Opas mukauttamiseen mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi. Ammatillisten erityisoppilaitosten (AMEO) julkaisu. 2016. (toim. Eskola Seija ja Männistö Eija)
Opas mukauttamiseen mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi. Ammatillisten erityisoppilaitosten (AMEO) julkaisu. 2016. www.ameo.fi SISÄLTÖ 1 Johdanto... 3 2 Erityistä tukea tarvitsevien opetus... 5 2.1. Osaamisperusteisuus ja yksilölliset opintopolut...5 2.2 Opinto-ohjaus...5 2.2. Opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)...6 2.3. Opiskeluhuolto opintojen tukena...6 2.4 Erityiset opiskelujärjestelyt...7 2.5 Ammatillinen erityisopetus...8 3 Mukauttamisen tarpeen arviointi... 9 3.1 Ohjauksen ja opetuksen avulla T1-tavoitteisiin...9 3.2 Milloin mukauttaminen on tarpeen?...11 4 Mukauttaminen ammatillisessa erityisopetuksessa... 11 4.1 Koulutuksen järjestäjän rooli ja tehtävät mukauttamisessa...11 4.2 Mukauttamisen merkitys...12 4.3 Mukauttamisprosessi...13 4.4 Päätös mukauttamisesta...14 4.5 Mukautettujen tavoitteiden laadinta...15 4.6 Mukautettujen arviointikriteereiden laadinta...16 5 Opetuksen mukauttaminen... 18 6 Opiskelijan arviointi... 20 6.1 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen...20 6.2 Oppimisen arviointi...20 6.3 Osaamisen arviointi...20 6.3 Tutkinnon osan arvosanan ja sanallisen arvioinnin antaminen...23 6.4 Mukauttamispäätöksen purkaminen...23 7 Todistus... 24 7.1 Tutkintotodistus...24 7.2 Todistus osaamisesta...24 8 Jatko-ohjaus... 25 Lähteitä:...27 2
1 JOHDANTO Aleksi suoritti lähes kaikki perusopetuksen oppiaineet yksilöllistetyin tavoittein; hänellä on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia ja hän tarvitsee paljon ohjausta ja tukea eri elämänalueilla. Peruskoulun jälkeen Aleksi kävi Valma-koulutuksen ja siirtyi sen jälkeen opiskelemaan ammatilliseen perustutkintokoulutukseen. Aleksin tavoitteena oli saavuttaa tukitoimien avulla T1-tason ammattitaitovaatimukset, mutta jo alkuvaiheessa mietittiin myös mukauttamisen tarvetta. Aleksi sai runsaasti tukea opintoihinsa, mutta silti T1 tason ammattitaitovaatimukset osassa ammatillisista tutkinnon osista olivat liian vaativia. Jotta Aleksin opinnot voisivat edistyä, keskusteltiin Aleksin ja hänen vanhempiensa kanssa ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden mukauttamisesta. Keskustelun jälkeen tehtiin päätös kahden tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukauttamisesta. Päätös kirjattiin Aleksin HOJKS:aan. Aleksin opiskelun tavoitteeksi asetettiin sellaisen osaamisen hankkiminen, jolla hän työllistyy avustaviin kiinteistönhoidon työtyötehtäviin, erityisesti ulkoalueiden hoitoon. Ammattitaitovaatimuksista painottui traktorin ajotaito ja alalla tarvittavien pienkoneiden korjaukseen osallistuminen. Erityisesti painotettiin sitä, että Aleksi hankkii osaamisen aidoissa työtehtävissä työpaikalla. Tukitoimina Aleksi sai paljon yksilöllistä ohjausta ja opittuja asioita kerrattiin paljon. Tavoitteet ja ohjaus kirjattiin Aleksin HOPS:aan. Yhteiset tutkinnon osat räätälöitiin tukemaan ammatillisia tutkinnon osia.. Mukauttamispäätös tehtiin myös yhdessä yhteisessä tutkinnon osassa (Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen) ja kahdessa yhteisen tutkinnon osa-alueessa (ruotsi ja englanti). Ammatillisessa erityisopetuksessa voidaan poiketa tutkinnon perusteista mukauttamalla ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita sekä osaamisen arviointia siinä määrin, kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä. (L 630/ 19 ). Tällöin opiskelija ei ohjauksesta huolimatta saavuta jossakin tutkinnon osassa tutkinnon perusteissa ilmaistuja T1-tason ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Mukauttaminen tarkoittaa siis ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden sopeuttamista opiskelijan oppimisedellytysten tasolle. Mukauttamista voidaan käyttää tutkintoon johtavassa ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. (Arvioinnin opas 2015) 3
Opas mukauttamiseen mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi. Ammatillisten erityisoppilaitosten (AMEO) julkaisu. 2016. www.ameo.fi Näyttötutkintoina suoritettavissa ammatillisissa perustutkinnoissa, ammattitutkinnoissa ja erikoisammattitutkinnoissa ammattitaitovaatimuksia ja ammattitaitovaatimuksia tai osaamisen arviointia ei voida mukauttaa - erityistä tukea tarvitsevilla tutkinnon suorittajilla on samat ammattitaitovaatimukset kuin muillakin tutkinnon suorittajilla. Koulutuksen ja näyttötutkinnon järjestäjät voivat kuitenkin tukea tutkinnon suorittajaa monin tavoin. Koulutuksen järjestäjän tulee selvittää hakeutujan tarve ohjaukseen ja tukeen, opiskeluvalmiuksia parantaviin opintoihin sekä erityiseen tukeen. Ammattitaidon hankkimisvaiheessa koulutuksen järjestäjä suunnittelee ja toteuttaa tarvittavat ohjaus- ja tukitoimet, erityisen tuen menettelyt ja tarvittaessa järjestää opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja. Tutkintotilaisuuksissa näyttötutkinnon järjestäjä suunnittelee ja toteuttaa mahdollisen erityisen tuen tarpeen mukaiset toimenpiteet. (Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 25.6.2015, Arvioinnin opas 2015, Näyttötutkinto-opas 2015) Tämä opas on tarkoitettu oppilaitosten tueksi mukautettujen ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden laadintaan sekä opetuksen ja osaamisen arvioinnin toteuttamiseen. Opas on koottu ammatillisten erityisoppilaitosten kumppanuusverkoston yhteistyönä. Opas perustuu lainsäädäntöön ja määräyksiin ja oppilaitosten tuottamiin ohjeisiin ja materiaaleihin. Lisäksi pohjana käytetään Opetushallituksen tuottamaa Arvioinnin opasta (2015) ja Erityisopetuksen käsikirja - Ammatillinen peruskoulutus ja aikuiskoulutus (Miettinen 2015). Opas etenee siten, että luvussa kaksi kerrotaan erityistä tukea tarvitsevien opetuksesta, luvussa kolme käsitellään mukauttamisen tarpeen arviointia ja opiskelijan tukemista opetuksen ja ohjauksen avulla T1-tavoitteisiin. Luvussa neljä käsitellään mukauttamisprosessia eri näkökulmista, luvussa viisi kuvataan mukautetun opetuksen toteutusta, luvussa kuusi käsitellään arviointia ja luvussa seitsemän todistuksia. Viimeisessä luvussa käsitellään jatko-ohjausta, joka tulee ottaa huomioon opintojen alusta alkaen. Materiaalin kokoamiseen ja työstämiseen ovat osallistuneet ammatillisten erityisoppilaitosten kumppanuusverkoston (AMEO) eri asiantuntijoita. Aineiston runkoa on käsitelty ja kommentoitu kumppanuusverkoston pedagogisen työryhmän kokouksissa, joihin on osallistunut Pirjo Ruha Ammattiopisto Luovista, Tiina Mäki-Gaetz Validia Ammattiopistosta, Rauni Aaltonen Kiipulan ammattiopistosta, Paula Seraidaris Keskuspuiston ammattiopistosta ja Jaana Myyryläinen Bovallius-ammattiopistosta. Alkuperäisen materiaalin tekstien toimitus on tapahtunut työryhmässä, johon kuuluivat Seija Eskola ja Eija Männistö Validia Ammattiopistosta ja Silja Taipale ja Laura Jauhola Keskuspuiston ammattiopistosta. Mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi virikeaineistoa oppilaitosten käyttöön -materiaali on uudistettu 1.8.2015 voimaan tulleiden määräysten mukaiseksi. Uudistustyöstä ovat vastanneet Seija Eskola ja Eija Männistö Validia Ammattiopistosta. Uudistettua opasta ovat kommentoineet AMEO-verkoston pedagogisen työryhmän jäsenet ja Opetushallituksen asiantuntijat. Opas toimii Kaija Miettisen (2015) tekemän Erityisopetuksen käsikirja - Ammatillinen peruskoulutus ja aikuiskoulutus -julkaisun täydennysosana. 4
