Nuorten alkoholin käyttö auosina,

Transkriptio

1 Nurten alkhlin käyttö ausina, Ossi Rahknen Salme Ahlström Matti Rimpelö Nurten alkhlin käyttö n varsin säännöllisesti tistuva aihe julkisuudessa. yleiset juhlapäivät ja kesäkuukaudet nstavat milteipä aina esiin nuret ja alkhlin. Nurten alkhlin käytöllä n helpp nstattaa,,mraalista paniikkia" (Drn lg83), ja se n ilmeisen "hyvä vihllinen", vaikka ei huumausaineiden verinen (Christie & Bruun 1986). Nurten alkhlin käyttö n samalla tavin kaksinainen ilmiö kuin nurten seksuaalinen käyttäytyminen: Kumpikin n sallittua, kunhan aikuiset tai viranmaiset saavat määrätä ajan, paikan ja sallistujat. Nurten alkhlin käyttöä n tarkasteltu tisaalta ssiaalisen pikkeavuuden mutna (esim. Dnvan & Jessr lg85) nurten asiathan vat aina jtenkin hullusti. Tisaalta nurten jumista n phdittu situksena kiinnittymisestä aikuisten yhteiskuntaan (ks. Drn 1983, l0b), jllin juminen tulkitaan merkiksi siitä, että nurten asiat vat kunnssa, eli brittiläisittäin tiivistettynä "learning t drink,, n samalla "learning t labur', ja päinvastin. Nurten alkhlin käyttöä n tutkittu varsin runsaasti Sumessa. Suurin sa tutkimuksista n llut pikkileikkaustutkimuksia (ks. Ahlström 1983, ). Ensimmäinen nurten alkhlin käyttöä kuvaava tutkimus tehtiin vunna 1960 phjismaisena vertailuna. Tarkastelun khteena livat Phjismaiden pääkaupunkien pjat (Bruun & Hauge 1963). Vunna 1973 Alkhlitutkimussäätiö teki ensimmäistä kertaa kk maata edustavan tutkimuksen nurten alkhlin käytöstä (AhlströmLaaks 1975). Jumatapatutkimuksissa n tutkittu myös nurten ls24vutiaiden alfhlin käyttöä vusina 1968, 1976 ja l9b4 (Ahlström l9b5 a). Nurten terveystapatutkimuksessa ön seurattu valtakunnal[säila tksella nurten alkhlin käyttöä vudesta 1977 kahden vuden välein (ks. Ahlström l9b3; Rahknen 1986; Rimpelä & al. l9g7 a). 292 Nurten alkhlin käytössä n tapahtunut vusien varrella runsaasti muutksia. Alkhlin käyttö yleistyi nurten parissa 1960luvulla ja 197Oluvun ensimmäisellä pulisklla luvun jälkipulisklla nurten alkhlin käytön havaittiin levan vähäisempää kuin vusikymmenen pulivälissä ja tilanne pysyi samana l98oluvun alussa (ks. Ahlström l9b3; Rahknen 1986; Ahlström & al. l9b7). Tässä artikkelissa tarkastellaan nurten alkhlin käytön muutksia vudesta lgtg kevääseen l9b7 asti vertailukelpisella ja kk maata edustavalla aineistlla. Nuret vat 1980luvulla kiinnstava teema mnessa mielessä. Nykynuris pikkeaa aiemmista nuriskhrteista alkhlin suhteen eritten siksi, että se n kasvanut yhteiskuntaan, jssa alkhlin käyttö n yleistynyt ja arkipäiväistynyt (Simpura & Partanen l9b5). Nurten elämäntilanne pikkeaa myös yleisemmin 1960 ja 1970luvun nurissta. Nykynuret eivät juuri ehtineet kkea "suurta muutta,,, he vat "suuren muutn" jälkeinen kaupunkilaistunut sukuplvi. Heitä vi hyvin kutsuaj. p. Rsin (1985, 26) termiä käyttäen "lähiöiden sukuplveksi". Nurten kulunkäynti n lisäänrynyt.'kun ikälukasta vielä lg70luvun lpulla useampi kuin jka klmas lpetti pakllisen ppivelvllisuuden jälkeen kulunkäynnin, niin vunna l9b7 vastaava suus li enää viidennes. Eniten n kasvanut lukin susi: vunna lg77 vain jka klmas l6vutias nuri li lukissa, vunna 1987 j jka tinen (ks. parnen & Ahlström 1983; Rahknen 1986, lb22; Rimpelä & al b). Aöneöst Tutkimusaineistna n Alkhlitutkimussäätiön vunna 1973 keräämä l4l8vuriaita edustava aineist (AhlströmLaaks 1975)

2 Taulukk 1. Vastanneiden lukumäärät ja vastausprsentit iän mukaan ikä t l2 vastanneita vastauspr entti l4 vastanneita vastausprsentti 16 vastanneita vastausprsentti l8 vastanneita vastausprsentti Lähde: Nrnpelä & al a. I 261 B6 I 282 B3 I 129 BO 710 9l 712 9l 733 B r 0 B9 I l0l 88 l I 036 8l I I l B l 006 BI 7t B Bl ja Nurten terveystapatutkimuksessa vudesta 1977 kahden vuden välein kttu 12lBvutiaira edustava aineist (taulukk l) (ks. Rimpelä & al a). Nurilta n kysytty, millin he ensi kerran jivat alkhlia. Heiltä n myös tiedusteltu heidän alkhlin käyttönsä tiheyttä. Kska muutkset käyttötiheydessä eivät suraan kerr, vatk jum atavatyleensä muuttuneet hillitymmiksi (vaikka jutaisiin usein, judaan pieniä määriä) vai rajummiksi (vaikka jutaisiin harvin, judaan humalaan), nurilta n kysytty vudesta l98l lähtien myös alkhlin humalakulutusta. Alkhlin käyttöön tutustuminen Kuviissa I ja 2 n esitetty l4vutiaiden tyttöjen ja pikien luen käytön alitusiän kumulatiiviset prsenttijakautumat