Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus"

Transkriptio

1 Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

2 Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca, Eisai, GlaxoSmithKline, Janssen-Cilag, Leiras, Orion, Novartis, Medtronics, Pfizer, Servier, UCB Pharma

3 Sisällys Keskushermostoperäiset kohtausoireet erotusdiagnostisista kliinisistä piirteistä Potilastapauksia ja kohtausvideoita eri tyyppisistä kohtausoireista

4 Keskushermostoperäisiä kohtausoireiden syitä Epileptiset kohtaukset ja epilepsia TIA TGA Unihäiri iriöt t ja parasomniat Startle oireyhtymät (hyperekpleksia) Psykogeeniset kohtaukset Migreeni Bilateraalinen SSO Aivoselkäydinnestekierron häiriö Arnold-Chiari malformaatio Autonomisen hermoston sairaudet Ionikanavataudit Eräät liikehäiriöt TIC oireet

5 Epileptisten kohtausten esiintyvyys 10% väestöstä saa epileptisen kohtauksen elämänsä aikana 2% kuumekouristus 3-4% akuutti reaktiivinen kohtaus 1% yksittäinen spontaani kohtaus WHO: epilepsian elinaikainen prevalenssi maailman väestöissä 2-5% % väestöstä sairastaa epilepsiaa

6 Epilepsian ilmaantuvuus Ilmaantuvuus / /vuosi Paikallisalkuiset epilepsiat Yleistyvät epilepsiat Ikä (vuosia)

7 Epileptisen kohtausoireen kliiniset piirteet Kohtaukset toistuvat yleensä samankaltaisina Kliiniset oireet riippuvat purkauksen alkamiskohdasta ja leviämisestä aivoissa Osa kohtausoireista epätyypillisiä / vaikeammin tunnistettavia vähäiset oireet (ohimo- ja takaraivolohko, absence) erikoiset käyttäytymisen häiriöt (otsalohko) voimakkaat motoriset automatismit (otsalohko) eräät epilepsiaoireyhtymät (gelastinen epilepsia)

8 Epileptinen kohtausoire Kohtauskuvaus Ennakoivien oireiden esiintyminen Reagointi ja puhevaste kohtauksen aikana Automatismit tai versiiviset liikkeet Kieleen pureminen, inkontinenssi Vokalisaatio Puolierot kouristelussa tai raajojen jänteydessä Kohtauksen kesto Mahdolliset jälkioireet ja niiden kesto

9 Neurokardiogeeninen synkope Presynkope huimaus 44%, heikotus 44%, hikoilu 33%, näön hämärtyminen 33%, pahoinvointi 29%, epigastrinen epämukava tuntemus 11% Synkope lyhyt tajunnanmenetys, kalpeus, kylmänhikisyys, laajentuneet pupillat, joskus inkontinenssi, tooniset tai klooniset liikkeet, joskus lyhyt asystole Postsyncope nopea toipuminen, ei jälkisekavuutta, pahoinvointi, huimaus, hermostuneisuus, päänsärky Linzer ym., 1990; Grubb, 2005

10 Synkopen erotusdiagnostiikkaa Neurokardiogeeninen Sydänperäinen Epileptinen Ikä Harvoin <10v Milloin tahansa Milloin tahansa Altiste Seisominen, kipu, stressi Rasitus Harvinainen Esioire Lähes aina Epätavallinen Tavallinen Alku Astettainen Äkillinen Äkillinen Kesto 1-30s Vaihteleva 1-3 min Myokloniat, kouristelu Tavallisia, lyhyitä Tavallisia, lyhyitä Tavallisia, pidempiä Inkontinenssi Epätavallinen Epätavallinen Tavallinen Kieleen pureminen Hyvin harvinainen Hyvin harvinainen Tavallinen Iho Kalpea, kylmä Kalpea, kylmä Vaihteleva Jälkioireet Harvinaisia Harvinaisia Tavallisia Friedman ym., 2003; Hadjikoutis ym., 2004