2 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS 2.1. Osaamisperusteisuus ja yksilölliset opintopolut Syksyllä 1.8.2015 voimaan tulleiden ammatillisen koulutuksen uudistusten keskeisenä tavoitteena on siirtyä osaamisperusteisuuteen ja tutkinnon osiin perustuvaan rakenteeseen. Tavoitteena on, että ammatillinen koulutus voisi vastata entistä paremmin työelämän ja erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin. Koulutuksen järjestäjillä on laajemmat mahdollisuudet räätälöidä koulutusta alueellisen ja paikallisen työelämän tarpeisiin sekä tarjota opiskelijoille yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja. (Ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa 2015) Osaamisperusteisuus tuo keskiöön opiskelijan yksilöllisen osaamisen ja sen hankkimisen. Osaamisen laajuutta kuvaavat osaamispisteet. Osaamisen arvioinnilla varmistetaan osaamisen laatu. Työelämälähtöisyyttä kehitettäessä vahvistetaan koulutuksen työelämäyhteyksiä sekä työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta sekä tiivistetään yhteistyötä työelämän kanssa. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelmansa siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen. ( L 630 /1998, 14 ). Nämä koulutuksen toteuttamisen tavoitteet ja periaatteet soveltuvat erinomaisesti myös erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintopolun suunnittelun ja toteutukseen. 2.2 Opinto-ohjaus Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998) määrätään, että opiskelijalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa perustutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. Opiskelijalla on lisäksi oikeus henkilökohtaiseen ja muuhun tarpeelliseen opinto-ohjaukseen. Opinto-ohjauksessa tulee huomioida ohjaus opintojen alkaessa, opintojen aikainen ohjaus ja opintojen päättymiseen liittyvä työllistymiseen ja jatko-opintoihin liittyvä ohjaus. Opiskelijan tulee saada opinto-ohjausta myös yksilöllisten valintojen tekemiseen, jotta hän voi suunnitella opiskelunsa omien tavoitteidensa ja valmiuksiensa mukaan. Opinto-ohjaus on koko oppilaitoksen ja jokaisen opettajan opetustyöhön kuuluva vastuu, mutta päävastuu opinto-ohjauksen suunnittelusta on opinto-ohjaajalla. Ohjauksella tarkoitetaan opetukseen ja työpaikalla järjestettävään koulutukseen liittyvää ohjausta. Suunnitelmallisen ja monipuolisen ohjauksen avulla tunnistetaan opiskelijoiden tuen tarpeita ja voidaan tarjota ennaltaehkäisevää tukea. Ohjaustilanteissa voidaan arvioida myös erityisen tuen tarpeita ja tarvittaessa ohjata opiskelijaa erityisen tuen ja erityisopetuksen piiriin. Erityisopetusta saavalla opiskelijalla ohjauksella on keskeinen merkitys opiskelijan opiskelun ja oppimisen tukena. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa päätetään opinto-ohjauksen toteuttamisen yleisistä periaatteista, opinto-ohjaukseen osallistuvien tehtävistä ja työnjaosta sekä linjataan, miten ohjausta toteutetaan henkilökohtaisena, ryhmäohjauksena ja opiskeluun liittyvänä ohjauksena. (Ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa 2015, L 630/1998, 29 ja 29 a ) 5
Opas mukauttamiseen mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi. Ammatillisten erityisoppilaitosten (AMEO) julkaisu. 2016. www.ameo.fi 2.2. Opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Koulutuksen järjestäjän tulee laatia yhdessä opiskelijan kanssa opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin ja valintoihin perustuva henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jota päivitetään opiskelun aikana (L 630/1998, 29 a, A 811/1998, 8 ). Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa päätetään opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnan ja sen päivittämisen periaatteet. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma laaditaan yhdessä opiskelijan ja opettajan sekä tarvittaessa opinto-ohjaajan kanssa sekä työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa työpaikkaohjaajan kanssa. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tavoitteena on tukea opiskelijan omaa suunnittelua ja itseohjautuvuutta sekä sitouttaa ja motivoida opiskeluun koko koulutuksen ajaksi. Sen avulla suunnitellaan ja seurataan oppimisen edistymistä ja oppimisen arviointia. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa, HOPS:ssa ilmenevät mm. opiskelijan yksilölliset valinnaiset tutkinnon osat tai osa-alueet osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ja sen jälkeinen opiskelujen eteneminen osaamisen tavoitteet ja opiskeluvalmiudet osaamisen hankkimismenetelmät ja ajoitus työssäoppiminen, työssäoppimispaikat ja -ajat oppimismenetelmät, oppimisen edistyminen ja oppimisen arviointi osaamisen arviointi mukaan lukien ammattiosaamisen näytöt. Erityisopetuksessa lisäksi: yksilöllinen pedagoginen tuki ja erityiset opetus- ja opiskelujärjestelyt jos ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita on mukautettu, mukautetut tavoitteet, arviointikriteerit ja niiden mukaan suunnitelma oppimisesta, ohjauksesta ja opetuksesta sekä osaamisen arvioinnista Erityisopetuksessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman liitteeksi laitetaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. HOPS:ssa tarkennetaan, miten pedagoginen tuki- ja erityiset opiskelu- ja opetusjärjestelyt toteutetaan ja miten opiskelijan oppiminen ja osaamisen arviointi sekä tuki käytännössä järjestetään. Jos opiskelijan ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita mukautetaan, HOPS:aan kirjataan myös tutkinnon osittain opiskelijan henkilökohtaiset, mukautetut osaamistavoitteet tai ammattitaitovaatimukset sekä kriteerit. Lisäksi kirjataan myös osaamisen hankkimismenetelmät, oppimisympäristöt, tukitoimet, oppimisen arviointi sekä osaamisen arviointi. Ne perustuvat hänen opiskelemansa tutkinnon perusteisiin ja henkilökohtaisiin valmiuksiin ja tavoitteisiin. HOPS:n varmistaa suunnitemallisen erityisen tuen toteutumista arjessa. (L 630/1998, 29 ; Arvioinnin opas 2015, Ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa 2015) 2.3. Opiskeluhuolto opintojen tukena Oppilas- ja opiskeluhuoltolain (1287 / 2013) mukaan opiskeluhuollon tarkoituksena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä. Tavoitteena on myös edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Opiskeluhuolto jaotellaan yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Esteettömät oppimisympäristöt ja varhainen tuki ennaltaehkäisevät myös ongelmien syntymistä ja toisaalta taas yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelut yhdistettynä erityisopetukseen mahdollistavat kokonaisvaltaisen opiskelijan tukemisen. 6
2.4 Erityiset opiskelujärjestelyt Opiskelussa voidaan 21 (20.3.2015/246) myös muulloin kuin erityisopetuksessa poiketa tutkinnon perusteiden mukaisista ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista ja osaamisen arvioinnista, jos: 1) tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ovat olosuhteet tai aikaisemmin hankittu osaaminen huomioiden joiltakin osin opiskelijalle kohtuuttomia; tai 2) poikkeaminen on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. Tavoitteena on, että opiskelija voisi suorittaa tutkinnon, vaikka hän näiden syiden vuoksi ei voisi saavuttaa kaikkia tutkinnon perusteiden mukaisia ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Erityisten opiskelujärjestelyjen käytön tulee olla opiskelijan edellytysten ja edun mukaista. Ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista voidaan poiketa vain siinä määrin, kuin se on välttämätöntä. Opetushallitus voi tutkinnon perusteissa määrätä, miltä osin ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista ei voida poiketa erityisiä opiskelujärjestelyjä käyttämällä. Jos ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poiketaan erityisten opiskelujärjestelyjen perusteella (L630/1998, 21 ), koulutuksen järjestäjä tekee hallinnollisen päätöksen erityisistä opiskelujärjestelyistä ja määrittelee, miltä osin niitä käytetään. Tärkeää on, että huolehditaan opiskelijan oikeudesta saada opetusta omien oppimistavoitteidensa mukaisesti. Erityisten opiskelujärjestelyjen käyttämisestä merkitään viite päättötodistukseen tutkinnon osan arvosanan jälkeen ja selite alaviitteeseen, jossa viitataan lakiin 630/1998, muutos 246/2015, 21. Jos yhteisten tutkinnon osien tai osa-alueiden osaamistavoitteita muutetaan laajuuden osalta, tutkinnon osaan tulee sisällyttää osaamistavoitteita sen laajuutta vastaavasti muilta tutkinnon osaan kuuluvilta osa-alueilla (A 801/2014). Jos erityisjärjestelyjä tarvitaan valinnaisessa ammatillisessa tutkinnon osassa, opiskelijaa voi ohjata myös tutkinnon osaan, jossa hänen on mahdollista saavuttaa keskeiset ammattitaitovaatimukset. Opetushallituksen julkaisussa todistusmalleista (12/2015, 43) on esimerkki erityisten opiskelujärjestelyjen käyttämisestä maahanmuuttajien tai vieraskielisten opiskelijoiden