vusilta 1977, l9b3 ja Vuden 1987 nuret näyttäisivät kuviiden mukaan tutustuneen ciluenjuntiin hieman vanhempina kuin ikätverinsa vunna l9b3 ja selvästi myöhemmin kuin ikätverinsa kymmenen vutta aiemmin. Vunna 1977 li l4vutiaista pjista luenjuntiin tutustunut lovutiaana tai sitä nurempana 3l /, vunna l9b7 vastaavasti 13 /. Plat vat tutustuneet luenjuntiin kk tarkastelujaksn ajan varhemmin kuin tytöt. Raöuöus Raittiiksi n tutkimuksessa määritelty ne nuret, jtka eivät man ilmituksensa mukaan le kskaan käyttäneet alkhlia. Aikuisväestöä kskevissa tutkimuksissa raittiiksi n yleensä määritelty ne, jtka eivät le kahdentista viime kuukauden aikana käyttä Kuai 1. Oluen kkeiluiän kumulatiivinen prsenttijakautuma vusina 1977,1983 ja 1987, l4vutiaat tytöt 1977!9E A l ß 't ö 5 4 Vrjd t, ')7 t ) //^a / /^,?/ Kui 2. Oluen kkeiluiän kumulatiivinen prsenttijakautuma vusina 1977, l9b3 ja 1987, l4vutiaat pjat t r'1983 r 1987 r 4 neet alkhlia. Nurten ja aikuisten khdalla raittius ei merkitse kuitenkaan samaa asiaa ja reitti vi lla jpa vastakkainen: aikuiset saattavat siirtyä alkhlin käytöstä raittiuteen, nurilla tdennäköisempi reitti n raittiudesta alkhlin käyttöön. Nurten khdalla tavalla tai tisella mitattu raittius kuvaa kuitenkin hyvin, miten tuttua tai vierasta alkhlin käyttö heille henkilökhtaisesti n.,./z '4d, /, I, 4. ' _ t,9 E7ö5432l Vudet kys lyinkhdct 3 2 't O fksepkt 4. /21 r./z 7 I ^a O 293

3 Kuai 3. Raittiiden suus ikäryhmittäin vusina , / Kuai 5. Vähintään kerran kuukaudessa alkhlia kävttäneet ikäryhmittäin vusina , % f tlvultt fl teu/ttt %'te v,r, il< lt!tlwtit N l6vutit T.l lgvutif { tlo N t9 l9el t983 t9e5 l9e t98l 1983 t985 t987 Kuai 4. Raittiiden suus ikäryhmittäin vusina , "/ Kuui 6. Vähintään kerran kuukaudessa alkhlia käyttäneet ikäryhmittäin vusina , % EO tzyuül NUvuttt Tll6vutlt Qle whct r EO! tlvrrcti:t S 16vuttt ll tvrrcttqt tlo 40 D l9et 1903 t9e5 l9e I98l 1963 t9e Nurten raittius yleistyi selvästi 1970luvun alusta seuraavan vusikymmenen vaihteeseen. Kun 1973 vain nin jka viides l4vutias ilmitti, ettei hän le käyttänyt alkhlia, 197Oluvun lpulla j useampi kuin jka tinen vastaavanikäinen nuri li raitis (kuvit 3 ja 4). Raittius li yleisintä keväällä 1965, jllin l4vutiaiden ryhmästä lähes 60 7 ei llut kskaan käyttänyt alkhlia. Vunna l9b7 raittiiden suudet vat laskeneet selvästi kaikissa ikäryhmissä. l4vutiaista enää harvempi kuin jka tinen li llut raitis kk elämänsä. Silti raittiita li edelleen kaikissa ikäryhmissä vunna l9b7 enemmän kuin 1970 luvun alussa. Raittiiden suuksissa tapahtuu merkittävä lasku 12 ikävuden jälkeen, ja siitä lähtien raittius vähenee kk nuruusiän. Tytöt ja pjat eivät ernneet tisistaan raittiiden suuksissa kk tarkastelujaksn aikana lukuun ttamatta l2vutiaita, jiden ryhmässä pjat livat harvemmin raittiita kuin tytöt. Alkhlin köytön tiheys Alkhlin käytön yleisyyttä selvitettiin kysymällä alkhlin käytön riheyttä. Nurilta kysyttiin, kuinka usein he käyttävät kaiken kaikkiaan alkhlia. Heitä pyydettiin ttamaan mukaan myös ne kerrat, jllin he livat nauttineet hyvin pieniä määriä alkhlia, kuten vain puli pulla keskilutta tai tilkan viiniä. Alkhlin käyttö väheni selvästi 1970luvun alkuvusista vuteen 1977, mutta lasku tasaantui tultaessa l98oluvulle (kuvit 5 ja 6). Vuden l9b3 jälkeen jumistiheys alki lisääntyä. Keväällä l9b7 nurer käyttivät alkhlia yhtä usein tai useammin kuin ikätverinsa kymmenen vutta aiemmin. Lähes jka tinen l6vutias ja kaksi klmesta lbvutiaasta käytti alkhlia vähintään kerran kuukaudessa vunna Myös tiheästi alkhlia käyttävien suus n kasvanut (kuvit 7 ja B): 16 vutiaista 13 % ja lbvutiaista lähes % li 294

4 käyttänyt alkhlia vähintään kerran viikssa vunna 1987, kun vastaavat luvut vunna l9b3 livat nin l0 "/ ja %. Kuitenkin alkhlin käyttö n nykyään harvinaisempaa kuin 1970 luvun alkuvusina. Alkhlin käyttö lisääntyy iän mukana ja ikäryhmien väliset ert vat hyvin selvät. Ne vat myös pysyneet varsin tasaisina vuden 1977 jälkeen. l4vutiaiden ikäryhmässä ei tyttöjen ja pikien välillä le llut kk tarkastelujaksn aikana juuri era. Sukupulten väliset ert vat lleet varsin vähäiset myös lgvutiaiden nurten khdalla tarkasteltaessa vähintään kerran kuukaudessa alkhlia käyttäviä. Viikittain alkhlia käyttivät l6vutiaat pjat useammin kuin tytöt vuteen l9b3 asti, jnka jälkeen myös tiheästi juvien välillä vunna l9b3 havaittu