Ei enää nipistelyä ja nyrkkejä, kiitos! Voiko ergonominen avustaminen vähentää asiakkaan aggressiivista käytöstä?



Samankaltaiset tiedostot
HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

Lyömätön työ toisen kotona työväkivallan ennaltaehkäisykeinot. Erityisasiantuntija Virpi Fagerström, Työterveyslaitos

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen. Sjk turvatoimija

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, Turku/Skype

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Vastuullinen anniskelu ravintolassa

Puhe-Judon peruskurssi

Pikkulapsen seksuaalisuus

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Safewards. Voimaa arkeen Vähemmän pakkoa, enemmän turvallisuutta Mikko Ketola

Miten tehdään paha ihminen?

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Ryhmätyöskentelyn purku Hankasalmi

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, JKL

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Hevoset osana työnohjausprosessia

Mielenterveys voimavarana

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Työntekijän Valtone-vihko

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/ Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan.

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?

Tuettava kriisissä Eija Himanen

Tunneklinikka. Mika Peltola

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

Senioribarometri SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Hyvinvointia sisäympäristöstä

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

Päihdealan sosiaalityön päivä

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Väkivallan ennalta estäminen ja kohtaaminen työssä

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

Mielekästä ikääntymistä

Mies ja seksuaalisuus

Lasta odottavan perheen mielenterveys

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi.

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL

Erityislapset partiossa

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin

Koiran sosiaalisen kehityksen sudenkuopat. ELL Nina Menna, Vetcare Oy ja Animagi Mäntsälä

MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Somna Painopeitto KOOT JA PAINOT: AIKUISTEN PEITTO noin. LASTEN PEITTO noin. VAUVOJEN PEITTO noin PESUOHJE MATERIAALI JA SISÄLLYS:

Stressi ja mielenterveys

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Työhyvinvointikysely Henkilöstöpalvelut

Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Riskikäyttäytyminen liikenteessä

SomeBody -mittari. Omien tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen. Pvm: Nimi:

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Transkriptio:

Ei enää nipistelyä ja nyrkkejä, kiitos! Voiko ergonominen avustaminen vähentää asiakkaan aggressiivista käytöstä? Virpi Fagerström, FT, TtM, ft(amk) Asiantuntija, kouluttaja, yrittäjä Ergomentor Oy 1

Ergomentor Oy Koulutus- ja konsultaatioyritys, joka on erikoistunut oppimateriaalin tuottoon, ergonomiaan, työturvallisuuteen ja työväkivaltaan. Yritys toimii sosiaali-, terveys-, opetus- ja kasvatusalojen ohjaajana, sparraajana ja valmentajana omalla asiantuntemusalueellaan. Asiakkaina ovat mm. kunnat, kuntayhtymät, sairaanhoitopiirit, oppilaitokset ja yksityiset toimijat. Perustettu 2014. Suomen Tilaajavastuu Oy:n vakuuttama luotettava kumppani. Virpi Fagerström Visiomme: virkeät, tyytyväiset ja aktiiviset asiakkaat huolehtivat, hyvinvoivat ja jaksavat hoitajat Terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen Virpi Fagerström 2

Ei enää nipistelyä ja nyrkkejä, kiitos! Voiko ergonominen avustaminen vähentää asiakkaan aggressiivista käytöstä? Esityksen sisältö: - Asiakkaiden aggressiivisuus - Kosketuksen merkitys vanhustyössä - Ammattilainen vuorovaikutuksessa asiakkaidensa kanssa - Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen - Ergonominen avustaminen ratkaisuja haastaviin asiakastilanteisiin Virpi Fagerström 15.3.2016 Asiakkaiden aggressiivisuus 3

Väkivaltainen käyttäytyminen Aggressio Aggressiivisuus -Psykologiassa aggressiolla tarkoitetaan toisiin yksilöihin tai ympäristöihin kohdistuvaa tahallista, vahingoittavaa tai häiritsevää käyttäytymistä. - Osa ihmisen käyttäytymistä, joka ilmenee esim. hyökkäävänä käytöksenä. - Alun perin sillä on tarkoitettu persoonallisuuden piirrettä. - Olla aggressiivinen, ei välttämättä kuitenkaan käyttäydy toisia vahingoittaen. Aggressiivinen / väkivaltainen käyttäytyminen = aggressiota eli toisiin kohdistuvaa haitallista käyttäytymistä. Fyysinen aggressio - On väkivaltaista käyttäytymistä, jolla on vakavat seuraukset. - Väkivalta on aggressiota, mutta aggression ei tarvitse olla väkivaltaa. 7 Viemerö V. 2006. Aggressio ja aggressiivisuus. Aggression jaottelun dikotomiaa Suora aggressio Fyysinen aggressio Verbaalinen aggressio Hyökkäävä Taistelu Kiroilu, kritisoiminen Uhkaava Valmistautuminen taisteluun Taistelulla uhkaileminen Epäsuora aggressio Hyökkäävä Uhkaava Omaisuuden tuhoaminen Juoruilu Läheisten uhkaaminen Kiristäminen Viemerö V. 2006. Aggressio ja aggressiivisuus. (Buss 1990) 4