kohdalla toisen kotimaisen kielen opiskelussa. Tuolloin toisen kotimaisen kielen opiskelu oli todettu kohtuuttomaksi ja koulutuksen järjestäjä päätti erityisistä opiskelujärjestelyistä. Opiskelijan suoritti kyseisen tutkinnon osan muita osa-alueita niin, että tutkinnon osan osaamispisteiden mukainen laajuus täyttyi. Päättötodistukseen tämä merkitään viitteellä arvosanan jälkeen ja poikkeaminen alaviitteeseen 1) Tutkinnon osan osa-alueen, toinen kotimainen kieli, osaamistavoitteiden osalta on poikettu ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998, muutos 246/2015) 21 :n perusteella. Opiskelija on suorittanut toisen kotimaisen kielen osa-alueen tilalla xx osp äidinkielen osaamistavoitteita ja/tai xx osp vieraan kielen osaamistavoitteita ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (801/2014) 3 :n perusteella. Sekä tutkintotodistukseen että opintosuoritusrekisteriin merkitään toisen kotimaisen kielen kohdalle alaviite, jossa todetaan poikkeama ko. lain perusteella ja koulutuksen järjestäjä merkitsee alaviitteeseen, onko poikettu 19 a :n ja/tai 21 :n perusteella. (Todistusmallit 2015, 43) Jos ammattitaitovaatimuksista poiketaan ammatillisissa tutkinnon osissa 21 (L 630/1998) mukaisten erityisten opiskelujärjestelyjen vuoksi, opiskelija voi hankkia muuta osaamista, joka auttaa hänen ammatillista kasvuaan ja työllistymistään. Opiskelijan kanssa tulee pohtia vaihtoehtoja, joilla mahdollistetaan työllistyminen alan tehtäviin. Esimerkiksi kuljettajakoulutuksessa erityisten opiskelujärjestelyjen päätöksen perusteella opiskelijan ei tarvitse suorittaa vaarallisten aineiden maantiekuljetuksen ADR-peruskurssista, jolloin hän voi silti työllistyä kuljettajaksi. Tällöin tutkintotodistukseen merkitään tutkinnon osana arvosanan jälkeen viite ja alaviitteeseen poikkeaminen Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten osalta on poikettu ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998, muutos 246/2015) 21 :n perusteella. Opiskelija ei ole suorittanut ADR-ajolupaa. Mutta opiskelija saa muuten normaalin tutkintotodistuksen. 7
Opas mukauttamiseen mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi. Ammatillisten erityisoppilaitosten (AMEO) julkaisu. 2016. www.ameo.fi 2.5 Ammatillinen erityisopetus Ammatillisen erityisopetuksen määräykset uudistuivat 1.8.2015. Laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998) ammatillinen erityisopetus määritellään seuraavasti: Oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Erityisopetuksella tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä. Erityisopetuksen tavoitteena on, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Erityisopetuksessa voidaan poiketa tutkinnon perusteista mukauttamalla ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita sekä osaamisen arviointia siinä määrin, kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä. (L 630/ 1998, 19 ). Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijan opetuksen järjestämisestä erityisopetuksena sekä mukauttamisesta. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia erityisopetuksen toteuttamiseksi opiskelijalle henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, jota päivitetään tarvittaessa. Opiskelijaa ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa tulee kuulla ennen edellä mainituista asioista päättämistä ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman vahvistamista.(l630 /1998, 20 ) Uudessa määritelmässä korostuvat suunnitelmallinen pedagoginen tuki ja erityispedagogiset ratkaisut. Tällöin erityisopetuksen kytkeminen arkeen ja jokaisen opettajan toimintaan on tärkeää. Laissa painotetaan myös päätöksiä erityisopetuksesta ja mukauttamisesta. Erityisopetuksessa pyritään ensisijaisesti siihen, että opiskelija suorittaa perustutkinnon niiden perusteissa määriteltyjen ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden sekä arviointikriteereiden mukaisesti yksilöllisesti suunnitellun tuen ja ohjauksen sekä erityisjärjestelyjen avulla. Koulutuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelmassaan erityisopetuksen järjestämiseen liittyvistä yleisistä periaatteista, yhteistyötahoista sekä opiskelijoille tarjottavista tuki- ja asiantuntijapalveluista. Siinä myös päätetään henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadinnan periaatteista ja menettelytavoista sekä siitä, miten erityisopetuksen antamisesta päätetään. Koulutuksen järjestäjä määrittelee opetussuunnitelmassaan, millaista pedagogista tukea opiskelijoille annetaan ja millaisia erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä toteutetaan. Samoin koulutuksen järjestäjä ohjeistaa, miten opiskelijan tuen tarve tunnistetaan, miten HOJKS laaditaan ja miten suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista seurataan ja suunnitelmaa muutetaan tarvittaessa. Erityisopetuksen tavoitteena on opiskelijan kokonaisvaltainen tukeminen, ja siksi hyvään erityisopetukseen liittyy myös opiskeluhuollon tuki sekä tarvittaessa yhteistyö kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa. (Ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa 2015) Ammatillisen erityisopetuksen toteuttamisesta tarkempaa tietoa on Kaija Miettisen (2015) kirjoittamassa Erityisopetuksen käsikirja - ammatillinen peruskoulutus ja aikuiskoulutus. Tässä oppaassa erityisopetuksen toteuttamista tarkastellaan mukauttamisen näkökulmasta. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) sisältö on määritelty valtioneuvoston asetuksessa 8 (A 811/ 1998, muutos 329/2015). Erityisopetusta saavan opiskelijan HOJKS:ssa tulee ilmetä seuraavat asiat: 1) tiedot suoritettavasta tutkinnosta tai koulutuksesta 2) päätös opetuksen järjestämisestä erityisopetuksena (jos koulutusta ei järjestetä erityisopetuksen erityistehtävän perusteella) 3) millä perusteella opetus annetaan erityisopetuksena 4) koulutuksen suoritusaika 5) päätös tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden taikka osaamisen arvioinnin mukauttamisesta 6) opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, josta ilmenee, - tiedot erityisopetuksen järjestämiseen liittyvästä pedagogisesta tuesta sekä erityisistä opetus- ja opiskelujärjestelyistä - miten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita taikka osaamisen arviointia on mukautettu 7) mitä lain opintososiaalisia etuja opetuksessa tai sen yhteydessä annetaan sekä 8) mitä muita henkilökohtaisia palvelu- ja tukitoimia opiskelija saa. HOJKS laaditaan yhteistyössä opiskelijan, tarvittaessa hänen huoltajansa, aikaisemman koulun edustajien sekä opettajien ja opiskeluhuollon asiantuntijoiden kanssa ja sitä päivitetään säännöllisesti. HOJKSiin sisältyy päätös mukauttamisesta, jota kuvataan tarkemmin luvussa 4.4. Se on kuitenkin oltava erillinen päätös, josta ilmenee muutoksenhakuun liittyvät tiedot. Henkilökohtaiset mukautetut tavoitteet ja arviointikriteerit sekä opetuksen, oppimisen ja arvioinnin toteuttamisen suunnitelma ja seuranta kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. 8