sukupulier n lähes hävinnyt. Sitä vastin lbvutiaiden keskuudessa n tiheästi juvia pikia selvästi enemmän kuin tyttöjä. Alkhlin humalakäytt ö Sumalaisen jumatavan perinteisenä piirteenä n pidetty sen humalakeskeisyyttä: judaan rajusti kerralla. Alkhlin humalakulutuksen n havaittu aikuisilla levan edelleen suuri, vaikkakin tureimman jumatapatutkimuksen mukaan n havaittavissa lievää vähenemistä (Simpura l9b5). Nurten alkhlin humalakäyttöä n tiedusteltu kahdella samanlaisella kysymyksellä vudesta lgbl lähtien: "Kuinka usein käytät alkhlia tsi humalaan asti?" ja "Entä kuinka usein käytät alkhlia niin, että let lievästi päihtynyt?". Vastausvaihtehdt vat lleet "kerran viikssa tai useammin", "nin 12 kertaa kuukaudessa", "harvemmin" tai "ei kskaan". Vaikka alkhlin käyttötiheys nkin lisääntynyt, ei vielä tiedetä, juvatk nuret useammin, mutta pienempiä määriä kuin aiemmin vai nk myös nurten yleistynyt juminen muuttunut rajummaksi. Humalan asteen kuvaamisessa veren alkhliprmillen käyttö n paras tapa. Kyselytutkimuksissa sen arviintiin liittyy kuitenkin mnia ngelmia (Ahlström 1983, 139). Pstikyselyssä subjektiivinen arvi humalan asteesta n yksinkertai Kuui 7. Vähintään kerran viikssa alkhlia käyttäneet ikäryhmittäin vusina , / N l Il4vr/lil Ntevutt l l8vutll 't lgel lgei, l9e Kuui B. Vähintään kerran viikssa alkhlia käyttäneet ikäryhmittäin vusina , "/" & I I uvulirl N lcvuttt fl tevuttt I9El 1903 ' nen ja käyttökelpinen. Kun lisäksi kysymys n esitetty samanlaisena eri vusina, n mahdllista tarkastella muutksia nurten alkhlin humalakäytössä. Jumistiheyden lisäksi alkhlin humalakäyttö n lisääntynyt (kuvit 9 ja l0). Tarkasteltaessa vähintään kerran kuukaudessa itsensä tsi humalaan juneita havaitaan, että humalakäyttö n lisääntynyt vuden 1983 jälkeen, erityisen selvästi vuden l9b5 jälkeen. Useampi kuin jka kymmenes jskus alkhlia käyttävistä l4vutiaista ilmitti vunna l987 lleensa vähintään kerran kuukaudessa tsi humalassa. lbvutiaista alkhlia käyttävistä tytöistä tsi humalassa ilmitti lleensa ainakin kerran viime kuukauden aikana jka viides, pjista jka klmas. Kerran viikssa tai useammin itsensä tsi humalaan juneita li 14vutiaiden keskuudessa vain muutama, mutta l6 vutiaista pjista j 4 % ja l8vutiaista 6 /. Tytöt jivat itsensä selvästi harvemmin tsi humalaan kuin pjat. 295

5 Kuui 9. Vähintään kerran kuukaudessa itsensä tsi humalaan juneet ikäryhmittän vusina 198l1987 (vain alkhlia käyttäneet), 7 tlo t Il4nrcrld ltwltt lltsnrctt t9el 198:! t9e5 t987 Kaai 10. Vähintään kerran kuukaudessa itsensä tsi humalaan juneet ikäryhmittäin vusina 198l1987 (vain alkhlia käyttäneet), 7 ß t l Iuurta Nl6nüt lltcvutqt 198:i t9c5 r9t7 Pjat ylläpitävät perinteistä sumalaista jumatapaa: l4vutiaiden ryhmää lukuun ttamatta pjat jivat itsensä tsi humalaan useammin kuin tytöt. Humalakäyttö lisääntyi pikien keskuudessa iän mukana, mutta tyttöjen keskuudessa humalakäytössä ei llut juuri ikäryhmien välisiä erja ennen vutta Vunna 1987 jivat lflsvutiaat tytöt itsensä tsi humalaan humattavasti useammin kuin l4vutiaat tytöt. Myös lievään humalaan juminen n yleistynyt tällä vusikymmenellä ja li yleisintä vunna Jka viides l4vutias,jka klmas lgvutias ja jka tinen l8vutias ilmitti juvansa vähintään kerran kuukaudessa lievään päihtymykseen asti. Itsensä lievään päihtymykseen vähintään kerran viikssa ji l4vutiaista nin 3 /, l6vutiaista 5 % ja l8vutiaista l0 /. Kun vielä 1980luvun alkuvusina lili8vutiaat pjat livat juneet itsensä lievään päihtymykseen useammln kuin tytöt, niin vunna 1987 sukupuliert livat hävinneet. Kun tarkastellaan tyttöjen ja pikien erja alkhlin humalakäytössä ja eritten erjen puuttumista lievässä päihtymyksessä, n mahdllista, että l,+18vutiaat tytöt edustavat "uutta naisellista jumatapaa" (Järvinen & Olaßd6ttir 1986), eli vaikkakin judaan varsin usein, judaan pieniä määriä. Silti myös tytöissä n runsaasti niitä, jtka edustavat "perinteistä miehistä jumatapaa" fika viides lgi8vutias tyttö ilmitti juvansa itsensä tsi humalaan vähintään kerran kuukaudessa). Pjat ylläpitävät kuitenkin edelleen selvemmin perinteistä miehistä humalahakuista jumatapaa. Keski ja eteläeurppalaisen jumiskulttuurin n nähty saavan jalansijaa viime aikina myös Sumessa (AhJa 1987). Mannermaalla alkhlia pidetään ennen kaikkea seurusteluj umana, j umana muiden j ukssa. Humalatilan arviinti ja säätely n tärkeää. Keveää