SIVISTYSLAUTAKUNTA Vastuualue Sivistyslautakunta toimii kunnan varhaiskasvatuksen, koulutuksen, vapaa-aika-, kirjasto-, kulttuuri- ja kansalaisopistotoiminnan järjestäjänä. Kansalaisopistolla on sivistyslautakunnan alainen johtokunta. Kansalaisopiston toiminta-alueena ovat Kinnulan, Lestijärven ja Toholammin kunnat. Opistoa hallinnoi Kinnulan kunta. Toholampi irtautui opistoyhteistyöstä 1.1.2016 alkaen. Sivistyspalvelujen hallinto Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Sivistyslautakunta ja sivistystoimen päällikkö Marja Lehtonen Koulutoimi suunnittelee ja koordinoi ja toteuttaa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen (lukio) palvelutuotantoa. Pedagoginen johtaminen ja kehittäminen hoidetaan sivistystoimen päällikön, lukion/perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 sekä perusopetuksen 0 6 vuosiluokkien rehtorien yhteistyönä. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sivistystoimen laadun kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen Sivistystoimen laatumittarit, laadinta ja käyttöönotto (ml apip ja kerhot) KuntaKesun 1. versio Osaamiskartoitus, (tiimiosaamiskeskustelu), henkilöstön kehittämisen suunnitelma, rakennesuunnitelma Ensimmäinen versio laatukorteista (3 ensimmäistä teemaa) kokeilukäytössä 10/2015. KuntaKesuluonnos valmiina 5/2015 Kehittämis- ja rakennesuunnitelma valmiina 10/2015, eläköitymiset ja muuttuneet osaamistarpeet huomioitu. Talouden tasapainotusohjelma huomioitu toimenpiteet huomioitu suunnittelussa lv 2015-2016 Opetussuunnitelmatyö Oppilashuoltotyö Perusopetuksen opsprosessi Oppilashuoltoprosessit ja rakenteet Ops:t vuoden 2015 lopulla niin pitkällä että ne voidaan ottaa käyttöön 2016. Oppilashuoltoon liittyvät prosessit jalkautuneena vuonna 2015.
Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Laatutyön jatkaminen. Perusopetuksen osalta laatukriteerien laadintaa on tehty tehtävään valitun työryhmän toimesta vuonna 2014. Toimintaa jatketaan siten, että ensimmäiset kolme teemaa ovat koekäytössä syksyllä 2015. Laatutyötä jatketaan myös perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan (apip) sekä kerhotoiminnan osalta. Kinnulan kunnan koulutoimi osallistuu oph:n lanseeraaman KuntaKesun laadintaan. Ensimmäisen version KuntaKesusta arvioidaan valmistuvan toukokuun 2015 loppuun mennessä. (Ops, johtaminen, henkilöstö, rakenteet). KuntaKesu yhdistää koulutoimen suunnittelu-, arviointi- ja laatutyötä. 2. Sivistystoimen varautuminen mm. eläköitymisten ja toimintaympäristön muutoksen aiheuttamaan osaamisvajeeseen; keinoina henkilöstön osaamiskartoitukset ja henkilöstön kehittämissuunnitelma. Tiimiosaamiskeskustelut on tarkoitus ottaa käyttöön myös koulutoimessa, varhaiskasvatuksessa ne on suoritettu keväällä 2014. Henkilöstön osaamistarpeita on ryhmätasolla arvioitu keväällä 2014 henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisen suunnitelmaa laadittaessa, mutta keskustelu ja suunnitelmat tulisi saattaa yksilötasolle saakka tarkemmin vuoden 2015 2016 aikana. 3. Opetussuunnitelmatyöhön ja oppilashuoltotyöhön paneutuminen, painopisteenä yhteisöllinen ja ennaltaehkäisevä toiminta, tarvittavaa yksilöllistä ja korjaavaa toimintaa unohtamatta. Kehittämishankkeet 1. Sivistystoimen arviointi ja henkilöstön osaaminen Toteutuminen vuonna 2015 1. Sivistystoimen rakenteellinen tarkastelu sekä henkilöstön määrään/osaamiseen liittyvä suunnittelu on jatkunut ja jatkui vuonna 2015 sivistystoimen tasapainottamisohjelman toteuttamisen yhteydessä. Kuntaan palkattiin perusopetukseen yhteinen rehtori, jonka virkatehtäviin oli liitetty myös lukion rehtorin tehtävät. Nurmelan ja Muholan kouluilla on koulujen yhdyshenkilö. Muilta osin rakenteellinen työ keskittyi lähinnä henkilöstösuunnitteluun ja suunnitelmien toteuttamiseen sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Esiopetus päätettiin siirtää sivistyslautakunnan joulukuussa 2015 tehdyllä päätöksellä Muholan koululta Kirkonkylälle joko Nurmelan koulun yhteyteen tai muuhun soveltuvaan tilaan. Kouluverkkotarkastelu päätettiin aloittaa välittömästi. 2. Opetuksen laadun kehittämistä on tarkasteltu aktiivisen ops-työn avulla. Perusopetuksen opetussuunnitelman yleistä osaa työstettiin veso-koulutuksissa ja useissa eri ops-työryhmien kokouksissa. Kaikilla kouluilla ja luokka-asteilla järjestettiin keväällä oppilaiden toiminnallisia kuulemistilaisuuksia ja samoin vanhemmille järjestettiin toiminnallinen vanhempainilta otsikolla Tulevaisuuden koulu Kinnulassa. Ops-työ eteni syksyllä 2015 ripeästi kouluittain rehtorin vetämänä
sekä ops-työtä ja koulun toimintaa kehittävissä tiimeissä (mm. pedagoginen tiimi). Oppilashuoltotyön osalta syksyn 2015 aikana kouluilla tapahtui huomattavaa laadullista ja rakenteellista kehittämistyötä, mm. oppilashuollon lakisääteiset ryhmät nimettiin koulukohtaiseksi ja mm. koulurauhaan kiinnitettiin huomiota. Kuraattorija muut perusturvatoimialan tuottamat palvelut jatkuivat syksyn 2015 aikana. Myös vastaava kuraattori oli nimettynä. Laadullinen kehittäminen keskittyi perusopetukseen ja vuodelle 2015 suunnitellut laatukriteerien laatimiset esimerkiksi kerhotoimintaan ja apip-toimintaan jäivät toteutumatta. Koulujen turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvät suunnitelmat, sekä oppilashuoltosuunnitelma uusittiin syksyllä 2015. 3. Opettajat ja muu koulujen henkilökunta ovat osallistuneet aktiivisesti meneillään olevan ops-uudistuksen koulutuksiin sekä kehittäneet osaamistaan muiden osaamisen kehittämisen keinojen kautta erilaisissa kokoonpanoissa. Osaava-hankkeessa pääpainopisteenä on ollut henkilöstön hyvinvointi ja tähän liittyvä koulutus. Henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyen on tehty kartoitus koko kunnan henkilöstölle. Päivähoidon puolella osaamisen kehittämisen yhteydessä otettiin käyttöön ryhmäkehitys-/osaamiskeskustelut. Koulutoimi TA 2015 TA-muutokset TA yhteensä Toteuma Poikkeama Toimintatulot 745-745 Toimintamenot - 82 561-82 561-83 541 980 Toimintakate - 82 561-82 561-82 796 235 Koulutoimen toimintakate on 82 796 euroa. Kustannuslaskennalliset menot - 8298 euroa.
