtii täydennyskoulutusmahdollisuuksien toteuttamisesta. Turvallisuus Työn ja työmatkojen turvallisuuteen liittyvät riskit pyritään tiedostamaan ja minimoimaan. Alueiden hoidossa ja rakentamisessa huomioidaan käyttäjien turvallisuus. Tietojärjestelmien toimivuus Kunnan yleisten atk-riskien lisäksi vesihuoltolaitoksella riskit liittyvät valvontaohjelmiin ja kaukovalvontaan. Vahinkoriskit: Omaisuuteen kohdistuvia riskejä ovat mm. luonnon onnettomuudet, tulipalot, vesivahingot, sähkökatkokset, ilkivalta, laitehäiriöt. Ympäristöriskejä ovat mm. suuronnettomuudet, ydinvoimalaonnettomuudet, pandemiat, käyttöveden laatuhäiriöt ja jätevedenpuhdistamon toimintahäiriöt. Näihin on pyritty mahdollisimman hyvin varautumaan.
7 1.1.8 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Ympäristöä on huollettu tilinpäätösvuonna asianmukaisesti. Kaatopaikan lopettamiseen on ryhdytty jo vuonna 2008 ja urakka saatiin valmiiksi 2015 vuoden aikana. Kaatopaikan lopettaminen maksoi n 1.165.000 vuonna 2015. Lisäksi kaatopaikkavesien seurannasta muodostuu 30 vuoden ajan n. 10.000 euron vuotuinen kustannus. Vesilaitoksen toimintavarmuus on ollut ajoittain hyvin haavoittuva johtuen vähäisestä henkilöstöresurssista. Toimintavarmuutta on pyritty parantamaan henkilöstöjärjestelyillä. Lisäksi laajemmat sähkökatkot voivat aiheuttaa ylivuotoja vesistöön. 1.2 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kunnassa sisäistä valvontaa suoritetaan monella eri tasolla. Tarkastuslautakunnalla on päärooli valtuuston tahdon toteutumisen valvojana. Taloushallinnossa mm. - kassojen tarkastukset tehdään pistokokeina. Kassojen tarkastus on tehty asianmukaisesti vuosittain ja tarkastuksessa ei ole havaittu puutteita. Palvelualueiden johtajat hoitavat vastuualueittensa sisäisen valvonnan. Palvelut ja hallinto on järjestetty säädösten ja hyvän hallintotavan mukaisesti. Kuntalain 39 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Tulostavoitteet asetetaan vuosittain talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. Kunnan talousarvion toteutumista seurataan valtuustolle annettavien vuosikolmannesraporttien muodossa. Lautakunnat ja kunnanhallitus saavat kuukausittain raportin talouden toteutumisesta tulosyksikkötaso kolmen tasolla. Kunta on tilikauden aikana kilpailuttamisien yhteydessä joutunut yhä useammin turvautumaan asiantuntija apuun etenkin laajojen rakennushankkeiden yhteydessä. Asianajotoimistot ovat toimineet hyvänä taustatukena, kun tarjouksia on tehty, vertailtu ja perusteltu eri tahoille. 1.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Toimintakertomuksessa kuvataan niitä olosuhteita ja tapahtumia, jotka vaikuttavat siihen millaiseksi tilikauden tulos ja taloudellinen asema muodostuvat. Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitusta rahoituslaskelmassa. Vertailuvuotena toimii vuosi 2014. Tuloslaskelma osoittaa siis, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneisiin kuluihin. Tuloslaskelman tunnuslukujen perusteella voidaan arvioida, että talouden myönteinen kehitys jatkui vuonna 2015. Mäntyharjun kunnan tuloslaskelman toimintatuottojen kokonaismäärä (ulkoiset ja sisäiset) tilikaudella oli 12,9 milj. euroa, josta ulkoiset toimintatuotot olivat 7,6 milj. euroa. Ulkoiset toimintatuotot kasvoivat vuoden 2014 tasosta. Tämä selittyy mm. hanketuloista. Korvaukset näkyvät vastaavasti kuluina toimintakulujen puolella. Merkittävä