Naisten alkhlin käytön muutksista 1970-luvulla Eeva-Liisa Yhälahti Sumalaisten naisten alkhlin käytöstä n tistaiseksi lemassa varsin vähän tietja.' Aina viime vusikymmenelle saakka tutkimus n khdistunut lähinnä miehiin. Tätä n perusteltu sillä, että naiset eivät ju paljakaan ja että sellaista, mitä ei tapahdu, ei kannata tutkiakaan. Tutkimuksen suuntautumihen n aiheuttanut sen, etteivät sukupulten väliset alkhlin käytön ert le iuurikaan ilmenneet tehdyistä tutkimuksista. Myös naisten alkhlin käytössä tapahtuneita muutksia n sittain vaikeaa ja jpa mahdtnta tutkia. Vielä vusien 1968-1969 kulutustutkimuksenkin haastateltavissa li miehiä klminkertainen määrä naisiin verrattuna, ja vasta vuden 1976 jumatapatutkimuksessa li mlempien sukupulten edustus tasavertainen (Mäkelä 1971; Simpura 1977). Jumatapatutkimuksen tulkset arkikkemusten tukena vatkin pakttaneet humaamaan paitsi sen, että useimmat naiset juvat, myös sen että heidän alkhlin käyttöään kannattaa tutkia. Seuraavassa esittämäni tiedt perustuvat pr gradu -tutkielmani - Naisten alkhlinkäytön muutksista 1970-luvulla tulksiin (Ylälahti 1980). Tutkielman - aineistina vat Klaus Mäkelän vusien 1968-1969 kulutustutkimuksen ja Jussi ' Kuusi 1948 & 1956; Allardt 1957; Mäkelä 1971; Kiviranta 19?6; Simpura 1978 a & l9?8 b; Sulkunen 1979. 'z Kulutustutkimuksesta len käyttänyt tietja vudelta 1968. Tullin haastateltiin 370:tä miestä ja 453:a naista. Jumatapatutkimuksessa haastateltiin 393:a miestä ja 442:ta naista. Näiden tutkimusten tkset kattivat kk maan 15-69-vutiaan väestön ja vastausprsentit livat Simpuran vuden 1976 jumatapatutkimuksen pbrusaineistt.'z Naisten alkhlin käytön tutkimisen kannalta nämä aineistt vat jiltakin sin puutteellisia vuden 1968 aineistn naisten "aliedustuksen" lisäksi. Esimerkiksi naisten alkhlin käyttöä ammattiryhmittäin ei vitu tutkia, sin käytetyn ammattilukituksen vuksi, sin siksi, että haastateltavia naisia li liian vähän vuden 1968 aineistssa. Mielenkiintinen vertailu kdissa ja kdin ulkpulella työskentelevien naisten alkhlin käytön välillä ei myöskään nnistunut. Edelleen n naisten alkhlin käytön ja tuljen välisen yhteyden selvittäminen jäänyt pintapuliseksi. Naisten alkhlin käytön selvittämisessä n vielä paljn tehtävää. Tärkeimpiä alkhlin käytössä tapahtuneita muutksia 1960-luvun lpulta 1970-luvun puliväliin n paitsi kulutettujen määrien lisääntyminen, myös naisten lupuminen raittiudesta. Sumessa jutiin 2,88 litraa sataprsenttista alkhlia henkeä khti laskettuna vunna 1968 ia vastaavasti 6,31 litraa vunna 1976. Kun vunna 1968 li 15 vutta täyttäneestä väestöstä raittiita naisia 43 y, heitä li vunna 1976 enää vain 20 %. Raittiita miehiä li vastaavasti vunna 1968 L4%ia vunna 1976 % (Mäkelä 1973; Simpura yli 90:n. Hyvän perustan näiden tutkimusten tulksien vertailulle antaa se, että jumatapatutkimus suunniteltün vertailukelpiseksi kulutustutkimuksen kanssa. Näytteiden valintaa, tutkimusten vertailukelpisuutta, kulutuksen mittaamista ja tulsten lutettavuutta n selstettu näiden tutkimusten yhteydessä (Mäkelä 1969 & 19?1; Simpura 197? & 1978 a). Tässä käytettyjen mittareiden ja lukitusten määrittelyt n selstettu pr gradu -tutkielmassani. 3
1978 b). Seuraavassa pyrin tarkentamaan naisten alkhlin käytön muutksia vudesta 1968 vuteen 1976 ja samalla tarkastelemaan, millainen n sukupulten välinen alkhlin käytön er tapahtuneen muutksen jälkeen. Eri väestöryhmien jumistapjen muutksia tarkastellaan suhteessa eräisiin taustamuuttujiin. Selitettävinä muuttujina vat jumistapja lunnehtivat piirteet, selittävinä muuttujina haastateltavien ikä, kulutus, asuinpaikka, siviilisääty ja tult. Jumistapja lunnehditaan raittiuden ja käytön, säännöllisen käytön, vusi- ja humalakulutuksen avulla. Käyttäjiä vat ne, jtka vat nauttineet jtakin alkhlijumaa haastattelua edeltäneiden 12 kuukauden aikana, ja raittiita vat ne, jtka eivät le tänä aikana nauttineet mitään alkhlijumaa. Säännöllisesti eli vähintään kerran viikssa alkhlia käyttävien suudet ilmaisevat käyttäjistä ne ryhmät, jille alkhlin käyttö n tavanmaisempaa ja lennainen sa vapaa-ajan vietta, ertukseksi niistä, jtka käyttävät alkhlia harvin ja yleensä vain erityisissä tilanteissa (esim. juhlat, merkkipäivät ja vierailut). Kulutetut määrät eli arviitu vusikulutus ja humalakulutus kuvaavat alkhlin kulutuksen jakautumista käyttäjien kesken. Vusikulutus n kkava mittari, jnka avulla saadaan yleinen käsitys alkhlin kulutuksesta. Samalla se antaa tietynlaisen perustan, jsta käsin jumatapjen muutsta vidaan tarkentaa. Vusikulutuksen vaihtelut eivät ilmaise, vatk jumatavat muuttuneet entistä rajummiksi vai hillitymmiksi. Tarvitaan vielä tietja humalakulutuksesta. Humalakulutukseksi n laskettu kaikki alkhli, jka n nautittu yli yhden prmillen veren alkhlipitisuuteen jhtaneessa jumistilanteessa (Mäkelä 19?1, 11-12). Nuret juuat eniten Vunna 1968 naisten alkhlin käyttö li sitä vähäisempää, mitä vanhempia he livat. Tutkittuna aikana'lisääntyi kaiken ikäisten naisten alkhlin käyttö, mutta 4 humattavin lisäys keskittyi 15-34-vutiaisiin. Vunna 1976 niin miesten kuin naistenkin alkhlin käyttö li