Vastuualue Varhaiskasvatus (Päivähoito) Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Tavoitteet Sivistyslautakunta ja sivistystoimen päällikkö Marja Lehtonen ja päivähoidon ohjaaja Arja Urpiainen Päivähoidon toiminta-ajatuksena on, että kaikille päivähoitoon oikeutetuille lapsille järjestetään päivähoitolain mukaisesti hoitopaikka, joka tarjoaa lapselle hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Kustannuspaikkaryhmä muodostuu päivähoidosta, lasten kotihoidon tuesta ja aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Päivähoitopaikkaan oikeutetut ja hoitopaikkaa tarvitsevat lapset saavat päivähoitopaikan Hyväksytyt hoitopaikkahakemukset Käsittelyaika Hoitopaikka 100 %:lle tehdyistä hakemuksista Käsittelyaika max 2 viikkoa, kiiretapauksissa 3 työpäivää Päivähoidon kasvatuksellisen osan painottaminen Uudistuvan (??) varhaiskasvatuslain toimeenpanoon varautuminen Päiväkoti VASU:n jalkauttaminen työkäytäntöihin. Ennaltaehkäisevä toiminta varhaiskasvatuksessa, moniammatillinen työ, henkilöstörakenne Vasun painopistealueiden määrittely vuosittain ja käytännön toteutumisen seuranta itsearviointina. Henkilöstön rakennesuunnitelma ja osaamisen kehittämissuunnitelma valmiina keväällä 2015 (varautuminen päiväkodin sekä varhaiskasvatuslain muutoksen tuomaan henkilöstörakenteeseen sekä osaamiseen) Perusopetuksen aamuja iltapäivätoiminnan vakiinnuttaminen Oppilaskerhot Toimintasuunnitelman jalkautus, lasten lkm Oppilaskerhot toimivat jokaisella koululla Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa 10 16 lasta Kerhoja vähintään 6 vuositasolla
Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Laaditun varhaiskasvatussuunnitelman jalkauttaminen ohjaamaan työkäytäntöjä 2. Varhaiskasvatuksen systemaattisen laadun arvioinnin aloittaminen. Uusitutuvan varhaiskasvatuslain ja päiväkotimuotoisen varhaiskasvatuksen vaatiman henkilöstörakenteen ennakoiminen ja varautuminen siihen. 3. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan vakiinnuttaminen ja laadullinen kehittäminen. Päivähoidossa on lapsia keskimäärin 35-45. Toteutuminen vuonna 2015 1. Vasut ovat vähitellen muodostuneet osaksi jokapäiväistä työtä, (vanhempainvartit, säännölliset suunnitteluajat mm. työvuorolistoissa). Osallistuttu vuorohoitoa koskevaan maakunnalliseen kehittämishankkeeseen b yhdessä muiden Keski-Suomen kuntien kanssa. Laadun kehittäminen laatukorttien muodossa ei ole toivotulla tavalla alkanut. Päivähoitoon on saatu ohjaaja 1.8.2015 alkaen. Henkilöstön vaihtuvuus on osin estänyt laadun kehittämistä. Henkilöstösuunnittelu ja henkilöstön osaamisen kehittäminen ei ole toivotulla tavalla edennyt vuoden 2015 aikana. Päivähoitoon ovat päässeet kaikki sitä tarvitsevat. 2. Kuntaan valmistuu uusi 42 lapselle tarkoitettu päiväkoti loppukesästä tai alkusyksystä 2016. 3. Päivähoitolapsia oli hoidossa keskimäärin 40/kk. Päivähoitopäiviä oli yhteensä 6515, joista 5964 kokopäivää ja 551 osapäivää. Kokopäiväisistä hoitopäivistä (5964) 196 kokopäivää myytiin muille kunnille. Hoitopaikan saa tarvittaessa, ja määritellyssä ajassa. 4. Oppilaskerhot ovat toimineet kaikilla kouluilla. Mm. liikuntakerhoihin osallistuvat käytännössä lähes kaikki alakouluikäiset lapset. Perusopetuksen 7 9 vuosiluokkien osalta kerhoaktiivisuus vähenee, mutta vuonna 2015 on toiminut uusina aluevaltauksina mm. oppilaskuntakerho ja luova kirjoittaminen. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnalle tavoiteltua oppilasmäärää ei saavutettu. Varh.kasvatus TA2015 TA-muutokset TA yhteensä Toteuma Poikkeama Toimintatulot 89 270 89 270 118 821-29 551 Toimintamenot - 630 834 26 800* - 604 034-630 755 26 721 Toimintakate - 541 564 26 800* - 514 764-511 934-2830 * Varhaiskasvatuksesta on talousarviomuutoksena siirretty 26 800 euroa perusturvatoimialalle. Toimintakate on 511 934 euroa.