poikkeama talousarvioon verrattuna oli myös pysyvien vastaavien myyntivoitot, joita kertyi 259.910 euroa enemmän. Toimintakulut (sisäiset ja ulkoiset) olivat 49,0 milj. euroa. Ulkoiset toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,7 milj. euroa, eli 1,5 %. Rahoituskulut olivat yhteensä 294.518 euroa (v. 2014 oli 394.714). Verotulojen kehitys on esitetty alla olevassa taulukossa. Kunnallisvero kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,8 prosenttia. Kiinteistöverot kasvoivat 0,6 %. Yhteisöverotulot kasvoivat 15,3 %. Verotulot jakautuvat verolajeittain seuraavasti: TP 2015 TP 2014 Muutos Muutos % Kunnallisvero 16 366 901,34 16 075 470,02 291 431,32 1,8 Osuus yhteisöveron tuotosta 2 303 604,40 1 997 425,08 306 179,32 15,3 Kiinteistövero 2 548 401,41 2 532 265,94 16 135,47 0,6 Verotulot yhteensä 21 218 907,15 20 605 161,04 613 746,11 3,0
Valtionosuuksien toteuma 18,1 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen yhteensä n. 156.742 euroa. 8 Poistoja kertyi 2,2 milj. euroa. Poistojen määrä kasvoi ylimääräisestä poistosta johtuen 894.130 euroa vuoteen 2014 verrattuna.. Toimintakate kertoo jaksotettujen toimintatuottojen ja kulujen erotuksen, joka on katettava verorahoituksella ja valtionosuuksilla. Toimintakate pysyi vuoden 2014 tasolla. Toimintatuotot kattoivat noin 17,2 prosenttia toimintakuluista. Vuosikate kuvaa kokonaisrahoituksen riittävyyttä. Vuosikate on keskeinen luku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin. Kunnan tilikauden tulorahoitus riitti hyvin poistojen kattamiseen. Vuosikate oli 139 % poistoista. Tilikauden tulos oli 867.349,22 euroa positiivinen. Kertynyttä ylijäämää oli taseessa vuoden 2015 lopussa 4,99 milj.. MÄNTYHARJUN KUNNAN TULOSLASKELMA 2015 2014 1 000 1 000 Toimintatuotot 7 557 6 934 Toimintakulut -43 770-43 105 T o i m i n t a k a t e -36 213-36 171 Verotulot 21 219 20 605 Valtionosuudet 18 150 17 993 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 9 11 Muut rahoitustuotot 174 199 Korkokulut -279-306 Muut rahoituskulut -16-16 V u o s i k a t e 3 044 2 315 Poistot ja arvonalentumiset -2 197-1 303 Satunnaiset erät 20 40 T i l i k a u d e n t u l o s 867 1 052 T i l i k a u d e n y l i- / a l i j ä ä m ä 867 1 052 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 17 % 16 % Vuosikate / Poistot, % 139 % 178 % Vuosikate, euroa/asukas 494 369 Asukasmäärä 6167 6266 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kunnan rahanlähteet ja käytöt. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kunnan rahavaroihin eli sitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kunnan rahavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan ne erät, jotka ovat syntyneet kunnan kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. Toiminnan ja investointien rahavirta, tulorahoitus Kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin eli kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja. Toiminnan rahavirta oli -1,2 milj. euroa. Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä luovutusvoitoista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2015 yhteensä 3,4 milj. euroa. Pysyvien vastaavien luovutustuloja kertyi 380.000 euroa. Toiminnan ja investointien erotuksena laskettu rahavirta oli tilikaudella 1,2 milj. euroa negatiivinen. Investointien omahankintamenoista 80 % on katettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella.