3 MUKAUTTAMISEN TARPEEN ARVIOINTI 3.1 Ohjauksen ja opetuksen avulla T1-tavoitteisiin Ammatillisessa erityisopetuksessa pyritään ensisijaisesti siihen, että opiskelija voi saavuttaa ohjauksen ja tuen avulla tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Tämä tarkoittaa yksilöllisiä opetusjärjestelyjä ja -menetelmiä, oppimisympäristöjä ja ohjausta sekä arvioinnin erityisjärjestelyjä. Tuen suunnittelu on hyvä tehdä yhteistyönä opiskelijan, opettajien, erityisopettajan, huoltajien ja mahdollisesti muiden tahojen kanssa. Erilaiset opinto-ohjauksen, erityisopetuksen ja tuen muodot ovat osa opetusta, eivätkä ne edellytä mukauttamista. Oppimisen tukemiseksi voi antaa ajoittain paljonkin ohjausta, tukea ja aikaa. Opiskelijan yksilöllisenä tavoitteena voi olla keskeisten ammattitaitovaatimusten saavuttaminen, jolloin tavoitellaan T1-tason osaamista. Opiskeluun ja tavoitteen saavuttamiseen voidaan käyttää enemmän aikaa ja monipuolisia menetelmiä. Tällöin ei ole kyse mukauttamisesta. Mukauttamista ei ole myöskään se, että opiskelija käyttää useita harjoituskertoja tai erilaisia oppimismenetelmiä ja ympäristöjä saavuttaakseen tavoitteet. Mukauttamisen perusteeksi eivät käy myöskään runsaista poissaoloista johtuvat huonot oppimistulokset, joiden syynä ei ole opiskelijan oppimiskyvyn puute. Näissä tapauksissa opiskelijan opintojen edistymistä tuetaan muilla keinoilla. Mukauttamisen tarvetta arvioidaan huomioiden opiskelijan tilanne ja tutkinnon T1 tason arviointikriteerit; voidaanko ne saavuttaa opetusta yksilöllistämällä ja erityisopetuksen tuella. Tutkintorakenteen joustot mahdollistavat myös esimerkiksi valinnaisten tutkinnon osien käyttämisen siten, että ne tukevat opiskelijan suoriutumista yleisten tavoitteiden mukaisesti. Valinnaisuuden avulla opiskelijan on mahdollista syventää, laajentaa tai täydentää osaamistaan. Osaamisen hankkimisen ja osoittamisen yksilöllisiä vaihtoehtoja on runsaasti. Niiden valintaan vaikuttavat opiskelijaan liittyvät tekijät: vahvuudet, tavoitteet, tuen tarpeet, koulutuksen järjestäjän mahdollisuudet toteuttaa yksilöllisiä polkuja sekä alueelliset mahdollisuudet. Alla olevassa kuvassa on esimerkkejä yksilöllisistä ratkaisuista, opintopolkuvaihtoehdoista ja opiskelu- ja opetusjärjestelyistä. Tutkinnon muodostuminen Toteutustapa: oppilaitosmuotoinen, oppisopimus, aikuiskoulutus, tutkinnon osittain Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ympäristöt Aika Kesto, ajoitus ja sijoittelu, Työssäoppiminen Työpaikka, järjestelyt, ohjaus, tavoitteet, kesto Ohjaus- ja opetusmenetelmät Materiaalit ja välineet Ohjaus - määrä, ajoitus, laatu, toteutustapa, toimija Ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet Opiskelu-järjestelyt - yksilö- tai pienryhmäohjaus, ammattimies/ ohjaaja, integrointi Opiskeluhuollon palvelut Työllistymisen vaihtoehdot ja tuki Oppilaitoksen ulkopuoliset tukitoimet Osaamisen arviointi Kuvio 1. Esimerkkejä yksilöllisistä opintopoluista ja opiskelu- ja opetusjärjestelyistä 9
Opas mukauttamiseen mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi. Ammatillisten erityisoppilaitosten (AMEO) julkaisu. 2016. www.ameo.fi Opetuksessa ja ohjauksessa sekä arvioinnissa voidaan käyttää opiskelijan tarpeiden mukaan erilaisia keinoja ja menetelmiä ilman, että tarvitaan mukauttamispäätöstä. Näitä ovat esim. seuraavat opetuksen ja ohjaksen yksilöllistämisen ja eriyttämisen keinot: Yleisesti opetuksessa käytettäviä oppimisen tukemisen keinoja ohjeet mahdollisimman lyhyitä ja selkeitä (selkokielisyys) ohjeet asteittain, jaksoittain, välivaiheittain ohjeet toistetaan ja näytetään kirjallisina selvennetään käsitteitä ja vierasperäisiä sanoja tuntimateriaali annetaan etukäteen kuunteleminen ja kirjoittaminen eri aikaan eri aistien käyttö (kuulo, näkö, tunto, maku, haju, liike) palaute oppimistehtävistä työvaltainen oppiminen ja opetus rinnakkais-/samanaikaisopetus mahdollisuuksien mukaan toiminnallisten oppimis- ja opetusmenetelmien käyttö mahdollisimman rauhallinen oppimisympäristö (äänet, valot, järjestys/siisteys) työskentelyn tauottaminen toiminnan ohjauksen tukeminen (aloittaminen, tekeminen, valmiiksi saaminen, tarkistaminen) Tukikeinoja lukemiseen, kirjoittamiseen ja kielten oppimiseen opiskelutekniikoiden ohjaaminen (mind map, värien käyttö, strukturointi) tekstin alleviivaus/huomiokynän käyttö kuvien käyttö tekstin ohella äänikirjojen käyttö opetusmateriaalien muokkaaminen (fontti 12-14 esim. Arial, riviväli harva 1,5 ja palstoittaminen) oppituntien muistiinpanot etukäteen opiskelijalle tehtävien/tekstien ääneen luku Tukikeinoja matematiikan oppimiseen peruslaskutoimitusten kertaaminen tehtävien looginen eteneminen huolimattomuusvirheiden tarkistaminen sanallisten tehtävien selittäminen eri tavoin ja sanoin sanallisten tehtävien lukeminen ääneen vaikeiden käsitteiden selittäminen eri tavoin ja sanoin havainnollistaminen (konkreettisten esineiden käyttö) toiminnallinen matematiikka Tuki työssäoppimisessa sopivan työpaikan löytäminen tuki työpaikkaohjaajalle opiskelijan ohjaukseen opiskeluhuollon konsultointi tarvittaessa opiskelijan perehdytys (mm. työpaikka, työvälineet, työtoveri, työpaikan tavat ja kulttuuri) näyttösuunnitelman tarkennus suulliset ja kirjalliset selkokieliset ohjeet mahdollisuus harjoitella ja kerrata opittavia asioita osaamisen kartoittamista, opitun arviointia kannustusta opitun varmistamista ja keskustelua opiskelijan kanssa tarvittaessa lisäohjausta ja harjoittelua ohjeiden ja tehtävien täsmentäminen ja selventäminen, vaikean vaiheen yli ohjaaminen kysymysten avulla tuki työyhteisössä toimimiseen lisäohjauskäynnit työssäoppimispaikalle opiskelijoiden keskinäinen vertaistuki sanallinen arviointi Oppimisen arviointi suullinen palaute ja keskustelu kirjallisten tehtävien vähentäminen oppimistehtävien osittaminen kirjallisten oppimistehtävien täydentäminen suullisesti tai visuaalisesti toiminnallisten menetelmien ja tehtävien käyttö lisäajan antaminen oppimistehtävien ja kokeiden tekemiseen oppimistehtävien suorittaminen pari-, ryhmä- tai kotitehtävinä Osaamisen arviointi opiskelijan valmentaminen esim. kirjallisten ohjeiden läpikäyminen, harjoittelu ja keskustelu opiskelijan kanssa tekemällä oppimisen ja näyttämisen korostaminen näyttösuunnitelman tarkennus kolmikantaisesti tarvittaessa yksilöllinen uusintanäyttö monipuolisten arviointimenetelmien käyttäminen mm. portfolio Kuvio 2. Esimerkkejä opetuksen ja ohjauksen menetelmistä ja tukikeinoista 10
3.2 Milloin mukauttaminen on tarpeen? Mukauttamisen tarve tulee arvioida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mukauttamisen tarpeen arviointi voi tulla ajankohtaiseksi jo heti opiskelujen alussa opiskelijasta saatujen taustatietojen ja/ tai opiskelutilan-teissa tehtyjen havainto- ja menestymistietojen perusteella. Jos mukautusta suunnitellaan tehtäväksi jo koulutuksen alkaessa, opiskelijan pitää toimittaa tarpeelliset dokumentit ja mahdolliset moniammatilliset lausunnot (kuten aikaisempi HOJKS, lääkärintodistus, psykologiset testit) mukauttamispäätöksen perusteeksi. Mikäli näiden perusteella voidaan olettaa, että opiskelija ei tavoita T1- tason osaamista tutkinnon osassa tai osa-alueessa, opiskelija voi aloittaa opintonsa suoraan mukautetuin tavoittein. On kuitenkin huomioitava, että peruskoulussa yksilöllistetyn oppimäärän joissakin aineissa suorittanut nuori voi varsin hyvin suoriutua yleisten ammattitaitovaatimusten mukaisesti ammatillisen koulutuksen oppimisympäristössä. Arvioinnin oppaassa (2015) todetaan, että epävarmoissa tapauksissa toteutetaan opetusta perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden pohjalta. Opiskelun aikana havainnoidaan opiskelun edistymistä ja vasta tarvittaessa mukautetaan ammattitaitovaatimuksia, osaamistavoitteita ja arviointikriteereitä. Jos opettajalla herää huoli opiskelijan mahdollisuuksista saavuttaa T1-tason tavoitteet jossakin tutkinnon osassa, tulee keskustelu aloittaa mahdollisimman nopeasti opiskelijan, vastuuopettajan/muiden opettajien ja erityisopettajan kanssa. Mukauttamisen tarpeen arviointiin on hyvä ottaa mukaan opiskelijan huoltaja, jolloin voidaan käydä keskustelua opiskelijan kouluhistoriasta ja jo mahdollisista todennetuista oppimisen vaikeuksista. Mukauttamisen tarpeen arviointi pohjautuu yleensä opettajien havaintoihin, opiskelijan oppimisen seurantaan, erilaisiin oppimisen arviointimenetelmien ja kartoitusten tuloksiin tai toimitettuihin dokumentteihin ja asiantuntijalausuntoihin. Kun mietitään mukauttamisen tarvetta, tarkastellaan yksittäisen ammattitaitovaatimuksen merkitystä suhteessa tutkinnon osan edellyttämään keskeiseen osaamiseen T1-tasolla. Jos opiskelijan taidot eivät riitä keskeiseltä osaamiselta T1-tasolle, tutkinnon osa mukautetaan. Tutkinnon osan tavoitteita ei tarvitse mukauttaa, jos osaaminen ei ole oleellista työn tekemisen kannalta. Esimerkiksi jos opiskelija ei saavuta liiketalouden perustutkinnon Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisalan vieraan kielen (englanti) ammattitaitovaatimuksia, tutkinnon osan tavoitteita ei tarvitse mukauttaa, koska ammattitaitovaatimus ei ole työprosessin hallinnan kannalta keskeinen. 4 MUKAUTTAMINEN AMMATILLISESSA ERITYISOPETUKSESSA 4.1 Koulutuksen järjestäjän rooli ja tehtävät mukauttamisessa Koulutuksen järjestäjä tekee osana opetussuunnitelman yhteistä osaa erityisopetuksen suunnitelman, jossa määrittelee erityisopetuksen periaatteet ja resurssit. Siihen sisältyen koulutuksen järjestäjä kuvaa myös ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden, opetuksen ja arvioinnin mukauttamisen periaatteet ja käytännöt. Tämä tarkoittaa muun muassa seuraavien toimintatapojen kuvausta mukauttamisen tarpeen arviointi tiedottaminen ja kuulemismenettely mukautuspäätös mukautettujen ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden laadinta sekä arviointikriteereiden laadinta mukautetun oppimisen ja opetuksen toteuttamisen käytännöt (pedagoginen tuki, erityiset opetus- ja opiskelujärjestelyt, muut palvelut ja tukitoimet) oppimisen arvioinnin käytännöt osaamisen arviointi ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen sekä sanallisen arvioinnin toteuttaminen muut tuki- ja erityispalvelut eri toimijoiden vastuut ja tehtävät Mukauttamisen prosessi on tärkeä kytkeä HOJKS- ja HOPS-prosessiin. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on määrittää myös mukauttamisen toteuttamisen edellyttämät resurssit ja perehdyttää henkilöstö mukauttamisen toteuttamiseen. 11