Kustannuslaskennalliset menot - 6416 euroa. Vastuualue Esi- ja perusopetus Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Sivistyslautakunta ja sivistystoimen päällikkö Marja Lehtonen Perusopetus antaa lapsille ja nuorille hyvät perustiedot ja taidot sekä yhdessä kodin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa kasvattaa terveyteen, sosiaaliseen ajatteluun ja vastuuseen itsestä ja ympäristöstä. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Esiopetuksella parannetaan kouluvalmiutta Esiopetukseen osallistuminen 100 % ikäluokasta 9. luokan oppilaat saavat perusopetuksen päättötodistuksen Toisen asteen opintokelpoisuus Yhtenäisen peruskoulun kehittäminen Oppivelvollisuuden suorittaminen Siirtyminen jatkoopintoihin 9. lk:n päätyttyä, ei pudokkaita Yhteiset virat 100 % 100% 80 % täytettävistä viroista Hyvä asianhallinta opetettavissa asioissa. Vision ja laatukriteerien tavoitteiden juurruttaminen ohjaamaan työkäytäntöjä KuntaKesun laadinta Uusi ops omaa työtä ohjaavana sekä resurssina Valtakunnalliset kokeet Vision ja laatukriteerien painotusten näkyminen koulujen opseissa ja lukuvuosisuunnittelussa. 1. version valmistuminen Täydennyskoulutus, työryhmätyöskentelyyn osallistuminen, yhteisöön jaettu osaaminen Valtakunnallisesti mitattuna vähintään keskitasoa Arviointi lukuvuoden lopussa itsearviointina. Lukuvuosisuunnittelulomak keiden uusiminen. Valmis toukokuu 2015. Veso-koulutuksen lisäksi koko henkilöstölle vh. 1 koulutuspäivä/lukuvuosi ops-työhön/oppilashuoltoon liittyen. Laatumittarikokeiluja,
Perusopetuksen aamuja iltapäivätoiminnan (apip) laadun kehittäminen TVT:n hyödyntäminen kaikissa oppiaineissa osana opetusta Toimintasuunnitelman jalkauttaminen ohjaamaan työkäytäntöjä. Laatumittarit (sovellettu OKM) valmiina 5/2015 Kokeilut omissa oppiaineessa ja ainekokonaisuuksissa (ohjeistus rehtorien kokouksissa). materiaalituotokset. ensimmäiset laatumittarit käyttöönotettavissa 1.8.2015 Väh. 5 tuotosta/koulu/lkv Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Perusopetuksen laatukriteerien, koulutoimen laadullisen vision sekä ryhmätasolla tehdyn osaamisarvioinnin pohjalta tehdään yksityiskohtaisempi perusopetuksen kehittämis- ja henkilöstösuunnitelma. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että koulujen toimintaa kehitetään oppilasmäärään sopivaksi sekä henkilöstöä koulutetaan mm. erityisopetukseen liittyvissä kysymyksissä ja opetettavan (uuden) aineen opettamisessa. Opetussuunnitelmatyöhön sekä oppilashuollolliseen työhön liittyen ohjataan henkilöstökoulutuksen sekä muodostetaan vastuutiimejä. 2. Yhtenäisen peruskoulun edelleen kehittäminen. Opettajien liikkuvuutta eri koulumuotojen välillä lisätään. Eläke- ja muiden järjestelyjen kautta vapautuviin virkoihin liittyvät tehtävien järjestelyt ratkaistaan kehittämissuunnitelman perusteella. 3. Atk-ohjelmistojen ja laitteiden hyödyntämistä opetuksessa kehitetään. Atkohjelmistojen (Hallinnolliset ja yhteydenpitoon sopivat: Kurre, Priimus, Wilma sekä varsinaiset pedagogiset alustat mm. uusi pedanet) käytön tehostaminen edelleen. 4. Erityisluokanopettajan työpanosta käytetään myös puhe-, luki- ja kirjoittamishäiriöisten opettamisessa integroimalla erityisluokan oppilaita mahdollisimman paljon perusopetuksen ryhmiin. Avustajien käyttöä lasten oppimisen ohjauksessa kehitetään edelleen 5. Koulutuksen avulla parannetaan henkilöstön valmiuksia toimia uusissa työtehtävissä 6. Kehitetään arviointitoimintaa toiminnan tehostamiseksi. Arviointi nähdään jokaisen viranhaltijan arjen toimintatapaan liittyväksi tehtäväksi. 7. Perusopetuksen hallinto tulee muuttumaan henkilöstön eläköitymisten myötä 2015. 8. Perusopetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelmatyö sekä seudullinen ja kuntakohtainen sekä koulukohtainen oppilashuoltotyö.
Toteutuminen vuonna 2015 1. Henkilöstösuunnitelmaa ja rakenteellista kehittämistä tehtiin lähinnä hallinnon rakenteiden osalta. Sivistyslautakunta päätti vuoden 2015 lopulla siirtää esikoulun Muholasta keskustaan ja aloittaa perusopetukseen liittyvän kouluverkkoselvityksen. Henkilöstörakenne määräytyy pitkälti myös kouluverkon mukaisesti. Henkilöstölle on tarjottu täydennyskoulutusta ja muuta osaamisen kehittämiseen liittyvää toimintaa lähinnä opetussuunnitelmaan, sähköiseen suorittamiseen ja muihin atk-valmiuksiin sekä oppilashuollollisiin asioihin liittyen. Ammatillisen osaamisen kehittämissuunnitelma tehtiin koskien koko henkilöstöä. Rakennetyötä on uudelleen aloitettu ns. KuntaKesu-prosessissa (OPH), johon on osallistunut Kinnulasta siihen nimetty työryhmä (vararehtorit kaikilta kouluilta ja sivistystoimen päällikkö). Työ jatkui syksyllä 2015 KuntaKesun jatkoryhmänä, johon osallistuivat perusopetuksen rehtori ja hänen varahenkilönsä sekä Muholan ja Nurmelan koulujen yhdyshenkilöt. Prosessi on kesken, mutta liittyy oleellisesti kuntastrategian toteutukseen ja edellä mainittuun rakenteelliseen tarkasteluun.. 2. Ajatus yhtenäisestä perusopetuksesta on vakiintunut toimiksi, osaamista on haettu koulutoimen sisältä eri kouluyksiköiden kanssa ristiin. Myös yhtenäiskoulusta yhdellä koulukampuksella on keskusteltu, mutta keskustelu on kesken. 3. Wilman käytöstä mm. yläkoulussa on kodin ja koulun yhteistyön lisäämiseksi on hyviä kokemuksia ja toiminta on vakiintunut. Wilman kautta huoltajilla on mahdollisuus mm. seurata ja selvittää mm. opiskelijan poissaoloja ja koulumenestystä sekä viestittää opettajan kanssa ja lukea koulun tiedotteita. Sähköinen ops-työkalu on otettu käyttöön. TVT:n käyttöönotto laajemmassa määrin oppiseen liittyvissä asioissa ja siihen liittyvä osaaminen vaativat vielä toimenpiteitä. 4. Arviointitoiminta on ollut seesteisessä vaiheessa vuonna 2015. Toiminnassa on vielä kehitettävää. Laatukriteereiden laadinnassa pitää ottaa huomioon myös perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoiminnan laatu. Näihin kysymyksiin on paneuduttu lähinnä ops-prosessiin liittyen. 5. Valtakunnallinen ops-laadintaprosessi on ollut vilkasta myös Kinnulassa. Käytännössä ops-prosessissa koko oppijoiden osaamisen ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä toiminta mietitään ja rakenteistetaan uudelleen. Opstyöryhmät ovat toimineet alueellisesti alkuvuonna 2015 ja syksystä 2015 alkaen on keskitytty kuntakohtaiseen ops-työhön. Oppilashuoltosuunnitelma on tehty uudelleen syksyllä 2015 ja se on hyväksytty sivistyslautakunnassa. 6. Ruudukossa mainittujen määrällisten mittareiden tavoitearvot on saavutettu niin esiopetuksessa kuin perusopetuksen 9. luokalla. Kaikki esiopetusikäiset oppilaat ovat osallistuneet esikouluopetukseen ja perusopetuksen päättötodistuksen ovat saaneet kaikki kyseisen vuosiluokan oppilaat. Myös opintomenestys on ollut hyvää keskitasoa.
7. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadullisessa kehittämisessä ja oppilasmäärätavoitteissa ei ole päästy tavoiteltuun tulokseen. 8. TVT-strategian työstäminen (vuosi 2014) jäi kesken ja vaatii laadinnan uudelleen aloittamisen osana ops:n laadintaa ja toimeenpanoa. Myöskään asetetut materiaalija muut kokeilut eri oppiaineissa eivät toteutuneet toivotuissa määrin. TVT:n käyttöönotto luontaisena osana hyvää oppimista vaatii vielä toimenpiteitä ja osaamisen lisäämistä. Esi- ja TA2015 TA TA Toteuma Poikkeama perusopetus muutokset yhteensä Toimintatulot 154 425 154 425 191 078-36 653 Toimintamenot -1 916 421 65 500* -1 850 921-1 874 046 23 125 Toimintakate -1761 996 65 500* -1696 496-1 682 968-13 528 *Esi- ja perusopetuksesta on talousarviomuutoksena siirretty 65 500 euroa perusturvatoimialalle. Toimintakate on 1 682 968 euroa Kustannuslaskennalliset menot - 31 343 euroa Vastuualue Lukio Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Sivistyslautakunta ja rehtori Lisa Paavilainen Kinnulan lukio on yleissivistävä lukio, jonka tehtävänä on antaa opiskelijoille riittävän laajat tiedot ja taidot jatko-opintoja varten ja kehittää heidän tieteellistä ajatteluaan sekä tukea heidän itsenäistymistään.
Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Ylioppilaskirjoitusten tulokset vähintään valtakunnallista keskitasoa * Yo-tulokset 50 % opiskelijoista saavuttaa yo-kirjoituksissa valtakunnallisen keskitason tai sitä paremman tuloksen Sähköisiin kirjoituksiin valmistautuminen Opiskelijoiden jatkoopintokelpoisuudesta huolehtiminen Peruskoulun 9. lk;n oppilaiden hakeutuminen omaan lukioon Lukion hallinnon kehittämistyö Lukion opetuksen laatutyö (mm. laatukriteerit, ops) Oppilasmäärän kasvattaminen Lukiotoiminta Kinnulassa Lukio alueen kehittäjänä, lukion työelämäyhteydet Kokeilut sähköisistä kokeista, opiskelijaarvioinnin kehittäminen yleisemminkin Tilastokeskuksen tiedot Lukion oppilasrekisteri Lukion johtokunta Strategian laadullisen osan jalkauttaminen ohjaamaan laatua, TVT:n laadullinen kehittäminen Lukion opsien laadinta ja lukion lukuvuosisuunnitelman kehittäminen Oppilaiden lukumäärä. Lukiotoiminnan jatkaminen 2017 - Työelämää tukevat opintokokonaisuudet Vähintään 5 sähköisten kokeiden kokeilua v 2015 Vähintään 80 % oppilaista pääsee yliopistoon tai ammattikorkeakouluun Vähintään 50 % oman kunnan peruskoulun päättävistä hakeutuu opiskelemaan Kinnulan lukioon Johtokuntatyön laadullinen kehittäminen, itsearviointi. Arviointi lukuvuoden lopussa, laatukriteerien valmistuminen vuoden 2015 loppuun mennessä. Uusittu lukuvuosisuunnitelma valmis 31.7.2015 Ops-prosessi käynnistynyt 31.12.2015 Oppilasmäärän nousu + 3 vähintään (verrattuna 20.9.2014), tilanne 20.9.2015 Kinnulassa oma lukiopiste myös vuoden 2017 jälkeen. Ainakin yksi kokeilu lukuvuodessa yhteistyössä esim. kansalaisopiston kanssa, kohderyhmänä esim. matkailuyrittäjät. * Kinnulan lukiossa ei ole keskiarvorajaa valittaessa opiskelijoita
Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Kehittämisen painopistealueet määritellään laadun arviointi- ja tulevaisuustyöskentelyn perusteella. 2. Kehitetään edelleen opettajakunnan pedagogista osaamista TVT:n opetuskäytössä koulutuksen avulla sekä osallistutaan resurssien puitteissa erilaisiin kehittämishankkeisiin. Kannettavien tietokoneiden hyödyntämismahdollisuutta opiskelussa tehostetaan. Wilman käytön tehostaminen. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen, sähköiset kokeet ja henkilöstön arviointiosaamisen kehittäminen. 3. Kehitetään yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa myös kansainvälisesti. Nähdään lukion mahdollisuudet alueen kehittäjänä. 4. Lukion markkinointiin panostetaan erityisesti oman kunnan ja lähimpien naapurikuntien oppilaiden keskuudessa. Johtokuntatyön kehittäminen. 5. Opetussuunnitelmien kehittäminen. 6. Opiskelijamäärän kasvattaminen vähintään + 3 7. Huolehditaan omalta osalta siitä, että Kinnulan lukiolla on myös jatkossa taloudelliset, toiminnalliset ja laadulliset edellytykset jatkaa toimintaansa. Toteutuminen vuonna 2015 1. Lukion laatutyö varsinaisilla tuloskorteilla ei toteutunut, vaan kehittämiseen pyrittiin pedagogisen kehittämisen avulla (mm. ops-työhön valmistautuminen, sähköisiin kirjoituksiin valmistautuminen, opiskelija-arviointi, hanketyö ja kansainvälistymiseen liittyvät pienet hankkeet, mm. Cern). Uusia lukuvuosisuunnitelmia ei otettu vielä käyttöön koska ne nähtiin mm. uudistetun opsin ja oppilaitoksen (lukuvuosityön) arvioinnin työkaluna. Lukion edustaja (vararehtori) on osallistunut KuntaKesutyöhön yhdessä sivistystoimen päällikön ja Muholan ja Nurmelan koulujen yhdyshenkilöiden kanssa. 2. Lukiota on käyty markkinoimassa usean henkilön osalta sekä Kivijärvellä että Lestijärvellä. Oppilaita on ollut tutustumassa Kinnulan lukioon naapurikunnista. Markkinoinnin uusien menetelmien kehittely on vielä kesken ja vaatii lisää panostusta. Keskeiseksi tekijäksi markkinoinnissa on nostettu Kinnulan lukion vahvuuksien näkyväksi tekeminen sekä uudet oppimiskokonaisuudet. 3. Lukion opetussuunnitelmatyötä on aloitettu rinnan perusopetuksen opetussuunnitelmien uusimisen kanssa. Myös kurssikuvauksia on laadittu uudelleen sekä uusia oppimiskokonaisuuksia on laadittu ja näitä laitetaan jatkossa tarjolle. Opetus- ja oppimismenetelmien kehittämiseen kurssisisältöjen toteutuksessa tulee vielä panostaa. Toiminnallisten työtapojen ja esimerkiksi ilmiöpohjaisen oppimisen mahdollisuuksia on tutkailtu. Työ jatkuu edelleen.
