LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 49/2004/4 Dnro LSY-2001-Y-266 Annettu julkipanon jälkeen 6.7.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Sääksjärven kunnostus, Kokemäki, korkeimman hallinto-oikeuden palauttama asia Kokemäen kaupunki ASIAN KÄSITTELYN AIKAISEMMAT VAIHEET Kokemäen kaupunki on saattanut asian vireille 9.1.1996 Länsi-Suomen vesioikeuteen saapuneella hakemuksella. Vesioikeus on antanut asiassa päätöksen 31.12.1998. Vaasan hallinto-oikeus on 20.4.2000 antamallaan päätöksellä pysyttänyt vesioikeuden päätöksen lopputuloksen. Korkein hallinto-oikeus on 28.11.2001 antamallaan päätöksellä kumonnut hallinto-oikeuden ja vesioikeuden päätökset ja palauttanut asian ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi. HAKEMUS Kokemäen kaupunki on Länsi-Suomen vesioikeuteen 9.1.1996 toimittamassaan hakemuksessa lausunut, että Kokemäen kaupungin, Sääksjärven ranta-asukkaiden muodostaman Sääksjärvitoimikunnan, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä on 19.6.1995 valmistunut kunnostussuunnitelma Sääksjärven alimpien vedenkorkeuksien nostamiseksi. Kaupunki on hakenut lupaa kunnostussuunnitelman mukaisesti rakentaa Sääksjärven pohjapato, perata Piilijoen suuta, perata määräajan kuluessa Sääksjärven padosta 200 m järvelle päin oleva kivi- ja moreenikynnys sekä rakentaa Lohennenän pohjakynnys. Kaupunki on pyytänyt oikeutta käyttää toiselle kuuluvaa aluetta siinä määrin, kuin suunnitelman toteuttaminen edellyttää.
2 SUUNNITELMA 19.6.1995 Vesistötiedot Kauvatsanjoen vesistöalueen yläosan pienet joet ja järvet laskevat Mouhijärveen ja edelleen Mouhijoen kautta Kiikoisjärveen, josta ne aluksi Jaaranjokena ja sitten Piilijokena virtaavat Sääksjärveen. Sääksjärvi on Kauvatsanjoen vesistöalueen merkittävin järvi. Sääksjärvi purkaa vetensä Sääkskosken kautta Kauvatsanjokeen, joka virtaa Puurijärveen ja yhtyy sen alapuolella Kokemäenjokeen. Sääksjärven pinta-ala on 33,2 km 2 ja tilavuus 126 milj.m 3. Järven keskisyvyys on 3,8 m ja syvimmät kohdat 8,0 m. Sääksjärven rantaviivan pituus on 92 km, josta mantereen osuus on 52 km. Sääksjärven vedenkorkeutta on havainnoitu päivittäin vuodesta 1910 alkaen. Vedenkorkeuksien ääri- ja keskiarvot tasossa N 43 vuosilta 1931-1993 ovat seuraavat: Vedenkorkeus (m) 1931-40 1941-50 1951-60 1961-67 1969-79 1980-93 HW 49,91 49,70 49,80 49,93 49,90 49,93 MHW 49,35 49,36 49,41 49,35 49,26 49,52 MW 49,10 49,00 49,04 49,02 48,87 48,95 MNW 48,85 48,61 48,72 48,77 48,65 48,61 NW 48,62 48,41 48,42 48,56 48,41 48,44 Sääksjärven virtaamien ääri- ja keskiarvot vuosilta 1931-1993 ovat seuraavat: Virtaama (m 3 /s) 1931-40 1941-50 1951-60 1961-67 1969-79 1980-93 HQ 29,0 22,0 26,0 30,0 32,0 33,0 MHQ 12,3 12,6 14,6 14,5 13,8 23,7 MQ 6,9 6,1 6,9 7,2 6,0 7,7 MNQ 2,9 1,7 2,7 3,3 2,8 1,7 NQ 1,6 1,8 0,9 1,4 0,4 0,6 Sääksjärven luusuassa tapahtuneiden muutosten vuoksi järvi purkaa nykyisin vettä alimpien vedenkorkeuksien aikana enemmän kuin aikaisemmin. Tästä osoituksena on se, että Sääksjärven purkautumiskäyrää on jouduttu muuttamaan viidesti vuoden 1921 jälkeen. Sama näkyy myös keskivedenkorkeuden alenemisena. Veden laatu Sääksjärven veden laatu on muuttunut selvästi vuosina 1963-1993. Muutosten syynä ovat sekä ilmastolliset tekijät että valuma-alueen maankäyttö. Järvi on ollut aikaisemmin niukkaravinteinen ja lievästi hu-
3 musväritteinen. Se sijoittui vielä 1980-luvun puolivälissä vesien virkistys- ja yleiskäyttöluokituksen mukaan luokkaan II, hyvä. Tämän jälkeen rehevöityminen on alentanut käyttökelpoisuusluokan tyydyttäväksi, luokka III. Valuma-alueella tehdyt metsien ja soiden uudisojitukset, jokien perkaukset ja säännöstelypatojen rakentamisen myötä alkaneet äkilliset virtaamavaihtelut heikensivät Sääksjärven veden laatua 1970-luvulla. Rehevöitymiskehitys alkoi näkyä 1980-luvulla. Analyysituloksissa tämä ilmenee selvästi järven kesäaikaisen fosforipitoisuuden ja klorofyllin määrän sekä veden ph-arvon kohoamisena. Alku- ja keskikesällä fosfori on ilmeisesti kasviplanktonin tuotantoa rajoittava ravinne Sääksjärvessä, kun taas loppukesällä typpi näyttäisi usein olevan minimiravinne. Tilanne suosii ilmakehän typpeä sitovien sinilevien lisääntymistä. Leväkukintoja onkin havaittu useina kesinä. Sääksjärven happitilanne pysyy kesällä hyvänä, ja vesi on melko tasalaatuista pinnasta pohjaan. Talvella alusveteen syntyy selvää happivajausta. Täydellistä happikatoa ei ole tarkkailuaikana havaittu, mutta alusveden happitalous on kuitenkin heikentynyt jonkin verran. Sääksjärven käyttö Sääksjärven rannoilla on noin 500 vapaa-ajan asuntoa. Yhteisöillä ja yrityksillä on kuusi uimarantaa, yleisiä uimarantoja on kolme. Vesiliikenne on paikallista pienveneliikennettä. Kesäisin alusten on matalan veden vuoksi vaikea kulkea monissa lahdissa. Kauvatsanjoen vesistön uittosääntö on kumottu. Sääkskosken ja alempana Kauvatsanjoessa olevan Lievikosken vesivoimaa ei tällä hetkellä hyödynnetä. Sääksjärvessä ja sen alapuolisessa osassa Kauvatsanjoen vesistöä ei ole vedenottamoita. Vettä käytetään kasteluvetenä erityisesti mansikkaviljelmillä. Lisäksi ranta-asukkaat käyttävät vettä talousvetenä. Kalatalous Satakunnan kalatalouskeskuksen vuonna 1994 laatiman kalatalousselvityksen mukaan Sääksjärvellä harrastetaan kalastusta runsaasti, ja kalastuksella on merkittävä virkistysarvo. Järven arvoa kalavetenä lisää myös sen sijainti lähellä Satakunnan eri väestökeskuksia. Saalistietojen perusteella Sääksjärveä voi pitää tuottoisana, ja kalastuksen tehostaminen nykyisestä on mahdollista. Selvityksen mukaan vedenpinnan nostolla on todennäköisesti positiivinen vaikutus järven tilaan, vaikka yksin tällä toimenpiteellä ei välttämättä päästä tavoiteltuihin tuloksiin. Kaavoitus ja suojelukohteet Satakunnan seutukaavoissa on joitakin määräyksiä ja suosituksia, jotka koskevat Sääksjärven ranta-alueita. Ainoa Sääksjärven kunnostusta sivuava huomionarvoinen suositus koskee Sääkskoskea. Suosituksen