11 Toiminnalliset ei-epileptiset kohtausoireet (PNES) Erotusdg Kieleen pureminen Muut vammat Inkontinenssi Kohtauksen kesto Sydämen syketaajuus Vokalisaatio Motoriset oireet Kohtaukset unesta Amnesia Epilepsia Usein Usein Usein <2-3 min >30% Alussa Rytmisiä Usein Vaihdellen PNES Ei Harvoin Joskus >2-3 min +/ Pitkittynyt Monimuotoisia Ei Vaihdellen

12 TIA Karotis-TIA oireet ovat yleensä suhteellisen helposti tunnistettavissa Vertebrobasilaari-tia oireissa drop attacktyyppinen oireisto muodostanee suurimman erotusdiagnostisen ongelman äkillinen lihasjänteyden menetys johtaa kaatumiseen ilmenee erityisesti seistessä, kävellessä, pään tai niskan liikkeissä voi muistuttaa: synkope, sydänperäinen kohtaus, atooninen/tooninen epileptinen kohtaus

13 TGA Esiintyvyys 6-10/ (Lauria ym., 1997) Etiologia epäselvä Äkillisesti alkava lähimuistin häiriö Ei tajunnantason tai persoonallisuuden muutosta, kouristuksia tai automatismeja Kesto muutamia tunteja, amnesia jakson ajalta jää pysyväksi Oire uusiutuu 20-30%:lla

14 Unihäiriöt ja parasomniat Levottomat jalat PLMS Narkolepsia Parasomniat Arousal- vaiheen häiriöt sekavuus unissakävely unenaikaiset kauhukohtaukset Uni-valve- siirtymävaiheen häiriöt rytmiset liikkeet sleep starts unissaan puhuminen yölliset jalkakrampit REM uneen liittyvät parasomniat painajaiset REM unen käytöshäiriöt unihalvaus REM uneen liittyvä sinus arrest Muut paroksysmaalinen yöllinen dystonia

15 Narkolepsia Lisääntynyt päiväaikainen väsymys, nukahtelu epäadekvaateissa tilanteissa Katapleksia (70-80%) äkillinen emotionaalisten tekijöiden laukaisema lihastonuksen menetys tajunta säilyy Unihalvaukset (25-50%) Hypnagogiset hallusinaatiot (30%) Häiriintynyt unen rakenne, SOREM, non REM - mikrounet (automaattinen käyttäytyminen)

16 Startle oireyhtymät Hyperekpleksia Äkillinen yleistynyt myoklonia ja raajojen yhtäkkinen hetkellinen jäykistyminen, yhtäkkinen kaatuminen Harvinainen Etiologia geneettinen, sporadinen tai aivorunkoleesioon liityvä Geneettisissä muodoissa autosomaalinen dominantti (glysiinireseptori-geenivirhe, GLRA1) tai resessiivinen periytyminen Hoito: Klonatsepaami

17 Keskushermostoperäisiä kohtausoireiden syitä Epileptiset kohtaukset ja epilepsia TIA TGA Unihäiriöt ja parasomniat Startle oireyhtymät (hyperekpleksia) Psykogeeniset kohtaukset Migreeni Bilateraalinen SSO Aivoselkäydinneste ydinneste- kierron häirih iriö Arnold-Chiari malformaatio Autonomisen hermoston sairaudet Ionikanavataudit Erää äät t liikehäiri iriöt TIC oireet

18 Potilastapauksia ja kohtausvideoita eri tyyppisistä kohtausoireista

19 Synkope Migreeni Unihäiriöt TGA TIA Liikehäiriöt Mitokondriotaudit Porfyria Epilepsia Sydänperäiset kohtausoireet Lopuksi Metaboliset ja endokriiniset syyt hypoglykemia hyponatremia hypo- tai hyperkalsemia hypo- tai hypertyreoosi karsinoidisyndrooma feokromosytooma If you have a hammer, all you can see is a? Psyykkiset oireet Lääkityksen vaikutus