Kommunikointivaikeudet Miksi ihminen käyttäytyy aggressiivisesti? Alhainen serotoniinipitoisuus aivoissa Muistisairaus ja aggressiivinen käyttäytyminen Muistisairaiden yleisimpiä käytösoireita - Depressio - Aggressio, ärtyneisyys - Levottomuus, kuljeskelu - Ahdistuneisuus - Harha-aistimukset ja luulot - Itsensä vahingoittaminen - Poikkeava motorinen käytös - Seksuaaliset käytösoireet 5

Miksi ihminen käyttää väkivaltaa? Väkivaltaiselle käyttäytymiselle ei ole olemassa mitään täydellistä, lopullista tai täsmällistä selitystä! Usein alkusyynä uhkaavan käyttäytymiseen: -Henkilön oman tulkinta toisen sanomiseen tai tekemiseen. Uhkaajan oma tulkinta vaikuttaa vuorovaikutuksen muuttumiseen konfliktiksi. Ihminen reagoi ristiriitatilanteissa aggressiivisesti ja hän pyrkii ratkaisemaan tilanteen väkivallalla. (Weizmann- Henelius 1997.) 11 15.3.2016 Väkivaltaisen käyttäytymisen selitysmalleja 1/2 Patopsykologinen selitysmalli Väkivalta johtuu psyykkisestä poikkeavuudesta tai aivojen biologisesta toimintahäiriöstä (esim. persoonallisuushäiriöt, lapsuuden vaikeat kokemukset, alkoholi tai sokeriaineenvaihdunnan häiriö). Lähde: http://paihdekehitys.fi/tiedostot/opin nytety_marko_rantanen.pdf Biologinen selitysmalli Väkivalta on luonnossa ja ihmisessä esiintyvä ominaisuus, jonka esim. mies säilyttää voidakseen pitää oikeuden naisen lisääntymiskykyyn. Malli pohjautuu Darwinin evoluutioteoriaan. Sen mukaan väkivalta on osa perimää. Malli ei vastuuta tekijää eikä huomioi ympäristöä tai sosiaalisia suhteita. Virpi Fagerström 6

Väkivaltaisen käyttäytymisen selitysmalleja 2/2 Sosiokulttuurinen/ feministinen selitysmalli Väkivalta on sukupuolittunutta. Nainen on historiallisesti ollut alisteinen miehiin nähden, joten epätasa-arvoinen valtasuhde heijastuu miehen ja naisen vuorovaikutustilanteissa. Esim. mies vahvistaa väkivaltaisella käyttäytymisellä maskuliinisuuttaan ja ylläpitää sukupuolirooleja, sosiaalistamisprosesseja ja sukupuoli stereotypioita. Sosiaalisen oppimisen malli Väkivalta on opittua käyttäytymistä. Erityisesti lapsuudessa koettu väkivalta nähdään merkityksellisenä yksilön käyttäytymisen kannalta. Selitysmallissa korostetaan, että väkivaltainen käyttäytyminen on valinta, josta henkilö on itse vastuussa. Sukupuolisyklisyydellä ja perhepiirin arvoilla on merkitystä käytöksen periytyvyydessä. Kosketuksen merkitys vanhustyössä 7

Kosketuksen merkitys vanhustyössä Kosketus: vähentää stressiä, vähentää ärtyisyyttä ja levottomuutta, parantaa unen laatua, parantaa keskittymiskykyä ja rauhoittaa. Kosketuksen puute: lisää ahdistusta ja aggressiivisuutta tai aiheuttaa keskittymisvaikeuksia, masennusta ja riippuvuutta nautintoa tuottaviin aineisiin. Mitä kehossamme tapahtuu, kun meitä kosketetaan? Iho stimuloi liikkuessaan alla olevia paine- ja hermoreseptoreita. Stressihormonin kortisolin tuotanto vähenee. Vastaavasti luonnolliset tappajasolut lisääntyvät. Stressihormoni, nonadrenaliini vähenee. Vastaavasti auttajasolut lisääntyvät. Dopamiinin ja raukkaushormonin, oksitosiinin määrä lisääntyy. 8

Kosketus on vuorovaikutustapahtuma, jossa on: tarkoitus, kosketus, tulkinta ja reaktio. Se on kuin lääke, jota voi annostella reseptivapaasti! Ammattilainen vuorovaikutuksessa asiakkaidensa kanssa 9

Väkivaltaa laukaisevat tekijät 2. Vuorovaikutukseen liittyvät tekijät - Ristiriitaisen näkemykset - Väärinymmärrys (esim. kielitaito) - Rajaaminen, kiellot - Hyökkäävä, provosoiva käytös - Arvostuksen puute - kasvojen menetyksen pelko - Tunteiden sivuuttaminen Vuorovaikutus Toiminta ja ympäristö Yksilö 3. Toimintaan tai ympäristöön liittyvät tekijät - Oikeutettu suuttumus (esim. huono palvelu, pitkä odotusaika tai kohdeltu harhaanjohtavasti) - Aiempi kokemus huonosta hoitotilanteesta - Ahtaus, melu tai kuumuus 1. Yksilöön liittyvät tekijät - Päihteet - Mielenterveysongelmat - Somaattiset sairaudet - Aiempi aggressiivinen käyttäytyminen - Ennakkoasenne - Yleinen vihamielisyys Uhkatilanteen kehittymismalli Fyysinen kontakti Fyysinen uhka Arvovaltakiista tai vastakkainasettelu Sanallinen ja sanaton uhka Mitä aiemmin tunnistat uhkatilanteen, sitä paremmat mahdollisuudet sinulla on saada tilanne hallintaan ja estää konflikti 10

