Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma



Samankaltaiset tiedostot
Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

AGGRESSIIVINEN VANHUS

KÄSITTEITÄ MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU. muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Muistisairauksien koko kuva

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?

Geriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta Maaria Seppälä

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Lääkkeet muistisairauksissa

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN

Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET. Vaasa opisto MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Aivot ja alkoholi. Keijo Koivisto, ylilääkäri, ta-johtaja Seinäjoen keskussairaala, neurologian ty, kta

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairaus ja ajokyky Tampere

Sidonnaisuudet. s Suomen Muistiasiantuntijoiden hallituksen jäsen 2015-> KT

Marikka Kuoppamäki Geriatrian erikoislääkäri

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Psykoositietoisuustapahtuma

MUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri. Timo Erkinjuntti, HY/HUS. Timo Erkinjuntti, HY/HUS

Toiminnan kehitys ja järjestelyt

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

AKUUTTI SEKAVUUSTILA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Muistisairauden aiheuttamat käytösoireet. Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Lääketieteen tohtori, MBA

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Dementian varhainen tunnistaminen

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta Ensihoidon koulutuspäivä, OYS

OIKEUSTOIMIKELPOISUUS JA AJOKORTTITARKASTUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Haasteellinen. opastan läheisiä?

Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

Pekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla

Vanhusten lääkehoidon tyypillisiä ongelmia. Kaisu Pitkälä, Yleislääketieteen professori, Helsingin yliopisto

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri.

PSYYKKISEN HÄIRIÖN TUNNISTAMINEN & PSYKIATRISESTA DIAGNOSTIIKASTA

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

MUISTISEMINAARI , Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

alfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3.

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Oxamin 50 mg tabletti. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Psykoosilääkkeet Antipsykootit. Pekka Rauhala

Tajunnantason arviointi, häiriöt ja esihoito

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Transkriptio:

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Seppo Soinila TYKS Neurotoimialue TY Neurologian oppiaine 13.4.2016 Sekavuus Orientaation, tarkkaavuuden, loogisen ajattelun, muistin, psykomotorisen käyttäytymisen ja univalverytmin häiriö Aivojen yleinen vajaatoiminta Delirium = akuutti sekavuus orgaanisesta syystä Dementia = Laaja-alainen kognitiivisen tason lasku aikaisempaan tasoon nähden, johon liittyy heikentynyt selviytyminen työssä tai sosiaalisessa elämässä 1

Sekavuuden epidemiologiaa Esiintyvyys Sisätautiosaston iäkkäät pt 10-30% Päivystys-, leikkaus-, teho-osastolla tavallisin Palliatiivinen os: lähes kaikilla joskus Riskiryhmät Aivosairaudet Monisairaat Vanhukset Ennuste Vaihtelee, riippuu syystä ja pt:n terveydentilasta Geriatrisella akuuttiosastolla >70 v pt:n keskimääräinen elinaika deliriumin jälkeen 16 kk Delirium Kognitiiviset oireet Motoriset oireet Autonomiset oireet Psyykkiset oireet 2

Delirium Kognitiiviset oireet Harha-aistimukset (illuusiot) Aistiharhat (hallusinaatiot) Harhaluulot (deluusiot) 3

Delirium Motoriset oireet Ataksia, vapina, myoklonia Autonomiset oireet Takykardia, RR, hikoilu, mydriaasi, hypertermia Psyykkiset oireet Pelko, ahdistuneisuus, euforia Hiljainen delirium, apatia Sekavuuden syyt Hypoksia Hypoperfuusio Hypoglykemia Puutostilat Elinjärjestelmien sairaudet Nestetasapainon häiriöt Intoksikaatiot, lääkkeet Infektiot Aivosairaudet Muut Keuhkosairaudet, anemia, CO Arytmiat, keuhkoembolia, sydämen vajaatoiminta, ortostaasi B1-, B6-, B12-vitamiini, folaatti Maksa, munuainen, kilpirauhanen, lisäkilpirauhanen, lisämunuainen Na, K, Ca, Mg, asidoosi, alkaloosi Sepsis, meningiitti, enkefaliitti, kystiitti, pyelonefriitti, pneumonia Avh, st. epilepticus, kasvain, kontuusio, hydrokefalus Postoperatiivinen tila 4

Sekavan potilaan kliininen tutkimus Akuutissa tilanteessa anamneesi jää vajaaksi! Aikaisempi älyllinen suoritustaso - koulutus Aikaisemmat muut sairaudet - lääkkeet Pään vammat, toksiset tekijät Psyykkiset kuormitustekijät Oireen alku ja kehittyminen arkipäivän selviytyminen sosiaalinen selviytyminen selviytyminen ammatissa Läheisen haastattelu Sekavan potilaan kliininen tutkimus Yleisstatus soveltavasti Verenkierto, hengitys, infektiot Neurologinen status Tajunta Vireystila, tarkkaavuus Orientaatio Puolioireet, puhehäiriö Neuropsykologiset erityishäiriöt: amnesia, anomia, apraksia, afasia, toiminnanohjauksen häiriö Käyttäytymisen arviointi Muistin arviointi Kellotaulutesti, MMSE Psyykkisen tilan arviointi 5