humaltumista lukuun ttamatta humaltumista paheksutaan ja sitä pidetään situksena arvstelukyvyn puutteesta. Sumalaiset kauppappilaat taas vat pitäneet pahinvintia ja sammumista alkhlin käytön lunnllisina ja väistämättöminä riskeinä (Mäkelä & Virtanen 1987). Missä määrin kauppappilaitten näkemykset tteutuvat yleisemmin nurten käyttäytymisen taslla? "Mannermaisesti" juvaksi määriteltiin aineistssa nuri, jka käytti alkhlia vähintään kerran viikssa, mutta jka ji itsensä tsi humalaan harvemmin kuin kerran kuukaudessa. l8vutiaista runsas l0 % kk ikälukasta ju "mannermaisesti" (kuvit ll ja 12). B0luvulla suus n pysynyt samana. Tiheästi alkhlia käyttävistä l8vutiaista lukeutui "mannermaiseen" ryhmään jka klmas pika ja jka tinen tyttö. Sekä pikien ertä ryttöjen keskuudessa "mannermaisesti" juvia li humattavasti vähemmän 8Oluvun lpussa kuin BOluvun alussa. Nurten keskuudessa "mannermainen" juminen ei le yleistä, ja tiheästi alkhlia käyttävien nurten keskuudessa se n nykyään harvinaisempaa kuin 8Oluvun alussa. Tarkasteltaessa subjektiivista kkemusta humalan asteesta ikä ja sukupulivertailut vat kuitenkin pulmallisia (Ahlström 1983, 296

6 Kaai Il. "Mannermaisesti" juvien I8vutiaiden suudet vusina 198l1987, % Kuai 13. Vähintään kerran kuukaudessa tsi humalaan juneet asuinpaikan mukaan ikäryhmittän vusina 198l1987 (vain alkhlia käyttäneet), tl D r xku NAlkh{ kylftuöl Eta(lllan *hl kyl{dl t98l Igtl:i t%5 I9t7 ß l l(ftnu Iuvudld Nl6wi6l lltoraxltt t/lgdu & r"l t tgcr t9e3 r9t t90r l90li Kuaia 12. "Mannermaisesti" juvien l8vutiaiden suudet vusina 198l1987, % Ktui 14. Vähintään kerran kuukaudessa tsi humalaan juneet asuinpaikan mukaan ikäryhmittäin vusina 198l1987 (vain alkhlia käyttäneet), b l NlAfhr ky{tövö T.ltfl(ädn d(hr kö,r,ftfvö l90l r98l! r I ILwüd Nltcvuttt lltvutlt Kqfus f/beutu & t rgcr 1983 r9,5 l9t7 f90t 19$ I9E5 l%7 140; Rahknen 1986, 53), sillä arvi masta humalatilasta saattaa vaihdella sukupulen mukaan ja muuttua iän ja humalakkemusten lisääntyessä. 16vutiaan tsi humala saattaa lla hyvinkin lievempi kuin l8vutiäan ja päinvastin lbvutiaan lievä humala vi lla samanlaista kuin 16vutiaan tsi humala. Samat ert saattavat ilmetä pikien ja tyttöjen kkemuksissa. Pjat saattavat lisäksi kerskailla humalakkemuksillaan, jllin he yliarviisivat humalatilansa tasn. Tisaalta pikien vastausprsentti n alhaisempi kuin ryttöjen, ja vidaan lettaa, että kadssa n enemmän alkhlia käyttäviä ja humalaan juvia kuin vastanneissa (Rimpelä & al. l9b7 a), jten pikien arvit eivät liene ylimititettuja. Ei liene letettavissa, että nurten käsitykset humalasta lisivat juuri muuttuneet 1980 luvulla, jten tarkasteltaessa aikasarjja ikä ja sukupuliryhmittäin edellä mainitut tulkset kuvannevat varsin hyvin nurten humalatiheydessä tapahtuneita muutksia. Asuönpaöhka Alkhlin kulutukseen vaikuttaa tietysti saatavuus ja alkhlin saatavuuteen vaikuttaa asuinpaikka: Kaupunkikunnissa n enemmän Alkn myymälöitä, ravintlita, baareja ja keskilutta myyviä kauppja kuin maalaiskunnissa. Kun raittiiden suuksia tarkastellaan asuinpaikan kaupungistumisasteen (kaupunki mukaan, havaitaan, että maaseudulla asuvat nuret livat kaupunkilaisia ikä maaseutu) tvereitaan useammin raittiita, vaikkakin raittius nurten keskuudessa n vähentynyt varsin tasaisesti. asuinpaikasta riippumatta. Kaupunkilaisnuret jivat myös useammin alkhlia kuin heidän maalla asuvat ikätverinsa, ert livat tsin varsin vähäisiä. Nuret livat lisänneet alkhlin käyttöään yhtä lailla sekä kaupungeissa että maaseudulla. Tämä näkyi myös alkhlin humalakäytössä (kuvit l3 ja 14), sillä varttuneempien nurten keskuudessa ei le llut jhdnmukaisia erja tsi 297

7 humalaan tai lievään päihtymykseen jumisessa. 16vutiaita lukuun ttamatta jivat kaupunkilaisnuret itsensä useammin tsi humalaan kuin maaseudun nuret vunna Vuden l9b5 jälkeen tsi humalaan juminen n yleistynyt kaikissa kaupunki.1 a maaseutunurten ikäryhmissä lukuun ttamatta l4vutiaita kaupunkilaistyttöjä. Suhteellisesti suurin lisäys n tapahtunut lbvutiaiden kaupunkilaistyttöjen keskuudessa. Nurten alkhlin käyttö näyttää tämän tarkastelun mukaan verraten yhtenäiseltä asuinpaikasta riippumatta. Ilmeisesti nurten yhtenäiskulttuuri n Sumessa ainakin alkhlin käytön salta levinnyt kaikkialle. Säröjä yhtenäiskulttuurissa n kuitenkin havaittavissa, js verrataan pääkaupunkiseutua muuhun Sumeen. Seuraavassa