Vuorovaikutustilanteeseen vaikuttavia tekijöitä Elämäntilanne Kiire Ennakkoasenne Taustatiedot Ammatillisuus Arvot Vuorovaikustaidot (äänensävy, teennäisyys, tylyys, mairitteleva käyttäytyminen, kontrolloiva tapa Puutteellinen tunteiden hallinta Turhautuminen Vihamielisyys Aiempi aggressiivisuus Aiempi huono kokemus Ikä, naimaton, työttömyys, sosiaaliapu Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen 11

Rauhoita itsesi - sanattoman viestinnän mahti Ole tietoinen eleittesi merkityksestä Hallitse omat ahdistuksen, pelon ja vihan tunteet Keskity positiivisiin ajatuksiin äläkä menetä itseluottamusta Hengitä syvään ja rauhallisesti Pyri säilyttämään katsekontakti, vältä katsomasta muualle Pidä asento luontevana ja rentona Älä pidä käsiäsi taskussa, edessäsi ristissä tai selän takana Tee käsilläsi rauhoittavia liikkeitä asiakkaan ja itsesi välissä Pysy rauhallisesti paikallasi ja vältä ylimääräistä liikehdintää Kohdatessasi aggressiivisen tai päihtyneen asiakkaan Aggressiivinen asiakas Päihtynyt asiakas (varo aggressiivisuutta, kts. viereinen kohta) Ennakoi tilanteet työparin / vartijan Älä moralisoi, suhtaudu kunnioittavasti kanssa. ja rauhallisesti. Pidä turvaväliä mahdollisuuksien Tee vain välttämättömimmät mukaan. työtehtävät. Valmistaudu poistumaan. Varmista tiedonkulku omaisille / muille tahoille. Pysy rauhallisena ja asiakasta Arvioi asiakkaan itsenäinen kunnioittavana. selviytyminen kotona. Fagerström & Hanhela, 2015. 12

Ergonominen avustaminen ratkaisuja haastaviin asiakastilanteisiin Ergonominen avustaminen Yhteistyötä Kosketusta Arvostavaa vuorovaikutusta Turvallista toimintaa Asiakkaan voimavaroja tukevaa Asiakasta osallistavaa 13

Vuorovaikutus asiakkaan kanssa samassa tasossa Kosketa ja ohjaa Sivele. Kosketa laajoilla otteilla lihasmassan päältä. Ohjaa luonnollisia liikkeitä. 14

15.3.2016 Anna aikaa ja tilaa osallistua! Poista pelkoa antamalla kiinteä käsituki! Onnistunut avustaminen sujuu kuin tanssi! Lapsikin sen taitaa! 15

Toimi avustaessasi ergonomisesti Sujuvoitat työtäsi Vähennät työkuormitustasi Parannat hoidon laatua Kuntoututat asiakkaitasi Vältyt nipistelyitä ja potkuilta Käy tutustumassa ja tykkäämässä www.facebook.com/ergomentor https://ergomentorblog.wordpress.com/ www.ergomentor.com Katso video>> Ergonomiasta keveyttä kotihoitotyöhön! 16

Lähteet Fagerström V. & Hanhela R, 2015. Asiakasväkivallan torjuntaan tarvitaan konkreettisia keinoja. Super-lehti 10/2015. Fagerström V. & Leino T. 2014. VÄKIVALTA JA SEN UHKA KOTIHOITOTYÖSSÄ -työpaikkojen hyvät käytännöt ennaltaehkäisyssä. Hankeraportti. Työterveyslaitos. Fagerström V. 2014. Väkivallan hallinta terveydenhoitajatyössä. Terveydenhoitaja 4-5/2014. Työterveyslaitos. 2015. Väkivallan torjunta kotihoitotyössä nettisivut. STM 2014. Väkivallan uhka työelämässä. Työturvallisuussäännöksiä valmisteleva neuvottelukunta. Väkivallan uhkajaoston raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:17 (Ensipainos). Kirjallisuutta väkivallasta: Soisalo R. 2011. Väkivallan preventio sosiaali- ja terveysalalla. Suomen Psykologinen Instituuttiyhdistys ry. Sundell L. 2014. Työkaverina pelko. Väkivaltariskien ennakointi ja hallinta. PS-kustannus. 33 15.3.2016 Kiitos mielenkiinnosta! Käy tykkäämässä: www.facebook.com/ergomentor Ota yhteyttä: virpi.fagerstrom@ergomentor.com Tutustu: www.ergomentor.com 17