4 mukaan uudisrakentaminen ja muut toimenpiteet tulisi kulttuurihistoriallisesti merkittävillä alueilla suunnitella ja toteuttaa niin, että ne sopeutuvat hyvin olemassa olevaan rakennuskantaan ja kulttuurimaisemaan. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä tulisi ottaa yhteys kunnan kaavoitusviranomaiseen ja museovirastoon. Kauvatsanjoen alajuoksulla on arvokkaana lintuvetenä tunnettu Puurijärvi, joka on matala ja paikoin umpeenkasvanut. Puurijärvi sekä järven luoteisosaa ja Ala-Kauvatsanjokea reunustavat Isosuo ja Korkeasuo kuuluvat Puurijärven ja Isosuon kansallispuistoon. Ympäristöministeriö on 3.10.1994 antanut vesi- ja ympäristöhallitukselle toimeksiannon Puurijärven kunnostussuunnitelman laatimiseksi yhdessä metsähallituksen kanssa. Työkohteet Sääksjärven pohjapato ja mahdollinen perkaus Sääkskosken myllyn uoma Sääksjärven luusuaan rakennettavan pohjapadon harjan pituus on 45 m ja korkeus syvennystä lukuun ottamatta N 43 + 48,80-49,05 m. Padon harjan keskikohdalla on alkuperäisen, 19.6.1995 päivätyn suunnitelman mukaan 3 m pitkä alivirtaama-aukko, jonka korkeus on N 43 + 48,60 m. Alivirtaama-aukko tehdään nykyisen virtauksen suuntaiseksi ja kohtaan, jossa vesi nykyisin virtaa vähävetisenä kautena. Aukko ja siihen liittyvä kiveys tehdään niin, ettei padon alapuolella olevissa haaroissa virtaamajakautuma oleellisesti muutu. Padon alavirran puolella uoman reunoja vahvistetaan kiveyksellä tai kiviheitokkeella tarvittaessa Sääkskosken sillalle asti. Padon yläpuolella vasenta rantaa muotoillaan ja vahvistetaan. Hakija on 5.4.2002 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksen täydennyksessä muuttanut pohjapadon alivirtaama-aukkoa jäljempää ilmenevällä tavalla. Patopaikasta 100 metriä järvelle päin on kivikkoinen matalikko, jossa jäät saattavat aiheuttaa haitallista padotusta. Ennen padon rakentamista ja mahdollisesti sen jälkeen veden ja jään käyttäytymistä matalikossa seurataan. Tarpeen vaatiessa uomasta poistetaan kiviä 220 m 3 paaluvälillä 3+20-3+60 m. Kaivu tehdään 10 metrin pohjaleveydellä tasoon N 43 + 47,00 m sivuluiskin 1:3. Kovien maiden vähäinen kaivu ei samenna sanottavasti vettä alapuolisessa vesistössä, eikä toimenpiteestä aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Perkausta ei lupaehdoissa pitäisi määrätä velvoitteeksi, vaan hakijalle olisi myönnettävä oikeus toteuttaa perkaus tarvittaessa. Tarkoituksena on, että vesi virtaa myllyuomassa silloinkin, kun virtaamat jäävät pohjapadon valmistumisen jälkeen nykyistä pienemmiksi.
5 Tavoite saavutetaan siirtämällä tai lisäämällä kiviä vasemmanpuoleiseen haaraan myllyuoman haarakohdassa ja vahvistamalla uomaa tarvittaessa. Koska hyvä lopputulos perustuu kokeiluun, hankkeesta ei ole laadittu yksityiskohtaista suunnitelmaa. Piilijoen suun perkaus Piilijoen suu perataan 400 metrin matkalta paaluvälillä 0+70-4+70 m. Tämän lisäksi järven puolella voidaan kaivaa paaluväli 0-70 - 0+70 m. Harkinnanvarainen osa sisältäisi lähinnä pohjakasvuston poistamista, eikä sitä tehtäisi, mikäli kaivukohdalla on hiekkaa. Perkaustaso on pääasiassa N 43 + 47,00 m, ja kaivuleveys pohjan tasossa 10-20 m. Perkausmassat ovat liejua, silttiä ja moreenia, ja niiden kokonaismäärä on 8 500 m 3. Kaivumaat siirretään lähialueiden rannoille tason N 43 + 49,50 m yläpuolelle niin, että ne kuivuvat eivätkä valu takaisin järveen. Läjityssopimus maanomistajien kanssa tehdään ennen kaivutyöhön ryhtymistä. Kaivu- ja läjitystyöt tehdään Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Lohennenän pohjakynnys Rutunan matalikon perkaus Piilijoen suun pengerrys Kauvatsanjoen yläjuoksun perkaus 1960-luvulla laski vedenkorkeuksia haitallisesti. Haitan poistamiseksi ainakin osittain on tarkoitus nostaa alimpia vedenkorkeuksia vanhan perkauskohdan yläosalla. Kauvatsanjokeen Sääkskosken alapuolelle tehdään pohjakynnys Lievikosken kylässä sijaitsevan tilan Lohikoski RN:o 4:70 kohdalle Kauvatsanjoen paalulle 196+40 m. Harjan korkeus uoman keskellä tulee korkeintaan tasoon N 43 + 46,50 m. Harjan pituus virtaussuunnassa on enintään 2,0 m. Virtaamalisäyksestä aiheutuu tulvakorkeuden nousua Kauvatsanjoessa, josta aiheutuu vähäistä haittaa rantatiloille Puurijärven yläpuolelta Lievikosken alapuolelle saakka. Haitan vähentämiseksi oli alkuperäisen, 19.6.1995 päivätyn suunnitelman mukaan tarkoitus perata Rutunan matalikko 150 metrin matkalta. Matalikko sijaitsee Kauvatsanjoessa 1,5 km Puurijärven yläpuolella. Perkaustaso oli N 43 + 42,00 m ja pohjan leveys 8-12 m. Hakija on 5.4.2002 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksen täydennyksessä ilmoittanut luopuvansa Rutunan perkauksesta. Piilijoen etelärannalla Sääksjärveltä Piilijoen sillalle asti on alavia peltoja suojattu penkereillä, jotka antavat melko hyvän suojan tulvia vastaan. Vuoden 1966 kaltaisissa tulvatilanteissa tulva nousee pohjapadon vaikutuksesta hetkellisesti nykytilaa korkeammalle. Tämän vuoksi jo olemassa olevia penkereitä ja eristysojien reuna-alueita korotetaan tai vahvistetaan.