sitä vähäisempää, mitä vanhempia he livat. Mutta kun miehillä alkhlin käyttö li vasta vanhimmassa ikäryhmässä vähäisempää kuin muissa, alki naisten alkhlin käyttö vähentyä j 35 ikävudesta alkaen (kuvi 1). Naisten alkhlin käyttö keskittyy 15-34-vutiaisiin. He kuluttivat reilut kaksi klmannesta kaikesta naisten nauttimasta alkhlista, ja heidän humalakulutuksensa li lähes 80 "/ naisten kk humalakulutuksesta. Yli klmannes heistä li säännöllisiä käyttäjiä. Miehistä sen sijaan yli pulet 15-54-vutiaista li säännöllisiä käyttäjiä ja vanhimmistakin lähes pulet. Sukupulten väliset ert livatkin varsin selvät kaikissa ikäryhmissä, sillä miehet jivat säännöllisemmin ja runsaammin kuin naiset. Ainastaan raittiudessa li l5-34-vutiaiden naisten er miehiin nähden hävinnyt, ja er li lennainen vasta kaikkein vanhimmilla. Eri ikäryhmien alkhlinkäyttötapihin ja niiden muutksiin n llut vaikuttamassa mnia eri tekijöitä. käryhmät eravat tisistaan sekä elämäntilanteensa että elämänhistriansa suhteen. Vain harvat l5-24-vutiaista - niin naisista kuin miehistäkin vat raittüta, - ja he käyttävät runsaammin alkhlia kuin heitä vanhemmat. Tähän heillä n ensinnäkin elämäntilanteensa vuksi mahdllisuuksia, tarvetta, aikaa ja rahaakin, sillä rahankäyttö keskittyy vapaaajan kulutukseen. Tässä suhteessa eri sukupulet eivät era tisistaan. Tiseksi n muistettava, että nykynuris n syntynyt hyvin erilaiseen yhteiskuntaan kuin heidän vanhempansa. Nuret pikkeavat asuinympäristöltään ja kkemuksiltaan mnin tavin vanhemmistaan. Näiden npeasti muuttuneiden elintapjen murrs tapahtui pääasiassa 1960-luvulla. Tällöin myös tyttöihin ja pikiin khdistuvat dtukset alkivat samankaltaistua, ja tämä n saattanut heijastua alkhlin käyttöönkin. Nüret vat alittaneet alkhlin käyttönsä aikana, jllin
x= =+ 5O ri @a ä.8 E.>a ihi:ä a aaa Eg >=:tu' '3. ::d :ac-6 <lü* a t tr X,.- :y =:6?x P.--?'9 rts6 t :.9 9; A,ää N;4@:d! '=ddtsv Fd g rl ile - l ; : i i3 r lr*8 :! E- i *tr ^i= 660ö snr P -'t? ^ '=6 E g Etrtr tt! -r lt rlr tli h.y.r( 6 ( a i v i(3 e5.e3.:!, g 16! ;.e,g ;e th!!.= <g 6tr t l:d :6 i:a i>' r: =y - hö =1 -: N@@l; r r @ == ^f 3 3 3.= E ä r.!4 E tr C 'ci.= _t i E : rä i t län >.= L:d dp ^'A Utr ) 3 A F H g i+eeä* E E E gi ä llltttt -ll!-^rl!ä llt El 'ä9 g qe AQ =^ : tr:d trr:6! n.=,seg => 7 c- ;,N c - xli <rä q a i:: - E! -^ c:e - PF:E;ä -,;'f ts O t A -:6> d:d:6 v -2 0 cx N E H E;.E 7 r t-si - llr!6 r l-?s r r -!.i trj =! t3 6d 888r8 UJ+ON P : ili 'l! rl1 :(!,! ta (0 (U,14 H *i v v i 60 Lt.-= Pq!c ;s ti Q ri: :d ( 6! ä CY,E :ä ' :!:6 aä ax - F p e 4 rl=9!!l ä E E;! "EEEs :"3ü i t.9e ;": r!^t l l '' iu <5 ^ a ( 8PgaP 3ESSR9 / l äee '=6d ili + (!(g(!6 (!(!(6(u P tttt. str!i Or 6lca6@ lttr rj!1llr.)fj H6M6 il[ilil dalm<r { 5
alkhlilait liberalisitiin. Vunna 1969 alkhlin stikärajaa alennettiin ja keskiluen myyntiverkst laajeni Alkn myymätöistä elintarvikeliikkeisiin. Alkhlia li helpmpi saada kuin aikaisemmin. Nuret vat myös televisin "aikalaisia". Tiedtusvälineet luultavasti vaikuttavat heidän käsityksiinsä asiista, sillä heidän mielipiteensä ja käyttäytymismallinsa vat vasta muvautumassa. Ne vat luneet myönteistä kuvaa alkhlin käytöstä. Nuret saattavat kkea jumisen hienksi ja taviteltavaksi, ja he ehkä tuntevat kuuluvansa "aikuisten maailmaan" käyttäessään alkhlia. Mielenkiintista n se, että kun nurten alkhlin käyttö n tutkittuna aikana vimakkaasti lisääntynyt, se n taas vähentynyt 1970-luvun lpulle tultaessa (Ahlström 1979). Salme Ahlströmin mukaan käytön väheneminen nurisn parissa ei välttämättä le trendinmaista. Eikä tisi yllätys, is käyttö taas yleistyisi 1980-luvulla. käryhmittäin tarkasteltuna 25-34 -vutiaat iuvat saman verran kuin 15-24 -vutiaat. Visi lettaa 25:34-vutiaiden käyttävän alkhlia vähemmän kuin nurimpien; hehän vat perheenperustamisiässä, ja heidän n jaettava aikaansa ja varjaan perheen kesken. Erityisesti naisen elämäntilanne usein muuttuu, sillä hän jää lasten vuksi, ainakin väliaikaisesti, pis työstä. Mahdlliset elämäntavan muutkset eivät kuitenkaan näyttäneet vähentävän sen kummemmin naisten kuin miestenkään alkhlin käyttöä. Tämä ikäryhmä, Pekka Sulkusen "märäksi sukuplveksi" nimittämä, sai aikaan 1960-luvulla alkaneen jyrkän alkhlin kulutuksen kasvun. He vat maalta kaupunkeihin ja uusün ammatteihin muuttaneita. Yhteiskunnan muutsvaikutukset - npea tellistuminen ja maatalustyöväestön väheneminen khdistuivat etenkin tähän sukuplvegn ia muuttivat sen elämäntilannetta ratkäisevasti. Sulkunen humauttaa, ettei vuden 1969 alkhlilainmuutksen merkitystä alk- hlin kulutuksen lisääjänä tule liiitella. Lainmuuts heijasti tämän sukuplven mraalisia näkemyksiä ja vaatimuksia. Vanhempien sukuplvien silmissä taas liberaalit alkhlilait tavallaan "laillistivat" alkhlin, ja myös heidän keskuudessaan käyttö lisääntyi (Sulkunen 1979). Taludellinen tilanne alkaa 35-54-vutiailla lla vakiintunut, ja mahdlliset perheen asettamat rajitukset alkavat vähentyä. Tämä ei kuitenkaan näyttänyt lisäävän heidän alkhlin käyttöään, vaan heidän kulutuksensa laski nuriin verrattuna. Heihin ei npea yhteiskunnallinen muutsprsessi khdistunut samalla tavalla