Opas mukauttamiseen mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi. Ammatillisten erityisoppilaitosten (AMEO) julkaisu. 2016. www.ameo.fi 4.2 Mukauttamisen merkitys Mukautus antaa opiskelijalle yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella ja sijoittua osaamistaan vastaavaan työhön. Mukauttaminen voi vaikuttaa kuitenkin opiskelijan työllistymiseen ja jatko-opiskeluun pääsemiseen ja niissä menestymiseen. Tämä on tiedotettava myös opiskelijalle ja huoltajalle. Opiskelija ei ehkä saavuta osaamista kaikkiin alan työtehtäviin, jolloin työtehtävät voivat olla rajattuja tai avustavia ja työllistyminen voi olla haastavaa. Mukauttaminen ei vaikuta muodolliseen jatko-opintokelpoisuuteen, mutta koulutuksen järjestäjä voi valinnassa harkita opiskelijaksi ottamista. Mukauttaminen voi vaikuttaa myös jatko-opinnoissa pärjäämiseen. Mukauttamista tulee harkita myös opiskelijan oikeusturvan kannalta. Ennen mukauttamista on kuultava opiskelijaa ja alle 18-vuotiaan huoltajaa. Koska kyse on erityisopetuksesta, keskustelu on luontevaa käydä HOJKS-prosessin yhteydessä. Toisaalta mukautuksen ei tarvitse olla lopullinen ja päätös tulee tarvittaessa myös purkaa. Mukauttamistarpeen arviointi ja päätöksenteko myös sen purkaminen voi tapahtua monessa opiskeluvaiheessa: ennen tutkinnon osan alkua, opiskelun alussa tai vielä opiskelun aikana. Oleellista on, että oppimista havainnoidaan ja opiskelusuunnitelmaa muutetaan tarpeen mukaan Joissain tutkinnon perusteissa on erikseen määritelty tutkinnon osat, joiden ammattitaitovaatimuksia ei voi mukauttaa, jos opiskelija haluaa saada tutkintotodistuksen. Esimerkiksi jos sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta lähihoitajan Hoito- ja huolenpito tutkinnon osan lääkehoito ammattitaitovaatimuksia mukautetaan, ei opiskelija voi saada tutkintotodistusta vaan todistuksen suoriteutuista tutkinnon osista ja kuvauksen osaamisesta. Opiskelijaa pyritään ensisijaisesti lääkehoidon opetuksessakin tukemaan monipuolisella ohjauksella, lisäajalla ja muilla tukitoimilla, jotta hän saavuttaisi hyväksyttävän tason. Sen sijaan esimerkiksi Kasvun tukeminen ja ohjaus voidaan mukauttaa ja silti opiskelija saa tutkintotodistuksen. Opiskelijaa voidaan ohjata myös valitsemaan ammatillista valinnaisista tutkinnon osista sellaiset tutkinnon osat, joissa hänen on mahdollista saavuttaa T1 tason ammattitaitovaatimukset. Esimerkiksi logistiikan perustutkinnon yhdessä osaamisalassa: Kuljetuspalveluiden koulutusohjelmissa kuljettajalta vaaditaan ajokorttiasetuksen edellyttämä ajokortti ja kuljetusalan perustason ammattipätevyyskoulutus. Jos opiskelija ei suoriudu näistä, hänet voidaan ohjata valitsemaan toinen logistiikan perustutkinnon osaamisala, jossa tätä ammattitaitovaatimusta ei ole. Kun opintoihin tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, ns. SORA-tutkinnoissa on arvioiva opiskelijan valmiudet käytännön työn edellyttämiin turvallisuusvaatimuksiin. Tällöin arvioidaan opiskelijaksi otettaessa, onko henkilö terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opiskeluun liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen siten kuin tutkintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät. Ensisijaisesti arvioidaan kuitenkin, voidaanko esteet poistaa kohtuullisin tukitoimin ja voiko opiskelija saavuttaa tutkinnonperusteiden mukaiset käytännön työhön liittyvät turvallisuusvaatimukset erilaisin tukitoimin. Terveydentilan merkitystä on kuitenkin arvioitava suhteessa opiskelijan vahvuuksiin, koulutuksen järjestäjän mahdollisuuksiin toteuttaa opetusta monipuolisin menetelmin ja tukitoimin ja oppilaitoksen ulkopuolisten palveluiden hyödyntämiseen. On huomioitava myös tutkinnon antamat vaihtoehdot yksilöllisiin opintoja työllistymispolkuihin. (L 630/1998, 27 ja A 811/1998, 16, Koulutuksen järjestäjille keinoja puuttua opiskeluun soveltumattomuuteen; Uudistettu opas SORA- säännösten ja määräysten toimeenpanoon ammattikoulutuksessa 2015.) 1) humanistisella ja kasvatusalalla lapsi- ja perhetyön perustutkinto, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto sekä viittomakielisen ohjauksen perustutkinto; 2) tekniikan ja liikenteen alalla lentokoneasennuksen perustutkinto, lennonjohdon perustutkinto, logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelujen koulutusohjelma ja lentoasemapalvelujen koulutusohjelma, rakennusalan perustutkinnon maanrakennus-koneenkuljetuksen koulutusohjelma sekä merenkulkualan perustutkinto; 3) luonnonvara- ja ympäristöalalla metsäalan perustutkinnon metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelma sekä luonto- ja ym-päristöalan perustutkinnon ympäristöalan koulutusohjelma; 4) sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, hammastekniikan perustutkinto, lääkealan perus-tutkinto sekä liikunnanohjauksen perustutkinto. Edellä mainittujen tutkintojen osalta on terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimukset sisällytetty ammatillisten perustutkintojen perusteisiin. 12
4.3 Mukauttamisprosessi Mukauttaminen tarkoittaa opetuksen ja oppimistavoitteiden sopeuttamista opiskelijan oppimisedellytysten mukaisiksi. Mukauttamisprosessi on myös hallinnollinen prosessi, jossa kuulemismenettely ja mukautuspäätös selkiyttävät toimintaa ja toisaalta mahdollistavat muutoksenhakumenettelyn. Mukauttaminen edellyttää aina myös päätöstä erityisopetuksesta. Mukauttaminen vaikuttaa osaamistavoitteiden lisäksi opetukseen ja arviointiin. Mukauttaminen on yksilöllinen prosessi, jossa opiskelijan saa opiskella valmiuksiensa ja tavoitteidensa mukaisesti yksilöllisesti suunnitellun tuen ja oppimis- ja opetusjärjestelyjen avulla. Jatkuvan oppimisen arvioinnin avulla seurataan tavoitteiden toteutumista ja tarvittaessa puretaan mukauttamispäätös, jos opiskelijan osaaminen yltää T1 kriteereiden tasolle. Myös osaamisen arviointi toteutetaan yksilöllisesti ja todistukseen kirjoitetaan kuvaus osaamisesta. On erityisen tärkeää, että kaikki opiskelijaa opettavat ja ohjaavat henkilöt tietävät opiskelijan mukautetut ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja opetus toteutetaan mukautettujen tavoitteiden mukaisesti. (Arvioinnin opas 2015). Jotta mukauttaminen onnistuu käytännössä, se edellyttää riittävää erityisopetuksen osaamista ja tuen toteuttamisen koordinointia. Seuraavassa kuvassa on kerrottu mukauttamisen prosessi kokonaisuutena. Mukautuksen tarpeen arviointi Mukautuspäätös ja mukautettujen tavoitteiden laatiminen Tiedottaminen, opiskelijan (huoltajan) kuuleminen ja päätös mukauttamisesta Kirjaaminen Hojksiin ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen Mukautettujen arviointikriteereiden laatiminen ja mukautetun opetuksen/ opiskelun sekä arvioinnin suunnittelu HOPS Mukautetun opetuksen toteuttaminen ja oppimisen arviointi HOPS Kuvio 3. Mukauttamisprosessi Osaamisen arviointi: arvioijien perehdyttäminen, osaamisen arvioinnin toteuttaminen, ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteuttaminen, mukautettujen arviointikriteereiden käyttö Tutkinnon osan arvosanan antaminen ja sanallinen arviointi Todistus ja jatko-ohjaus Näyttötodistus; numero ja sanallinen arvio, Päättötodistus numero(m-viite) ja sanallinen kuvaus Työllistymisen tuki ja ohjaus erityispalvelujen käyttöön 13