4. Lukion johtokunta päätettiin lakkauttaa lukion johtokunnasta lähteneen aloitteen pohjalta. Lakkauttamisen hyväksyivät sittemmin sivistyslautakunta, kunnanhallitus ja valtuusto. 5. Verkkopedagogiset ratkaisut ja TVT:n hyödyntäminen osana hyvää oppimista edistyivät pienillä askelilla. Opettajien osaamista kehitettiin mm. talon sisäisillä ohjaukilla ja vierikoulutuksena. 6. Kinnulan lukio osallistuu aktiivisesti pohjoisen Keski-Suomen alueelliseen hankkeeseen lukion työelämäyhteistyö, jonka tarjottimelle on jo syntynyt kursseja. Oma kehittämistyö etenee mm. hoiva-alan opintokokonaisuuden, erä- ja luontopainotteisuuden ym. suuntaan. 7. Muut ruudukossa mainitut määrälliset mittarit ovat keskimäärin toteutuneet. Lukion oppilasmäärä on kasvussa. Lukio TA 2015 TA-muutokset TA yhteensä Toteuma Poikkeama Toimintatulot 7 500 7 500 16 600-9 100 Toimintamenot - 583 730 *14 000-569 730-545 091-24 639 Toimintakate - 576 230 *14 000-562 230-528 491-33 739 Lukiolta on talousarviomuutoksena siirretty 14 000 euroa perusturvatoimialalle. Toimintakate on 528 491 euroa Kustannuslaskennalliset menot 16 729 euroa.
KANSALAISOPISTON JOHTOKUNTA KANSALAISOPISTON TULOSALUE Vastuualue Kansalaisopisto Vastuualueen tilivelvollinen Kansalaisopiston johtokunta ja sivistystoimen päällikkö, rehtori Marja Lehtonen Suomenselän kansalaisopisto on toiminut Kinnulassa, Lestijärvellä ja Toholammilla. Toiminta-ajatus Kansalaisopiston tavoitteena on edistää toimialueensa asukkaiden kykyä ja halua elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen tarjoamalla avoimen yliopiston opintomahdollisuuksia, täydennyskoulutusta ja yleissivistäviä monitasoisia opintoja. Syrjäytymisen ehkäisemisessä, jaksamisessa ja alueen vetovoimaisuuden lisäämisessä kansalaisopistolla on tärkeä rooli. Opisto tekee osaltaan myös lapsi- ja nuorisotyötä sekä lisää kuntien kulttuuritarjontaa. Vanhusikäisten toimintakyvyn (psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen) säilyttämisessä opistolla on tärkeä merkitys. Taiteen perusopetus on erillisen lain mukaista, tavoitteellista tasolta toiselle etenevää opetusta, joka antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja valmentautua alan ammatilliseen koulutukseen. Opisto osallistuu resurssiensa mukaisesti myös kuntien henkilöstökoulutukseen, sekä toiminta-alueen eri oppilaitosten yhteistyöhön sekä verkko-opiskelun kehittämiseen. Taiteen perusopetus Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua taidekasvatusta. Se on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta, joka antaa oppilaille valmiuksia ilmaista itseään ja hakea myöhemmin alan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Taiteen perusopetus on oma koulutusmuotonsa eikä se tarkoita esim. perusopetuslain ja asetuksen mukaista perusopetuksen taidekasvatusta. Kinnulassa taiteen perusopetukseen kuuluu kansalaisopiston järjestämä visuaalinen taide sekä Viitasaaren musiikkiopetuksen järjestämä musiikki. Molemmat taiteenalat noudattavat omaa erikseen laadittua opetussuunnitelmaa. Taiteen perusopetusta järjestävä oppilaitos saa opetuksen järjestelyjä varten erillistä valtionosuutta.
Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Laadukas ja monipuolinen kurssitarjonta, Opiskelijoiden osuus asukasmääristä. Palautteet opiston toiminnasta. Opiskelijoita noin 20 % yhteenlasketusta asukasmäärästä Myönteinen palaute Sivistyksellinen tasaarvo Kiinnostavien lyhytkurssien määrän lisääminen Kansalaisopiston toimintamahdollisuuksi sta tiedottaminen toiminta-alueen kunnissa Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden (kuvataide) yleisen oppimäärän osallistujaja pyrkijämäärät korkeat Suunnitelmallisen visio- ja strategiatyön aloittaminen opiston osalta Taloudellinen ja tehokas toiminta Alueellinen, sukupuolinen ja ikäryhmittäinen tasaarvo Lyhytkurssien määrä Tiedottamisen eri kanavat ja muodot Pyrkineiden lkm osallistujien lkm koko oppimäärän suoritus Toimintaa ohjaavat suunnitelmat lisättynä CAF-arviointiin Kestävän kehityksen eri osa-alueet Määrälliset mittarit Aliedustettujen ryhmien osuuden kasvattaminen, väh. + 5 % vuonna 2015 Lyhytkurssien määrä vähintään + 10 % vakiintuneesta tasosta Vähintään 2 tietoiskua toiminta-alueen kuntiin/kunta Toholampi: 40 pyrkijää, Kinnulan ja Lestijärven osalta (visuaaliset taiteet) opiskelijamäärien vakiinnuttaminen, Yhteistyö työpajojen osalta opiston toiminta-alueen kuntien kesken. Suunnitelma-asiakirja ja CAF:n II-vaihe valmiina 12/2015 Kestävän kehityksen suunnitelma ja vaikutukset syksyn 2015 kurssitarjontaan ja suunnitteluun Määrälliset mittarit, esim. kustannukset/opiskelija. Kuntaosuuksien kurissapitäminen. Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Lyhytkurssien määrän kasvattaminen palvelemaan kuntalaisten tarpeita. 2. Valtionosuuteen oikeuttavia tunteja vähintään 5000 vuodessa. Tunnit sisältävät taiteen perusopetuksen tunnit. Tavoitteellisesti etenevinä opintoina taiteen perusopintoihin pyritään turvaamaan riittävät resurssit. Opiston ohjelmaan laatuun ja asiakaskysyntään perinteisillä aloilla (kädentaidot, taide- ja taitoaineet) kiinnitetään huomiota. Kysyntään vastataan ja tehokkuutta lisätään mm.