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex

Lisätiedot

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä

Lisätiedot

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset Lasten epilepsia Dos. Eija Gaily HYKS lastenneurologia Epilepsia-konsultaatioklinikka eija.gaily@hus.fi Epileptinen kohtaus = oire ilmentymä hermosolujen poikkeavasta purkaustoiminnasta kliiniset kohtausoireet

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito

Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito Leena Jutila LT, neurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri KYS, Neurokeskus, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Luentopalkkiot: Orion

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa synkopeen, yleistyneen epilepsiakohtauksen sekä tavallisimmat partiaaliset kohtaustyypit Osaa aloittaa epileptisen kohtauksen hoidon Tuntee epilepsian lääkehoidon

Lisätiedot

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Patient 1: Attacks of violent behavior Cause unknown

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN

EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN Kuntoutumiskurssityöntekijöiden koulutus Kunttari 18.-19.3.2017 Jorma Lahikainen 5.4.2017 Jorma Lahikainen 1 Epileptinen kohtaus Aivotoiminnan

Lisätiedot

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto Epilepsia ajokyky epilepsialiitto Tieliikennelaki edellyttää moottoriajoneuvon kuljettajalta riittäviä terveydellisiä edellytyksiä. Epilepsiaa sairastavan henkilön ajokyvyn arvioinnissa Suomessa noudatetaan

Lisätiedot

Paikallisalkuiset epilepsiat

Paikallisalkuiset epilepsiat Epilepsiaoireyhtymien evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Paikallisalkuiset epilepsiat Liisa Metsähonkala HUS Paikallisalkuisen epilepsian evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Epidemiologiaa Geneettiset paikallisalkuiset

Lisätiedot

EMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA

EMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA EMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA Lauri Martikkala Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kliinisen neurofysiologian tutkimusryhmä

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

LASTEN OTSALOHKOLÄHTÖISTEN EPILEPSIOIDEN SEKÄ NREM-UNEN AIKANA ESIINTYVIEN PARASOMNIOIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

LASTEN OTSALOHKOLÄHTÖISTEN EPILEPSIOIDEN SEKÄ NREM-UNEN AIKANA ESIINTYVIEN PARASOMNIOIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA LASTEN OTSALOHKOLÄHTÖISTEN EPILEPSIOIDEN SEKÄ NREM-UNEN AIKANA ESIINTYVIEN PARASOMNIOIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Riikka Laitinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

EEG ja Epilepsia. Usko Huuskonen KNF-lab/OYS

EEG ja Epilepsia. Usko Huuskonen KNF-lab/OYS EEG ja Epilepsia Usko Huuskonen KNF-lab/OYS MITÄ EEG ON Aivokuoren sähköistä toimintaa Aivoissa on 100 miljardia hermosolua Näillä 1000-10000 yhteyttä toisiin soluihin = hermoverkko Hermoverkon lepotoimintaa

Lisätiedot

Aktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana. Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS

Aktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana. Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS Aktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS Kohtaus Miksi aktivaatioita? EEG Kohtaus Kohtaus Taustatoiminnan arvioiminen Normaalien ja epileptiformisten

Lisätiedot

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Epileptiset kohtaukset

Epileptiset kohtaukset Eroon Epilepsiasta Epileptiset kohtaukset Tarja Pääkkönen ELL, DiplECVN 22.1.2011 [undefined] 300.0 250.0 200.0 150.0 100.0 50.0 0.0 Yksi yleisemmistä neurologisista ongelmista koirilla (noin 10%) Epileptiset

Lisätiedot

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia

Lisätiedot

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu

Lisätiedot

LASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN. Outi Saarenpää LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS

LASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN. Outi Saarenpää LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS LASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN Outi Saarenpää ää-heikkilä LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS SISÄLT LTÖ narkolepsian puhkeamisikä oireet tutkimukset hoito sosiaalietuudet yhteenveto

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Epilepsia Rettin oireyhtymässä

Epilepsia Rettin oireyhtymässä Epilepsia Rettin oireyhtymässä Kuinka yleinen epilepsia on Rettin oireyhtymässä? Mitä epilepsia on ja mistä se johtuu? Miksi epilepsian diagnosoiminen Rettpotilailla on vaikeaa? Miten epilepsiaa tutkitaan?