Rukajokisuun, Moision ja Merikiven pengerrykset Hankkeen vaikutukset 6 Rukajoen suun edustalla oleva lahti on lähes umpeenkasvanut. Äkillisen virtaaman kasvun ja tukkoisen jokisuun yhteisvaikutuksesta vedenpinta nousee Rukajoessa haitallisen korkealle aina paalulle 13+00 asti. Viljelysten lisäksi alueella on kalankasvatuslammikkoja. Sääksjärven pohjapato vaikuttaa haitallisesti kuivatustilanteeseen. Mahdolliset vahingot estetään pengerryksillä ja veden pumppauksella. Suunnitelmaan sisältyvät myös Moision ja Merikiven pengerrykset eräiden tilojen tulvasuojelun parantamiseksi. Hakija on 5.4.2002 ja 25.2.2004 ympäristölupavirastoon toimittamissaan hakemuksen täydennyksissä ilmoittanut luopuvansa alkuperäisessä suunnitelmassa esitetyistä Rukaniemen ja Iso-Rukan tiloilla sijaitsevien kala-altaiden pumppaamoiden rakentamisesta. Vaikutukset vedenkorkeuksiin, virtaamiin ja veden laatuun Pohjapadon rakentamisen seurauksena keskivedenkorkeus Sääksjärvessä nousee 0,20 m. Tulvakorkeudet eivät muutu oleellisesti, nousu on vajaa 0,04 m. Merkittävimmin muuttuvat alivedenkorkeudet, jotka nousevat 0,35 m. Piilijokisuun perkauskohdassa alivedenkorkeutta vastaava vesisyvyys olisi perkauksen jälkeen 1,5 m. Tämän seurauksena valoa käyttävän pohjakasvuston muodostuminen vaikeutuu. Veneellä kulkeminen helpottuu merkittävästi. Virtausta vastustava kasvillisuus vähenee ja virtauspinta-ala suurenee, minkä seurauksena varsinkin tulva-aikaiset vedenkorkeudet alenevat perkauskohdan yläpuolella Piilijoessa. Lohennenän pohjakynnyksen yläpuolella on lyhyt, noin 50 m pitkä suvanto, jossa vedenkorkeudet nousevat. Suvannon vedenpinnan korkeus on riippuvainen Lievikosken vedenkorkeudesta Kauvatsanjoen paalulle 196+80 m asti. Lohennenän pohjakynnys nostaa alivirtaamien aikaisia vedenkorkeuksia vähintään padon harjan alimman pisteen ja Lievikosken padon sallitun padotuskorkeuden välisen korkeuseron eli 0,30 m. Lievikosken vedenpinnan korkeus on kuitenkin huomattavasti sallittua ylärajaa (N 43 + 46,20 m) alempana, josta syystä vaikutus pienien virtaamien aikana on yli 0,5 m. Keskivirtaaman aikana kynnys nostaa vedenpintaa vajaa 0,40 m. Tulvavirtaamilla padotusta on 0,05 m. Seuraavan yläpuolisen suvannon (paalu 197+00 m) vedenkorkeuksiin pohjakynnyksellä ei ole vaikutusta. Pohjapadon vaikutuksesta Sääksjärvestä purkautuva tulvavirtaama kasvaa huippuarvoonsa nykyistä aikaisemmin. Vastaavasti tulvan laskiessa virtaama pienenee nykyistä aikaisemmin. Muutokset virtaamien
7 ääri- ja keskiarvoissa ovat vähäisiä. Virtaamien pysyvyydet eivät muutu olennaisesti. Suurimmat tulvavirtaamat Kauvatsanjoessa eivät kasva pohjapadon vaikutuksesta. Poikkeuksena olisi vuoden 1966 kevättulvan kaltainen tulva. Tämä olisi kuitenkin vain pieni lisä Sääkskosken alapuolisilta alueilta tuleviin sulamisvesiin, eikä siitä näin ollen aiheutuisi Kauvatsanjoen rannoilla nykyistä suurempia vahinkoja. Keskiylivirtaamia pienemmät tulvavirtaamat kasvavat, mutta ne olisivat edelleen niin pieniä, etteivät ne aiheuttaisi vahinkoa tai haittaa. Haitallisin virtaamalisäys tapahtuu tulvissa, jotka ovat suurten ja keskisuurten tulvien välissä. Esimerkkinä tästä on vuosi 1985, jolloin virtaama 24,0 m 3 /s olisi pohjapadon vuoksi kasvanut määrään 26,8 m 3 /s eli 8 prosenttia. Alkuperäisen suunnitelman mukaisella pohjapadolla alivirtaamat Kauvatsanjoessa pienentyisivät. Eniten pienet virtaamat muuttuisivat tulvan alentuessa. Pohjapadon vuoksi Sääksjärveen kertynyt tulvavesi purkaantuisi nykyistä aikaisemmin, mistä syystä toukokuun lopun ja kesäkuun alun virtaamat olisivat nykyistä pienemmät. Pienten virtaamien aikana, jolloin vesimäärä on alle 2 m 3 /s, Kauvatsanjoen virtaama saattaisi olla puolet nykyisestään. Jos kuiva jakso on pitkä, pohjapadon vaikutus häviäisi. Lohennenän pohjakynnys ei vaikuta Kauvatsanjoen virtaamiin. Pohjakynnyksen yläpuolinen suvanto on niin pieni, ettei siinä voi tapahtua veden varastoitumista nykyistä enempää. Vedenpinnan nosto suurentaa Sääksjärven vesitilavuutta ja vaikuttaa siten järven happitalouteen. Järven virkistyskäyttöarvon säilyttämiseksi on vedenpinnan noston ohella tarpeen vähentää vesistökuormitusta koko yläpuolisella valuma-alueella. Vaikutukset sedimentaatioon, eroosioon ja kalatalouteen Sääksjärven veden kiintoainepitoisuudet ovat pieniä ja vaihtelevat eri vuodenaikoina. Talvisin pitoisuudet ovat monesti alle 1,0 mg/l. Kesällä pitoisuus nousee arvoon 3-4 mg/l. Järveen laskevan Piilijoen kiintoainepitoisuus on suurempi kuin Sääkskosken, mikä viittaa siihen, että Sääksjärvi toimii laskeutusaltaana. Sääkskoskesta lähtevässä vedessä kiintoaine on hyvin hienojakoista ja vastaa rakeisuudeltaan lähinnä savea. Pohjapadosta aiheutuva sedimentaation lisäys on liki olematonta. Vaikka 10 % kiintoaineesta vastaisi siltin rakeisuutta, padon vaikutus 100 vuodessa olisi 5 mm. Piilijokisuun perkaus sekä oja- ja pengertyöt ovat ainoat työkohteet, joista kiintoaineita joutuu vesistöön. Niissä massojen liikuttelu on niin vähäistä, ettei niillä ole vaikutusta Sääksjärven kiintoainemäärään.
8 Eroosion vaaraa ei ole, koska virtaamamuutokset ja siten myös virtausnopeuksien muutokset ovat pieniä. Virtauksesta aiheutuvan eroosion estämiseksi pohjapadon alavirran puoleisia rantoja vahvistetaan kiveyksellä. Vedenpinnan noston vaikutukset kalastoon ovat kalatalousselvityksen mukaan myönteisiä. Hankkeen vaikutusalueeseen kuuluvat maa-alueet Hankkeesta aiheutuvat vahingot Hankkeen vaikutusalueeseen kuuluviksi rantatiloiksi on otettu Sääksjärven rannalla olevat tilat, joiden kohdalla maanpinnan korkeus on tasossa N 43 + 51,00 m tai sen alapuolella, sekä Piilijoen ja Rukajoen rannoilla olevat tilat, joiden korkeus on N 43 + 51,50 m tai sen alapuolella. Hankkeen vaikutusalueeseen kuuluu 488 tilaa Sääksjärven ja siihen laskevien jokien rannoilla. Näistä 323 tilan omistajat ovat antaneet hankkeeseen suostumuksensa. Suostumusten osuus tilojen lukumäärän mukaan laskettuna on 66 %. Sääksjärven rantaviivan pituus (manner, saaret, laskujoet) on yhteensä 92 km. Annetut suostumukset koskevat 72 kilometriä eli 78 prosenttia rantaviivasta. Jäljelle jäävästä 20 kilometristä runsaat 3 km on yhteistä aluetta. Sääksjärven keskivesi nousee 0,20 m. Kun rantaviivan pituus on 92 km ja rannan keskikaltevuudeksi oletetaan 1:5, veden alle jää maata 9,2 ha. Tästä alueesta 7,2 ha:lle on suostumuksilla saatu pysyvä käyttöoikeus. Kauvatsanjoessa Lohennenän pohjakynnyksen vaikutusalueeseen kuuluu kaksi tilaa. Niiden omistajat ovat antaneet suostumuksensa pohjakynnyksen rakentamiseen. Sääksjärven osalta on arvioitu hankkeesta aiheutuva maatalousmaan, metsämaan ja muun ranta-alueen arvon muutos. Maatalousmaalla tarkoitetaan peltoa, mansikka- ja muuta sellaista kasvimaata, niittyä ja laidunta. Metsämaahan sisältyy myös joutomaa. Muulla ranta-alueella tarkoitetaan loma- tai vakinaisessa käytössä olevaa "tonttimaata" tai muuta erityiskäytössä olevaa aluetta. Maatalousmaan vahinkoarvio perustuu vedennoston aiheuttamaan maan arvon ja tuottavuuden vähenemiseen. Maatalousmaan suhteellinen arvo on 0 % kasvukauden keskivedenkorkeuden alapuolella eli nykytilassa tasossa N 43 + 48,80 m ja pohjapadon rakentamisen jälkeen N 43 + 49,00 m. Kasvukaudella eli 15.6. - 30.8. pellon suhteellinen arvo