kuin heitä nurempaan sukuplveen. He vat myös ns. raittün sukuplven kasvatteja, jten he vat yleensä kasvaneet kdeissa, jissa alkhlia ei le paljakaan käytetty. Vunna 1976 li vanhimpien eli 55-69-vutiaiden alkhlin käyttö selvästi vähäisempää kuin muiden. Vanhemmiten juminen saattaa vähentyä terveydellisistä - ja eläkeläisillä taludellisista syistä.. Vanhempien ihmisten ssiaali- - set kntaktit usein vähenevät ja mahdllisesti myös tilaisuudet iuda. Ympäristön dtukset ja vallitsevat nrmit heiiastuvat alkhlin käyttöön. Vanhempien naisten jumiseen suhtaudutaan kielteisesti, ja etenkin humaltumista pidetään hyvin spimattmana. Vanhempien miesten jumiseen suhtautuminen n sen sijaan sallivampaa. Vanhimmat vat ns. raitista sukuplvea. Heidän jumisensa ei le vain vanhuuden vuksi vähäisempää kuin muiden, vaan he vat lleet kk ikänsä raittiimpia kuin heitä seuranneet sukuplvet. "Raitis sukuplvi" n syntynyt kieltlain aikihin, ja se saavutti iän, jtlin alkhlin nauttiminen yleensä alitetaan, juuri sillin, kun alkhlin kulutus li alhainen (Sulkunen 1979). N aist en kulutus ry hmi,en u älis et alkhlin köy tön ert u at kau entuneet Vunna 1968 li naisten alkhlin kulutus sitä säännöllisempää ja runsaampaa, 6
mitä kulutetumpia he livat. Raittiita naisia li eniten vain peruskulutuksen saaneissa (yti 50 %) ja vähiten eli vajaat 20 % keskiasteen kulutuksen saaneissa. Tutkittuna aikana kaikkien kulutusryhmien naisten alkhlin käyttö lisääntyi. Raittiudesta lupuivat etenkin vain peruskulutuksen saaneet naiset. Heidän keskuudessaan n kuitenkin edelleen eniten raittiita. Naisten alkhlin käytön ja säännöllisen käytön yleisyys sekä vusikulutuksen määrä kasvavat kulutuksen lisääntyessä. Humalakulutus lisääntyi eniten keskiasteen kulutuksen saaneilla naisilla, ja heidän humalakulutuksensa n runsaampaa kuin muiden naisten (kuvi 2). Kulutuksesta riippumatta li miesten alkhlin kulutus runsaampaa kuin naisten. Mielenkiintista n, että sukupulten välinen raittiuden er li kadnnutpisimmälle kulutettujen keskuudessa ja että humalakulutuksen er li heillä suhteellisen pieni, vaikka sukupulten välinen er muuten li varsin humattava. Eniten kulutusta saaneet miehet samin kuin naiset jivat säännöllisemmin ja runsaammin kuin muut, mutta heidän humalakulutuksensa li vähäisempää kuin muiden. Pisimmälle kulutetut naiset näyttävät lleen edelläkävijöitä naisten alkhlin käytössä. Tutkittuna aikana he lisäsivät alkhlin käyttöään vähiten. Perus- ja keskiasteenkulutuksen saaneet naiset "kurivat umpeen"eniten kulutettujen naisten etumatkaa. Saattaa lla, että ylimmän kulutustasn naiset vat naisista ensimmäisinä hyväksyneet ja maksuneetkin alkhlin käytön erilaisissa tilanteissa. Tähän viittaa se, että heistä j vunna 1968 suuri sa li säännöllisiä käyttäjiä, kun muiden naisten alkhlin käyttö li hyvin satunnaista. He vat mahdllisesti ensimmäisinä tuneet alkhlijumat rukapöytään, jumaksi vierailuille kahvin lisäksi tai tilalle. Naisten uudet alkhlinkäyttötavat vat ilmeisesti levinneet ssiaalisesti ylemmistä väestökerrksista alempiin niin kuin aikinaan kahvin ja teen junti. Asuinp aikan lunne u aikuttaa enemmän naisten kuin mi,esten alkhlin käyttöön Naisten raittius n edelleen yleisintä maaseudulla siitä hulimatta, että tutkittuna aikana maaseudun naiset lupuivat yleisimmin raittiudesta. Suurissa kaupungeissa raittiita n entistä vähemmän eikä naisten raittius le juurikaan yleisempää kuin miesten. Vaikka maaseudun ja suurten kaupunkien naisten välinen raittiuden er kaventui, niin muuten ert alkhlin käytössä pikemminkin kasvivat ja selkiytyivät. Naisten alkhlin vusikulutus, säännöllinen käyttö ja humalakulutus lisääntyivät eniten kahdessa kaupungistuneimmassa asuinpaikkalukassa. Naisten alkhlin käyttö li nyt jhdnmukaisesti sitä runsaampaa, mitä kaupungistuneemmalla paikkakunnalla he asuivat (kuvi 3). Asuinpaikasta riippumatta n miesten alkhlin käyttö runsaampaa kuin nais- ten. Miestenkin säännöllinen alkhlin' käyttö sekä vusi- ja humalakulutus lisääntyivät sitä mukaa, mitä kaupunkimaisemmalla paikkakunnalla he asuivat. Asuinpaikka näyttää kuitenkin vaikuttavan enemmän naisten kuin miesten alkhlin käyttöön. Alkhlin käytössä n suurten kaupunkien naisten ja maaseudun naisten välinen er kasvanut entisestään. Saattaa lla, että maaseudun ja kaupunkien elämäntapjen erilaisuus heijastuu nimenmaan naisten alkhlin käyttöön. Maaseudun miehet vat perinteisesti juneet niin työn kuin juhlankin yhteydessä, kun taas naiset vat pidättäytyneet jumisesta. Maaseudulla vat perhe ja karja pitäneet naisen sidksissa ktiin. Heillä n llut vähän "maa aikaa". Edelleen heistä vain pienellä salla n llut rahaa henkilökhtaiseen kulutukseen, sillä rahaa n liikkunut vähän ja' sekin yleensä isännän kautta. Kaupungeissa asuvat naiset taas vat lleet enemmän kuin maaseudun naiset töissä kdin ulkpulella, ja he vat vineet paremmin päättää menemisistään ja tulemisistaan (vrt. Hlmila 1979; Sulkunen 1979). 7