Lisätiedot

Mitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna

Mitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna Mitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot

Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014. Minna Riekkinen, neurologi, HYKS

Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014. Minna Riekkinen, neurologi, HYKS Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014 Minna Riekkinen, neurologi, HYKS Mikä on epileptinen kohtaus? Ohimenevä aivotoiminnan häiriö, joka johtuu poikkeavasta, liiallisesta

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus

Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus on ohimenevä

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Tajunnantason arviointi, häiriöt ja esihoito

Tajunnantason arviointi, häiriöt ja esihoito Tajunnantason arviointi, häiriöt ja esihoito Helena Jäntti Lääkäriyksikön vastuulääkäri KYS 9.4.2017 1 Tajuton potilas Anne-Mari Kantanen, LL, Neurologian erikoislääkäri. Akuuttineurologi, KYS Neurokeskus

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY

SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien

Lisätiedot

Diagnostiikan haasteet ikääntyneellä. Minna Riekkinen Dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS

Diagnostiikan haasteet ikääntyneellä. Minna Riekkinen Dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS Diagnostiikan haasteet ikääntyneellä Minna Riekkinen Dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS Sidonnaisuudet: kongressimatkoja/koulutuksia: UCB Pharma Oy, Genzyme Oy, Eisai AB tuella. tutkija kliinisissä

Lisätiedot

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

EPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA

EPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA EPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA Andrea Blomqvist & Elviira Kinnunen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Verkko-opetuksen

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Potilaan kliininen neurologinen arvio Anamneesi Usein neurologiassakin tärkein osa arviota

Lisätiedot

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Seppo Soinila TYKS Neurotoimialue TY Neurologian oppiaine 13.4.2016 Sekavuus Orientaation, tarkkaavuuden, loogisen ajattelun,

Lisätiedot

EPITALKOOT 2016 LASTEN EPILEPSIAN KOHTAUSOIREIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

EPITALKOOT 2016 LASTEN EPILEPSIAN KOHTAUSOIREIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA EPITALKOOT 2016 LASTEN EPILEPSIAN KOHTAUSOIREIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Outi Saarenpää Heikkilä Lastenneurologi, TAYS Jarkko Kirjavainen Lastenneurologi, KYS Lapsilla paljon ei epileptisiä kohtauksellisia

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

akuutti symptomaattinen kohtaus

akuutti symptomaattinen kohtaus SULAT-vuosikokous 28.1.2016 Tuire Lähdesmäki LT, Lastentautien ja lastenneurologian el Kliininen opettaja, Lastenneurologia Lasten ja nuorten klinikka, TYKS tuiolla@utu.fi KOURISTAVA LAPSI Epileptinen

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Essi Mäkitervo & Hanna Mäkitervo LAPSEN KUUMEKOHTAUKSEN JA PITKITTYNEEN EPILEPTISEN KOHTAUKSEN HOITOTASOINEN ENSIHOITO SIMULAATIOHARJOITUKSINA

Essi Mäkitervo & Hanna Mäkitervo LAPSEN KUUMEKOHTAUKSEN JA PITKITTYNEEN EPILEPTISEN KOHTAUKSEN HOITOTASOINEN ENSIHOITO SIMULAATIOHARJOITUKSINA Essi Mäkitervo & Hanna Mäkitervo LAPSEN KUUMEKOHTAUKSEN JA PITKITTYNEEN EPILEPTISEN KOHTAUKSEN HOITOTASOINEN ENSIHOITO SIMULAATIOHARJOITUKSINA Raportin nimiösivu LAPSEN KUUMEKOHTAUKSEN JA PITKITTYNEEN