9 Vuoden lopussa kunnalla oli lainaa yhteensä 12,8 milj. euroa, joka oli 1,3 miljoona euroa enemmän kuin v. 2014 tilinpäätöksessä. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2 015 2 014 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 044 2 315 Satunnaiset erät 21 40 Tulorahoituksen korjauserät -1 102 128 Investointien rahavirta Investointimenot -3 786-1 009 Rahoitusosuudet invest.menoihin 225 10 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 380 308 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 218 1 792 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -43-27 Antolainasaamisten vähennykset 57 57 Lanakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 174-1 160 Lyhytaikaisten lainojen muutos -2 000-3 300 Muut maksuvalmiuden muutokset 806 1 083 Rahoituksen rahavirta 1 646-3 347 Rahavarojen muutos 428-1 555 Rahavarat 31.12. 1682 1253 Rahavarat 1.1. 1253 2786 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, -1 180-1 913 Investointien tulorahoitus, % 80 % 231 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 61 % 106 % Lainanhoitokate 2,28 1,78 Kassan riittävyys, pv 14 11 Asukasmäärä 6167 6266
Rahoituslaskelman tunnusluvut mittaavat maksuvalmiutta ja kassavarojen riittävyyttä. 10 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, = tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla seurataan investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Investointien tulorahoitus = 100*Vuosikate/investointien omahankintameno. Tunnusluku vähennettynä sadasta kertoo prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Pääomamenojen tulorahoitus = 100* Vuosikate/(investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys +lainan lyhennykset). Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) = 2,28. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman velvoitteiden hoitoon. Lainanhoitokyvyn katsotaan olevan hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2. Kassan riittävyys 31.12.2015 = 365*rahavarat/kassastamaksut tilikaudella = 14 pv. 1.4 RAHOITUSASEMA Tase sisältää kunnan omaisuus- ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisesti. Taseen loppusumma 31.12.2015 oli 39,7 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi edellisestä vuodesta noin 1,2 milj.. Taseen tunnusluvut: Omavaraisuusaste, % = 100* (oma pääoma+ poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma- saadut ennakot) Tunnuslukuarvon hyvänä tasona voidaan pitää 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempaa omavaraisuusastetta on pidettävä jo heikkona ja se merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Tunnusluku kertoo kunnan vakavaraisuudesta, alijäämän sietokyvystä ja kyvystä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100* (vieras pääoma- saadut ennakot)/käyttötulot = Mäntyharju=39,36. Mitä pienempi suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisin maksusta tulorahoituksella. Lainakantaan lasketaan koko vieraan pääoman määrä vähennettyinä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Mäntyharjun kunnan lainakanta tilikauden lopussa oli 1.994 euroa/asukas TASEEN TUNNUSLUVUT 31.12.2015 31.12.2014 Omavaraisuusaste, % 51,77 51,13 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 40 % 38 % Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 4,99 4,12 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 810 659 Lainakanta 31.12., milj 12,30 11,47 Lainakanta 31.12., /asukas 1994 1830 Lainasaamiset milj. 1,61 1,62 Asukasmäärä 6167 6266