ä rcü }( q.!4 ( ( :(! :(0 a v H cl!: :6i.5q '68 5;e 'Y!.E E ' 9'E: -=:d :6:d= >rc.=!:d X -=v 9;6 i.ä 3 "- <r 5-5,,EO d :6 ;6 '59 ig -.:!. ä fis :i!'! cv =q x'a?t de s ö ) ^# i E HCtr itr -r ; rl: ili ^#EE '=dd ili i ili rlr 5:d >.? :;l : >! ''x '? :66 E.9 5 v= ie 5! ll 6 E s't ^ nxlt a= +,x v-.2 =!>E 0: 4.ö 6 l. <*ts E! u / ^* E E '=6 E (C -ili ili ^) "c r!q FsTEBP ' E'n ) 6e:c.E ^6.ä 'E.ü E E E E E'6'6'li llil r l ilil^-.: td ] cl T: QA CQ Eia : h :(! ](.q.!( d (U (u J4 x (d 9. d v 6t a.9 ie '2. x.2 * ä :O:OxE.! :O:d= :6X.=v 9;6 ä+ i.h 3 <ä 3 OEÖ 6.! :=.9 '6E.-= P :ätr,:= ä: E,ä v trv : =6 4. -=,x AE 8 NQO r 6 rr@ ^* g g '=66 6 9 d {ä Eb 4= i 5a t- d 6 ^60.ta,la E:d 6:O E3!i >r '=.4! td! Gg <*E E öa @G<ONH 60 ö 6r@6gON- / irq ^# E E _:ti ilr (0 tr 4 a.v.i @) tr) - Q5 5?.^ -v h;r E,'i apq '-C= 5 ) t.il9,2uä e'ya@ NOeeLxr EE EA.üE ttrllllll -ili-"a t lrä ili a * El 8
Vailla meri<itystä ei liene sekään, että kaupungeissa n enemmän anniskelupaikkja ja että ne vat lyhyemmän matkan päässä kuin maaseudulla. Kaupungeissa n myös helpmpi käyttää alkhlia ilman, että sukulaiset ja naapurit tietävät siitä. hmiset tuntevat tisiaan vähemmän eivätkä le valmiita puuttumaan tistensa asiihin. Muuttliike maaseudulta kaupunkeihin n saltaan muuttanut väestörakennetta niin, että maaseudun väestön keski-ikä n khnnut, ja tämä n mahdllisesti heijastunut myös kulutukseen, alentaen maaseudun vusikulutusta. Yksin jäämtnen uähentöö naisten jumista, mutta lisää mtesten jumista Vunna 1968 li naimattmien naisten alkhlin käyttö runsaampaa ja säännöllisempää kuin muiden naisten. Naimisissa levat naiset taas käyttivät alkhlia säännölisemmin ja runsaammin kuin eskinaiset ja ernneet naiset. Tutkittuna aikana livat naiset lupuneet raittiudesta lähes yhtäläisesti siviilisäädystä riippumatta ja säännöllinen käyttö lisääntyi siten, että tdetut ert vahvistuivat. Naisten alkhlin vusi- ja humalakulutus sen sijaan lisääntyivät eniten naimattmilla, ja he käyttivätkin nyt yhä selkeämmin enemmän alkhlia kuin muut naiset (kuvi 4). Sukupulten välisten erjen mielenkiintisin piirre n se, että kun naisista naimattmat erttuivat selvästi ryhmäksi, jnka alkhlin kulutus li runsaampaa kuin muiden, erttuivat miehistä vastaavasti lesket ja ernneet. Ja kun leskinaisten ja ernneiden naisten khdalla raittius li yleisintä, li päinvastin leskimiesten ja ernneiden miesten raittius harvinaisinta. Edelleen kun naisista lesket ja ernneet livat satunnaisimpia alkhlin käyttäjiä, he livat miehistä säännölisimpiä käyttäjiä. Naimisissa levien miesten alkhlin käyttö taas li selvästi vähäisempää kuin muiden miesten, mutta naimisissa levien naisten ja leski- ja ernneiden naisten väliset ert eivät lleet lennaiset. On mahdllista, että ernneiden miesten alkhlin käyttö n aviern syy tai avier n jumisen syy. Naisiin tämä ei näytä pätevän. Avierissa jäävät lapset useimmiten naisille, jten ernneilla naisilla myös ssiaaliset ja taludelliset mahdllisuudet jumiseen vat vähäisemmät kuin miehillä. Leski- ja ernneille miehille ympäristö sallii reippaankin jumisen, ja juminen "suruun" ja yksinäisyyteen n hyväksyttyä. Leskinaisten ja ernneiden naisten elämän taas dtetaan levan jpa "siveämpää" kuin kenenkään muun. Leskissä n myös vanhja naisia enemmän kuin miehiä, jten ikä myös hieman selittää leskinaisten vähäistä alkhlin kulutusta. Naimattmien naisten ja miesten runsasta alkhlin käyttöä selittää myös ikä, hehän vat valtasaltaan nuria. Naimisissal hillitsee miesten jumista, naisten jumista lisäksi aiempi naimisissal. Vastuu perheestä ja vakiintuneet ihmissuhteet näyttävät tärkeiltä alkhlin käytön selittäjiltä. Tult u aikuttau at enemmön naist en kuin mi,e st en alkhlin käa tt ö ön Naisten tuljen ja alkhlin käytön välinen yhteys n tutkittuna aikana vahvistunut. Alkhlin kulutus n lisääntynyt eniten ylimmissä tullukissa ja humalakulutus keskitulisilla. Alkhlin käyttäjien suus ja vusikulutus näyttivät nyt kasvavan tuljen lisääntyessä, ja myös säännölinen käyttö li sitä yleisempää, mitä suuritulisemmista li kyse. Humalakulutus ertti keskituliset naiset maksi ryhmäkseen (kuvi 5). Vunna 1976 miesten tullukkien väliset ert livat pienemmät ja epätasaisemmat kuin naisten. Miesten alkhlin käyttö li tulista riippumatta runsaampaa kuin naisten. Raittiudessa sen sijaan ylimpien tullukkien naisten er miehiin nähden li pieni. On mahdllista, että naisten salta tuljen vaikutus jumiseen n aiempaa selvempi siksi, että naiset vat lisänneet 9
aa ia y >,e tr e OE =0 e 3.ä >t : : C!^ 166:q, l(ä c :6 ;f L= ä,fri t 6 c- 'g.=:d= =:6 i Y= -e5i s <.ä : ^6 0!JE : ;t a5,! ;E (! :6 B 7 trr,ä* :.: rd t:6!; 'X ^ s.e,e.95?s x eg s t XE l E E:6,r1 :@ :E'.- rd 'i: r ::6 tr ct ; 'la äe ( i ts @ -tr 400 Ntr P:9 iti -ae 5 EB a9 E E6 t16 l:6 E;E trt.- - :d Sl( a eß * 3ä!t i F 3 * 6 ee=9 6.ü.ü ^.E E E EE 'ü E iä i : :- re r t.9.- a ü^ <.ü; ^6 0,! "! ), t, B E g g ) t 888888 @6qONd! a.9-q '=aäi lli rl! -rll rlt e,r( J(,!(.l( EEEE c.l cb) O)nH $ (O H 6-l JJJJ i lr) - cl, ')H in c r < <) - - - t'- O) J OJ O).g.g.g.g,!a,L.l(,!a. EEEE ' r:9 ' 6G) r) ÄEE T'i?, E E i: ÖQQQ <rcdö tl!r t ll :.