asetelmassa esitetään vusilta niiden lbvutiaiden pikien prsenttisuudet, jtka livat käyttäneet alkhlia vähintään kerran viikssa: l9b l 1983 l pääkaupunkiseudun pjat / / muun Sumen pjat / Pääkaupunkiseudulla asuvat lbvutiaat pjat vat kk kymmenvutisjaksn käyttäneet alkhlia tiheämmin kuin muualla Sumessa asuvat ikätverinsa. Vaikka ert vat välillä hieman kaventuneetkin, niin vunna 1987 ert pääkaupunkilaispikien ja muualla asuvien pikien välillä vat samansuuruiset kuin vunna Hultajan ammattö Nurten elämäntilanne (kuten esimerkiksi kulutusmahdllisuudet) määräytyy paljlti heidän vanhempiensa ssiaalisen aseman mukaan (Parnen & Ahlström 1983; Hermunen l9b4; Rahknen 1986). Vanhempien ssiaalisen aseman merkityksen nurten alkhlin käytön ennustajana n tdettu j 1970luvulla vähentyneen (Peltniemi 1973), mutta kk l naan se ei le pistunut. Maanviljelijäperheiden l416vutiaissa nurissa li varsin jhdnmukaisesti kk kymmenvutisjaksn ( ) ajan enemmän raittiita kuin muissa nurissa. Sitä vastin lbvutiaina eivät maanviljelijäperheiden nuret enää vunna 1987 pikenneet raittiudessa ikätvereistaan. Vuden l9b4 jumatapatutkimuksen mukaan maanviljelijät livat selvästi raittiimpia kuin muut ammattiryhmät (Sulkunen 1985,40). Maanviljelijäperheiden nuret käyttivät lisäksi alkhlia harvemmin kuin muut nurer kk tarkastelujaksn ajan vuden lgbt lglbvutiaita tyttöjä lukuun ttamatta (kuvit l5 ja l6). Timihenkilöperheiden nuret livat käyttäneet alkhlia useammin kuin työläisperheiden nuret ert vat lleet tsin varsin pieniä kk kymmenvutisjaksn. Sekä alkhlin käyttö yleensä että sen humalakäyttö vat lisääntyneet varsin tasaisesti viime vusina kaikista ssiaaliryhmistä tulevien nurten keskuudessa. Ainastaan l4vutiaat maanviljelijäperheiden nuret pikkesivat ikätvereistaan ja jivat selvästi muita ikätvereitaan harvemmin itsensä humalaan. Vaikka nurten alkhlin käytössä n havaittavissa pieniä erja hultajan ssiaaliryhmän mukaan, niin yllättävintä n erjen,vähäisyys. Aikuisten ja eritt., n2i51sn alkhlin käyttö n edelleen erittäin selvästi sidksissa ssiaaliryhmään (ks. Ahlström l9b5 b, I l6122). Naisista tiheimmin alkhlia vat käyttäneet ylemmät timihenkilöt, heitä seurasivat alemmat timihenkilöt ja työläisnaiset, harvimmin alkhlia käyttivät viljelijäväestön naiset. "Suuren muutn" jälkeinen lähiöiden sukuplvi n tdella merkittävästi yhtenäistänyt sumalaisten jumatapja. Onk kyseessä vain hetkellinen nuruuteen liittyvä piirre vai pysyvämpi muuts, selvinnee tulevissa j umatapatutkimuksissa. Kulunköynti Nurten kulumenestystä tiedusteltiin pyytämällä kulua käyviä nuria vertaamaan kulutdistustaan lukan keskitasn. Kulumenestys li selkeässä yhteydessä raittiuteen: Mitä hunmmin nuri menestyi kulussa, sitä epätdennäköisemmin hän li raitis. 298

8 Kuai 15. Vähintään kerran kuukaudessa alkhlia käyttävien suus ikäryhmittäin hultajan ammatin mukaan vusina , "/ Kuui 17. Vähintään kerran viikssa alkhlia käyttävien suus l8vutiaista man kulunkäynnin mukaan vusina , "/" [[ltnvlnr l6ltcurttt lel tvrptit I Lutl.s N irugs ranus fl rt rrlus EO Ivtempi l r't$ NAbnrpi l(illsil EIyä,Elnn z/urrlvfil /i{6 rl /to l 1977 l98l I985 l7 t9? r98l 1983 t Kuui i/6. Vähintään kerran kuukaudessa alkhlia käyttävien suus ikäryhmittäin hultajan ammatin mukaan vusina , "h Kuui lb. Vähintään kerran viikssa alkhlia käyttävien suus l8vutiaista man kulunkäynnin mukaan vusina ;, / EO ltl uwti:t fbl tev,rlit lel tevutlt Ixefirpi li.nltrb NAlrrpl llrnalrlil ElyÖlnen ZtlawlHfO a I tr.,rbs N Murls kdjss Tl tl kul s 40 rc 't r977 r9el r9e5 lm t979 t9el l9e7 Mutta raittiuden yleensä vähetessä vunna l987 heikkeni myös yhteys raittiuden ja kulumenestyksen välillä. Hunsti kulussa menestyneet l4vutiaat käyttivät myös muita useammin alkhlia. Vusien l9b5 ja l987 välillä lisääntyi alkhlin käyttö hunsti, erittäin hyvin ja hyvin kulussa menestyvien pikien keskuudessa, mutta ei keskinkertaisesti menestyvien pikien keskuudessa. Vastaavasti alkhlin käyttö yleistyi erittäin hunsti ja erittäin hyvin kulussa menestyvien tyttöjen keskuudessa, mutta ei hyvin tai keskinkertaisesti menestyvien tyttöjen keskuudessa. Alkhlin käyttö li selvässä yhteydessä kulumutn tarkasteltaessa lbvutiaita nuria (kuvit 17 ja 1B). Vähintään kerran viikssa alkhlia käyttäviä li kulunsa lpettaneiden jukssa selvästi enemmän kuin niiden nurten keskuudessa, jtka jatkivat kulunkäyntiään jk lukissa tai muissa