MÄNTYHARJUN KUNNAN TASE 31.12.2015 31.12.2014 V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT 35 228 684,51 34 053 327,45 Aineettomat hyödykkeet 246 991,93 275 827,43 Muut pitkävaikutteiset menot 246 991,93 275 827,43 Aineelliset hyödykkeet 28 687 340,22 27 024 428,23 Maa- ja vesialueet 4 102 244,89 4 122 859,13 Rakennukset 17 801 409,97 18 801 887,39 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 552 150,43 3 442 484,72 Koneet ja kalusto 452 417,50 454 211,66 Muut aineelliset hyödykkeet 59 040,09 59 214,81 Keskeneräiset hankinnat 2 720 077,34 143 770,52 Sijoitukset 6 294 352,36 6 753 071,79 Osakkeet ja osuudet 4 683 297,28 5 128 166,16 Muut lainasaamiset 1 328 653,91 1 385 428,46 Muut saamiset 282 401,17 239 477,17 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 238 796,00 232 333,13 Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 238 796,00 241 390,43 VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 262 162,40 4 205 759,79 Vaihto-omaisuus 42 084,31 49 878,58 Muu vaihto-omaisuus 42 084,31 49 878,58 Saamiset 2 537 826,44 2 902 394,11 Pitkäaikaiset saamiset 641 016,86 902 271,00 Myyntisaamiset 69 760,86 10 200,00 Muut saamiset 571 256,00 892 071,00 Lyhytkaikaiset saamiset 1 896 809,58 2 000 123,11 Myyntisaamiset 930 777,25 861 627,21 Muut saamiset 825 259,71 797 025,19 Siirtosaamiset 140 772,62 341 470,71 Rahat ja pankkisaamiset 1 682 251,65 1 253 487,10 39 729 642,91 38 491 420,37 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA 20 496 287,97 19 628 938,75 Peruspääoma 15 499 040,60 15 499 040,60 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 4 129 898,15 3 078 152,07 Tilikauden yli-/alijäämä 867 349,22 1 051 746,08 PAKOLLISET VARAUKSET 0,00 895 665,29 Muut pakolliset varaukset 895 665,29 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 378 960,64 378 454,62 Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat 378 960,64 378 454,62 VIERAS PÄÄOMA 18 854 394,30 17 588 361,71 Pitkäaikainen 11 391 771,51 8 711 346,88 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 10 910 100,00 8 298 700,00 Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 481 671,51 412 646,88 Lyhytaikainen 7 462 622,79 8 877 014,83 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 388 600,00 3 173 700,00 Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot 145 886,51 106 056,25 Ostovelat 2 968 632,33 2 635 036,97 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 342 949,59 378 337,35 Siirtovelat 2 616 554,36 2 583 884,26 39 729 642,91 38 491 420,37 11
12 1.5 KOKONAISTULOT- JA MENOT Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Verotulojen ja valtionosuuksien merkitys kunnan kokonaistuloista kasvaa joka vuosi. Kunnan tulee jatkossa päivittää maksuperusteet ja taksat vuosittain. Kunnan omiin keinoihin lisätä tuloja sisältyy myös omaisuuden myynti. MÄNTYHARJUN KUNTA ULKOISET KOKONAISTULOT JA KOKONAISMENOT 31.12.2015 KOKONAISTULOT KOKONAISMENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot 7 556 599 14,59 % Toimintakulut 43 770 083 83,90 % Verotulot 21 218 907 40,97 % Korkokulut 278 719 0,53 % Valtionosuudet 18 149 988 35,04 % Muut rahoituskulut 15 799 0,03 % Korkotuotot 9 463 0,02 % Tulorahoituksen korjauserät Muut rahoitustuotot 173 945 0,34 % - Pakollisten varausten muutos 895 665 1,72 % Satunnaiset tuotot 20 546 0,04 % - Muut oikaisut 206 158 0,40 % Tulorahoituksen korjauserät - Pysyv. Vast. hyöd. Luovutustap. 