-roco(( cc r ruj)):) -iti :**: >>>> S,, lrl {d6t6ö$ alkhlin käyttöään. Kun kulutetut määrät jäivät vallitsevien nrmien vuksi yleisesti alhaisiksi, tult eivät rajittaneet jumista. Nyt tult sen sijaan pienitulisten khdalla rajittavat jumista, mutta ylimmillä tultasilla antavat siihen mahdllisuuden. Se, että keskitulisten naisten humalakäyttö n lisääntynyt eniten, spii yhteen j edellä esitettyjen seikkjen kanssa. Keskitulisista naisista varmastikin suuri sa n juuri keskiasteen kulutuksen saaneita ja nuria, jiden humalakulutuksen n tdettu lisääntyneen enemmän kuin muiden. Raittius, kägtön s öännöllisaa s j a möär ä, humala Kaikkien naisten alkhlin käyttö n tutkittuna aikana lisääntynyt, mutta se ilmenee hieman eri tavin riippuen siitä, mihin alkhlin käytön piirteeseen humi khdistetaan. Raittiudesta vat lul0 puneet varsinkin maaseudun ja vain peruskulutuksen saaneet naiset eli ne, jtka vat lleet perinteisesti raittiimpia ja vat sitä edelleen tapahtuneesta hulimatta. Alkhlin vusikulutus taas n isääntynyt eniten niissä ryhmissä, jissa kulutus j aikaisemmin n llut runsaampaa kuin naisten kulutus keskimäärin, eli nurilla, naimattmilla, suurten kaupunkien ja ylimpien tullukkien naisilla. Runsaimmin alkhlia käyttävät naiset näyttävät käyttävän sitä myös säännöllisimmin. Nurimpien ikäryhmien naisten, keskitasn kulutuksen saaneiden, keskitulisten ja kaupungistuneimpien asuinpaikkjen naisten humalakulutus n lisääntynyt eniten ja n runsaampaa kuin naisten humalakulutus keskimäärin. Miestenkin alkhlin käyttö n tänä aikana lisääntynyt, silti stikupulten välinen alkhlin käytön er n kaventunut. Vaikkakaan naisten alkhlin kulutus ei le yltänyt lähellekään miesten kulutustasa, ylimmän kulutustasn naisten,
suurten kaupunkien ja ylimpien tullukkien naisten raittiuden er miehiin nähden n jk hyvin pieni tai se n kadnnut. Miehet vat j aikaisemmin yleisesti lupuneet raittiudesta, kun taas naisten raittiuden vähentyminen n tapahtunut vasta viime vusikymmeninä. Tänä aikana naisten alkhlin käyttöön n alettu suhtautua aiempaa sallivammin. Miesten alkhlin käyttö n llut aina sallittua. Naiset vat alkaneet maksua uusia jumatapja ja -malleja sen mukaan, mikä n hyväksyttyä ja mudikasta. Näyttää siltä, että lsuhteissa tapahtuvat muutkset heijastuvat nimenmaan naisten alkhlin käyttöön, kun taas miehet nudattavat ttuttuja tapja lsuhteista riippumatta. Eiväthän miehet lpettaneet jumistaan kieltlain tai sdankaan aikana, ja js alkhlia ei le llut saatavissa, he vat valmistaneet sitä itse. Ravintlapalvelujen määrä, matkat Alkn, muti tai ympäristön suhtautuminen eivät ilmeisesti vaikuta niinkään miesten kuin naisten jumiseen. Miesten alkhlin käytön yhdenmukaisuuden aste n suurempi kuin naisten. Aikjen kuluessa, perinteiden myötä miesten juminen n yhdenmukaistunut, mutta naisten jumistavat vat vasta muvautumassa. Syidenphdintaa Lisääntyneen alkhlin käytön syiksi n mainittu ennen kaikkea yhteiskunnan rakennemuuts, taludellinen kasvu, lisääntynyt vapaa-aika ja alkhlilainsäädännön liberalisiminen. Tellistuminen ja kaupungistuminen vat muuttaneet ihmisten elintapja, ja mm. ihmisten väliset vurvaikutussuhteet vat lisääntyneet. Samalla ihmissuhteet vat kuitenkin tulleet paljtti persnattmiksi. Niiden "hitn" tarvitaan erilaisia rganisaatiita, harrastuksia ja myös ravintlita. Lisääntynyt vapaa-aika ja parantunut elintas vat lisänneet myös mahdllisuuksia käyttää alkhlia. Yhteiskunnallinen muuts n tisin sanen lunut käytön lisääntymisen syitä ja alkhli- ainsäädännön liberalisiminen n saltaan antanut mahdllisuuksia kulutuksen kasvuun. On myös muistettava, että tiedtusvälineet elkuvat, televisi, lehdistö ja tietynlainen kirjallisuus - välittävät tieta erilaisista alkhlinkäyttötavista. Tiedtusvälineet tekevät alkhlista jka ajan, paikan ja seuran juman (vrt. Mäkelä & Österberg 19?5; Simpura 1978 a; Sulkunen 1979). Tiedtusvälineillä saattaa lla humattavakin vaikutus naisten muuttuviin tapihin. Useiden, erityisesti maaseudun, naisten alkhliasenteet vat lleet kielteisiä. Miesten jumatavat eivät le myöskään hukutelleet naisia alkhlin käyttöön, eikä heille le samanlaista käyttöä sallittukaan (vrt. Hlmila 1979). Tiedtusvälineet vat esittäneet myönteisen alkhlinkäyttötavan ja tarjnneet hyväksyttävän mallin, jka mnilta n puuttunut. Kun televisi n kyennyt vaikuttamaan sumalaisen lhuneen ilmeeseen, niin miksei myös tapihin, jita näissä huneissa nudatetaan. Muti-ilmiöt eivät näyttävyydestään hulimatta kykene yksinään aiheuttamaan ratkaisevaa murrsta. Tarvitaan muutksia elinlsuhteissa, ennen kuin pitkäaikaisiin perinteisiin phjaütuvat tavat muuttuvat. Naisten alkhlin käytössä tapahtuneiden suurten muutsten ja muuttuvien tapjen ymmärtämiseksi n hahmtettava naisen yhteiskunnallista asemaa. Tätä kautta vidaan saada käsitys niistä mekanismeista, jilla yhteiskunnan muutkset välittyvät jumatapihin. Naisen yhteiskunnallista asemaa n sumalaisessa tutkimuksessa määritetty yhteydessä yhteiskunnan kehityshistriaan, naisen asemaan työssä, ktna, kulutuksessa ja plitiikassa (ks. esim. Tikka l9?4; Haavi-Mannila & Sk- wska l97b). Naisen yhteiskunnallisen aseman ja elämäntapjen kannalta ehkä keskeisintä n naisten palkkatyö, jka n merkinnyt timintakentän laajentumista kdin ulkpulelle (ks. Jallinja 1980). Naisten palkkatyö edistää heidän yhteiskunnallista aktivitumistaan. Perhe sit 11