Sekavuus vai muistihäiriö? Ohimenevä muistihäiriö Normaali vanheneminen? Etenevä muistihäiriö dementoiva muistisairaus? Psyykkinen häiriö Depressio Työuupumus Äkillinen sekavuus (delirium) Älyllinen kehitysvammaisuus Kellotaulu Arviointi 1 p/kohta - ympyrä - numerot ympyrän sisäpuolella - numerot oikeilla paikoilla - tuntiviisari oikein - minuuttiviisari oikein - viisareiden pituudet oikein Andersson C ym. Duodecim 2004 6

Sekavuus - Kuvantaminen 7

Ohimeneviä sekavuuden syitä (Täydellinen ohimenevä muistinmenetys) Lievä aivovamma TIA Epileptinen kohtaus Lääkkeet Alkoholi, muut nautintoaineet Infektiot, kuume Psyykkiset tilat Hoidettavia sekavuuden syitä -1 Psyykkiset syyt Metaboliset syyt ja Puutostilat Depressio Ahdistuneisuus Työuupumus Hypo/hypertyreoosi Hypo/hyperparatyreoosi Maksan vajaatoiminta Munuaisten vajaatoiminta Hyponatremia Hypoglykemia B12-vitamiini Foolihappo B1-vitamiini 8

Hoidettavia sekavuuden syitä - 2 Kallonsisäiset syyt Infektiot - Keskushermosto - Muut Hypoksia/iskemia Lääkkeet Alkoholi Subduraalihematooma Meningeooma Nph Borrelioosi, tbc Kr. keuhkosairaus Hypoperfuusio Hypotonia Anemia (vaikea) Polysytemia Lääkkeet sekavuuden syynä Antikolinergit amitriptyliini virtsainkontinenssilääkkeet oksibutiniini, tolterodiini, trospium, solifenasiini lihasrelaksantit orfenadiini spasmolyytit glykopyrrolaatti Opioidit Neuroleptit Sedatiivit 9

Predeliriumin tunnistaminen Lisääntyvä motorinen levottomuus Autonomisen hermoston oireet Poikkeava käytös Epäasiallinen puhe, harhat Confusion assessment method (CAM) Suomennettu, ks. Laurila, Pitkälä, Suom Lääkäril 1999, 54, 4373 Pyri aloittamaan hoito jo predeliriumvaiheessa! Sekavuuden hoito Varmista vitaalitoiminnot Lepositeet harkinnan mukaan Haloperidoli 0,5-5 mg i.m. Loratsepaami 1-2 mg p.o., i.m. Risperidoni 0,5-2,0 mg/vrk Olantsapiini 2,5 10 mg/vrk Ketiapiini 12,5-100 mg/vrk Alkoholidelirium: Diatsepaami 5-10 mg toistaen kunnes pt nukkuu Syynmukainen hoito Komplikaatioiden hoito Hyvä yleishoito Hapetus Nestetasapaino Kipu Infektio Ravitsemus Vrk-rytmin hoito tsolpideemi tsopikloni oksatsepaami Lääkesaneeraus 10

Postdelirium Jälkihoidosta tulee huolethia Delirium on usein potilaalle traumaattien kokemus Etiologisten tutkimusten loppuun saattaminen Hoidettavat syyt Komplikaatioiden arviointi ja hoito Jatkohoitopaikka Sairaalapotilaan deliriumin keskimääräinen ennuste on huono Miksi sekavuus on potilasturvallisuusongelma? Sekavuuteen kuuluu toiminnan/käyttäytymisen poikkeavuuksia Sekavuutta ei voi mitata (vrt. CAM) Kliininen diagnoosi - kokonaisarvio Sekavuuden vaikeusaste vaihtelee Onko oirediagnoosi oikea? Etiologian selvittely? Oikea-aikaiset hoitotoimet? Lääkkeettömät hoidot riittämättömiä? Lääkehoidon erityiskysymykset Sekavuuden ennuste - hoitokomplikaatiot 11

Sekavan/levottoman itselleen tai muilla vaarallisen potilaan hoito Tyks:n Neurotoimialueella Hoyl Merja Soilu-Hänninen Pt-turvallisuuskoordinaattori Tarja Kurikka Hyväksytty 1.4.2015 Henkilökunnalla on oikeus turvalliseen työympäristöön Potilaalla on oikeus turvalliseen hoitoon Tyks Neurotoimialueen ohjeistus Aivosairauteen voi liittyä Käyttäytymisen arvaamattomuus Sairaudentunnottomuus Kognition lasku Puheen tuottamisen ja/tai ymmärtämisen vaikeus Vapautta rajoittavien turvavälineiden käyttö ja itsemääräämisoikeutta rajoittavat toimet Somaattisessa sairaanhoidossa ei-tahdosta riippumattomassa hoidossa olevilla potilailla Välitön puuttuminen Tarkka kirjaus Väkivaltaisuudesta tarvittaessa merkintä riskitietoihin Rajoitus ei saa estää hoitoa Rajoitus ei saa tuottaa potilaalle terveysriskiä 12

Muu ohjeistus JYL 3/2007 Valvira: Liikkumista rajoittavien turvavälineiden käyttö Santra/Potilasturvallisuus/Työturvallisuus Uhkaava tai välivaltainen käytös voi johtua monesta syystä: Delirium Päihtymys Huumeet Lääkeaddiktio (vierotusoireet) Psykoosi Persoonallisuushäiriö 13

Käytännön toiminta Pyri luomaan rauhallinen ilmapiiri Ennalta ehkäisy Lääkehoito Sitominen ja voiman käyttö Lisähenkilökunnan käyttö Avun hälyttäminen Sairaalan turvallisuushenkilöstön käyttö Jatkohoidon suunnittelu 14