0,00 % - Pysyv.vastaav.hyöd.luovutusvoitot 0,00 % Investoinnit Investoinnit Investointimenot 3 785 921 7,26 % Rahoitusosuudet investointimenoihin 225 206 0,43 % Rahoitustoiminta Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustulot 380 168 0,73 % Antolainasaamisten lisäykset 42 924 0,08 % Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1 173 700 2,25 % Antolainasaamisten vähennykset 56 775 0,11 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 2 000 000 3,83 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 000 000 7,72 % Oman pääoman vähennykset Lyhytaikaisten lainojen lisäykset 0,00 % 52 168 969 100,00 % Oman pääoman lisäykset 51 791 597 100,00 % Maksuvalmius -377 372 Rahoituslaskelmasta Muut maksuvalmiuden muutokset 806 138 Rahavarojen muutos 428 765 Yhteensä 377 373 1.6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA OHJAUS Toimintakertomuksessa esitetään yhdistelmä kunnan tytär-, osakkuus- ja muista omistusyhteisöistä sekä kuntayhtymistä, joissa kunta on jäsenenä. Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Yhdistetty (kpl) Ei yhdistetty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 4 Kunnallista liiketoimintaa Muut yhtiöt 1 Osuuskunnat Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät 4 Osakkuusyhteisöt 3 Muut omistusoikeusyhteisöt Yhteensä 9 3
13 Tytäryhteisöt Kotipaikka Kunnan Konsernin omistusos. omistus % % KOY Keskiväli Mäntyharju 100,00 100,00 KOY Myllyrinne Mäntyharju 92,09 92,09 Mjun Seudun Elinkeinojen Kehitys Oy Mäntyharju 100,00 100,00 KOY Pyhävedenranta Mäntyharju 100,00 100,00 KOY Nokiantie 19 Mäntyharju 100,00 100,00 Kuntayhtymät E-Savon Sairaanhoitopiirin Ky Mikkeli 6,640000 6,640000 Vaalijalan Ky. Pieksämäki 3,243940 3,243940 Itä-Suomen päihdehuollon ky Mäntyharju 0,916671 0,916671 Etelä-Savon Maakuntaliitto Mikkeli 4,288500 4,288500 Osakkuusyhteisöt As.Oy Halssinrinne Mäntyharju 34,84 34,84 Mäntyharjun Suittimäki Oy Mäntyharju 25,00 25,00 KOY Mäntyharjun Virastokeskus Mäntyharju 27,53 27,53 As Oy Mjun Tanhuharju Mäntyharju 0,00 21,54 1.6.1 KONSERNIN TOIMINNAN OHJAUS Kuntalain mukaan kunnan konsernijohtoon kuuluu kunnanhallitus, kunnanjohtaja ja muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Kunnanjohtaja antaa tarvittavat ohjeet yhtiökokousedustajille sekä kuntayhtymien ja kuntakonsernin kokouksia koskevia ohjeita. Kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt noudattavat toiminnassaan mm. osakeyhtiölakia ja toimivat yhtiöjärjestyksen, osakassopimusten ja yhtiötä sitovien lakien puitteissa. Konserniin kuuluvat keskeiset tytäryhtiöt julkaisevat toiminnastaan osavuosikatsaukset ja vuosiraportin. Kuluvan tilikauden aikana ei konserniohjeeseen tehty muutoksia. Sen mukaisesti kunnanhallituksen puheenjohtajalla ja kunnanjohtajalla on läsnäolo-oikeus hallitusten kokouksissa. 1.6.2 OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT Kuntajaoston ohjeen 20.2.2015 mukaan poistovajetta ei ole kirjattu tytäryhtiöistä, jotka ovat kirjanneet tilinpäätöksessä suunnitelman mukaiset poistot. 1.6.3 ARVIO KONSERNIN TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Konserniin kehitykseen sisältyy eritasoisia riskejä. Vastuut tytäryhtiöistä ovat täysin Mäntyharjun kunnalla. Tytäryhtiöihin, erityisesti KOY Keskiväliin, sisältyvät taloudellisten riskien huomioiminen onkin oleellista arvioitaessa konsernin tulevaa kokonaiskehitystä. KOY Keskivälin asuntojen käyttöprosentin aleneminen tulee saada pysäytettyä. Oravanpyörä, jossa vuokria joudutaan korottamaan ja korotus aiheuttaa käyttöprosentin laskua aiheuttaa kierteen, jonka vaikutus talouteen on vakava. Kehityksen suunnan oikaisu vaatii toimenpiteitä joko asuntokannan määrän saattamiseksi paremmin
14 vastaamaan kysyntää tai vaihtoehtoisesti Keskiväli Oy:n asuntokannan houkuttelevuuden parantamiseksi. Nykyisen kehityksen jatkuessa KOY Keskivälin mahdollisuudet panostaa asuntokantaan ovat rajalliset. 1.6.4 SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Konsernivalvonta on järjestetty konserniohjeen ja hallintosäännön avulla. Konserniohje on päivitetty vuonna 2010. Kunnanjohtaja antaa erillisohjeet kuntakonsernin kokouksia varten.