9 0,4 m kasvukauden keskivedenkorkeuden yläpuolella on 35 %. Pellon täysi arvo on 0-0,3 m tulvakorkeuden yläpuolella. Tulvakorkeudeksi on otettu N 43 + 50,00 m (HW on N 43 + 49,87 m). Vahinkokerroin tasoon N 43 + 49,50 m saakka on 0,2 ja välillä N 43 + 49,50-50,00 m 0,1. Metsämaalle aiheutuva vahinko arvioidaan samoin perustein kuin pellollekin. Metsän arvo on 0 % kasvukauden keskivedenkorkeuden alapuolella ja täysi arvo 0,8 m kasvukauden keskivedenkorkeuden yläpuolella eli nykytilassa N 43 + 49,60 m ja pohjapadon rakentamisen jälkeen N 43 + 49,80 m. Muutos on suoraviivainen. Vahinkokerroin tasoon N 43 + 49,50 m saakka on 0,25 ja välillä N 43 + 49,50-50,00 m samoin 0,25. Vedennoston aiheuttamasta puiden kuolemisesta ja kuivumisesta ei ole tehty ennakkoarviota. Kuivuneet puut kaadetaan rantavyöhykkeeltä korkeuden N 43 + 49,80 m alapuolelta ja pinotaan maanomistajan osoittamaan paikkaan rannan läheisyyteen kahden vuoden kuluttua padon valmistumisen jälkeen. Rantatonteille koituu yleisesti ottaen hyötyä Sääksjärven nostosta. Korkeilla rannoilla rantavyöhykkeen vähäinen siirtymä ei vaikeuta rannankäyttöä eikä aiheuta korvattavaa vahinkoa. Tason N 43 + 51,00 m alapuolella olevista rakennuksista on mitattu muun muassa sokkelin korkeus ja maanpinnan korkeus sokkelin vieressä sekä arvioitu rakennuksen kunto. Tulvakorkeuksien pysyvyyksissä ei aiheudu olennaisia muutoksia. Tämän vuoksi alhaalla oleville rakennuksille ei aiheudu vedennostosta suurempaa vahinkoa kuin nykyisinkään veden ollessa korkealla. Piilijoen osalta on erikseen arvioitu maatalousmaan arvon muutos. Piilijokisuun ruoppauksen seurauksena tulva alenee joen varrella, ja pohjapadon vaikutuksesta kasvukauden keskivedenkorkeus nousee. Maan arvonmuutos on arvioitu samalla periaatteella kuin Sääksjärven rantojen maatalousmaan osalta. Tulvaherkille pelloille koituvaa hyötyä ei ole otettu arviossa huomioon. Kasvukauden keskivedenkorkeuden nousun on katsottu aiheuttavan haittaa pelloille, joiden korkeus on tason N 43 + 49,80 m alapuolella. Vahinkokerroin on 0,05. Tilakohtaiseen vahinkoarvioon on otettu Sääksjärven rannalla olevat tilat, joiden maanpinnan korkeus on tason N 43 + 51,00 m alapuolella, ja Piilijoen varren tilat, joiden korkeus on tason N 43 + 51,50 m alapuolella. Vahinkoalueen rajaksi on otettu korkeus N 43 + 50,00 m. Vahingot on arvioitu niiden tilojen osalta, joiden maanpinnan korkeus on sanotussa tasossa tai sen alapuolella ja joiden omistajat eivät ole antaneet hankkeeseen suostumustaan. Tätä ylempänä oleville tiloille ei aiheudu vahinkoa. Hakijan mukaan vahinkoa ei aiheudu myöskään kylän tai lukuisten tilojen yhteisesti omistamille maa- ja vesialueille. Kaikkiaan 165 tilan osalta ei ole annettu suostumusta. Näistä 37 tilaa sijaitsee edellä sanotun vahinkorajan yläpuolella ja kahdeksan tilaa on yhteisiä alueita. Tilakohtaiseen vahinkoarvioon jää siten 120 tilaa.
10 Hankkeesta saatava hyöty Töiden toteuttaminen Osa edellä sanotuista 120 tilasta hyötyy järven nostosta, ja monessa tapauksessa hyöty on haittaa ja vahinkoa huomattavasti suurempi. Tällaisia tiloja on 89. Vahinkoa estävä toimenpide tehdään 12 tilalle. Rantapuusto tarkastetaan ja poistetaan 12 tilalta. Rahassa arvioitavaa vahinkoa aiheutuu 31 tilalle. Vahingon määrä on yhteensä 44 027 markkaa (7 405 euroa). Muutamille tiloille on arvioitu markkamääräinen vahinko, vaikka tilalla tehdään vahinkoa estävä toimenpide. Kahdella vuokratilalla sijaitsee rannan läheisyydessä rakennuksia, joiden omistajilta ei ole saatu suostumuksia. Niistä rakennuksista, joiden sokkelin korkeus on alempana kuin N 43 + 50,50 m, on esitetty omistajakohtainen vahinkoarvio, jonka mukaan rakennuksille tai rakenteille ei aiheudu vahinkoa eikä haittaa enempää kuin mitä nykyinenkään tulva aiheuttaisi. Sääksjärven vedenpinnan nostosta on vähäistä hyötyä vedenlaadulle ja kalastolle. Hyödyn rahallista määrää ei ole arvioitu. Alimpien vedenkorkeuksien nostosta koituu suurin hyöty vesien virkistyskäytölle eli veneilylle, uinnille ja loma-asumiselle. Hyödyn markkamääräinen arviointi on vaikeaa. Hakija on arvioinut hyötyä siten, että vedenpinnan nostamisen seurauksena kiinteistöjen arvo nousee. Hakija on olettanut kiinteistön arvon nousuksi 20 markkaa (3,36 euroa) rantametriä kohti ilman järveen laskevia jokia. Näin laskettuna hankkeesta saatava hyöty olisi 82 000 m x 20 mk/m eli yhteensä 1 640 000 mk (noin 275 800 euroa). Hankkeen toteuttamiskustannukset ovat alustavan kustannusarvion mukaan 850 000 markkaa (142 960 euroa). Kustannuksiin sisältyy on edellä arvioitu korvausten määrä 44 027 markkaa (7 405 euroa). Merkittävin yksittäinen rakennuskohde on Sääkskosken pohjapato. Pato rakennetaan silloin, kun vedenkorkeus Sääksjärvessä on alhaalla ja virtaus vähäistä, jolloin mahdollinen veden juoksutusten tilapäisjärjestely on helposti tehtävissä. Rakentamisaika on enimmillään pari kuukautta. Piilijoen suulla ja mahdollisesti Sääkskosken yläpuolella kaivetaan maata veden alta. Kaivumaiden määrä on vähäinen. Kaivumaat sijoitetaan rannan läheisyyteen niin, ettei liettynyt maa valu takaisin vesialueelle, ja ne muotoillaan ympäristöön. Työt kestävät enimmillään kuukauden.
11 Muu kaivu- ja rakentamistyö tehdään vedennostosta aiheutuvien vahinkojen estämiseksi. Työt ovat vähäisiä, ja ne voidaan ajoittaa siten, että niistä on maanomistajille vähiten haittaa. Työt eivät estä eivätkä haittaa vesiliikennettä. Työnaikaisten vahinkojen korvaamisesta sovitaan erikseen. Töiden luovuttaminen Vahinkojen estämiseksi korotetaan penkereitä ja tehdään suojaavia pengerryksiä. Valmistuneet rakenteet ja laitteet luovutetaan tilan omistajalle, joka luovutuksen jälkeen vastaa kustannuksellaan niiden käytöstä ja kunnossapidosta. Menettely on perusteltu, koska laitteista ja rakenteista olisi hyötyä jo nykyisinkin. Käyttöoikeudet Annettujen suostumusten perusteella hakijalla on käyttöoikeus suurimpaan osaan veden alle jäävää aluetta eli 7,2 hehtaariin, kun tarvittava alue kokonaisuudessaan on 9,2 ha. Koska Sääksjärvi on Satakunnan suurimpia järviä, hanke on yleisen tarpeen vaatima, ja hakijalle voidaan myöntää oikeus hankkeen vaatimaan, toiselle kuuluvaan alueeseen. Hankkeen vaikutusten seuranta Hakija on pyytänyt oikeutta liikkua kolmen hakemuksessa mainitun tilan alueella hankkeen toteuttamiseksi. Pohjapadon valmistuttua Sääksjärven ja Puurijärven vedenkorkeutta seurataan päivittäin 10 vuoden ajan. Tiedot vedenkorkeuksista toimitetaan Lounais-Suomen ympäristökeskukseen. Koska veden laatu ei muutu haitallisesti, sitä ja vesi- ja rantakasvillisuutta ei ole tarpeen seurata. Vedennostosta on hyötyä kalastolle, joten perustetta asettaa velvoite kalaston ja kalastusolojen seuraamiseksi ei ole. KUULUTUS Vesioikeus on 18.4.1996 päättänyt, että hakemus annetaan tiedoksi kuuluttamalla siitä 3.5. - 17.6.1996 vesioikeudessa ja Kokemäen kaupungissa. Muistutukset ja vaatimukset oli toimitettava vesioikeudelle puhevallan menettämisen uhalla viimeistään 17.6.1996. Kuulutus on pidetty edellä sanotun ajan nähtävänä vesioikeuden ja Kokemäen kaupungin ilmoitustauluilla. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että suunnitelman toteuttaminen parantaa järven tilaa ja käyttökelpoisuutta, ja siitä saatava hyöty on selvästi kustannuksia ja haittoja suurempi. Ympäristökeskuksella ei tämän vuoksi ole ollut huomauttamista suunnitelmasta.