Opas mukauttamiseen mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi. Ammatillisten erityisoppilaitosten (AMEO) julkaisu. 2016. www.ameo.fi 4.4 Päätös mukauttamisesta Mukauttaminen tehdään aina tutkinnon osittain tai yhteisissä tutkinnon osissa voidaan mukauttaa myös tutkinnon osan osa-alueita. Mukauttamisesta on tehtävä aina päätös. Mukauttaminen edellyttää myös päätöstä opetuksen antamisesta erityisopetuksena ja henkilökohtaisen erityisopetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tekemistä (HOJKS). Mukauttamispäätös on hallinnollinen päätös, ja ennen päätöksen tekemistä on kuultava opiskelijaa ja alaikäisen opiskelijan huoltajaa. Oppilaitoksissa on erilaisia käytäntöjä mukauttamispäätöksen tekemistä varten. Tärkeää on määritellä opetussuunnitelman yhteisen osan erityisopetussuunnitelmassa, miten mukauttamisprosessi etenee käytännössä, kenen vastuulla mukautusesityksen ja muiden mukautukseen liittyvien toimenpiteiden tekeminen on, kuka tekee päätöksen ja miten päätös ja toimenpiteet dokumentoidaan. Kun opiskelijaa ja huoltajaa kuullaan, on tärkeää varmistaa, että he ymmärtävät, miten tutkinnon osan tai useamman tutkinnon osan mukauttaminen saattaa vaikuttaa esimerkiksi työllistymiseen, jatko-opintoiin pääsemiseen tai niissä menestymiseen. Keskustelussa on hyvä miettiä yhdessä myös realistisesti opiskelijan mahdollisia jatko-opintoja ja työllistymismahdollisuuksia. Tieto päätöksestä toimitetaan opiskelijalle ja huoltajalle. Mukautuspäätökseen liitetään valitusosoitus ja tieto miten päätökseen haetaan muutosta. (huom. sama käytäntö myös mukautuksen purkupäätöksen yhteydessä) Opetushallituksen laatimassa arvioinnin oppaassa (2015) on kuvattu mukautetun opetuksen toteuttamista erityisopetuksessa seuraavalla kuviolla. Kuviota on täydennetty tilanteella, jolloin opiskelija osaaminen on jäänyt olennaisilta osilta puutteelliseksi. Mukauttamispäätös tehdään yleensä opintojen jo alettua. Uusi opiskelija aloittaa pääsääntöisesti tutkinnon ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden mukaisesti Päätös erityisopetuksesta HOJKS Päätös mukauttamisesta Opiskelu tutkinnon perusteiden mukaisesti Opiskelu mukautettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden mukaisesti Muutos perustuu arviointiin, havaintoihin ja testeihin Jos osaaminen jää olennaisilta osin puutteelliseksi Tutkintotodistus Tutkintotodistus, joka sisältää mukautettuja tutkinnon osia Todistus suoriteutuista tutkinnon osista Todistus osaamisesta Kuvio 4. Tutkinnon suorittaminen erityisopetuksena (Arvioinnin opas 2015:9, mukaillen) 14
4.5 Mukautettujen tavoitteiden laadinta Opiskelijan henkilökohtaiset, mukautetut ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet perustuvat hänen opiskelemansa tutkinnon perusteisiin. Mukauttaminen voidaan tehdä joko yhden tai useamman tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia mukauttamalla. Yhteisissä tutkinnon osissa mukautetut tavoitteet laaditaan yleensä osa-alueittain. Mukauttaminen on luonteeltaan yksilöllistä. Opiskelijalle laaditaan tutkinnon osittain henkilökohtaiset mukautetut ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet. Tavoitteiden laadinnassa huomioidaan opiskelijan vahvuudet ja rajoitteet huomioiden sekä työllistymiseen ja jatkosuunnitelmiin liittyvät tavoitteet. Tavoitteet kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan, joka liitetään opiskelijan HOJKSiin. Mukauttaminen voi olla laadullista, määrällistä tai molempia. Määrällisessä mukauttamisessa tutkinnon osan osaamistavoitteita ja ammattitaitovaatimuksia vähennetään tai kavennetaan. Oleellista on keskittyä opiskelijan työllistymisen kannalta keskeisimpien työtehtävien oppimiseen. Näiden työtehtävien osalta on kuitenkin huomioitava riittävä työturvallisuuden hallinta. Laadullisessa mukauttamisessa työn tekemisen itsenäisyys vähenee ja ohjaus työtehtäviin lisääntyy. Tällöin osaamistavoitteita ja ammattitaitovaatimuksia kuvatessa käytetään usein termejä ohjattuna, tuettuna, avustettuna. Arvioinnin kohteet ja tasot (mukauteltu Mykrä 2004, täyd. Hätönen 2010) Kiitettävä 3 Hyvä 2 Tyydyttävä 1 Kiitettävä 3 mukautettu Työprosessin hallinta Hyvä 2 mukautettu Työn perustajana olevan tiedon hallinta Tyydyttävä1 mukautettu Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalien hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintaan Kuvio 5. Arvioinnin kohteet ja tasot 15
Opas mukauttamiseen mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi. Ammatillisten erityisoppilaitosten (AMEO) julkaisu. 2016. www.ameo.fi 4.6 Mukautettujen arviointikriteereiden laadinta Opiskelijan henkilökohtaisten mukautettujen ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden pohjalta laaditaan arviointikriteerit, joissa lähtökohtana on tutkinnon perusteissa kuvattu T1-tason osaaminen. Arviointiasteikko on sama kuin yleensä käytössä oleva mukautettu kiitettävä K3 mukautettu hyvä H2 ja mukautettu tyydyttävä T1. Mukautetun kiitettävän tason ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet ovat alle T1 -tason vaatimusten. Oppilaitoksessa voidaan laatia myös ohjeelliset mukautetut arviointikriteerit, joita voidaan hyödyntää henkilökohtaisten kriteerien laadinnassa (liite). Opiskelijan yksilöllisiä tavoitteita ja arviointikriteerejä laadittaessa on tärkeää huomioida se, miten opiskelija saa työllistymisensä kannalta riittävät tiedot ja taidot. Arviointikriteereissä kuvataan määrällistä mukauttamista (ammattitaitovaatimusten vähentäminen ja keskeiseen keskittyminen) tai/ ja laadullista mukauttamista (ohjauksen ja tuen määrää kasvattaminen ja itsenäistä työskentelyn osuuden vähentyminen sekä toimintaympäristön muuttaminen). Kuviossa 6 olevassa on selkiytetty mukautettujen arviointikriteereiden laadintaa T 1 Tyydyttävä Opiskelija toimii tutuissa työtehtävissä, työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä, mutta hän tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista ohjausta. Hän käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja ja tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa. Ammatillinen osaaminen syvenee ja laajenee K 3 M) Kiitettävä mukautettu Opiskelija työskentelee tutuissa, toistuvissa työtehtävissä ohjauksen saatuaan. Joitakin tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita on kavennettu ja opiskeltavan sisällön määrää on vähennetty. Opiskelijan osaaminen on kapea-alaisempaa. Työturvallisuuteen liittyviä ammattitaitovaatimuksia opiskelija hallitsee vähintään T1- tasoisesti suhteessa työtehtäviin. Opiskelija työllistyy esimerkiksi tavallisille työpaikoille yksilöllisesti muokattuihin tai avustaviin työtehtäviin. H 2 M) Hyvä mukautettu Opiskelija työskentelee yksilöllisesti suunnitelluissa työtehtävissä ohjattuna Useita tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita on kavennettu ja opiskeltavan sisällön määrää on vähennetty. Opiskelija hallitsee kapea-alaisesti tutkinnon osan keskeisiä ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Opiskelija hallitsee työturvallisuuteen liittyviä ammattitaitovaatimuksia vähintään T1- tasoisesti suhteessa työtehtäviin. Opiskelija työllistyy tuettuna esimerkiksi avotyöhön tai työ- ja toimintakeskuksiin. T 1 M) Tyydyttävä mukautettu Opiskelija työskentelee jatkuvasti ohjattuna, avustettuna tai työparin kanssa. Lähes kaikkia tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita on kavennettu ja opiskeltavan sisällön määrää on vähennetty. Opiskelija hallitsee tutkinnon osan keskeisiä ammattitaitovaatimuksia ja tavoitteita vain joiltakin osin. Myös työturvallisuuden itsenäisessä hallinnassa on puutteita. Usein on mietittävä rajaa sen suhteen, voiko opiskelija saada tutkintotodistusta vai saako hän todistuksen osaamisesta. Opiskelija työllistyy esimerkiksi työ- ja toimintakeskuksiin. Ohjauksen ja tuen määrä kasvaa Kuvio 6. Mukautettujen arviointikriteereiden laadinta Tutkinnon perusteissa määritellään T1-tasolla osaamisen lisäksi ohjauksen määrää. Eri tutkinnoissa ja tutkinnon osissa voi olla erilaisia määritelmiä, joten mukautustarpeen arvioinnin yhteydessä tarkastellaan kyseisen tutkinnon perusteisiin liittyviä ohjauksen määritteitä. T1-tason kriteereissä voi olla maininta ohjeistettuna, ohjeiden mukaan tai ei lainkaan mainintaa ohjauksesta. Arvioinnin oppaassa avataan teemaa siten, että tyydyttävän tason osaamisessa määritelty ohjaus ei ole jatkuvaa, vaan jokaisessa työssä on jokin tai joitakin vaikeita kohtia, joista suoriutuakseen tyydyttävän tason opiskelija tai tutkinnon suorittaja tarvitsee ohjausta. On siis erotettava jatkuvan ohjauksen ja ajoittaisen ohjauksen ero ja näiden kahden ohjauksen vaikutus annettavaan arvosanaan. 16