15 KONSERNITILINPÄÄTÖS JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITULOSLASKELMA TULOSLASKELMA 31.12.2015 31.12.2014 Toimintatuotot 22 698 059,19 21 409 560,21 Toimintakulut -57 342 010,13-56 322 283,30 Toimintakate -34 643 950,94-34 912 723,09 Verotulot 21 218 907,15 20 605 161,04 Valtionosuudet 18 149 988,16 17 993 246,00 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 841,67 7 763,92 Muut rahoitustuotot 199 869,69 210 824,18 Korkokulut -297 430,10-472 883,85 Muut rahoituskulut -141 444,73-18 795,47 Vuosikate 4 486 780,90 3 412 592,73 Poistot ja arvonalentumiset: Suunnitelman mukaiset poistot -2 618 716,70-2 123 019,40 Tilikauden yli- ja alipariarvot 51 258,00 Arvonalentumiset -400 000,00 Poistot ja arvonalentumiset -2 967 458,70-2 123 019,40 Satunnaiset erät 35 096,43 147 970,87 Tilikauden tulos 1 554 418,63 1 437 544,20 Tilinpäätössiirrot -34 210,50-383 113,01 Vähemmistöosuudet -6 895,27-2 515,52 Laskennallisen verovelan muutos -20 775,99 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 1 492 536,87 1 051 915,67 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 40 % 38 % Vuosikate / Poistot, % 151 % 161 % Vuosikat, euroa/asukas 728 545 Asukasmäärä 6 167 6 266
16 KONSERNI RAHOITUSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA 31.12.2015 31.12.2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate 4 486 780,90 3 412 592,73 Satunnaiset erät -36 487,66 142 658,66 Tulorahoituksen korjauserä -1 141 906,60 244 969,20 Toiminnan rahavirta yhteensä 3 308 386,64 3 800 220,59 Investointien rahavirta Investointimenot -4 399 284,37-1 840 646,59 Rahoitusosuudet investointimenoihin 252 002,58 77 597,50 Pysyvien vastaavien luovutusvoitot 392 321,93 802 919,00 Investointien rahavirta yhteensä -3 754 959,86-960 130,09 Toiminnan ja investointien rahavirta -446 573,22 2 840 090,50 Rahoituksen kassavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -43 845,07-26 926,33 Antolainasaamisten vähennys 89 065,60 89 065,60 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 050 202,32 471 481,35 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 205 050,13-2 295 548,35 Lyhytaikaisten lainojen muutos -1 855 492,23-3 293 760,00 Oman pääoman muutokset Muut Maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen p.o ja varojen muutokset -6 535,94-62 229,75 Vaihto-omaisuuden muutos 2 815,72-9 820,13 Saamisten muutos 670 497,20 295 719,91 Korottomien velkojen muutos 171 581,49 750 247,93 Rahoituksen kassavirta 873 238,96-4 081 769,77 RAHAVAROJEN MUUTOS 426 665,74-1 241 679,27 Rahavarat 31.12. 2 358 439,71 1 931 773,95 Rahavarat 1.1. 1 931 773,97 3 173 453,22 RAHAVAROJEN MUUTOS 426 665,74-1 241 679,27 Investointien tulorahoitus, % 108,2 193,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 70,1 82,8 Lainanhoitokate 1,91 1,40 Kassan riittävyys, pv 14,9 12,4 Asukasmäärä 6 167 6 266
17 KONSERNI TASE TASE 31.12.2015 31.12.2014 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet: Aineettomat oikeudet 348 280,03 354 682,18 Muut pitkävaikutteiset menot 117 452,56 167 684,80 Ennakkomaksut 465,07 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 466 197,66 522 366,98 Aineelliset hyödykkeet: Maa- ja vesialueet 4 690 239,25 4 693 859,38 Rakennukset 30 272 691,82 26 126 258,40 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 899 009,51 3 843 051,94 Koneet ja kalusto 927 897,27 862 485,06 Muut aineelliset hyödykkeet 71 887,64 83 983,43 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 