12 2) AA (tila Vähä-Äijänlahti 1:140, Piitanoja, Kokemäki) on vaatinut käyvän korvauksen vahingosta, joka hankkeesta aiheutuu hänen rantakiinteistölleen, sen istutuksille tai puustolle. Jos tontin pinta-ala pienenee ja osia siitä jää veden alle, tontille on ajettava riittävästi täytemaata. Jos tontti hankkeen vuoksi on nykyistä pidempiä aikoja veden peitossa, veden peittämien alueiden käytön estyminen on korvattava. AA on ilmoittanut, ettei hän osallistu pohjapadon rakentamis- tai muihin kustannuksiin. 3) BB ja CC (tila Pajuniemi 1:108, Kaarenoja, Kokemäki) ovat lausuneet, että heidän tilastaan noin viidesosa jää keskivedenkorkeuden alapuolelle. Tälle alueelle on ajettava täytemaata arviolta 10 000 markan (1 682 euron) arvosta. BB ja CC ovat vaatineet tämän suuruisen korvauksen. 4) DD (tila Niitty 1:152, Kaarenoja, Kokemäki) on vaatinut, ettei pengerrysalueelle tarvittavaa pumppua jätetä tilan omistajan kustannettavaksi. Tilalla oleva mansikkapelto on vain harvoina vuosina jäänyt osittain tulvan alle ja silloinkin ainoastaan muutamiksi alkukevään päiviksi. Uusien taimien istuttamisajankohtaan mennessä tulva on aina laskenut. 5) EE ja FF (tilat Äijänlahti 1:142 ja Iso-Äijänlahti 1:141, Piitanoja, Kokemäki) ovat lausuneet, että pohjapadon takia kevättulvat aiheuttaisivat heidän kesämökkitiloilleen nykyistä pitempiaikaista haittaa lähes joka vuosi. Haittaa aiheutuisi ainakin tilojen kasvillisuudelle ja mahdollisesti rakennuksillekin. EE ja FF ovat vaatineet heille aiheutuvan vahingon korvaamista täysimääräisesti. Asia voitaisiin korjata leventämällä padon ylijuoksutussyvennystä kuuden metrin levyiseksi ja syventämällä sitä 10-15 cm. Vahinko voidaan suurelta osin välttää poistamalla kevättulvan ylin huippu siten, että taso N 43 + 49,20-49,30 m saavutettaisiin jo yhden viikon kuluessa. 6) GG ja HH (tilat Leporanta 1:77 ja Lomaranta II 1:88, Kotka, Kokemäki) ovat lausuneet, ettei heidän 1959 ja 1960 rakennetuille kesämökeilleen ole koskaan aiheutunut vesivahinkoja kevättulvista. GG ja HH ovat vaatineet täyden korvauksen vesivahingoista, jotka padon valmistumisen jälkeen mahdollisesti aiheutuvat. GG ja HH ovat vaatineet vastausta siihen, kuka on velvollinen korvaamaan mahdolliset vahingot ja korjaamaan pohjapadon, jos se ei toimi suunnitellulla tavalla. 7) II, JJ ja KK ovat LL:n kuolinpesän osakkaina (tila Marttila 4:58, Lievikoski, Kokemäki) vaatineet, että hakemus hylätään. Muistuttajien tilaan kuuluu Kauvatsanjoen varrella 62 ha ensiluokkaista, sadetusjärjestelmän piirissä olevaa peltoa. Kauvatsanjoki on myös tilan ainoa talousja käyttöveden lähde sekä aivan pihapiirissä virtaavana ratkaiseva miljöö- ja virkistystekijä. Hankkeen suunnitelma on tehty yksipuolisesti Sääksjärven huvilaasukkaiden etua ajatellen. Kauvatsanjoen varren maatiloille ja asukkail-
13 le koituvia haittoja ei ole otettu lainkaan huomioon, vaikka elinkeinonharjoittaminen ja vakituinen asuminen ovat virkistyskäyttöä tärkeämpiä. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, muistuttajat ovat vaatineet 1 500 000 markkaa (252 282 euroa) korvaukseksi viljelyedellytysten heikentymisestä johtuvasta tilan tuoton ja arvon alentumisesta. Esimerkiksi sadetusta vaativaa erikoisviljelyä ei olisi enää mahdollista harjoittaa keski- ja loppukesällä. Muistuttajat ovat lisäksi vaatineet 500 000 markkaa (84 094 euroa) korvaukseksi koskimaiseman ja veden suomien virkistysmahdollisuuksien huononemisesta sekä porakaivon kaikkine laitteineen ja töineen talous- ja käyttöveden saannin turvaamiseksi. Muistuttajat ovat vaatineet asiaan mahdollisesti liittyvien edunvalvonta- ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista laillisine korkoineen. 8) MM (tila Ala-Kulkki 2:17, Kulkkila, Kokemäki) on lausunut, että hänen omistamaansa maatalouskiinteistöön kuuluu 0,32 ha V-luokan metsää, jossa kasvaa tervaleppää. Veden noustessa puut kuivuvat, eikä uusia voi kyseisellä paikalla enää kasvattaa. Vapaa-ajanasunnon kohdalla on 0,20 ha maata, joka veden noustessa muuttuu kiviseksi ja aiheuttaa haittaa paikalla sijaitsevalle hiekkauimarannalle. Muistuttajalla on Piilijoen rannassa 1,40 ha peltoa, joka on niin alavaa, että keskivedenkorkeuden muuttuessa pellolle ei pääsisi enää lainkaan kylvöille. MM on vaatinut korvausta aiheutuvasta vahingosta. Lisäksi hän on vaatinut, että vahinkojen arviointi annetaan Maanomistajien Arviointikeskus Oy:n tai toimitusmiesten tehtäväksi. 9) NN (tila Horma 2:48, Lievikoski, Kokemäki) on vaatinut, että hakija velvoitetaan suorittamaan sellaiset mahdollisesti tarvittavat työt, joiden avulla Sääksjärven ja Lievikosken padon välinen arvokas jokimaisema säilyy jokena. Veden virtaaman Sääksjärvestä on oltava kunnostuksen jälkeen sellainen, että se Lievikosken padon kanssa pitää joen vedenpinnan riittävän korkeana. Joen vähävetiset kaudet pilaisivat virkistyskäytön lisäksi kaivojen vesitilanteen ja heikentäisivät viljelysten kosteusolosuhteita. 10) OO (tila Koskenkorva 2:41, Lievikoski, Kokemäki) on toimittanut vesioikeuteen samasanaisen muistutuksen kuin NN edellä kohdassa 9). 11) PP, QQ ja RR ovat SS:n kuolinpesän osakkaina (tila Niemelä 5:24, Piilijoenmaa, Kokemäki) lausuneet, että heidän tilansa rannassa sijaitseva hyväkuntoinen mökki sekä sen ympäristö vaurioituvat hankkeen vuoksi käyttökelvottomiksi. Piilijoen penkereen sivuitse Piilijokeen laskeva oja hidastuu laskultaan ja saattaa jopa johtaa vesiä päinvastaiseen suuntaan, minkä seurauksena muistuttajien pellot (5,39 ha) ja metsämaa (noin 30 ha) vettyisivät merkittävästi ja maatalouskoneiden käyttö estyisi. Tilalla harjoitetaan pääasiassa mansikanviljelyä. Lisäkosteus lyhentää myös kasvukautta, jolloin mansikanviljelystä jouduttaisiin luopumaan. Tämä vaarantaisi koko tilan elinkelpoisuuden. Vahingon