Tyydyttävä taso on määritelty niin, että sen saavuttaessaan opiskelija tai tutkinnon suorittaja pystyy työllistymään alan perustehtäviin ja erikoistumisalansa työhön. Monille opiskelijoille tyydyttävän tason osaamisen saavuttaminen on jo varsin vaativa tehtävä. (Arvioinnin opas, s. 45.) Työllistymistä ajatellen T1-tason arvioinnin saavuttava opiskelija työllistyy kuitenkin useimmiten avoimille työmarkkinoille. Mukautetuin ammattitaitovaatimuksin opinnot suorittanut opiskelija työllistyy usein avustaviin tai rajattuihin tehtäviin tai tuettuun työhön. Esimerkki yhden arviointikohteen arviointikriteereiden mukauttamisesta, matematiikka Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 M Kiitettävä K3 M Hyvä H2 M Tyydyttävä T1 Opiskelija Peruslaskutoimitukset, prosenttilaskenta ja mittayksikkömuunnokset sekä matemaattiset peruskäsitteet ja esitystavat suorittaa työtehtäviin liittyvät rutiininomaiset laskutoimitukset ja tuntee keskeisimmät matemaattiset käsitteet ja esitystavat suorittaa työtehtäviin liittyvät tutut rutiininomaiset laskutoimitukset ja tuntee alalla käytetyimmät matemaattiset käsitteet ja esitystavat suorittaa ohjattuna työtehtäviin liittyvät tutut rutiininomaiset laskutoimitukset ja tuntee ohjattuna joitakin alalla käytettyjä matemaattisia käsitteitä ja esitystapoja osaa tehdä yksilöllisesti ohjattuna harjoiteltuja ja yksittäisiä työtehtäviin liittyviä tuttuja rutiininomaisia laskutoimituksia Opiskelija: laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, peruskoulussa matematiikka ollut yksilöllistettynä 5. luokasta saakka luetun ymmärtämisen vaikeuksia ja hahmottamisen vaikeuksia, sanalliset tehtävät vaikeita vahvuutena matematiikassa hyvät yhteen- ja vähennyslaskutaidot sekä laskimen käyttö Vahvuutena tehtävissä sinnikkyys Työllistyminen koti- ja puhdistuspalvelualan avustaviin työtehtäviin Opiskelijan mukautetut osaamistavoitteet (arviointikriteerit M3): laskee tavallisimmat, usein toistuvat, helpot peruslaskutoimitukset laskimella (esim. yhteenlaskuna hintoja, helppoja kertolaskuja) prosenttilaskut: hallitsee prosenttikäsitteet 100 % ja 50 % osaa laskea prosenttiosuuden yksinkertaisissa tehtävissä laskimella ohjauksen saatuaan (esim. 20 % 400 eurosta)? murtoluvuissa hallitsee tutuissa tehtävissä (esim. reseptit) ½, 1/4 osaa laskea ohjattuna helpot reseptin suurennokset mittayksiköissä keskitytään muunnoksiin dl l, gramma kilogramma, Opetusmenetelmät ja järjestelyt Havainnollistaminen (kuvat, konkreetit mittavälineet, murtolukukakut tai vastaavat) Monipuoliset opetusmenetelmät: yksin, parin kanssa, ryhmässä, tietokone-ohjelmat Yksilöllistetty materiaali: selkeät ohjeet ja kaavat kirjallisessa muodossa, omat tehtävät Samanaikaisopetus keittiössä tai muissa käytännön työpisteissä mahdollisuuksien mukaan Harjoitellaan paljon todellisissa tilanteissa keittiössä, siivouksen yhteydessä, työssäoppimisessa Osaamisen arviointi ja arvioinnin erityisjärjestelyt Tehtävissä sallitaan muistitukien käyttö Osaamisen osoittaminen toiminnallisesti/ tekemällä näyttämällä, tehtävien osittaminen Avataan sanalliset tehtävät Lisäaika 17
Opas mukauttamiseen mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi. Ammatillisten erityisoppilaitosten (AMEO) julkaisu. 2016. www.ameo.fi 5 OPETUKSEN MUKAUTTAMINEN Opetus toteutetaan mukautettuihin osaamistavoitteisiin tai ammattitaitovaatimuksiin perustuen. Tämä tarkoittaa opetuksen sisältöjen, oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien mukauttamista sekä mahdollisia muita tukitoimia. Yhdessä opiskelijan kanssa mietitään, millaisilla tukitoimilla ja millaisissa oppimisympäristöissä mukautetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Opetuksen sisällöt ja toteutustapa sekä tukimuodot kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Seuraavilla sivuilla on kaksi esimerkkiä opetuksen yksilöllistämisen ja eriyttämisen keinoista, joita voidaan käyttää mukautetun opetuksen tukena. Tukikeinot ovat osittain samoja, joilla opiskelijaa tuetaan saavuttamaan T1-tason tavoitteita, mutta mukautetussa opetuksessa keinoja ja menetelmiä saatetaan tarvita enemmän ja erityisesti henkilökohtaisen ohjauksen määrä lisääntyy. ESIMERKKI: KODINHUOLTAJA - Ateria- ja kahvituspalvelut Opiskelija: opiskelija X:llä on lievä kehityksen viivästymä ja oppimisvaikeuksia. Oppimisvaikeudet kuvastuvat keskittymisen ja tarkkaavaisuuden haasteina. Opiskelija tarvitsee ohjausta etenkin työn aloittamisvaiheessa ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen. Opiskelijan mukautetut ammattitaitovaatimukset Tavoitteena on oppia ateria- ja kahvituspalveluiden työtehtäviä työvaltaisesti. Tavoitteena on selviytyä tutuista, toistuvista työtehtävistä. Osaat toimia valmiin työsuunnitelman mukaan. Osaat valmistautua työtehtävään. Suunnittelet työsi asiakkaan toiveen ja tarpeen mukaan työryhmän jäsenenä. Valmistat aamupaloja, välipaloja, iltapaloja sekä kahvitarjoiluja valmiin työsuunnitelman mukaan. Laitat ne tarjolle ohjeen mukaan/ ohjeistettuna. Noudatat valmista ruokalistaa sekä suomalaisia ravitsemussuosituksia ohjattuna. Valmistat tavallisia erityisruokavalion aamupaloja, välipaloja, iltapaloja sekä kahvitarjoiluja ohjeen mukaan. (laktoositon, maidoton, keliakia). Noudatat työturvallisuutta. Noudatat asiakasturvallisuutta. Noudatat hygieniaohjeita. Noudatat jätehuolto-ohjeita. Toimit kestävän toimintatavan mukaan ohjattuna. Pedagoginen tuki ja erityiset opiskelu- ja opetusjärjestelyt Opettajan ja ohjaajan tuki Selkomateriaali. Strukturoidut ohjeet. Rauhallinen työympäristö. Lisäaikaa tehtävien suorittamiseen. Opiskeluhuollon tuki sekä opiskelijan muut mahdolliset tukitoimet (esim. toimintaterapia) Opiskelijan arviointi ja arviointitavat Tutkinnon osa arvioidaan mukautetulla näytöllä, joka suunnitellaan opiskelijakohtaisesti. Työtehtävät ovat avustavia työtehtäviä, esim. keittiön astiahuolto ja puhtaanapidon avustavat työtehtävät ja ruoanvalmistuksen avustavat työtehtävät. Arvioinnissa huomioidaan vähintään työprosessin hallinta, työmenetelmien, välineiden ja raaka-aineiden hallinta sekä elinikäisen oppimisen avaintaidot, työn perustana olevan tiedonhallinta sekä elinikäisen oppimisen avaintaidot. Työn perustana olevan tiedon hallinnan arviointia voidaan täydentää haastattelulla ja/tai tehtävillä tarvittaessa. Arviointiin osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Arviointi tehdään mukautettujen arviointikriteerien perusteella. ; ; Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutusta arvioidaan oppimisen arviointina jatkuvasti ja HOJKS- ja HOPS-keskusteluissa. 18