naisen yhä lyhyemmäksi aikaa ktiin, kska lapsiluku vähenee ansityön myötä. Naiset vat myös vanhempia kuin aikaisemmin synnyttäessään ensimmäisen lapsensa. Tämä n jhtanut siihen, että nainen vi kuluttaa itseään pidemmälle kuin aikaisemmin ja vakiinnuttaa asemansa työelämässä, ennen kuin perheen asettamat velvitteet alkavat viedä sansa. Naisilla n tisin sanen yhä parempi mahdllisuus sallistua kaikkeen yhteiskunnalliseen elämään, ja he vivat hankkia vaikutteita, jtka saattavat edistää naisten ja miesten elämäntapjen samankaltaistumista. Sumessa naisten työssäkäynti n llut ja n yhä hyvin yleistä. Kansainvälinen vertailu sittaa, että vain eräissä ssialistisissa maissa naisten työssäkäynti n yleisempää kuin Sumessa. Työssä kdin ulkpulella käyvät entistä enemmän myös perheenäidit (ks. Tikka 1974; Jallinja 1980, 230-232). Myös naisten ammatillinen järjestäytyminen kasvi npeasti 1960-luvun lpulta 1970-luvun puliväliin. Esimerkiksi Sumen suurimman ammatillisen järjestön, Sumen Ammattiliittjen Keskusjärjestön, jäsenistöstä li vunna 1969 naisia 30 % ja vunna 1976 runsaat 40 % (Valknen 1979, 136-137). Naisten yhteiskunnallinen aktivituminen näkyy myös siinä, että naisten ja miesten äänestysaktiivisuudessa ei 1960-luvun pulenvälin jälkeen juuri llut era. Naisten suus kansanedustajista lisääntyi. Kansanedustajista li vunna 1966 naisia 16,5 / ja vunna 1975 heitä li 23 % (Haavi-Mannila & Sklwska L978,207; Jallinja 1980, 244). Naisten suuntautuminen kdista kdin ulkpulelle n merkinnyt naisten lisääntyvää taludellista ja henkistä itsenäistymistä. Samalla se n merkinnyt sitä, että naisiin n alkanut khdistua samanlaisia paineita kuin miehiin ja lisäksi keskenään ristiriitaisia paineita. Ktityö ja lapset vat jääneet yleisesti ttaen vielä naisten harteille muun työn lisäksi,.jten naisen n ammatissa timiessaan tasapainteltava ammatin, ktityön ja lasten kasvattamisen välillä. l2 Keskustelu naisen ja miehen elämäntapjen erilaisuudesta ja sukupulirleista phjautuu perinteiseen sukupulten väliseen työnjakn. Nainen n nähty lähinnä ekspressiivisessä rlissa, perheen sisäisten suhteiden hitajana, ja mies pulestaan instrumentaalisessa rlissa, ankkurituneena pääasiassa ammattiin (ks. Parsns 1955). Sukupulirleihin phjautuvia erja n käytetty keskusteluissa ja lehtikirjituksissa myös selittämään naisten ja miesten alkhlin käytön erilaisuutta. On santtu, että naisten ei tarvitse juda alkhlia, kska he vat tttuneet rlinsa mukaisesti ilmaisemaan ja hitamaan tunneasiat. Miehet taas tarvitsevat alkhlia rhkaistuakseen lemaan helliä ja tunteellisia sen jälkeen, kun työelämä n tukahduttanut lunnllista tunne-elämää. Nyt vitaisiin siis lettaa, että kun naiset timivat perinteisillä "miesten alueilla", he myös nudattavat samanlaisia käyttäytymismalleja kuin miehet ja alkavat judakin kuten miehet. Naisten ja miesten käyttäytymismallien samankaltaistumista työssäkäynnin seurauksena n vaikea sittaa ikeaksi tai vääräksi siitä hulimatta, että naisten alkhlin käyttö n lisääntynyt juuri sinä aikana, kun naiset vat aktivituneet kdin ulkpulella. Naisten työssäkäynti ja suuntautuminen kdin ulkpulelle ei näytä jhtaneen sukupulten väliseen "tasa-arvn" alkhlin käytössä. Miehethän juvat edelleen humattavasti enemmän ja rajummin kuin naiset, vaikka pientä tasittumista nkin tapahtunut. Naisten työssäkäynti ei le myöskään jhtanut sühen, että naiset purkaisivat työpaineita jumalla alkhlia heti maanantaista lähtien enenevästi khti viiknlppua kuten miehet, vaan heidän jumisensa keskittyy lähinnä viiknlppuun. Naisten juminen n myös ssiaalisempaa kuin miesten, sillä he juvat yksinään kaksi kertaa harvemmin' kuin miehet. Naiset valikivat jumispaikkansakin tarkemmin kuin miehet. Naiset juvat tuskin kskaan muualla kuin massa tai
tisen kdissa ja ravintlissa ja baareissa, kun miehet taas nautiskelevat alkhlia esim. saunassa, työpaikalla ja ulksal- a. Tiedt alkhlinkäyttötilanteista kaiken kaikkiaan näyttävät sittavan, että n yhä lemassa naisellinen tapa käyttää alkhlia lähinnä vain tietyissä tilanteissa (Simpura 1978 b; Ylälahti 1980). Yhteyksiä naisten palkkatyön ja alkhlin käytön välillä varmasti n lemassa. Naisten palkkatyö n antanut esim. taludellisia mahdllisuuksia alkhlin käyttöön. Saatujen tulsten mukaan näytti siltä, että pienet tult rajittavat naisten jumista ja suuret tult antavat siihen mahdllisuuden. Timiminen kdin ulkpulella myös lisää kntakteja muihin ihmisiin ja mahdllisesti myös tilaisuuksia alkhlin käyttöön. Palkkatyössä levien ja muiden naisten väliset alkhlin käytön ert saattavat heijastua myös asuinpaikan mukaisen tarkastelun tulksiin. Suurissa kaupungeissa naisten palkkatyö n yleisempää kuin maaseudulla, ja kaupunkilaisnaisten alkhlin kulutus n tutkittuna aikana lisääntynyt enemmän kuin maaseudun naisten, ja myös näiden ryhmien väinen käytön er n kasvanut entisestään (vrt. Jallinja 1980). Perheiden lapsiluku n vähentynyt (ks. esim. STV 19?2, taulukk 42; STV 1978, taulukk 45), ja mitä vähemmän n lapsia, sitä lyhyemmäksi ajaksi nainen n sidksissa perheeseen. On mahdllista, että myös perheen sisäiset vastuusuhteet vat