926 866,03 207 279,51 Aineelliset hyödykkeet 42 788 591,52 35 816 917,72 Sijoitukset: Osakkuusyhteisöosuudet 607 390,56 606 701,33 Muut osakkeet ja osuudet 1 556 055,41 1 606 973,24 Muut lainasaamiset 1 899 169,46 1 959 293,28 Muut saamiset 293 794,52 247 208,12 Sijoitukset yhteensä 4 356 409,95 4 420 175,97 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 371 979,23 328 177,89 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 207 082,57 209 898,28 Saamiset: Pitkäaikaiset saamiset 983 300,82 1 301 736,63 Lyhytaikaiset saamiset 3 496 366,09 3 705 030,50 Rahat ja pankkisaamiset 2 358 439,71 1 931 773,95 VASTAAVAA YHTEENSÄ 55 028 367,55 48 236 077,92 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 15 499 040,60 15 499 040,60 Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot 929 272,76 127 215,53 Edellisten tilikausien yli/alijäämä 4 481 786,68-2 535 115,10 Tilikauden yli-/alijäämä 1 492 536,87 1 050 442,23 Oma pääoma yhteensä 22 402 636,91 14 141 583,26 VÄHEMMISTÖOSUUDET 32 006,46 26 661,24 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSE Poistoero 2 101,34 Vapaaehtoiset varaukset 1 143 183,25 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 324 525,02 1 260 273,54 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 518 446,88 481 181,47 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras p-oma 19 462 775,94 17 610 933,57 Pitkäaikainen koroton vieras p-oma 490 573,25 421 368,62 Lyhytaikainen korollinen vieras p-oma 3 447 811,57 5 292 820,81 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 8 349 591,52 7 855 970,82 Vieras pääoma yhteensä 31 750 752,28 31 181 093,82 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 55 028 367,55 48 236 077,92
18 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 31.12.2015 31.12.2014 Omavaraisuusaste, % 40,71 30,03 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 51 % 52 % Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 5,9-1,5 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 969-237 Lainakanta 31.12., milj 22,9 23,3 Lainakanta 31.12., /asukas 3715 3724 Lainasaamiset milj. 1,899 1,959 Asukasmäärä 6167 6266 Konsernitase sisältää konsernin omaisuus- ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisesti. Konsernitase osoittaa konsernin varat ja velat sekä vastuut ulkopuolisille. Konsernitase osoittaa konsernin oman pääoman sen jälkeen, kun siitä on vähennetty konserniyhteisöjen väliset keskinäiset saamiset ja velat, konserniyhteisöjen sisäiset katteet ja keskinäinen osakeomistus, erotettu ulkopuolisten omistus ja vähemmistöosuudeksi, ja osakkuusyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta on yhdistelty konsernitaseeseen. 1.7 KESKEISET LIITETIEDOT Kunnasta ja konsernista on esitetty liitetiedot laajasti tilinpäätöksen liitetieto-osassa. 1.8 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMIS- TOIMENPITEET 1.8.1 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kuntalain 70 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Kunnan tilikauden tulos on 867.349,22 euroa ylijäämäinen. Kunnanhallitus esittää tilikauden käsittelystä seuraavaa: Tilikauden tulos 867.349,22 euroa siirretään taseen yli-/alijäämätilille. 1.8.2 TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Mäntyharjun kunnan talous toteutui ennakoitua paremmin ja talous on tasapainossa. Kunnan taseeseen kertyi ylijäämää eikä kattamattomia alijäämiä ole. Lakisääteistä velvoitetta tasapainottamisohjelman laatimiseksi ei ole.