ppilai tksissa. Vaikka myös kulunkäyntiä jatkavten nurten alkhlin käyttö n yleistynyt viime vusina, se n edelleen vuden 1977 taslla. Sitä vastin kulunsa lpettaneet jivat vunna l9b7 j tiheämmin kuin ikätverinsa kymmenen vutta sitten. Lukilaisnuret eritten tytöt vat lisänneet alkhlin käyttöään suhteellisesti eniten l98oluvulla. Lukilaisista nykyään suurempi suus käyttää alkhlia vähintään kerran kuukaudessa kuin kymmenen vutta sitten. Vuden l9b5 jälkeen alkhlin käyttö n yleistynyt sekä lukissa että kulunkäyntinsä lpettaneiden keskuudessa. Suhteellisesti suurin lisäys tapahtui kulunsa lpettaneiden tyttöjen ja lukissa levien pikien keskuudessa. Vunna l9b7 kulunkäyntinsä lpettaneet lbvutiaat pjat jivat itsensä tsi humalaan useammin kuin muut nuret, lukissa levat pjat taas harvemmin kuin muissa kuluissa piskelevat pjat (kuvit 19 ja ). Tyttöjen 299

9 Kuai 19. Vähintään kerran kuukaudessa tsi humalaan juneet lbvutiaat man kulunkäynnin mukaan vusina 198l1987 (vain alkhlia käyttäneet), 7 40 r Itr*ls Niruucs kr*r6e TlEi kutuss I9EI t9&i 't985 Kuai. Vähintään kerran kuukaudessa tsi humalaan juneet l8vutiaat man kulunkäynnin mukaan vusina 198l1987 (vain alkhlia käyttäneet), 7 ß & l Nurten alkhlin käyttö li yleisempää 1970luvun alussa kuin 1980luvun alkupulella, mutta se yleistyi taas l98oluvun pulivälissä. Pekka Hakkaraisen tutkimuksen (1987) mukaan myös päihdetapaukset kuluissa livat yleisempiä vunna l9b5 verrattuna 1960 ja 1970luvun vaihteeseen. Vunna l987 nuret tutustuivat luenjuntiin hieman vanhempina kuin ikätverinsa vunna 1983, mutta selvästi vanhempina kuin ikätverinsa kymmenen vutta aiemmin. Vuden 1977 l4vutiaiden luen varhainen kkeilu ajittuu sumalaisen alkhlihistrian pikkeukselliseen vaiheeseen, 1970luvun alkuvusiin, jllin alkhlin kknaiskulutus lisääntyi ennätyksellistä vauhtia. On ilmeistä, että alkhlin saatavuuden humattava helpttuminen yhdistyneenä alkhliasenteiden liberalisitumiseen vaikutti erityisesti niihin nuriin, jtka livat sillin tutustumassa alkhlijumiin. Nurten alkhlin käytössä tapahtuu jyrkkiä muutksia l2 ja lb ikävuden välissä. Kun l2 vutiaista harvempi kuin jka kymmenes vunna l9b7 li jskus elämänsä aikana käyttänyt alkhlia, lbvutiaista alkhlia käyttäneitä li j useampi kuin yhdeksän kymmenestä. Pjat sekä tutustuvat alkhliin varhemmin että käyttävät alkhlia tiheämmin ja rajummin kuin tytöt. Pjat käyttäytyvät sumalaisen miehisen humalahakuisen jumakulttuurin nrmien mukaisesti. Ei se tytöillekään täysin vierasta le, mutta tytöt vat lähempänä "uutta naisellista jumatapaa" (Järvinen & Olaßd6ttir l986). "Mannermaisesti" juminen ei le nurten keskuudessa yleistä. Tiheästi alkhlia käyttävien keskuudessa se n nykyään harvinaisempaa kuin 8Oluvun alussa. Aikuisten keskuudessa n havaittu jumatavissa varsin selviä erja asuinpaikan ja ammatin mukaan (Ahlström l9b5 b; Sulkunen l9b5). Maaseudulla asuvien nurten keskuudessa n aikaisemmin tehtyjen tutkimusten mukaan llut keskimääräistä runsaammin raittiita. Maaseudulla asuvat nuret juvat edelleen hieman harvemmin kuin kaupunkilaisnuret, mutta erja merkittävämpää n hyvin yhdenmukainen jumatapa asuinpaikasta riiplutc Nli,rr kuttßs TlEt kutirs keskuudessa ert eri ryhmien välillä eivät le lleet yhtä humattavat. Tsi humalaan juminen vähintään kerran kuukaudessa yleistyi vudesta l9b5 vuteen 1987 eniten lukissa levien tyttöjen keskuudessa) seuraavaksi eniten muissa kuluissa levien tyttöjen ja lukissa levien pikien keskuudessa. Myös kululaitksen ulkpulella levien nurten keskuudessa vähintään kerran kuukaudessa tsi humalaan itsensä juneita li vunna l9b7 enemmän kuin vunna Sukupuliert vat edelleen suuret, mutta tsi humalaan jumisessa kulutyyppi erttelee selkeämmin kuin sukupuli, sillä vähintään kerran viikssa itsensä tsi humalaan juneita li enemmän kulunsa lpettaneiden I8vutiaiden tyttöjen kuin lukissa levien pikien keskuudessa. Ert livat samansuuntaiset tarkasteltaessa vähintään kerran kuukaudessa tsi humalaan juneita kulutyypeittäin. I9E7 I98l t9e t987 Yhteenaet 0

