Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).



Samankaltaiset tiedostot
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

ERILAISET OPPIJAT. Harrastusmahdollisuudet ja heille suunnattavissa oleva toiminta Haapavesi Raija Näppä ja Kalle Tolonen

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Kehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

LAPSEN/NUOREN SOPEUTUMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ. sopeutumisongelmainen.

Käytännön vinkkejä kehitysvammaisen ihmisen tueksi terveydenhuollon käynnille

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

Erityislapset partiossa

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop Tampere

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Itsemääräämisoikeus käytännössä

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

Kaveritaidot -toiminta

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

Opiskelijan ja opettajan voimaannuttava kohtaaminen

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus

ETAPPI-TUKI 03/12/2018

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Vuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa!

Vaativan erityisen tuen kehittäminen

Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

Kehitysvammapalvelut

LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kehitysvamma-alan ammattitutkinto osaamistarjotin samiedu.fi

T U K E A T A R V I T S E V A O P I S K E L I J A L U K I O S S A.

Länsi-Uudenmaan Autismi- ja Aspergeryhdistys ry. AIKUISTUVAT NUORET JA NUORET AIKUISET - Yksilölliset kuntoutusmenetelmät arkea tukemassa

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

Miten tukea nuorta alkavalla uralla?

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen. Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen Lasten terveyskäräjät Helsinki

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Muistisairaana kotona kauemmin

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN PALVELUSETELEIDEN SISÄLLÖT, TASOT JA ARVOT ALKAEN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppijan ohjaus ja arviointi

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Vaikeavammaisten päivätoiminta

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Esipuhe Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön :

päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma

Metsäalan perustutkinnon järjestäminen onnistuneena koulutustapana

Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Transkriptio:

ERILAISET OPPIJAT

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea toiminta itselleen merkitykselliseksi Selkeät tavoitteet ja toimintamallit Turvallisuus Positiivisuus Aikuisten tehtävänä on edistää hyvää ryhmähenkeä sekä positiivista ja rohkaisevaa ilmapiiriä ryhmässä. Arki ei itsestään kuntouta, vaan arjessa toimivat ihmiset ja ihmisten välinen toiminta eli yhteistoiminta (Sipari 2008).

Erityisen nuoren ohjaaminen, mitä se on? Nuoren kiireetöntä kohtaamista Opitun avuttomuuden sietämistä Asioiden perustelemista Läsnäoloa Tukemista ja paljon muuta Jämäkkyyttä Positiivisuutta Vuorovaikutustilanne, johon kuuluu hitaus Havainnointia (tilannetajua) Rohkaisemista Kannustamista

tehtävänanto Tarjoa tukea kannusta Tarjoa ohjausta ohjaa Häivytä ohjausta Ohjausprosessin kulku Opiskelija Odota palaute Odota palaute Odota palaute Odota palaute Odota palaute Läsnäolo Odottaminen Vastaaminen Tulkinnan tarkistaminen Ilmaisun mukauttaminen Ohjaaja (Veivo & Lämsä 2010)

Luokittelu Älyllinen kehitysvammaisuus, Maailman terveysjärjestön mukaan Älyllisen kehitysvammaisuuden aste Älykkyysosamäärä Älykkyysikä (v) Lievä 50-69 9-11 Keskivaikea 35-49 6-8 Vaikea 20-34 3-5 Syvä Alle 20 0-2

Lievä älyllinen kehitysvammaisuus Aiheuttaa oppimisvaikeuksia koulussa Yleensä henkilökohtaisissa toimissaan omatoiminen Kykenee aikuisena asumaan yksin tai hieman tuettuna Monet kykenevät työhön (tarvitsevat kuitenkin tukea ja opastusta) Rahankäyttötaidot saattavat olla puutteellisia Voivat olla helposti johdateltavissa

Keskiasteinen kehitysvammaisuus Merkittäviä viiveitä kehityksessä Omaavat riittävän kommunikaatiokyvyn Useimmat selviävät joko itsenäisesti tai hieman tuettuna henkilökohtaisista päivittäisistä toimistaan Aikuisena he tarvitsevat tukea elääkseen ja työskennelläkseen yhteiskunnassa

Vaikea älyllinen kehitysvammaisuus Aiheuttaa jatkuvan tuen ja ohjauksen tarpeen Tarvitsee huomattavia tukitoimia opiskelussa, asumisessa ja työtehtävien suorittamisessa Ovat riippuvaisia muista ihmisistä

Syvä älyllinen kehitysvammaisuus Aiheuttaa täyden riippuvuuden muista ihmisistä Vakavia puutteita kommunikaatiossa ja liikkumisessa Vakavia puutteita hallita henkilökohtaisia toimia ja kyvyssä hallita suolen ja rakon toimintaa

Lisävammat tai sairaudet Autismi ADD, ADHD Eivät liity lievään kehitysvammaisuutteen kovin usein tai ne ovat lieviä. Keskivaikean, vaikean tai syvän kehitysvammaisuuden yhteydessä niitä on runsaammin Vammojen ja sairauksien ilmenemismuodot saattavat poiketa tavanomaisista.

Autististen häiriöiden kirjo Tyypillinen oirekuva autismissa tai sen sukuisissa poikkeavuuksissa ovat Samanaikaisesti esiintyvät: Aistien poikkeava toiminta Sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöt Kommunikaatiohäiriöt Poikkeava tai rajoittunut käyttäytyminen Muita tyypillisiä erityispiirteitä: Liiallinen tai alentunut aktiivisuus Unihäiriöt Syömishäiriöt Itseä vahingoittava käyttäytyminen

Haasteet vuorovaikutustilanteissa Vastavuoroisuus puuttuu tai on vähäistä (toteuttaa vain omilla ehdoillaan) Halu jäljitellä muiden käyttäytymistä on rajallinen Toisten huomioiminen on vaikeaa

Kommunikaatiovaikeudet Puhutun kielen ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia Toisten ihmisten eleiden ja ilmeiden ymmärtämisen vaikeutta Puheen sävyjen ja kielikuvien ymmärtäminen ovat haasteellisia

Haasteet käyttäytymisessä Rajoittuneisuutta Kaavamaisuutta Rituaaleja Aistiherkkyys Poikkeava reagointi aistiärsykkeisiin, jotka esiintyvät yli- tai aliherkkyytenä. Ääni, valo, kosketus, kipu, lämpötila, haju, maku jne.