19 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Perustelut Vaalilaki 714/1998 Tavoitteet Tavoite Mittari Toimenpide Toteuma Eduskuntavaalien äänestysprosentti kunnassa ylittää vaalipiirin keskiarvon Äänestysprosentti Tutkitaan mahdollisuus järjestää ennakkoäänestys paikallisissa kauppaliikkeissä - ennakkoäänetys järjestettiin 3 kauppaliikkeessä, 1 pv/kauppa -Suomessa äänestäneet: Mäntyharju 67,1 % Kaakkois-Suomen vaali-piiri 66 % -äänestysprosentti ylitti vaalipiirin keskiarvon 1,1 prosenttiyksiköllä. -eduskuntavaaleihin 2011 verrattuna äänestysprosentti kasvoi 2 prosenttiyksikköä. Vastuuhenkilö Hallintojohtaja
20 Tarkastuslautakunta Budjetti Muutos Budjetti + Toteutuma Tot % Poikkeama muutos TOIMINTAKULUT -10 870-10 870-8 970 82,5-1 900 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -10 870 0-10 870-8 970 82,5-1 900 LASKENNALLISET ERÄT 10 870 10 870 8 970 82,5 1 900 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 0 0 Tavoite Toimenpide Mittari Toteuma Valtuuston asettamat toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Arviointisuunnitelma - työn suunnitelmallisuus - painopisteet Viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdon kuuleminen Tutustumis- ja arviointikäyntejä laitoksissa ja palvelupisteissä Tehty / valmisteilla / ei Tehty Hallintokuntia on kuultu Ei toteutunut Talousvuoden 2014 arviointikertomus Arvioinnin kehittäminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden lisäksi tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi, kuinka hyvin on onnistuttu kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Sisäisen arvioinnin suunnittelu, toimialojen itsearviointien yhteenvedot Ajantasaisen talousseurannan toteuttaminen Osavuosiraporttien pohjalta tiedonanto valtuustolle Arviointikertomuksen vaikuttavuuden arviointi Kyllä/ valmisteilla/ ei Arviointikertomus vuodelta 2014 tehty suunnitelman mukaisesti Suunnitelman mukaisesti Valmisteilla Ei toteutunut Kehitettävää Perustelut Kuntalain mukaan hallinnon ja talouden tarkastuksen tehtävänä on laissa säädettyjen tehtävien lisäksi arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet valtuuston päättämällä tavalla, onko sisäinen valvonta riittävää sekä tutkia tilinpäätöksen sisältämän tiedon oikeellisuus ja riittävyys. Varsinaisesta tilintarkastuksesta huolehtivat ammattitilintarkastajat. Kunnan tilintarkastajana on toimii Kuntatarkastajien Clavis Oy. Vastuuhenkilö Kunnanjohtaja
21 Kunnanvaltuusto Budjetti Muutos Budjetti + Toteutuma Tot % Poikkeama muutos TOIMINTATUOTOT 8 500 8 500 8 056 94,8 444 TOIMINTAKULUT -67 020-67 020-50 562 75,4-16 458 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -58 520 0-58 520-42 506 72,6-16 014 LASKENNALLISET ERÄT 42 126-100 -42 126 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -58 520 0-58 520-380 0,6-58 140 TA 2015 talousarvion tavoitteet Tavoite Toimenpide Mittari Toteuma Koulutus- ja seminaarit: Strategian valmistuminen Strategia valmis kyllä / ei ei, työstämistä jatkettiin tavoite selkeyttää ja ei terävöittää päätöksentekoa j Valtuustosopimuksen Valtuustosopimus laadittu linjauksia laatiminen kyllä/ei Valtuuston tutustumis- ja koulutusmatkan järjestäminen Toteutuneiden seminaarien ja koulutustapahtumien lukumäärä 3 seminaaria ja 1koulutustapahtumaa Vastuuhenkilö Kunnanjohtaja