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä 19.9.2014 Merja Soilu-Hänninen Dosentti, neurologian erikoislääkäri Tyks Neurotoimialue Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1

Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 2 Lapsi ja epilepsia 2. uudistettu painos, 2008 KIRJOITTAJAT Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan pelastuslaitospetteri Hakkarainen Lääkintämestari 1 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS SAIRAANKULJETUKSEN TUOTTAJANA

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Epilepsialääkkeen valinta ikääntyneellä

Epilepsialääkkeen valinta ikääntyneellä Epilepsialääkkeen valinta ikääntyneellä Leena Jutila LT, neurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri KYS, Neurokeskus, Epilepsiakeskus 20.3.2015 Helsinki Sidonnaisuudet Luentopalkkiot: Orion Pharma Oy,

Lisätiedot

Terveyteen Ja Turvallisuuteen oculus.com/warnings

Terveyteen Ja Turvallisuuteen oculus.com/warnings Terveyteen Ja Turvallisuuteen oculus.com/warnings * Nämä terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät varoitukset päivitetään ajoittain olemaan oikeat ja täydelliset. Uusin versio on osoitteessa oculus.com/warnings.

Lisätiedot

Epilepsia Terttu Heikinheimo-Connell neurologi, HYKS

Epilepsia Terttu Heikinheimo-Connell neurologi, HYKS Epilepsia 2016-2017 Terttu Heikinheimo-Connell neurologi, HYKS Tavoi&eet Tunnistaa synkopeen, yleistyneen epilepsiakohtauksen sekä tavallisimmat par6aaliset kohtaustyypit. Osaa tunnistaa pitki&yneen epilep6sen

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT. ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS

LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT. ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Asiantuntijaryhmän esittely Narkolepsian diagnostiikka Narkolepsian

Lisätiedot

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä

Lisätiedot

Lapsen. epilepsia. opas vanhemmille

Lapsen. epilepsia. opas vanhemmille Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset

Lisätiedot

LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS

LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS SISÄLTÖ unen merkitys unen rakenne ja kehitys lapsuus- ja nuoruusiässä biologinen kehitys ja elämäntavat

Lisätiedot

Vaikea epilepsia ja toimintakyky

Vaikea epilepsia ja toimintakyky Vaikea epilepsia ja toimintakyky Riikka Sipilä Reetta Kälviäinen 1 Epilepsiaa sairastavan toimintakyky ja palveluiden tarve Johdanto Sisällys Johdanto 2 Mitä epilepsia ja vaikea epilepsia ovat? 3 Riittävä

Lisätiedot

Video-EEG epilepsian diagnostiikassa milloin ja miksi?

Video-EEG epilepsian diagnostiikassa milloin ja miksi? EPILEPSIA Esa Mervaala, Riikka Mäkinen, Jukka Peltola, Kai Eriksson, Leena Jutila ja Arto Immonen Video-EEG epilepsian diagnostiikassa milloin ja miksi? Aivosähkötoimintaa mittaava EEG on epilepsian spesifinen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Sydänperäisen tajuttomuus - kohtauksen kliininen arviointi

Sydänperäisen tajuttomuus - kohtauksen kliininen arviointi TIETEESSÄ TAISTO TALVENSAARI LL, osastonylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaala, sisätautien tulosyksikkö taisto.talvensaari@khshp.fi RAIMO KETTUNEN professori, ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala sisätautien

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus PELASTUSOPISTO Työterveyshuolto ESITIETOLOMAKE Oppilasvalintatarkastus HENKILÖTIEDOT Etu- ja sukunimi (myös aiempi) Henkilötunnus Osoite PERUSTIEDOT Koulutus Peruskoulu Ylioppilas Ammatillinen tutkinto