10 pumatta. Alkhlin käyttö n myös lisääntynyt tasaisesti kk maassa. Yhteiskuntarakenteen muuts näkyy siten selvemmin nurten kuin aikuisten alkhlin käytössä. Pääkaupunkiseudulla asuvat nuret käyttivät alkhlia kuitenkin edelleen tiheämmin kuin muun Sumen nuret (ks. myös Lankinen l9b4), ja heidän keskuudessaan jumistiheys myös lisääntyi vudesta l9b5 vuteen l987 keskimääräisesti enemmän kuin kk maassa. Myöskään hultajan ammattiasema ei erttele nurten alkhlin käyttöä. Maanviljelijäperheiden nuret tsin tutustuvat myöhemmin alkhliin kuin muut nuret, mutta iän karttuessa ert alkhlin käytössä myös hultajan ammatin mukaan tarkasteltuina katavat. Ennakitaessa nurten alkhlin käyttöä vertaisryhmä näyttäisi levan merkittävämpi tekijä kuin kti. Lukilaisten määrän kasvamisen visi lettaa vähentävän nurten alkhlin käyttöä. Mutta vaikka kulunkäyntinsä j lpettaneet edelleen juvat tiheimmin ja rajuimmin, niin nurten alkhlin käyttö n lisääntynyt kaikissa ssiaali ja kulutusryhmissä eikä vain jissakin nurten marginaaliryhmissä. Tsin nurten alkhlin ngelmakäyttäjien ryhmä jättää tdennäköisimmin vastaamatta kyselytutkimuksiin. Mutta vidaan lettaa, että myös tämän ryhmän suus n pysynyt ainakin ennallaan, ellei lisääntynyt. Alkhlin käytön lisääntyminen ei rajitu vain nuriin. Alkhlin kknaiskulutus kasvi vunna l986 pitkän tasaisen kauden jälkeen. Kun vunna l9b5 Sumessa käytettiin 100 prsenttista alkhlia henkilöä khti 6,49 litraa, niin vunna l986 vastaava määrä li 6,86 litraa eli enemmän kuin kskaan aikaisemmin (Alkhlitilastllinen vusikirja I986). Alkhlin kknaiskulutuksen kasvu n niin suuri, että sitä ei vida selittää pelkästään nurten lisääntyneellä alkhlin käytöllä. Nurten alkhlin käytön yleistyminen ei le myöskään sumalaiskansallinen erityisyys, sillä esimerkiksi Rutsissa n havaittu, että 1970luvun lpulta nurten alkhlin käyttö väheni aina vuteen 1984 asti, jnka jälkeen käyttö yleistyi (Christensen l9bg). J aiemmin n havaittu, eträ nurten käyttövarat vat erittäin selvässä yhteydessä alkhlin käyttöön (Ahlström l9b3). Mitä enemmän nurella n käytettävissään rahaa, sitä tdennäköisemmin ja sitä useammin hän käyttää alkhlia. On laskettu, että nurten käyttövarjen tdellinen stvima n lisääntynyt 1970lpulta lähtien ja erittäin selvästi vuden l9b3 jälkeen (Rimpelä & al. l9b7 a,7780). Helmikuussa l987 nurten käyttövarjen reaalinen stvima li nin klmanneksen suurempi kuin vunna Tilanteen muutsta havainnllistetaan knkreettisella esimerkillä: Js keskiluen hinta lisi nudattanut nurten reaalisen stviman lisäystä, hinnan lisi helmikuussa 1987 pitänyt lla nin kuusi markkaa pulllta sillisten 4,15 markan sijasta. l980luvun pulivälin jälkeen tapahtunut nurten alkhlin käytön yleistyminen kaikissa ssiaali ja kulutusryhmissä kert kllektiivisesta alkhlin käytön muutksesta, jka ei selittyne pelkästään käyttövarjen kasvulla. Saattaa lla, että yhteiskuntarakenteen muuts alkaa nyt aiempaa selvemmin heijastua nurten ja myös aikuisten alkhlin käytössä. Körjallisuus Ahlström, Salme: Alkhlin käyttö. Teksessa Rimpelä, M. & al.: Nurten terveystavat Sumessa. Nurten terveystapatutkimus Lääkintöhallituksen julkaisuja. Sa{a Tutkimukset 4/1983. Helsinki: Lääkintöhallitus, 1983 Ahlström, Salme: Nurten alkhlin käyttö. Teksessa Simpura, J. (tim.): Sumalaisten jumatavat. Alkhlitutkimussäätiön julkaisuja n: 34. Jyväskylä: Gummerus, a Ahlström, Salme: Naisten alkhlin käyttö. Teksessa Simpura, J. (tim.): Sumalaisten jumatavat. Alkhlitutkimussäätiön julkaisuja n: 34. Jyväskylä: Gummerus, b Ahlström, Salme & Telama, Rist & Laaks, Lauri: Sumalaisen nurisn liikuntaharrastus ja alkhlinkäyttö. Liikunta ja tiede 24 (1987):2, 5863 AhlströmLaaks, Salme: Nurisn jumatapjen muuttuminen. Alkhlikysymys 43 (1975): 3, 6783 Ahla, Eija: Uusi keskilukkaja alkhli. Alkhliplitiikka 52 (1987): 4, 172l8l Alkhlitilastllinen vusikirja Prv: Oy Alk Ab, 1987 Bruun, Kettil & Hauge, Ragnar: Drinking habits amng Nrthern yuth. A crssnatinal study f male teenage drinking in the Nrtfrern capitals. Helsinki: The Finnish Fundatin fr Alchl Studies, 1963 Christensen, Göran: Fllw up in changes in yuth alchl cnsumptin and plicy cnsequences. A paper presented t the ICAA Institute in Budapest, Hungary, l.6. June, 1986 Christie, Nils & Bruun, Kettil: Hyvä vihllinen. Huu 1