14 määrä on 150 000 markkaa (25 228 euroa). Vaihtoehtoisesti vahingot voidaan torjua siten, että Joensuun penkereet 1 ja 2 sekä Piilijoen penger yhdistetään, pengertä korotetaan riittävästi ja laskuojan suulle rakennetaan myös talviaikaan toimiva pumppaamo, joka johtaa vedet uuden penkereen yli. Muistuttajat ovat vaatineet saada vastata hakijan mahdollisesti antamaan vastineeseen. 12) TT on vuokrannut Takkulan yhteismetsältä määräalan Kokemäen kaupungin Sammun kylässä sijaitsevasta Takkulan yhteismetsä - nimisestä tilasta. Määräala käsittää saaren Vähäsaaren ryhmässä. Saarella on TT:n kesämökki, sauna ja puuhuone. Saari on erittäin tasainen ja korkeimmallakin kohdalla vain noin 90 cm vedenpinnan yläpuolella. Nykyisten kevättulvien aikaan vesi pysyy juuri ja juuri mökin rappusten ulkopuolella, mutta jos tulva nousee esimerkiksi 20 cm, vesi tulvii mökkiin ja peittää pahimmassa tapauksessa koko saaren. Suunnitelmassa on laiminlyöty hankkeesta järven saariasutukselle aiheutuvien haittojen arviointi. Tämän vuoksi Sääksjärvelle ei pitäisi rakentaa kiinteätä pohjapatoa vaan porttipato virtaamien sääntelemiseksi myös runsaslumisina talvina. Mikäli Sääksjärven pinta pohjapadon vuoksi nousee nykyistä korkeammalle tasolle, TT on varannut tilaisuuden esittää korvausvaatimuksen kaikesta aiheutuvasta vahingosta, mökin osalta enintään 80 000 markan (13 455 euron) ja irtaimiston osalta enintään 20 000 markan (3 364 euron) määrään. 13) UU ja VV ovat vuokranneet eliniäkseen määräalan Kokemäen kaupungin Kotkan kylässä sijaitsevasta tilasta Karhula RN:o 1:141. Tontti rajoittuu järvenrantaan. UU:n ja VV:n hirsinen kesämökki sijaitsee noin 10 metrin päässä rannasta. Maa on tasaista, ja mikäli vedenpinta nousee nykyisestä, vesi nousee mökkiin turmellen lattiat ja irtaimiston. Tehdyn suunnitelman mukaan näin ei pitäisi käydä, mutta UU ja VV epäilevät, ettei kiinteä pohjapato takaa runsaslumisina talvina riittävää virtaamaa, vaan vesi nousee kevättulvien aikana nykyistä korkeammalle. Tämän vuoksi järveen pitäisi rakentaa säädeltävä porttipato. Esimerkiksi läheiselle Köyliönjärvelle tehty kiinteä pato on aiheuttanut arvioitua suurempia heilahteluja veden korkeudessa. Mikäli Sääksjärven pinta pohjapadon vuoksi nousee nykyistä korkeammalle tasolle, UU ja VV ovat varanneet tilaisuuden esittää korvausvaatimuksen kaikesta aiheutuvasta vahingosta, kesämökin osalta enintään 90 000 markan (15 137 euron) ja irtaimiston osalta enintään 22 000 markan (3 700 euron) määrään. 14) WW ja XX ovat YY:n kuolinpesän osakkaina (tila Päivärinne 1:36, Kuoppakosken yksinäistalo, Kokemäki) lausuneet, että hankkeesta aiheutuu vettymisvahinkoa sekä vahinkoa veden virtauksen voimasta. Tilan ranta-alueella oleva puusto tuhoutuu. Veneiden kiinnittäminen run-
15 sasvetisinä aikoina vaikeutuu, kuten naapuritilaa Sääkskoski RN:o 1:37 koskevasta vahinkoarviosta käy ilmi. Varsinkin keväisin jäät muodostavat patoja tilan kohdalle ja rikkovat laiturin ja muita rakenteita sekä rantapengertä. Pohjapadon eteen muodostuva humus ja muu aines saastuttaa joen vettä WW:n ja XX:n tilan kohdalta. Lisäksi padosta aiheutuu maisemallista haittaa. Vahinkojen estämiseksi ja korvaamiseksi WW ja XX ovat esittäneet seuraavat vaatimukset: 1. Tilaan Päivärinne RN:o 1:36 ei myönnetä käyttöoikeutta eikä rasitteita. Muistutuksen liitteenä 1 olevaan karttaan on merkitty viivoitettu alue, jota WW ja XX eivät salli tilapäisestikään käytettävän padon rakentamisen yhteydessä. 2. Hakijan on rakennettava muistutuksen liitteeseen 2 merkitty vähintään 2 m leveä suojapenger padon jatkeeksi tasoon +50,20 m. 3. Tilan laiturin vahvistamiseksi ja veneiden suojaamiseksi hakijan on rakennettava muistutuksen liitteeseen 2 merkitty uloke sekä rakennettava laiturin alkupää kiinteäksi. 4. Hakemuksessa mainittu kapeikon poistaminen paaluväliltä 3+20-3+60 on toteutettava. 5. Muistutuksen liitteeseen 3 merkityistä alueista osa on nostettava korkeuteen +50,00 m ja nurmetettava, osa tasoitettava ja maisemoitava. Rantaan on rakennettava puistokäytävä tai vahvistettava olemassa olevaa käytävää ja nostettava se korkeuteen +50,20 m. 6. Tilan ranta on maisemoitava padon häivyttämiseksi. 7. Hakijan on maksettava 45 000 markkaa (7 568 euroa) korvauksena puuston ja marjapensaiden kuolemisesta ja vaurioitumisesta. 8. Muista vahingoista sekä vaadittujen toimenpiteiden toteuttamistavasta WW ja XX sopivat erikseen luvan saajan kanssa. 9. Toteutettujen töiden luovuttamiseksi luvan saajan on järjestettävä katselmus 12 kuukauden kuluessa töiden päättymisen jälkeen. WW ja XX ovat viitanneet yleissuunnitelman tekniseen selostusosaan, jonka mukaan padon virtausaukon sijoittaminen muuttaa päävirtaamaa nykyisestä, ja padon kohdalla virtausnopeus nousee yli kaksinkertaiseksi aiheuttaen eroosiota. WW ja XX ovat katsoneet, että padon vaikutus tuhoaa heidän tilansa järvenpuoleisen osan täydellisesti. Rakennusten edessä oleva alava ranta-alue jää lähes kokonaan veden alle ja osa siitä niin pitkäksi ajaksi, että vettyminen ja liejuuntuminen tekevät alueen käyttökelvottomaksi. Vettyminen aiheuttaa yli 200 puun kuolemisen, jolloin näkösuoja pihaan menetetään.
16 Pumppaamon ja patovallin rakentaminen WW:n ja XX:n maa-alueelle on vaikeampaa kuin esimerkiksi Piilijoen varrella. WW:n ja XX:n alueella samansuuntainen lopputulos saavutetaan täyttötöillä. Hakija ei ole ottanut huomioon tilan erityisasemaa padon välittömässä läheisyydessä. Paaluvälillä 2+40-3+60 nykyisin tapahtuva vedenpinnan lasku poistuu padon vaikutuksesta, mistä myös aiheutuu WW:n ja XX:n tilalla vahinkoa. WW ja XX ovat vaatineet, että vesioikeus toimittaa heidän tilallaan katselmuksen. 15) ZZ (tilat Iso-Ruka 4:57 ja Rukaniemi 4:39, Piilijoenmaa, Kokemäki) on lausunut, että suunnitelmassa ei ole otettu huomioon kaikkia hänelle aiheutuvia vahinkoja. Yläpuolisilta maa-alueilta valuvien vesien pumppauksesta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. ZZ:n pumpattavaksi tulee vuosittain noin 60 000 m 3 ylimääräistä vettä. Vedennostosta aiheutuu tiloilla Iso-Ruka ja Rukaniemi puuston tuhoutumista. Tuottoarvon menetys tuhoutuneella alueella on noin 35 000 mk/ha (5 887 euroa/ha), ja vahinkoa kärsineellä alueella puuston kasvu hidastuu, mistä aiheutuvan vahingon määrä on noin 15 000 mk/ha (2 523 euroa/ha). ZZ on vaatinut edellä sanotut hehtaarikorvaukset myöhemmin tarkemmin laskettavalta alueelta. Pumppaamon hoito- ja ylläpitokustannuksista ZZ on vaatinut korvauksena 11 300 markkaa (1 900 euroa) vuodessa yleisindeksiin sidottuna. Lisäksi luvan saajan on aikanaan uusittava rikkoutuneet pumput. Mikäli ylimääräisiä kuluja ei korvata, luvan saajan on johdettava yläpuolisten alueiden vedet ZZ:n tilan ohitse. 16) ÅÅ sekä ÄÄ:n kuolinpesän osakkaat ÖÖ ja BA omistavat lomamökin ja saunan Kokemäen kaupungin Sampun kylässä sijaitsevasta, Takkulan yhteismetsä -nimisestä tilasta RN:o 874 1:0 vuokratulla alueella. Muistuttajat ovat vaatineet korvausta pohjapadon rakentamisesta aiheutuvasta lisävettymisestä ja sen aiheuttamasta vahingosta lomamökin ja saunan rakenteille. Vahinko ilmenee rakennusten käyttöarvon vähenemisenä, lisääntyneenä korjaustarpeena ja myyntiarvon alentumisena. Muistuttajat ovat lausuneet perusteluinaan, että pohjapato hidastaa järvialtaan pinnan laskua ja pitkittää jo nyt vaikeita tulvia entisestään. Muistuttajien rakennukset ovat jo nykyisin kärsineet haittaa järven tulvimisesta.