Lisätiedot

Ajokyvyn lääketieteellinen arviointi. Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Ajokyvyn lääketieteellinen arviointi. Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Ajokyvyn lääketieteellinen arviointi Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Keskeiset ajankohtaiset asiat Ajokorttidirektiivit 2006/126/EY ja sen muuttamisesta annettu

Lisätiedot

REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman

REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE 30.10.2018 FT Nils Sandman SISÄLTÖ REM-unen erityispiirteet Lihasatonia Lihasatoniaan liittyvät häiriöt REM-unen merkitys Unennäkö Tutkijatohtori FT Nils Sandman Nils.Sandman@utu.fi

Lisätiedot

Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus)

Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus) Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus) Päivitetty 30.5.2016

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

Opas epilepsian hoidosta

Opas epilepsian hoidosta Opas epilepsian hoidosta 21/12/2011 Epilepsia- työryhmä HYKS Neurologian klinikka Epilepsialääkkeet ja käytetyt lyhenteet yleistyneet kohtaukset valproaatti (VPA) topiramaatti (TPM) levetirasetaami (LEV)

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia. Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Tärkeä terveysvaroitus: Valoyliherkkyyden aiheuttamat epileptiset kohtaukset

Tärkeä terveysvaroitus: Valoyliherkkyyden aiheuttamat epileptiset kohtaukset VAROITUS Lue tärkeät turvallisuus- ja terveystiedot Xbox 360 -konsolin, Kinect -sensorin ja mahdollisten muiden lisälaitteiden käyttöoppaista ennen tämän pelin pelaamista. www.xbox.com/support. Tärkeä

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Comtess 200 mg tabletti, kalvopäällysteinen Entakaponi

PAKKAUSSELOSTE. Comtess 200 mg tabletti, kalvopäällysteinen Entakaponi PAKKAUSSELOSTE Comtess 200 mg tabletti, kalvopäällysteinen Entakaponi Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen ottamisen. - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla

Lisätiedot

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2) Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus Ajokykyyn vaikuttava sairaus, vamma tai vika Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 1 () Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 ()

Lisätiedot

Koirien epilepsiakysely

Koirien epilepsiakysely 1 Koirien epilepsiakysely 1. Omistajan tiedot Omistajan nimi: Osoite: Puhelin: Sähköposti: 2. Koiran tiedot Kutsumanimi: Virallinen nimi: Rekisterinumero ja rotu: Kasvattajan nimi: Syntymäaika Koiran nykyinen

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ajoterveydestä Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS Toimintakausi

TOIMINTAKERTOMUS Toimintakausi TOIMINTAKERTOMUS Toimintakausi 1.1.2016-31.12.2016 Suomen Epilepsiaseura toimii ILAE:n (International League Against Epilepsy) alaosastona Suomessa. Seuran jäsenet ovat pääasiassa eri neuroalojen lääkäreitä,

Lisätiedot

Yleistä epilepsiasta. Marja Nylén

Yleistä epilepsiasta. Marja Nylén Yleistä epilepsiasta Marja Nylén 11.4.2019 Esityksen sisältö Minkälainen sairaus epilepsia on? Epilepsia on muutakin kuin kohtauksia 1) Psyykkiset liitännäisoireet 2) Tiedonkäsittelyn eli kognition ongelmat

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Pregabalin Pfizer. 8.11.2013, versio 10.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pregabalin Pfizer. 8.11.2013, versio 10.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Pfizer 8.11.2013, versio 10.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Epilepsia Epilepsia on pitkäaikainen aivoihin

Lisätiedot

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91 8 UNI JA LEPO sivut 85-91 Mene janalle oikeaan kohtaan Kuinka paljon nukuit viime yönä? Kuinka paljon nukuit la-su välisenä yönä? Minkälainen vireystilasi on juuri nyt? Oletko aamu- vai iltaihminen? ABC:

Lisätiedot

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Epileptinen kohtaus (pitkittynyt) Päivitetty

Lisätiedot

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.

Lisätiedot