lyhytkurssitoimintaa monipuolistamalla. Kurssitoimintaa kehitetään opiston toimintakuntien kesken mm kurssien tarkoituksenmukaisella vuorottelulla resurssien säästämiseksi. 3. Arvioinnit (CAF) pohjana tavoitteellisemmalle toiminnalle, tavoitteellinen toimintasuunnitelma hyödyntämään toiminta-alueen kuntia. Kestävän kehityksen painotuksen huomioiminen kaikessa opiston kurssitarjonnassa. 4. Kansalaisopiston toiminnasta ja laaja-alaisesta kurssitarjonnasta tiedottaminen opiston toiminta-alueen kuntiin. (Lapset ja nuoret, aikuisväestö, seniorit, syrjäytymisen ehkäisy, toimintakykyisyyden säilyttäminen, terveyden edistäminen ja hyvinvointi ) 5. Talouden mittareiden käyttöönotto 6. Taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen. (=Jatkossa keskeinen ylläpitoluvan saamisen edellytys) Toteutuminen vuonna 2015 1. Lyhytkurssien määrää on pyritty nostattamaan, mutta kaikki niistä eivät ole toteutuneet toivotulla tavalla. Lyhytkurssitarjontaa tulee miettiä uusiksi ja ajankohtaistaa. 2. Vuonna 2015 toteutui 6031 tuntia, vuonna 2014 toteutui 5626 tuntia ja vuonna 2013 tunteja toteutui 5291. 3. Opiston laatutyö on tehty vuonna 2011 2012 siten, että työ lähti liikkeelle itsearviointina. Käytössä tähän itsearviointiin on ollut CAF (Common Assessment Framework) mittaristo. Kyseinen mittaristo on kehitetty ensi sijaisesti itsearvioinnin työkaluksi julkiselle sektorille. Johtokunta määritti tuolloin arviointikeskusteluissaan (2 erillistä) kehittämistavoitteet lähimmille vuosille. Talvelle 2014 tavoiteltiin CAF-päivityksen mahdollisuutta. Tavoite ei toteutunut, CAF-II sijasta opiston johtokunta tutkaili erillistilaisuuksissa mm. laaja-alaisen kestävän kehityksen mukaisia toiminnan kehittämisen painopistealueita (erityisesti ennaltaehkäisevä työ ja sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys). Edellä mainittu kehittämistyön aloittaminen keskeytyi kuitenkin alkuunsa opiston rakenteellisten muutosten takia. Toholammin kunta irtautui Suomenselän kansalaisopistosta 1.1.2016 alkaen. Opiston on kuitenkin aktiivisesti ollut osallisena Kinnulan kunnan strategiatyössä ja kyseisessä strategiassa opiston painotukset (kestävä kehitys; sosiaalinen, kulttuurinen, hyvinvointi ja terveyden edistäminen, yhteisöllisyys ja osallisuus sekä elinvoima ja tasa-arvo) ovat tärkeässä roolissa. 4. Taiteen perusopetukseen liittyviin määrällisiin tavoitteisiin ovat pääsääntöisesti toteutuneet. 5. Yhteistyöasiat vuonna 2015 eivät ole toteutuneet. Työnjakoja, vastavuoroisuutta
tmv. ei ole pystytty kehittämään. Toholampi irtautui opistoyhteistyöstä 1.1.2016 alkaen. 6. Opiston toiminta-aluetta palvelevat, matkailu- ym. elinkeinoaja sivuavat oppimiskokonaisuudet on otettu työn alle loppuvuonna 2015. Samoin opiston tekemä työ alueen ihmisten hyvinvoinnin, terveyden, jaksamisen ja osallisuuden edistämisessä tulee tehdä näkyväksi ja vahvistaa. Opiskelijoita vuonna 2015 oli yhteen kertaan laskettuna 1088. Vuonna 2014 opiskelijoita oli 1372 (vähennystä edelliseen oli 284 opiskelijaa). Vähennystä oli erityisesti Toholammilla, vaikka siellä käytettiin tunteja aiempaa enemmän. Opiskelijoista 95.4 % oli kotoisin jostain toiminta-alueen kunnasta ja loput 4.6 % muualta. Luvuista pääteltynä alueellista sivistystarvetta on siis olemassa, joten tämän valtakunnallisen kriteerin perusteella opiston läsnäolo alueellaan on enemmän kuin perusteltu. Opiston opiskelijoina oli vuonna 2015 yhteensä 18.6 % kuntien yhteenlasketusta asukasmäärästä. (Edelliset vuodet: 2014 23,0 %, 2013 22.12.%; 2012 23,7 %; 2011 22,5 %). Määrälliseen tavoitteeseen (20 % kunnan asukasmäärästä opiston asiakkaana) ei siis päästy. Alhaista lukua selittää erityisesti Toholammin kunnan asukkaiden alhainen aktiivisuus. Toholammin luku on 16.55 %. Kinnulan osallistumisaktiivisuus oli 20.64 % ja Lestijärven osallistumisaktiivisuus 22.40 %. Näiden kuntien osalta osallistumisaktiivisuustavoite siis täyttyi. Aktiivisuuden laskun syy täytyy selvittää. Kans. op TA2015 TA-muutokset TA yhteensä Toteuma Poikkeama Toimintatulot 127 300 127 300 158 567-31 267 Toimintamenot - 446 452 *25 000-421 452-443 718 22 266 Toimintakate - 319 152 * 25 000-294 152-285 152-9 000 Kansalaisopistolta on talousarviomuutoksena siirretty 25 000 euroa perusturvatoimialalle. Toimintakate on 285 152 euroa. Kustannuslaskennalliset menot 8769 euroa
Vastuualue Nuorisotoimi Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Sivistyslautakunta ja vapaa-aikaohjaaja Harri Kinnunen Nuorisotoimen tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää Nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat osallistuminen, yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Nuorten tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen. Osallistujien määrä Tilaisuuksien määrä Nuorten tilaisuuksien osallistujien määrä (brutto) vähintään 200/vuosi Erilliset nuorten tilaisuudet vähintään 4/vuosi Kinnulalaiset nuoret elävät nuoruutensa ilman päihdeongelmia Järjestyshäiriöiden/ (yhteiskunnan) omaisuuden kunnioittaminen Nuorten osallistumisen aktivoiminen Etsivä nuorisotyö Sanallinen arviointi, päihdestrategia Valistus- ja neuvontatilaisuuksia yhdessä koulu- ja poliisitoimen kanssa Painopiste ilkivallan ehkäisyyn ja toiminnan kanavoimiseen suotuisampaan suuntaan Nuorisovaltuuston kokoukset Nuorten tekemät aloitteet Toiminnan uudelleen käynnistäminen Moniammatillinen työskentely, verkostotyöskentely (Laadullinen mittari), sanallinen arviointi, ilmoitusten väheneminen Valistustilaisuuksien määrä 1 2/vuosi, esim. poliisi Ilkivalta- ja rikosilmoitusten väheneminen väh. 3/vuosi Nuorisovaltuuston kokouksia vähintään 6/vuosi, aloitteita vähintään 2/vuosi Säännölliset tapaamiset naapurikuntien etsivien kanssa väh. 2 krt/vuosi, muita (TE, oppisopimustoimisto, avi, perusturva, vapaa-
aikatoimi, oppilaitokset) tarvittaessa työskentelyprosessieen edetessä Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Yhteistyö koulujen ja viranomaisten kanssa mm. valistustoiminnassa ja ilkivallan ehkäisemisessä 2. Nuorisovaltuustotyöskentelyn ja muun nuorten osallistumiskanavien kehittäminen 3. Nuorisotilatoiminnan kehittäminen yhdessä mm. 4H:n kanssa. Toteutuminen vuonna 2015 1. Nuorisovaltuusto ei ole kokoontunut vuonna 2015. Toiminta tulisi käynnistää Koulujen oppilaskunnat toimivat kohtuulliseesti. Lukion johtokunnan lakkautuessa talvella 2016 mahdollistuu entiseen lukion johtokuntaan valituille opiskelijaedustajille osallistumis- ja puheoikeus sivistyslautakuntaan silloin kuin siellä käsitellään lapsia ja nuoria koskevia asioita. Vapaa-aikatoimen kehtoihin osallistuminen on ollut erittäin runsasta. 2. Taulukossa olevista määrällisistä mittareista nuorisovaltuuston kokouksien määrä ei toteutunut. Nuorilla on ideoita, mutta niiden toteutus on jäänyt puuttumaan työntekijöiden vähyyden ja kolmannen sektorin aktiivitoimijoiden vähäisyyden vuoksi. Ilkivaltaa on esiintynyt satunnaisesti. Teoista on tehty aina ilmoitus. 3. Etsivä nuorisotyötoiminta on käynnistynyt tauon jälkeen uudelleen vuoden 2014 lopulla ja jatkui kesään 2015, toimien jälleen loppuvuonna 2015. Saadut tulokset olivat rohkaisevia ja etsivä pilotoi monia uuden tyyppisiä työtapoja. 4 Nuorisotilatoimintaa on kehitelty ja käynnistetty yhteistyössä Kinnulan 4Hyhdistyksen kanssa. Mukana on ollut myös muita järjestöjä. Mukaan kaivattaisiin lisää järjestöjä ja erityisesti lasten ja nuorten vanhempia. Kokeiltiin toimintaa koko kylä kasvattaa. Nuorisotoimi TA2015 TA-muutokset TA yhteensä Toteuma Poikkeama Toimintatuotot 35 400 35 400 22 496 12 904 Toimintamenot - 66 155-66 155-52 925-13 230 Toimintakate - 30 755-30 755-30 429-326 Toimintakate on 30 429 euroa Kustannuslaskennalliset menot 586 euroa.