17 17) DQ (tila Suoniemi 1:9, Piitanoja, Kokemäki) on lausunut, että suunnitelmasta ei käy ilmi, mihin korkeuteen vedenpinta nostetaan. 18) BC (tila Yli-Kouhi 3:62, Yttilä, Kokemäki) on vaatinut oikeudenmukaista korvausta jokirannan peltojen käytölle sekä rantasaunalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta ja haitasta. 19) BD, BE,BF ja BG ovat BH:n kuolinpesän osakkaina (tila Pälä 4:47, Lievikoski, Kokemäki) vaatineet, että hakemus hylätään. Mikäli hakemusta ei heti hylätä, asia on määrättävä katselmustoimitukseen hankkeen vaikutusten ja siitä aiheutuvien edunmenetysten selvittämiseksi. Jos hakemus hyväksytään, hakija on velvoitettava korvaamaan muistuttajien kiinteistölle aiheutuvat vahingot ja haitat, joiden määrä on vähintään 300 000 markkaa (50 456 euroa). Hakija on velvoitettava korvaamaan haittaselvityksen ja muistutuksen laatimisesta sekä mahdollisesta katselmustoimituksesta muistuttajille aiheutuvat kulut. Kulujen määrä tähän mennessä on 1 000 markkaa (168 euroa). Muistuttajat ovat lausuneet perusteluinaan, että suunnitelmassa ei ole riittävästi selvitetty hankkeen vaikutuksia koko vesistön tilaan eikä siitä pohjapadon alapuolisen vesistön rantakiinteistöille ja niiden elinkeinoille aiheutuvia haittoja. Virtaamaselvitysten perusteella on ilmeistä, että tulvahuiput aikaistuvat ja kasvavat Kauvatsanjoen rannoilla. Toisaalta kuivimpina aikoina heinä-elokuussa virtaama voi mennä nollaankin, mistä aiheutuu veden laadun huononemista ja leväkasvuston lisääntymistä. Ranta muistuttajien kiinteistön edustalla täyttyy, ja perinteisen uimapaikan käyttäminen tulee mahdottomaksi. Uiminen voidaan joutua kieltämään myös leväkasvustojen aiheuttaman terveysriskin takia. Kiinteistön kaivo sijaitsee lähellä Kauvatsanjoen rantaa, ja joen vesimäärä vaikuttaa kaivoveden riittävyyteen. Hanke aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa ja vesiluonnossa ja huonontaa padon alapuolisten kiinteistöjen asutus- ja elinkeino-oloja. Leväkasvuston rehevöityminen ilmeisesti vaarantaa myös yleistä terveydentilaa. Näillä perusteilla hakemus on vesilain 2 luvun 5 :n nojalla hylättävä. Hakijan olisi tehtävä uusi suunnitelma, jossa koko Kauvatsanjoen vesistöä tarkasteltaisiin tasapuolisesti ottaen huomioon kaikkien vesistön varren asukkaiden ja kiinteistöjen etu. Näin voitaisiin turvata riittävä virtaama Kauvatsanjoessa ja säilyttää Lievikosken arvokas jokimaisema. 20) BI (tila Ylireikko 2:52, Yttilä, Kokemäki) on vaatinut, että vesistön kunnostustyöt on aloitettava vesistön alapäästä ja edettävä vesistöä ylöspäin. Hankkeen vaikutusalue käsittää noin 10 prosenttia Kokemäen
18 kaupungin pinta-alasta, ja sen vaikutusalueella asuu useita satoja ihmisiä, joiden elinympäristöön hanke vaikuttaa. BI on katsonut, että hankkeen laajuuden vuoksi asiasta olisi pitänyt hankkia kaupunginvaltuuston päätös, ja vaatinut selvittämään, onko hakemus pantu vireille laillisessa järjestyksessä. Hanketta toteutettaessa on kiinnitettävä riittävästi huomiota Kauvatsanjoen tulvahuippujen tasaamiseen ja siihen, että joessa virtaa riittävästi vettä kaikkina vuodenaikoina. Hankkeesta aiheutuva vahinko ja haitta on korvattava täysimääräisesti. 21) BJ (tilat Koivuranta 6:41 ja Mulvolankoski 6:42, Lievikoski, Kokemäki) on vastustanut Sääksjärven patoamista. BJ:n kiinteistöt sijaitsevat Kauvatsanjoen rannalla. Padon rakentamisen seurauksena joen vedenpinta laskee huomattavasti, jolloin kiinteistöjen arvo laskee, kalastus ja muu virkistyskäyttö estyy, ympäristön maisema kärsii ja kuivuvasta joen-uomasta aiheutuu hajuhaittaa. Joen pienempi haara kuivuu kokonaan, koska siinä nykyisinkin on kesäaikaan vettä ainoastaan 10-20 cm. Jos hanke toteutetaan, BJ on vaatinut korvaamaan vahingon myöhemmin ilmoitettavalla määrällä. 22) BK sekä jäljempänä kohdissa 23-59 mainitut muistuttajat ovat yhteisesti vaatineet, että hakemus on Piilijoen suun perkausta lukuun ottamatta perusteettomana ja lainvastaisena hylättävä. Hanke aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia paitsi Sääksjärvessä ennen kaikkea Kauvatsanjoen ja sen alapuolisen Puurijärven vesiluonnossa ja toiminnassa. Tulvan paheneminen keväällä estää tai viivästyttää kylvötöitä, mistä aiheutuu huomattava viljelytuottojen menetys. Kauvatsanjoen varteen ympäristönsuojelusyistä perustetut suojavyöhykkeet kärsivät kevättulvista ja niiden kasvusto tuhoutuu. Kuivina kausina koko Kauvatsanjoesta tulisi haiseva allasalue. Joesta ei voisi ottaa kasteluvettä, mistä aiheutuu viljelyksille suunnattomat haitat tai viljelyn käyminen mahdottomaksi. Kauvatsalle suunniteltua vedenottamoa ei voitaisi toteuttaa, ja sekä jokivarressa että etäämpänäkin sijaitsevat kymmenet kaivot kuivuisivat pohjaveden pinnan laskiessa. Kauvatsanjokivarren loma-asuntojen arvo romahtaisi. Joenvarressa on myös muutamia myllyjä ja turpiineita, joiden käyttö estyisi suuren osan vuotta. Hakijan selvityksessä on käytännössä ohitettu kaikkien muiden paitsi Sääksjärven huvila-asukkaiden edut. Selvitys vahingoista on puutteellinen. Jo Sääksjärven matalille ranta-alueille aiheutuvat vettymisvahingot ja vahingot kiinteistöjen käytön vaikeutumisesta sekä pumppujen aiheuttamista kustannuksista ja pumppulaitteistojen valvonnan lisääntymisestä ovat moninkertaiset hakijan esittämään arvioon verrattuna. Alajuoksun vahingot ovat näihin verrattuna vielä monikymmenkertaiset.