PUUSEPPÄ AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN MUKAUTTAMINEN Opiskelija aloitti opiskelun puualan perustutkinnossa, puusepän osaamisalalla yleisessä ammatillisessa oppilaitoksessa. Hän oli suorittanut koko peruskoulun yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Opiskelijalla oli kielenkehityksen vaikeutta, lievä kehityksen viivästymä sekä hahmottamisen vaikeutta. Jo opiskelujen alkuvaiheessa ammatilliset opettajat totesivat, ettei opiskelija todennäköisesti tule selviämään kaikista puusepän osaamisalan ammattitaitovaatimuksista T1-tasolla. Hänelle tehtiin HOJKS, jonka yhteydessä sovittiin huoltajien kanssa, että kaikki tutkinnon osat sekä ammatilliset, että YTO-tutkinnon osat saa arvioida tarvittaessa mukautettujen arviointikriteerien mukaisesti. Ammatillisissa tutkinnon osissa oli samanaikaisopetusta koko ensimmäisen jakson ajan eli paikalla oli aina kaksi ammatillista opettajaa. Tällä varmistettiin se, että kaikki ryhmän 20 opiskelijaa oppivat käyttämään puusepän työssä käytettäviä koneita ja työvälineitä oikein ja turvallisesti. Ensimmäisen jakson aikana suoritettiin myös työturvallisuuskortti, mutta opiskelija ei suoriutunut hyväksyttävästi työturvallisuuskorttikoulutuksesta. Opettajat opastivat opiskelijaa kädestä pitäen, kone koneelta, mitkä suojavälineet ja turvallisuusasiat pitää milläkin koneella muistaa. Opettaja näytti kone kerrallaan mallia ja opiskelija toisti saman heti perään. Tämä ei opiskelijalta onnistunut, vaan hän unohti useimmiten jonkun tärkeän työvaiheen. Työturvallisuusasioiden osaamattomuus huolestutti ammatillisten tutkinnon osien opettajia, joten asiasta järjestettiin palaveri oppilaitoksen johdon kanssa. Oppilaitoksen rehtori totesi, että työturvallisuusasioita ei voi mukauttaa, vaan niissä tulee kaikkien opiskelijoiden saavuttaa T1-taso. Päätettiin palkata ulkopuolinen ammattialan erityisopettaja arviomaan opiskelijan osaamisen tasoa sekä konsultoimaan ammatillisia opettajia opiskelijan erityisen tuen tarpeen huomioimiseen. Opettaja rakensi Moodleen tehtäväpankin, jossa oli hyvin konkreettisia tehtäviä ja kuvia esim. työntömittausharjoituksista tai rullamitan lukuharjoituksia. Opiskelijan kanssa näitä tehtäviä harjoiteltiin ensin yhdessä tunneilla ja lisäksi hän sai päivän päätteeksi jonkun tehtävän kotitehtäväksi. Ammatillisten tutkinnon osien tunneilla opetuksen eriyttäminen oli mahdollista, koska paikalla oli kaksi opettajaa. Mittojen lukeminen ja niiden hahmottaminen (mm, cm, m) oli opiskelijalle aluksi todella vaikeaa. Hän kävi oppilaitoksen laaja-alaisen erityisopettajan luona harjoittelemassa laatumuunnoksia sekä konkreettisesti harjoittelemassa erilaisin apuvälinein, mitkä ovat millimetrejä, mitkä senttimetrejä yms. Näitä harjoiteltiin viivoittimien, tulitikkuaskien ja metrin mitan kanssa. Ammatillisiin tutkinnonosiin luotiin tutkinnon osa kerrallaan opiskelijalle mukautetut arviointikriteerit (M3-M1). Vain työturvallisuudesta piti päästä T1-tasoon.) Tutkinnon osien mukauttamisesta tehtiin hallinnollinen päätös. Toisena opiskeluvuotena opiskelijalle lähdettiin rakentamaan yksilöllistä opintopolkua. Opiskelijalle järjestettiin laajennettu työssäoppiminen nuorten työpajalle, jossa hän teki erilaisia puutöitä. Siellä hän suoritti ammattiosaamisen näytön mukautettujen arviointikriteerien mukaan. Hän sai työpajalla paljon ohjausta ja tukea opiskeluun kuin myös itsetunnon kohottamiseen ja elämänhallintaan. Viimeiseksi opiskeluvuodeksi opiskelijalle räätälöitiin puualan perustutkinnosta puusepän osaamisalalle yksilöllinen polku, jolla taattiin turvallinen opiskelu (ei suurien koneiden käyttöä) ja opiskelujen eteneminen. Opiskelija suoritti valinnaisia tutkinnon osia mm. pintakäsittelyalan perustutkinnosta. Erityisopettajan yksilöllisessä ohjauksessa hän suoritti ko. tutkinnosta tutkinnonosan valinnaisiin opintoihin. Samalla hänelle oli räätälöity lähes viikoittain yksilöllisiä opetustunteja puuseppäosastolla. Siellä hän harjoitteli ohjatusti peruskoneiden turvallista käyttöä. Tavoitteena oli saavuttaa T1-taso työturvallisuudessa, jota ilman hänelle ei voitaisi antaa tutkintotodistusta, vaan hän saisi todistuksen suoritetuista opinnoista. Viimeisenä keväänä opiskelija onnistui suorittamaan työturvallisuuskortin sekä selviämään ohjatusti puuseppäalan peruskoneiden käytöstä. Tämän jälkeen hänelle pystyttiin antamaan arvosanaksi T1 työturvallisuudesta. Opiskelijan valmistuessa hänelle tehtiin kirjallinen jatkosuunnitelma. Jatkosuunnitelmasta kävi ilmi, että kaikki ammatilliset tutkinnonosat ja ammattiosaamisen näytöt on suoritettu mukautettujen arviointikriteerien mukaisesti. 19
Opas mukauttamiseen mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi. Ammatillisten erityisoppilaitosten (AMEO) julkaisu. 2016. www.ameo.fi 6 OPISKELIJAN ARVIOINTI Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen. Opiskelijan oppimista ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti ja riittävän usein koulutuksen aikana. (L 630/1998) 6.1 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijan osaaminen ja sen taso tulee selvittää opiskelijan vahvuuksien tunnistamiseksi ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen määrittelemiseksi. Osaamisen tunnistaminen on pohjana opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden laatimisessa, mutta myös tarvittavan ohjauksen ja tuen määrittelemisessä. Osaamisen tunnistaminen on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa mukautetaan opiskelijan osaamistavoitteita tai ammattitaitovaatimuksia. Tällöin kartoitetaan myös opiskelijan oppimisvalmiuksia ja ennakoidaan tulevaa oppimista ja siihen tarvittavaa tukea. Osaamisen tunnistamisen kautta todetaan opiskelijan vahvuudet ja tutkinnon perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden saavuttamisen haasteet sekä laaditaan sopiva tavoitetaso ja tavoitteet tai ammattitaitovaatimukset. 6.2 Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista ja/tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Opiskelijan oppimista arvioi opetuksesta vastaava opettaja. Työssäoppimisessa opiskelijan oppimista arvioi myös työnantajan nimeämä henkilö. Oppisopimuskoulutuksessa tietopuolisten opintojen oppimista arvioi opetuksesta vastaava opettaja ja työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa työnantajan nimeämä henkilö (L 630 / 1998, 24 ). Opiskelijan edistymistä tulee seurata koulutuksen aikana, ja henkilökohtaisia tavoitteita ja tukitoimia on muutettava tarpeen mukaan. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Muutokset kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Mukautetuin ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden mukaan opiskelevan opiskelijan kohdalla kaikkien opiskelijaa ohjaavien ja opettavien on tiedettävä opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja arviointikriteerit sekä opetuksen toteuttamisen ja arvioinnin periaatteet. Tämä tarkoittaa muun muassa työpaikkaohjaajien perehdyttämistä tavoitteisiin, kriteereihin ja ohjauksessa huomioitaviin tekijöihin. Oppimisen arviointi on erityisen tärkeää mukautetuin tavoittein etenevälle opiskelijalle: sen avulla arvioidaan opetuksen ja ohjauksen vaikuttavuutta ja soveltuvuutta, tuetaan opiskelijan itsearviointitaitoja, kartoitetaan työllistymisen vaihtoehtoja ja palvelujen tarpeita ja arvioidaan opiskelijan etenemistä. Jatkuvan oppimisen arvioinnin perusteella myös tavoite- ja kriteeritasoa voidaan muuttaa ja tarvittaessa siirtyä tutkinnon perusteisiin kirjattuihin yleisiin arviointikriteereihin opiskelijan edistymisen seurauksena. 6.3 Osaamisen arviointi Opiskelijan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määrättyyn osaamiseen. Jos tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista on poikettu 19 a :ssä tarkoitetun mukauttamisen tai 21 :ssä tarkoitettujen erityisten opiskelujärjestelyjen käyttämisen vuoksi, opiskelijan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin. (L 630/1998, 25 ) Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osien, ammattiosaamisen näyttöjen ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden hyväksytty osaaminen arvioidaan käyttäen asteikkoa kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1). Jos tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita taikka osaamisen arviointia on mukautettu, opiskelijan osaaminen arvioidaan lisäksi sanallisesti. Tieto arviointiasteikon mukaisen arvosanan mukauttamisesta on merkittävä opiskelijalle annettavaan todistukseen. (A 811/1998, 10 ) Osaamisen arvioinnin perusteella annetaan tutkinnon osien, ammattiosaamisen näyttöjen ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanat. Jos opiskelijan osaamistavoitteita tai ammattitaitovaatimuksia ja osaamisen arviointia on mukautettu, arvosanan lisäksi todistukseen tulee sanallinen arviointi osaamisesta ja merkintä arvosanan mukauttamisesta. Opiskelijan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä tutkinnon perusteissa määrättyyn osaamiseen. Opiskelijan arviointi on kriteeriperusteista, jolloin opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan aina joko ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. 20