muuttuneet. Aikaisemmin vanhemmat sisarukset ja etenkin tytöt jutuivat hulehtimaan nuremmistaan. Nyt tilanne n paljlti muuttunut, eivätkä sisarukset le hitvastuussa tisistaan. Samalla tyttöjen ja pikien asema perheessä n samankaltaistunut. Tätä seikkaa sivuaa Tm Nilssn selvittäessään näkökantja naisten alkhlin kulutuksesta (Nilssn 1977). Hänen mukaansa nurilla naisilla n nykyään erilaiset tulevaisuuden dtukset kuin aikaisemmin. Heitä khdellaan kuten pikia - --- nyt enemmän yksilöinä, ja heiltä dtetaan pinnäytteitä ja ammattiuraa, mikä ei aikaisemmin llut kvin tavallista. Tämä saattaa jhtaa samankaltaisuuksiin tyttöjen ja pikien kesken myös muilla alueilla, esim. alkhlin käytössä. Kulutuksesta saadut tiedt viittaavat tyttöjen ja pikien aseman samankaltaistumiseen. Tyttöjen suus sekä ppikululaisista että ylippilastutkinnn surittaneista n llut 1950-luvulta lähtien suurempi kuin pikien. Krkeakuluihin ei tyttöjä kuitenkaan siirtynyt läheskään samassa suhteessa kuin pikia. 1960- ja 1970-luvulla sen sijaan naisten suus krkeakulupiskelijista li lähes sama kuin miesten (ks. Jallinja L980,247-249). Naisten aseman ja alkhlin käytön välillä n vaikea sittaa levan suria yhteyksiä. On kuitenkin syytä lettaa, että juuri naisen timintakentän laajentuminen ja muuttuneet perhelsuhteet heijastuvat hänen elintapihinsa ja suvat entistä enemmän myös mahdllisuuksia alkhlin käyttöön. Naisten lisääntyneen alkhlin käytön seurauksia n vaikea tarkin ennakida. Tähän asti esimerkiksi naisten alkhlin käytöstä aiheutuneet haitat vat lleet enimmäkseen riitja ja pieniä maisuusvahinkja. Alkhlin suurkuluttajia, jilla alkhlin vutuinen kulutus n yli 1 000 cl (absluuttista alkhlia), li vunna 1976 naisista yksi viidestäkymmenestä ja miehistä yksi kymmenestä (Simpura 1978 a, 94-106). Js naisten alkhlin käyttö lisääntyy, n dtettavissa, että myös haitat heidän khdallaan lisääntyvät ja vakavituvat ja että suurkuluttajien määrä kasvaa. Vastuu lapsista n pääasiassa edelleen naisilla, ja tällöin myös naisten alkhlin käytöstä aiheutuvat haitat kskettavat kipeimmin juuri lapsia. Vidaan lettaa, että naisten runsaan alkhlin käytön seuraukset mudstuvat ssiaalisesti jpa vakavammiksi kuin miesten jumisen seuraukset. Valtasa sumalaisista käyttää alkhlia hyvin vähän tai khtuullisesti. Luultavasti naisten alkhlin käytön marginaali n vielä tistaiseksi suurempi kuin miesten: Naiset vivat lisätä alkhlin käyttöään enemmän kuin miehet, ennen kuin l3
käyttö muuttuu ngelmakäytöksi. Alkhlin kulutus ei välttämättä kk ajan kasva, vaan kasvu saattaa pysähtyä ja kulutus jpa vähentyä, kuten n parina viime vutena tapahtunutkin (Oy Alk Ab:n hallintneuvstn kertmus 1979, 10). Mistä tahansa seikista irama muutamien vusien sisällä tapahtuvat kulutuksen vaihtelut jhtuvatkin, n ilmeistä, että naisten ja miesten aseman samankaltaistuminen tulee kaventamaan sukupulten välisiä alkhlin käytön erja. Nurten vimakkaasti lisääntynyt alkhlin käyttö ja heidän käyttötilanteissaan tapahtunut sukupulten välinen lähentyminen ennakivat tällaista kehitystä. Ki,rjallisuus Ahlström, Salme: Nurten jumatapjen kehityspiirteitä. Alkhliplitiikka 44 (3): 111-122, 1979 Allardt, Erik: Drinking nrms and drinking habits. Reprint frm Drinking and drinkers. The Finnish Fundatin fr Alchl Studies Vl. 6. Helsinki 1957 Haavi-Mannila, Elina & Sklwska, Magdalena: Scial psitin f wmen. n: Allardt, Erik & Weslwski, Wldzimierz (eds.): Scial structure and change. Finland and Pland: cmparative perspective. Warzawa 1978 Hlmila, Marja: Maalaiskylän asukkaat ja alkhli. Tutkimus alkhlin liittymisestä erään maalaiskylän asukkaiden elämäntapaan. Alkhlipliittisen tutkimuslaitksen tutkimusselste 127. Helsinki 1979 Jallinja, Rütta: Miehet ja naiset. Teksessa: Valknen, Tapani & Alapur, Rist & Alestal, Matti & Jallinja, Riitta & Sandlund, Tm (tim.): Sumalaiset. Yhteiskunnan rakenne tellistumisen aikana. Juva 1980 Kiviranta, Pekka: Naistbn alkhlismi. A-klinikkasäätiön julkaisu 6. Kuvla 1976 Kuusi, Pekka: Sumen viinapulma gal- up-tutkimuksen valssa. Helsinki 1948 Kuusi, Pekka: Alkhlijumien käyttö maaseudulla. Kkeellinen tutkimus alkhlijumien käytöstä eräissä maalaiskunnissa ja kauppalissa. Helsinki 1956 Nilssn, Tm: Nägra synpunkter pä den ökade kvinnliga alkhlknsumtinen. : Kvinnr ch alkhl. Rapprt frän Nrdiska nämndens för alkhlfrskning seminarium i Stckhlm den 11-13 maj 1977. Stckhlm 1977 Mäkelä, Klaus: Alkhlinkulutuksen mittaaminen. Alkhlipliittisen tutkimuslaitksen tutkimusselste 36. Helsinki 1969 Mäkelä, Klaus: Measuring the cnsumptin f alchl in the 1968-1969 alchl cnsumptin study. Helsinki 1971 Mäkelä, Klaus: Väestön alkhlinkäyttö vusina 1968, 1969 ia 1972. Alkhlipliittisen tutkimuslaitksen tutkimusselste 63. Helsinki 19?3 Mäkelä, Klaus & Österberg, Esa: Olut viinamaassa. Alkhliplitiikka 40 (6): 255-267, t975 Oy Alk Ab:n hallintneuvstn kertmus alkhlilbjen kehityksestä vunna 1979. Helsinki 1980 Parsns, Talctt & Bales, Rbert: Family, scializatin and interactin prcess. llinis 1955 Simpura, Jussi: Jumatapatutkimus -76:n tutkimusaineist. Alkhlipliittisen tutkimuslaitksen tutkimusselste 107. Helsinki 1977 Simpura, Jussi: Sumalaisten jumatavat vusina 1969 ja 1976. Kulutetut alkhlimäärät ja alkhlin ngelmakäyttö. Alkhlipliittisen tutkimuslaitksen tutkimusselste 114. Helsinki 1978. 1978 a Simpura, Jussi: Sumalaisten jumatavat vusina 1969 ja 1976. Jumiskertjen lukumäärä ja minaisuudet. Alkhlipliittisen tutkimuslaitksen tutkimusselste 120. Helsinki 1978. 19?8 b Sulkunen, Pekka: Abstainers in Finland 1949-1976. A study in scial and cultural transitin. Alkhlipliittisen tutkimuslaitksen tutkimusselste 133. Helsinki 1979 L4