Vastuualue Liikuntatoimi Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Liikuntasali ja alueet Sivistyslautakunta ja vapaa-aikaohjaaja Harri Kinnunen Liikuntatoimen tehtävänä on edistää liikuntaa, kilpaurheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Liikuntatoimi tarjoaa puitteet kunto- ja kilpaurheilun, sekä liikunnan harrastajille. Liikuntatoimi huolehtii liikuntalain mukaisten tehtävien hoitamisesta, koordinoinnista ja hallinnossa. Tehtävässä painottuu yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Toiminta muodostaa suurimman osan liikuntatoimen budjetista sekä käytännön työtehtävistä. Tehtävästä huolehditaan yhteistyössä eri liikuntajärjestöjen ja kunnan teknisen sektorin kanssa. Alueiden ja paikkojen kunto pyritään pitämään vähintään tyydyttävällä tasolla. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Liikunta-alueiden ja -paikkojen kunnossapidosta huolehtiminen Sanallinen arviointi Asiakaspalautteet Palautteen kysyminen käyttäjiltä, laadullinen tavoitteisto (asiakastyytyväisyys) Lasten liikuntaker- Kerhojen määrä Väh. yksi liikuntakerho/ hojen jatkaminen Monipuolisten liikuntatapahtumien järjestäminen Fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Edulliset liikuntatilat harrastajille Liikuntatapahtumien määrä Tapahtuminen kävijät/vuosi Liikuntavuorojen varausprosentti koulu/lukuvuosi Tavoiteltava määrä 18 tapahtumaa/vuosi Kävijöiden määrä (brutto)/vuosi 90 % käyttövuoroista varattuna
Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Yhteistyö liikuntatyötä tekevien järjestöjen kanssa ja niiden toiminnan kehittämiseen osallistuminen. 2. Liikuntapaikkojen (liikuntasali ja alue, kentät, uimalat, ladut) asiallinen kunnossapito pienenevien resurssien rajoissa yhteistyössä liikuntajärjestöjen kanssa. 3. Tehokas tiedottaminen paikallisista ja valtakunnallisista tapahtumista, sekä niihin osallistuminen. 4. "Liikuntaa harrastamattoman kuntalaisen" liikkumiseen aktivointi, sekä erityisryhmien (esim. vanhukset) huomioiminen. 5. Sisäliikuntatilojen välineiden hankinta resurssien puitteissa 6. Ohjatun opastuksen järjestäminen kuntosalilla välineiden käytöstä 7. Vuoroja jaettaessa eri käyttäjä- ja ikäryhmien tarpeet pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan. Toteutuminen vuonna 2015 1. Kunnan liikuntatoimen yhteistyö mm. Muholan jalkapalloklubin kanssa on vakiintunut ja saanut uusia muotoja vuonna 2015. MJK:lla on laajaa juniori- ja aikuistoimintaa ja MJK on järjestänyt mm. uusia tapahtumia, esim. hankifutis. Järjestöjen omaan osallistamiseen on kannustettu ao. tahoja. Mukan aktivoinnoissa on ollut myös kunnan ylin johto. Avustusmäärärahojen poistuttua, on järjestöjä kannustettu mm. omatoimiseen varainhankintaan. 2. Kunnan liikunta-alueista on pidetty huolta vapaa-aikaohjaajan, Viitaseudun kumppanuushankkeen ja teknisen toimen yhteistyönä. Vuonna 2015 kunnostusta on tehty mm. urheilukentälle, uimalaan sekä yleisiin liikunta-alueisiin. Järjestöjen panos on ollut merkittävä mm. frisbee golf-kentän pidentämisessä. Kunnossapidosta on tullut pääasiassa myönteinen palaute. (Taviaikaiset järvialueen latuasiat tai ladut eri kylille tästä linjasta poiketen.). Jääkiekkokaukalo on kunnostettu yhteistyössä järjestöjen ja teknisen toimen kanssa. 3. Erilaisista valtakunnallisista ja alueellisista tapahtumista on tiedotettu lähinnä suoraan kohderyhmille järjestöjen kautta. 4. Liikuntaan aktivointia on tehty erilaisten tempausten, pienten palkintojen ym. avulla. Tempauksissa on huomioitu ihmisen koko elämänkaari (päivähoitolapset, nuoret, aikuiset, ikääntyneet) Myös asiakaspalautetta ja toiveita on pyritty huomiomaan ja toteuttamaan (esim. aamu-uinnit, suora kohteistaminen eri ryhmille jne.). 5. Uimahallitoiminnan jatkamisesta on käyty vuonna 2015 useita neuvotteluja seurakunnan kanssa. Uimahalli liikuntapaikkana vaatii mittavan ilmastointiremontin ja toiminta tullaan kilpailuttamaan vuoden 2015 aikana. Uimahallitoimintaa tulee kehittää eri asiakasryhmiä palvelevaksi ja sen käyttökapasiteettia tulee nostaa. Uimahallin käyttökustannukset ylittyivät vuonna 2015 yhteensä 8412 euroa. Ylitys
selittää koko liikuntatoimen ylitystä (2608 euroa), joka on katettu sivistystoimen sisällä. 6. Taulukossa olevien määrällisten mittareiden osalta tavoitteet ovat toteutuneet, jopa reilusti ylittyneet (mm. kerhot, tapahtumien määrät). Liikuntatoimi TA2015 TA-muutokset TA yhteensä Toteuma Poikkeama Toimintatulot 10 450 10 450-5 686-4 763 Toimintamenot - 145 563-145 563-143 408-2 155 Toimintakate - 135 113-135 113-137 721 2 608 Toimintakate on 137 721 euroa Kustannuslaskennalliset menot 15 156 euroa. Vastuualue Kirjastotoimi Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Sivistyslautakunta ja kirjastotoimenjohtaja Pirkko Kauppinen Kirjasto on kaikille avoin kulttuuri- ja tietopalvelukeskus, jonka tehtävänä on edistää kuntalaisten mahdollisuuksia kehittää itseään, tietojaan ja taitojaan sekä antaa käyttäjille yhtäläiset palvelut, tarjoten maksutta käyttöön paikalliset ja alueelliset kokoelmat, ajanmukaiset tiedonhakuvälineet ja henkilökunnan asiantuntemuksen.
Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Aineistohankinnat resurssien puitteissa Uusien nimikkeiden määrä/asukas Kirjahankinta vähint. 400/ 1000 asukasta, sanoma- ja aikakauslehtiä 15 vsk /1000 asukasta, Sitova Resurssien puitteissa tapahtuva laadukas, tarpeiden mukainen palvelu Monialainen osallistava kirjasto Lainaajia asukkaista Kirjastokäyntien määrä/ asukas Henkilökunta Täydennyskoulutus Monialaiset tapahtumat 40 % 10 käyntiä/asukas 1 htv/1000 asukasta vähint. 6 koulutuspäivää/ htv Tarpeita vastaava aineisto Aineiston laatu, aineistotyypit Kattava kirjasto- ja tietopalveluverkko Internet-yhteydet asiakaskäytössä 1 asiakaskäytössä oleva työasema /1000 asukasta Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Kirjaston palvelutason ylläpitäminen pitämällä aukioloajat ja henkilökunnan määrä tarkoituksenmukaisina. Yhteistoiminta sivistystoimen hallinnonalan sisällä. 2. Tietopalvelun tason säilyttäminen tarpeita vastaavina käytettävissä olevien tietokantojen, tietoverkkojen ja yhteisrekisterien avulla. 3. Kirjastoyhteistyön syventäminen toimintojen tehostamiseksi sekä uusien projektiluonteisten toimintojen aloittamiseksi. Toteutuminen vuonna 2015 1. Palvelutason ylläpitäminen säilyi edellisvuoden tasolla aukioloaikojen suhteen, Valtakunnallinen suositus kirjaston henkilökunnan määrästä (yksi htv /1000 asukasta) on toteutunut mm. sisäisten henkilöstöjärjestelyjen vuoksi. 2. Tavoitteiden mukainen tietopalvelun taso ja siihen liittyvä kirjasto- ja tietopalveluverkko säilyi hyvänä ja myös kehittyi laitehankintojen, ohjelmistojen ja koulutuksen osalta.. 3. Keski-kirjastot aloitti yhteistoimintansa 2013 ja toiminta vakiintui ja kehittyi vuosina 2014-2015. Kirjastojärjestelmät uusittiin ja toimintoja ja yhteistyötä hiottiin. Palveluun saatiin lisää kattavuutta. (vrt. aineiston kuljetuspalvelu,
koulutukset, hankinnat, siirtokokoelmat, yhteiset kiertonäyttelyt jne). 4. Tavoitetaulukon osa-alueet aineistohankinnan osalta ovat toteutuneet erinomaisesti. Henkilökunnan määrä lähenee tavoitetasoa. Koulutuksessa pystyttiin käymään tavoitteen mukaisesti resurssien puitteissa. Uusi, tutkintoon tähtäävä kirjastoammatillinen koulutus jatkui sekä toinen pitkäkestoinen kirjastoammatillinen koulutus alkoi ja oli meneillään läpi vuoden osin lähi- ja osin verkkovälitteisenä opetuksena. Kirjasto toimi yhteistyössä koulujen kanssa sekä osallistui aktiivisesti mm. näyttelytoiminnan käytännön järjestelyihin. Kirjastossa järjestettiin myös kirjallisuusiltoja. Kirjasto järjesti kirjastonkäytön opetusta eri luokka-asteille. Lisäksi kirjasto on tehnyt yhteistyö mm. päivähoidon (päivähoitolasten aamu), Kinnulan seurakunnan ja Kinnulan muistiyhdistyksen kanssa (esim. Kamu-kahvilatoiminta). kanssa. Kirjasto TA2015 TA-muutokset TA yhteensä Toteuma Poikkeama Toimintatulot 300 300 275 25 Toimintamenot - 116 867-118 867-118 456 1589 Toimintakate - 116 567-116 567-118 181 1614 Toimintakate on 118 181 euroa Kustannuslaskennalliset menot 2918 euroa.
Vastuualue Kulttuuritoimi Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Sivistyslautakunta ja sivistystoimen päällikkö Marja Lehtonen Kulttuuritoimi toimii kulttuuripalvelujen tuottajana yksin tai yhdessä eri seurojen, yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Kulttuuritehtävät hoidetaan edelleen sivistystoimen eri viranhaltijoiden toimesta. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen Osallistujien määrä Tilaisuuksien määrä 600 henkilöä / vuosi 5 tilaisuutta /vuosi Kunnallisten kulttuuripalvelujen säilyminen ja tukeminen Kunnan omin voimin toteutetut tapahtumat Yhteistyössä kunnan eri hallintokuntien kanssa 2 tapahtumaa /vuosi Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Yhteistyön tiivistäminen eri kulttuuritoimijoiden kesken, sekä kunnan asukkaiden omaehtoisen kulttuuritoiminnan tukeminen pienenevien resurssien puitteissa. 2. Tapahtumien suunnittelu, toteutus, markkinointi ja tiedottaminen eri toimijoiden kanssa. Toteutuminen vuonna 2015 1. Yhteistyötä eri toimijoiden kesken on tehty mm. kesän Kinnula-päivien järjestelyissä. Yhteistyönä on tarjottu mm. konsertteja Kinnulan koulutoimen ja perusturvan (vanhainkoti) kanssa. 2. Taulukossa mainitut määrälliset tavoitteet on saavutettu vuonna 20154. Kulttuuritoimi TA2015 TA-muutokset TA yhteensä Toteuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot - 6 076-6 076-5 281-796 Toimintakate - 6 076-6 076-5 281-796 Toimintakate on - 5281 euroa Kustannuslaskennalliset menot 101 euroa.
Sivistystoimi 2015 ilman korkoja ja poistoja ja muita kustannuslaskennallisia eriä: (= toimintakate) yht. - 3 382 953 euroa. Varaus vuodelle 2015 oli yhteensä 3 570 014 euroa. (Ylijäämä -55 761 euro.) Sivistystoimen hallinnonalalta siirrettiin budjettimuutoksena 131 300 euroa perusturvatoimialan ylityksen kattamiseen. Tilikauden tulos (sis. korot, poistot ja kaikki kustannuslaskennalliset erät); Tulos - 2840 euroa ylijäämäinen) Sisäinen valvonta ja tarkastus 2015 Sisäiset tarkastajat ovat tehneet sivistystoimen sisäisen tarkastuksen suunnitelman tarkastuskohdemäärittelyineen. Muistioituja tarkastuksia kohdentuen eri sivistystoimen alueiden tämänhetkiseen tilannekartoitukseen ja tulevaisuuden muutostekijöiden kartoitukseen, on tehty yksi käynti.