11 mausainekysymys Phjlassa. Esp: Weilin*Göös, 1986 Dnvan, Jhn E. & Jessr, Richard: Structure f prblem behavir in adlescence and yung adulthd. Jurnal fcnsulting and Clinical Psychlgy 53 (1985): 6, Drn, Nichlas: Alchl, yuth and the state. Lndn & Canberra: Crm Helm, 1983 Hakkarainen, Pekka: Päihdetapaukset Sumen kuluissa vusina 1968, 1969, 1972 ja Alkhliplitiikka 52 (1987): 3, 1128 Hermunen, Hannele: Oppilaiden ssiaalinen tausta. Tilastkeskus. Tutkimuksia I I l. Helsinki: Tilastkeskus, 1984 Järvinen, Margaretha & Ölaßd6ttir, Hildigunnur: Kvinnrs dryckesmönster. Teksessa Järvinen, M. & Snare, A. (red.): Kvinnr, alkhl ch behandling. En nrdisk antlgi. NADpublikatin nr 13. Helsingfrs: NAD, 1986 Lankinen, Markku: Piirteitä nurten alkhlinkäytöstä Helsingissä. Neljännesvusikatsaus 1984: 2. Esp: Helsingin kaupungin tilastkeskus, 1984 Mäkelä, Klaus & Virtanen, Matti: Kauppappilaiden sumalainen humala. Alkhliplitiikka 52 (1987): 4, Parnen, Olavi & Ahlström, Salme: Nurten kasvuympäristö ja elämäntilanne. Teksessa Rimpelä, M. & al.: Nurten terveystavat Sumessa. Nurten terveystapatutkimus Lääkintöhallituksen julkaisuja. Sarja Tutkimukset 4/1983. Helsinki: Lääkintöhallitus, 1983 Peltniemi, Teuv: Kemin kululaisten päihteiden käyttö 1968 ja Tampereen ylipistn ssiaaliplitiikan laitksen tutkimuksia 33/73. Tampere 1973 Rahknen, Ossi: Tupakka, alkhli ja sukupuli. Katsaus sukupulierihin nurten terveydessä ja terveystttumuksissa. Lääkintöhallituksen julkaisuja. Sarja Tilastt ja selvitykset B/1986. Helsinki: Lääkintöhallitus, 1986 Rimpelä, Matti & Rimpelä, Arja & Karvnen, Sakari & Siivla, Matti & Rahknen, Ossi & Kntula, Osm: Nurten terveystttumusten muutkset. saraprtti I: Aika, ikä ja sukupuli Lääkintöhallituksen julkaisuja. Sa{a Tutkimukset 7/1987. Helsinki: Lääkintöhallitus, l9b7 a Rimpelä, Matti & al.:julkaisematn tiet lg87 b Rs, J. P.: Elämisen laatu ja elämäntapa 1970 luvulla. Teksessa Rs, J. P.: Elämäntapaa etsimässä. Tutkijaliitn julkaisusarja 34. Helsinki: Tutkijaliitt, 1985 Simpura, Jussi (tim.): Sumalaisten jumatavat. Alkhlitutkimussäätiön julkaisuja n: 34. Jyväskylä: Gummerus, l9b5 Simpura, Jussi & Partanen, Juha: Jumatavat muuttuvassa yhteiskunnassa. Teksessa Simpura, J. (tim.): Sumalaisten jumatavat. Alkhlitutkimussäätiön julkaisuja n: 34.Jyväskylä: Gummerus, 1985 Sulkunen, Pekka: Raittiit. Teksessa Simpura, J. (tim.): Sumalaisten jumatavat. Alkhlitutkimussäätiön julkaisuja n: 34.Jyväskylä: Gummerus, English Summary Matti Rimpe Ossi Rahhnen lä: Salme Ahlström Nurten alkhlin kiittö usöna 19D1987 (Treads in drinhöng habits amng Finnish yuth in 197r1987) The aim f the study was t investigate the trends in the use f alchl amng Finnish adlescents in The data were cllected by questinnaires frm representative natinwide samples f l418 year lds (1973) and l218 year lds frm 1977, biannually. Respnse rates varied between 80 % (1985) and 88 % (le8l). The use f alchl amng adlescents was cmmn at the beginning fthe 1970s, decreased up until the beginning fthe 80s, and then increased again frm In 1987, l4yearld adlescents had their first experimenrs with beer later than thse f the same age ten years earlier. Since 1983 adlescents have drunk as ften as r mre ften than was the case ten years earlier. In 1987 nearly every secnd l6yearld and tw in three l8yearlds had used alchl at least nce a mnth. Thirteen per cent f the I 6yearlds and /" f the I 8yearlds had used alchl at least nce a week in Alkhliplitiikka Vl. 52: 2922, 1987 Use f alchl increased with age. At the age f 14 there were n gender dillerences in the use falchl, and the gender dillerences were als very small amng the l6 yearlds. Eighteenyearld bys used alchl mre ften than girls f the same age. Reprted intxificatin had als increased in In 1987, ne in every ten 14 yearlds reprted being truly drunk at least nce a mnth while amng the l6 and l8yearlds the crrespnding figures were 23 / and 29 %. Bys were mre ften truly drunk than girls after the age f 14. Yungsters frm the rural and agricultural envirnments drank less ften than thse living in urban areas and in ther scial classes, but the dilferences were small. Thse l4yearlds with the wrst achievements at schl were abstinent mst seldm. Amng IByearlds, the use f alchl was mst cmmn amng thse wh had left schl. Thse wh were taking higher level secndary educatin drank least. The use falchl had, hwever, increased amng adlescents in every scidemgraphic grup and schltype in recent years. Finally, the article discusses the changes in the use f alchl amng yung peple cmpared with the general trend fr per capita cnsumptin f alchl in Finland, changes in scial status, especially in relatin t ecnmic cnditins, and particularly the ellects f structural changes which have taken place in Finnish sciety during the last tw decades. 2