Sumen tilastllinen vusikirja L972. Tilastkeskus. Helsinki 1973 (STV) Sumen tilastllinen vusikirja 1978. Tilastkeskus. Helsinki 1979 (STV) Tikka, Marja-Liisa: Naisen yhteiskunnallisesta asemasta. Ssilgian pr.gradu -tutkielma. Helsingin ylipist 1974 Valknen, Marjaana: Eheyttäen 19?0-luvulle. Teksessa: Ala-Kapee, Pirj & Valknen, Marjaana & Österberg, Pirkk (tim.): Nainen SAK:laisessa ammattiyhdistysliikkeessä. Jyväskylä 1979 Ylälahti, Eeva-Liisa: Naisten alkhlinkäytön muutksista 19?0-luvulla. Ssilgian pr gradu -tutkielma. Helsingin ylipist 1980. Lütetaulukk l. Kuviiden l-2 phjana levat N:n arvt Kuvi 1 a (uvi b naiset -?6 Kuvi c & Kuvi d naiset -?6 Kuvi 2 a miehet -?6 Kuvi 2 b miehet -?6 Kuvi 2 c & Kuvi 2 d ikäryhmät L5-24 25-34 35-54 55-69 287 303 95 309 312 7l 308 311 69 294 287 85 238 233 55 238 233 55 525 482 163 484 394 89 484 394 89 287 370 r09 240 2tt 42 237 2tt 42 kulutus perusaste keskiaste yläaste 914 974 337 817 737 155 815?36 153 377 375, 357 329 82 355 329 82 t02 88 24 97 83 20 97 83 20 Li,itetaulukk 2. Kuviiden 3-5 phjana levat N:n arvt Kuvi 3 a Kuvi 3 b Kuwi 3 c & Kuvi 3 d naiset -?6 Kuvi 4 a naiset. -76 Kuvi 4 b Kuvi 4 c & Kuvi 4 d Kuvi 5 a Kuvi 5 b miehet -?6 Kuvi 5 e & Kuvi 5 d naiset -?6 asuinpaikka suuret kaupungistuneet kaupungit kunnat maaseutu 442 491 158 406 427 113 405 427 113 474 625 139 426 421 82 425 421 80 siviilisääty naimatn naimisissa 394 348 108 359 285 65 358 285 63 923 855 252 840 698 t47 838 69? 147 tult' 477 426 150 439 302 58 437 301 58 leski, ernnut 75 239 93 7l 167 45 70 167 45 1 2 3 4 285 338 120 246 200 41 245 200 45 : v. 1968 0-399 mk ja v 2 : v. 1968 400-599 mk ja v 3 : v. 1968 600-999 mk ja v 4 : v. 1968 000- mk ja v 302 332 84 268 250 52 268 249 52 309 3t7 114 284 279 65 284 219 65 399 343 83 384 3r9 62 382 319 62 1976 0-929 mk 19?6 930-1 549 mk 1976 550-2 169 mk 1976 2 1?0- mk l5
Englßh summary Eeua-Lüsa Ylölahti: Naisten alkhlin kiiatön muutksista l970-lursulla (Changes in wmen's lkhl use in 1970s in Finland) Data n the use f alchlic beverages by wmen in Finland are tday scant. Until the last few decades, research mainly cncerned men. Justificatin fr this is that wmen drink very little, and n reasn exists t cnduct research n almst nthing. The 1976 study f drinking habits revealed in examining the perid frm the end f the 1960s int the 1970s that wmen in particular are n lnger abstinent. This article investigates the changes in the use f alchl by wmen by ppulatin grup and the differences in drinking between wmen and men emplying basic material frm the Scial Research nstitute f Alchl Studies frm the 1968-1969 cnsumptin study and the 19?6 study f drinking habits. All wmen have increased their use f alchl during the perid studied, but with slight differences in manifestatin depending n the feature emphasized in drinking. Particularly wmen in rural areas and nly with a basic-level educatin have begun t drink mre, r thse wh traditinally have been amng the mst abstinent, which they remain in spite f the grwth in their cnsumptin f alchl. The annual cnsumptin f alchl has increased the mst in thse grups f wmen whse cnsumptin already exceeded the average figure fr wmen. These were yung, unmarried wmen in large cities and in the highest incme classes. Wmen wh drink the mst als seem t d s the mst regularly. The cnsumptin f alchl resulting in intxicatin has increased the mst amng wmen in yunger age grups, with medium-level educatin and incme and living in the mst urbanized lcalities, and is higher than that fr wmen n the average. The use f alchl by men has als increased during the study perid. Nevertheless, the difference in drinking levels has narrwed. Althugh cnsumptin by wmen is far belw that by men, the difference in cnsumptin between wmen with the highest level f educatin, living in large cities and having the highest incme and men is either minr r has disappeared. Reasns fr increased drinking primarily are an altered scial structure, ecnmic grwth, mre eisure-time and the mre liberal alchl legislatin. The media have als created a psitive picture f drinking. The media may have had a cnsiderable impact n the ehanging habits f wmen by psitively.presenting drinking and prviding an accepted mdel previusly lacking. This des nt, hwever, adequately explain the change which has ccurred. Living cnditins must als change befre the habits based n traditins alter. The results btained have been therefre examined in relatin t the changes ccurring in the living cnditins fr wmen and the discussin f their scial psitin. Alkhlipli.tükka Vl. 46: 3-16, 1981 l6