19 Väite siitä, että vedenpinnan nostosta koituu merkittävää hyötyä Sääksjärven virkistyskäytölle ja kalastukselle, on epäselvä. Inhottujärven järjestelyhankkeen kokemuksistakin voidaan todeta, että pohjapato aiheuttaa liettymistä padon yläpuolisella alueella. Hanke huonontaisi tältä osin Sääksjärven tilaa. Hakemus on siksi vesilain 2 luvun 5 :n nojalla hylättävä. Myöskään vesilain 2 luvun 6 :ssä säädetyt edellytykset eivät täyty. Sääksjärven rantakiinteistöjä on tähänkin asti voitu käyttää järkiperäisesti hyväksi, ja vedennostosta koituva hyöty on vain vähäinen parannus rantojen loma-asuntojen hyväksikäytössä. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon verrattuna minimaalinen. Mikäli hakemusta ei heti hylätä, vesioikeuden on määrättävä hankkeen vaikutukset ja siitä aiheutuvat edunmenetykset selvitettäväksi vesilain mukaisessa katselmustoimituksessa. Hakemuksesta ei ole toimitettu tietoa kaikille Kauvatsanjokivarren maanomistajille. Yhteisen muistutuskirjelmän muistuttajista CÖ Vanha- Korpelan tilan omistajana ei ole saanut ilmoitusta hankkeesta. Mikäli hakemus hyväksytään, Kauvatsanjokeen on sopivaan paikkaan, lähinnä Yttilän sillan arkkuun, sijoitettava virallinen mittausasteikko, jotta vedenpinnan korkeutta voidaan täsmällisemmin tarkkailla ja todentaa. BK sekä jäljempänä kohdissa 23-58 mainitut muistuttajat ovat yhteisesti vaatineet hakijaa korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa asiassa laillisine korkoineen. Hakemus on pantu vireille, vaikka edellä kerrotut seikat ovat olleet hakijan tiedossa. Hankkeen pysäyttäminen on mahdollista vain yksilöityjen muistutuskirjelmien ja siinä yhteydessä tehtyjen vahinkoselvitysten avulla. Kulujen korvaamiseen on tämän vuoksi olemassa vesilain 16 luvun 27 :ssä tarkoitettu erityinen syy. Muistuttajien yhteisten oikeudenkäyntikulujen määrä tähän mennessä on 20 000 markkaa (3 364 euroa). BK (tilat Kotiranta 1:85, Hyytinlahti 1:130 ja Moisio 1:175, Kaarenoja, Kokemäki) on omistamiensa kiinteistöjen puolesta vaatinut vahingonkorvauksena vähintään 500 000 markkaa (84 094 euroa) kiinteistöjen käytön hankaloitumisesta riviviljelyssä, vettymishaitoista, pumppaamon valvonnasta ja käytöstä aiheutuvista kustannuksista sekä rannassa olevien rakennusten käytön vaikeutumisesta tai estymisestä. BK on lisäksi vaatinut 1 500 000 markkaa (252 282 euroa) sillä perusteella, että kiinteistöjen taloudellinen käyttö ja virkistyskäyttö käy kokonaan mahdottomaksi. Korvaukset on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 23) BL ja BM (tila Voimakoski 1:64, Piitanoja, Kokemäki) ovat vaatineet vahingonkorvauksena vähintään 800 000 markkaa (134 550 euroa) sillä perusteella, että tila sijaitsee
20 Sääksjärven luusuan ja Sääkskosken etelärannalla ja pato tulee suoraan tilan alueelle estäen siltä osalta rannan tähänastisen käytön. Lisäksi padon alapuolinen osa kuivuu kokonaan tai osittain, jolloin 1,66 ha käsittävän tilan arvo romahtaa. Korvaukset on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 24) BN ja BO ovat EX:n kuolinpesän osakkaina (tilat Rantakorsu 1:88, Piitanoja, ja Impivaara 5:48, Piilijoenmaa, Kokemäki) ovat vastustaneet hakemusta. 25) BP ja BQ (tila Maikko 8, Lievikoski, Kokemäki) ovat vaatineet vahingonkorvauksena vähintään 1 500 000 markkaa (252 282 euroa) perusteinaan vedenoton estyminen, karjan laidunkauden juoton mahdottomuus ja virkistyskäytölle aiheutuva haitta. Haitta-alue on 16,4 ha, josta rantaviivaa 1 300 metriä. Korvaus on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 26) BR (tila Jokiranta RN:o 4:38, Lievikoski, Kokemäki) on vaatinut vahingonkorvauksena vähintään 950 000 markkaa (159 779 euroa) perusteenaan kahden vapaa-ajanasunnon käytön ja arvon romahdus sekä kaivon kuivumishaitta. Korvaus on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 27) BS ja BT ovat EC:n kuolinpesän osakkaina (tila Hinkkanen 4:46, Lievikoski, Kokemäki) vaatineet vahingonkorvauksena vähintään 500 000 markkaa (84 094 euroa). Haitta-alue käsittää 7 ha peltoa ja 8 ha metsää. Hankkeen vuoksi jokiveden hyötykäyttö vaarantuu tai estyy. Korvaus on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 28) BU ja BV (tila Koivukulma 7:1, Lievikoski, Kokemäki) ovat vaatineet vahingonkorvauksena vähintään 200 000 markkaa (33 638 euroa) sillä perusteella, että Kauvatsanjoen rannalla oleva vapaa-ajanasunto menettää kokonaan arvonsa. Korvaus on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 29) BW (tilat Kopio 2:38 ja Kylävainio 5:18, Lievikoski, Kokemäki) on vaatinut vahingonkorvauksena vähintään 700 000 markkaa (117 732 euroa). Vahinkoalue käsittää 9,45 ha peltoa, noin 850 metriä rantaviivaa ja maatilan talouskeskuksen. Alue rajoittuu 200 metrin matkalta Kauvatsanjoen niin sanottuun Myllyhaaraan, joka kuivuu, mikäli virtaama joessa kesällä pienenee. Korvaus on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 30) BX ja BY (tila Urpo 12:2, Lievikoski, Kokemäki) ovat vaatineet vahingonkorvauksena vähintään miljoona markkaa (168 188 euroa). Haitta-alueeseen kuuluu 11 ha peltoa ja noin 700 metriä rantaviivaa. Kasteluvesi marjaviljelmille loppuu hankkeen toteutuessa. Vapaa-ajan asun-
21 non rakentaminen tilalle on vireillä. Korvaus on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 31) BZ ja BÅ (tila Havituinen 12:1, Lievikoski, Kokemäki) ovat vaatineet vahingonkorvauksena vähintään 450 000 markkaa (75 685 euroa) tilan arvon romahtamisesta ja mansikanviljelyn estymisestä. Korvaus on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 32) BÄ ja BÖ (tilat Taskula 4:1 ja Vuolle 5:20, Lievikoski, Kokemäki) ovat vaatineet vahingonkorvauksena vähintään 75 000 markkaa (12 614 euroa) perustuen vedenoton estymiseen, pohjaveden yleiseen laskuun ja hajuhaittoihin. Korvaus on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 33) Expanor Oy ja CA (tila Vanha-Pulvo 6:55, Lievikoski, Kokemäki) ovat vaatineet vahingonkorvauksena vähintään 1 200 000 markkaa (201 826 euroa). Vakinainen asunto sijaitsee joen rannalla. Rantaviivaa on Pulvonkosken rannalla 100 metriä. Mikäli koski kuivuu, kiinteistö menettää täysin arvonsa. Kiinteistön rakennuksia on korjattu huomattavilla summilla. Korvaus on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 34) CB ja DR (tila Heliö 3:37, Lievikoski, Kokemäki) ovat vaatineet vahingonkorvauksena vähintään 1 507 500 markkaa (253 543 euroa) koostuen salaojituksesta 287 500 mk (48 354 euroa), uusista vedenottojärjestelyistä 300 000 mk (50 456 euroa), tulvahaitoista 520 000 mk (87 458 euroa) sekä maisema- ja virkistyshaitasta 400 000 mk (67 275 euroa). Haitta-alueeseen kuuluu 12,5 ha peltoa. Vedenotto Kauvatsanjoesta estyy. Muistuttajien vakituinen asunto on Kauvatsanjoen tuntumassa. Maisemallisen arvon menetys ei ole edes rahalla korvattavissa. Korvaukset on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 35) CD (tila Kurikkapää 3:11, Kauvatsa, Kokemäki) on vaatinut vahingonkorvauksena vähintään 900 000 markkaa (151 369 euroa). Haitta-alue käsittää 12 ha peltoa. CD:n vapaa-ajan asunto sijaitsee Kauvatsanjoen rannalla. Korvaus on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 36) CE (tilat Ala-Reikko 2:48, Yttilä, ja Kärvästenmaa 7:38, Kauvatsa, Kokemäki) on vaatinut vahingonkorvauksena vähintään 1 200 000 markkaa (210 826 euroa). Haitta-alue käsittää 8 ha peltoa. Vesi asuinrakennukseen ja sikalaan otetaan joesta. Asuinrakennus ja talouskeskus sijaitsevat noin 50 metrin päässä jokirannasta, joten joella on tärkeä merkitys asuinpaikalle. Kiinteistön virkistyskäyttö estyy. Korvaus on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien.