PÄÄTÖS Nro 25/2011/2 Dnro ISAVI/71/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 25/2011/2 Dnro ISAVI/71/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. HAKIJAT Aimo ja Anne Koskelainen ASIA Iitin kunnan Tapolan kylässä sijaitsevan tilan Kesäranta RN:o 3:206 edustalle Kymijokeen Takala I -tilaan RN:o 3:190 kuuluvalle vesialueelle tehtyjen täytön ja laiturin pysyttäminen HAKEMUS Hakijat ovat ympäristölupavirastoon saapuneessa ja sekä täydennetyssä hakemuksessa pyytäneet lupaa asiakohdassa sanottuun Iitin kunnan Tapolan kylässä Takala I -tilaan RN:o 3:190 kuuluvalle vesialueelle Kymijoessa tehtyjen täytön ja laiturin pysyttämiseen omistamansa Kesärannan tilan RN:o 3:206 edustalla. Kesärannan tila rajoittuu Kymijoen rantaviivaan noin 40 metrin pituudelta. Hakemuksen kohteena ovat noin 240 m 2 :n suuruinen vesialueelle tehty täyttö sekä 27 m pitkä ja 1,6 m leveä laituri, joka koostuu 15 m pitkästä pengerosasta ja sen jatkeena olevasta 12 m pitkästä ponttonilaituriosasta. Laiturin tarvitsema käyttöpinta-ala on noin 80 m 2 (3x27 m), josta maanvarainen osuus on 45 m 2 ja kelluvan laiturin osuus 35 m 2. Käytetyn vesialueen pinta-ala on siten yhteensä noin 320 m 2. Täyttömaan paksuus vaihtelee kiinteistön rajasta rantaviivaan välillä 0,10 m 0,40 m. Täyttömassoja on yhteensä noin 60 m 3. Kymijoen vesistön rannat ja rantavedet ovat matalia. Vedenpinnan korkeuden vaihteluväli on +73,00 +73,98 m eli 98 cm, mikä aiheuttaa veden tulvimista rannoille. Ranta-alueen matalikko ja liete aiheuttavat kohtuutonta haittaa vaikeuttamalla rannan ja vesialueen tavanomaista käyttöä. Sen vuoksi hakijat ovat 1990-luvun alussa vähentäneet heille aiheutuvaa haittaa parantamalla rantaa ja vesialuetta täyttö- ja pengerrystoimenpiteillä, jolloin rantaviiva siirtyi ulommaksi. Vesialueen täyttö katsottiin paremmaksi vaihtoehdoksi kuin ruoppaus, koska siitä olisi aiheutunut veden samentumista ja talousveden pilaantumista. Täytöstä ei ole 20 vuoden aikana aiheutunut eikä tule aiheutumaan vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettuja seurauksia.

2 2 Hakemukseen on liitetty Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta saadut vedenkorkeustiedot tiedot Mankalan yläpuolelta vuosilta , jotka ovat seuraavat: HW MW NW NN +74,00 m NN +73,59 m NN +72,81 m Hakijoiden käsityksen mukaan tehdyt toimenpiteet kuuluvat vesilain 1 luvun 28 :n ja 30 :n nojalla rannan omistajan yleiskäytön piiriin eikä niistä ole aiheutunut vesialueen omistajalle huomattavaa haittaa, mikä tulisi vesilain mukaan korvata. Vesialueen täyttö ja pengertäminen sekä kelluvalla osalla jatkettu pengerlaituri ovat tarpeen tulvien estämiseksi kesämökkikiinteistölle ja kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä, talousveden ottamista, uimista ja venepaikkaa varten. Hakijat ovat pyytäneet, että ympäristölupavirasto vahvistaa vanhan käyttöoikeuden vesialueeseen. Käyttöoikeus perustuu Takala I -tilan entisen omistajan DD:n antamaan suostumukseen täyttötoimenpiteille ja vesialueen käyttöön, joka on jatkunut 20 vuotta. Suostumus on annettu vuonna 1989 lohkomistoimituksen yhteydessä. Tilan uudella omistajalla AA:lla ei ole oikeutta evätä käyttöoikeutta, koska hän on tilan ostaessaan tiennyt täyttötoimenpiteistä. Hakijat katsovat, että he eivät ole velvollisia suorittamaan korvausta käyttöoikeuden vahvistamisesta uudelle omistajalle, koska tilan entinen omistaja on luovuttanut käyttöoikeuden korvauksetta eikä käyttöoikeudesta aiheudu mitään haittaa vesialueen omistajalle. AA on ollut ostaessaan Takala I -tilan tietoinen vesialueeseen rajoittuvien kiinteistöjen rajoista sekä ranta-alueiden täytöstä ja pengerryksistä. Hän on ostanut tilan sellaisena kuin se on ollut kaupantekopäivänä kaikkine rasitteineen ja oikeuksineen, eikä sen vuoksi voi saada parempaa oikeutta kuin tilan entisellä omistajalla DD:llä on ollut. AA:n yksityistä oikeutta vesialueeseen ei ole siten loukattu. Koskelaiset vaativat, että AA velvoitetaan korvaamaan heille asian käsittelystä aiheutuvat kaikki tarpeelliset kulut myöhemmin esitettävän selvityksen mukaan ja Asianajotoimisto Risto Halsti Ky:n laskun mukaan laillisine viivästyskorkoineen. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO MUISTUTUKSET Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset tuli toimittaa ympäristölupavirastoon saakka ja alkaen aluehallintovirastoon viimeistään ) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunut, että hakemuksessa esitetyistä vesistöön tehdyistä täytöistä ei aiheudu merkittävää haittaa yleiselle edulle.

3 2) AA Takala I -tilan RN:o 3:190 omistajana on vaatinut hakemuksen hylkäämistä ja pyytänyt, että aluehallintovirasto velvoittaa Aimo ja Anne Koskelaisen korvaamaan AA:n asianajo- ja asianosaiskulut myöhemmin esitettävän laskun mukaan. Muistuttaja vaatii, että aluehallintovirasto suorittaa paikalla katselmuksen ja kuulee paikalla todistajia. Mikäli lupa myönnetään, on Koskelaisten suoritettava AA:lle kertakaikkisena korvauksena maa-alueesta ja Koskelaisten kiinteistön arvonnoususta täyden korvauksen periaatteen mukaan euroa korkolain mukaisine korkoineen alkaen sekä lisäksi luvattomasta laiturista Takala I tilan alueella euroa korkolain mukaisine korkoineen alkaen. Koskelaiset olivat hakeneet maanmittaustoimituksessa (TN:o ) hakemuksen kohteena olevan alueen lunastamista vesijättömaana. Toimitusinsinööri päätti, että edellytyksiä vesijätön lunastamiselle ei ollut, koska kyseinen Takala I -tilaan kuuluva alue ei ollut vesijättömaata. Päätös on lainvoimainen. Maa-alue on muodostunut Kesärannan tilan kohdalle luvattoman maantäytön seurauksena. Koskelaiset olivat ostaneet vahvistetulla kauppakirjalla määräalan Takala I -tilasta BB:lta ja CC:lta, jotka olivat ostaneet kyseisen määräalan DD:ltä. Kauppakirjassa sovittiin, että määräala rajoittuu vesistön puolella silloiseen vesirajaan. Rantaviivaa määräalalla on 40 m. Lohkomistoimituksessa määräalasta muodostettiin Kesärannan tila. Kauppaan ei kuulunut Takala I -tilan vesialuetta eikä hallintatai käyttöoikeutta eikä muutakaan oikeutta. Tilan edellinen omistaja DD ei ole antanut suostumusta täyttötoimenpiteille eikä ole ollut niistä tietoinen. Tilan alueen luvaton valtaaminen loukkaa AA:n yksityistä oikeutta tilan nykyisenä omistajana. Muistutuksen liitteenä on laskelma, jonka mukaan maata on ajettu Takala I -tilan alueelle ainakin 175 m 3. Maa- ja ponttonilaiturille ei tule myöntää lupaa. Koskelaiset vetoavat täytön kuuluvan rannan omistajan yleiskäyttöoikeuteen. Täyttötoimenpide on maa-alueen laajentamista eikä sillä ole pyritty parantamaan vesistöä. Koskelaiset vetoavat myös siihen, että täyttö on ollut tarpeen tulvien estämiseksi. Kunnan rakennusvalvonta on rakennuspaikat hyväksyessään määritellyt luvalliset rakennuspaikat niin, että rakennukset ovat riittävän kaukana rannasta, jotta vedenkorkeuden vaihtelu ei aiheuta ongelmia. Kymijoen vedenpinnan vaihtelu perustuu alapuolisen Mankalan voimalaitoksen säännöstelyehtoihin, joten mitään yllätyksellistä veden vaihtelua ei voi tapahtua. Muistuttaja kiistää Koskelaisten asianosais- ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen lakiin perustumattomana. Muistuttajan omistaman alueen luvaton täyttö ja käyttö loukkaavat hänen yksityistä oikeuttaan ja vesistön ja sen luontoarvojen yleistä etua ja oikeutta. Toimenpide on kielletyllä tavalla muuttanut vesistön rajoja ja vesiluontoa. Kevätkutuisten kalojen kutupaikka on tuhoutunut. Hakemus on perusteeton ja se tulee jättää tutkimatta tai vaihtoehtoisesti hylätä. AA:n asianosais- ja asianajokulut tulee korvata täysimääräisesti. Koskelaisten väite siitä, että Takala I -tilan entinen omistaja DD olisi hyväksynyt täytön, on perätön. DD ei ole ollut tietoinen luvattomasta täytöstä. Kun määräala oli aikanaan erotettu Takala I -tilasta, lohkomistoimituksen maastotöiden aikaan luvatonta täyttöä ei ollut vielä tehty. Jos täyttö olisi tehty, olisi se otettu huomioon toimituksessa ja merkitty toimituskarttoihin. Oikeudeton tila on palautettava alkuperäiseen lailliseen 3

4 4 tilaan. SELITYS TARKASTUS Hakijat ovat aluehallintovirastoon toimittamassaan selityksessä vaatineet, että katselmuksesta aiheutuvat kulut tulee määrätä AA:n maksettavaksi. Hakemusasiassa on olemassa erityisiä syitä velvoittaa AA korvaamaan hakijoille asian käsittelystä aiheutuvat kaikki kulut laillisine korkoineen. Hakijat viittaavat Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen asiassa antamaan lausuntoon ja katsovat, että rakentamisesta vesistöön ei ole aiheutunut eikä saata aiheutua vesilain 1 luvun :ssä tai 19 :ssä tarkoitettua sellaista muutosta tai seurausta, minkä vuoksi rakentamiseen ei olisi saanut ryhtyä ilman lupaa. Heillä on ollut rannan omistajina vesilain 1 luvun 28 :n ja 30 :n nojalla oikeus rakentaa rantaan vesialueelle ulottuva laituri ja täyttö, koska niistä ei ole aiheutunut vesialueen omistajalle huomattavaa haittaa tai vahinkoa. Vesialueen silloinen omistaja DD ei ole vaatinut toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamista haitoista tai vahingoista omistusaikanaan korvausta. Rannan täyttö oli tehty ennen toimitettua lohkomista, jossa tilaisuudessa DD oli henkilökohtaisesti läsnä (toimitus nro ). DD on tullut viimeistään silloin tietoiseksi rannalla tehdyistä toimenpiteistä ja on ne hyväksynyt. AA:n muistutuksessa esitetyt vaatimukset on hylättävä lakiin perustumattomina. Esitetyt korvausvaatimukset tulee hylätä kokonaan siltä osin kuin ne kohdistuvat DD:n omistusaikaan eli edeltävään aikaan. Asiassa on kyse AA:n omistaman vesialueen yleiskäytöstä ja vesialueelle rakentamisesta eikä hänen omistamaansa vesialueeseen kuuluvasta määräalasta, kuten hän virheellisesti väittää. AA ei ole vastannut varsinaiseen asiaan eli siihen, onko tehdyistä toimenpiteistä aiheutunut hänelle vesialueen omistajana jälkeen sellaista huomattavaa haittaa tai vahinkoa, joka on vesilain nojalla korvattava vesialueen omistajalle. Riitaa ei ole rajankäynnistä, koska rajat on vahvistettu lohkomistoimituksessa ja rajankäyntitoimituksessa , eikä rantaviivasta, koska DD on myynyt määräalan loma-asuntopaikaksi rantaviivalla, joka rajoittui DD:n omistamaan vesialueeseen. Kysymys on siitä, että Koskelaiset ovat täyttäneet vesialuetta omistamallaan maamassalla. Toimenpiteellä ei ole muodostettu määräalaa, joka voitaisiin vesijättömaana liittää Koskelaisten omistamaan tilaan tai muodostaa siitä uusi tila AA:n omistukseen pienentämällä vesialuetta. Kesärannan tila rajoittuu rantaviivaan, joten sillä on oma ranta, jonka vesiraja vaihtelee. Aluehallintovirasto on suorittanut asiassa tarkastuksen , josta laadittu kertomus valokuvaliitteineen on liitetty asiakirjoihin.

5 5 KIRJEENVAIHTOA MERKINTÄ Asiassa on käyty kirjeenvaihtoa , , , ja Samanaikaisesti tämän asian kanssa on ratkaistu hallintopakkoasia dnro ISAVI/22/04.09/2010, jossa AA on vaatinut Aimo ja Anne Koskelaisen velvoittamista ennallistamaan Kesärannan tilan RN:o 3:206 edustan vesialueen luvaton täyttö. Asiassa on annettu päätös nro 26/2011/2. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU MÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto myöntää Aimo ja Anne Koskelaiselle luvan Iitin kunnan Tapolan kylässä sijaitsevan tilan Kesäranta RN:o 3:206 edustalle Kymijokeen Takala I -tilaan RN:o 3:190 kuuluvalle vesialueelle tehtyjen täytön ja laiturin pysyttämiseen sekä pysyvän käyttöoikeuden hanketta varten tarvittavaan yhteensä noin 320 m 2 :n suuruiseen osaan Takala I -tilan RN:o 3:190 vesialueesta. Myönnetystä pysyvästä käyttöoikeudesta vesialueeseen määrätään jäljempänä korvaus. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta annetaan määräys. Laiturin ja täyttöalueen sijainti ja rakenne ilmenevät hakemukseen liitetyistä päivätyistä asemapiirroksesta 1:500 ja leikkauspiirroksesta 1: Laituri ja täyttöalue on pidettävä kunnossa. 2. Luvan saajien on yhteisvastuullisesti maksettava Takala I -tilan RN:o 3:190 omistajalle laituria ja täyttöaluetta varten tarvittavasta pysyvästä käyttöoikeudesta yhteensä noin 320 m 2 :n suuruiseen vesialueeseen kertakaikkisena korvauksena 640 euroa (2 euroa/m 2 ) Korvaus on maksettava viimeistään 30 päivän kuluttua siitä, kun tämä päätös saa lainvoiman (eräpäivä). Korvaukselle on maksettava vuotuista korkoa 6 % lukien, jolloin AA:n korvausvaatimuksen sisältävä muistutuskirjelmä saapui aluehallintovirastoon. Maksun viivästyessä sille on maksettava korkolain mukainen viivästyskorko, jonka määrä on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin korkolain 12 :ssä tarkoitettu kulloinkin voimassa oleva viitekorko. Vesilain 11 luvun 15 :ssä tarkoitettua korvauksen tallettamista ei tarvitse toimittaa korvattavan edun vähäisyyden vuoksi. 3. Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa sää-

6 detyssä ajassa lupapäätöksen lainvoiman estämättä aluehallintoviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. PERUSTELUT JA LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA Sovellettavat säännökset Tosiseikasto Vesilain 1 luvun 6 :n 1 momentin mukaan vesilakia sovellettaessa pidetään vesialueen rajana maata vastaan keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa. Jos mainittu vedenkorkeus muuttuu tai on pysyvästi muuttunut, määrätään sanottu raja muutoksen jälkeisten vedenkorkeuksien mukaan. Vesilain 2 luvun 1 :n 1 momentin mukaan mainitun luvun säännökset rakentamisesta koskevat muun muassa laiturin rakentamista ja täyttämistyön suorittamista vesistössä. Vesilain 2 luvun 3 :n 1 momentin mukaan rakentaminen on, jos sen tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä hankkeen kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahinkoon verrattuna, suoritettava muun ohella siten, ettei yrityksestä aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä rannan tai vesialueen omistajalle ja ettei enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä, huononneta vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön eikä vähennetä luonnonkauneutta tai ympäristön viihtyisyyttä taikka muutoin loukata yleistä tai yksityistä etua. Vesilain mukaisessa lupaharkinnassa lähtökohtana on, että vesialueen valtaaminen maa-alueeksi on sallittua vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Tällöin edellytyksenä on, ettei täyttö vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin mukaan sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja että yritys hyötyisän tai suojaavan tarkoituksensa vuoksi on tarpeen vesialueen tai sen rannalla olevan kiinteistön järkiperäistä hyväksikäyttöä taikka muuta hyödyllistä taloudellista toimintaa varten. Jos rakentamisesta aiheutuu lainkohdan 1 momentissa tarkoitettua suurempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus tai rakentamiseen ei muutoin 1 momentin nojalla voida myöntää lupaa, on 2 momentin mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä, että rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Jos hakija ei omista tarvittavia alueita osaksikaan tai hakijalla ei ole osuutta yhteiseen alueeseen tai hän ei saa tarvittavia alueita sopimusteitse, aluehallintovirasto voi vesilain 2 luvun 7 :n 2 momentissa mainituin edellytyksin myöntää hakijalle tarvittavan käyttöoikeuden. Käyttöoikeus toiselle kuuluvaan alueeseen voidaan myöntää muun muassa laitteen, rakennuksen tai muun rakennelman taikka uuden uoman pohjaksi niiden käyttöä varten välttämättömästi tarvittavine alueineen. Käyttöoikeus voidaan myöntää vain, mikäli rakentamisen osalta vesilain 2 luvun 6 :ssä mainitut edellytykset ovat olemassa. Kesärannan tilan ranta-alueen täyttö on tehty 1990-luvun alussa. Vaikka keskivedenkorkeuden mukaisen rantaviivan paikka matalan ranta-alueen täyttöosalla on jälkikä- 6

7 Lupaharkinta teen paikoin vaikeasti määriteltävissä, on täyttö aluehallintoviraston tarkastuksella tekemien havaintojen ja asiakirjoissa olevan aineiston perusteella ainakin osittain tehty vesilain 1 luvun 1 :n tarkoittamalle vesialueelle. Asiakirjoihin liitetyn rajankäyntitoimituksen pöytäkirjan mukaan on toimitusinsinööri todennut, että Kesärannan tilan edustalla ei ole vesijättöä vaan täyttömaata. Kiinteistötoimituksessa on määritetty Kesärannan ja Takala I -tilan välinen raja. Mainitun pengertäytön ja laiturin rakentamiseen ei etukäteen ollut haettu vesilain mukaista lupaa. Vesialueen aikaisempi omistaja ei tehnyt omistusaikanaan vuoteen 2008 täyttöaluetta ja laitureita koskevia vaatimuksia. Nyt käsiteltävänä olevassa vesilain mukaisessa vesitalousasiassa on ensi kertaa kysymys luvan hakemisesta pengertäytön ja laiturin pysyttämiseen. Hakijoiden mukaan Kymijoen vedenkorkeuden suuri vaihteluväli aiheutti korkean veden aikaan tulvimista rannoille. Lisäksi rannan matalikosta ja lietteestä aiheutui haittaa rannan ja vesialueen tavanomaiselle kesämökkikäytölle. Kun otetaan huomioon vedenkorkeuden vaihtelusta alavalla ranta-alueella rannan hyödyntämiselle aiheutuvat rajoitukset, täyttö ja laituri ovat tarpeellisia tilan virkistyskäyttöä varten ja ylimmistä vedenkorkeuksista aiheutuvien haittojen estämiseksi. Laiturin paikka on sopiva ja laiturin pituus hyväksyttävä rannan olosuhteiden takia. Täyttö ja rantaviivan kiveys on tehty siististi ja huolellisesti. Täytöstä ja laiturista ei aiheudu haitallisia vesistövaikutuksia tai sanottavaa luonnonkauneuden vähentymistä. Täytöstä ja laiturista ei aiheudu merkittävää haittaa yleiselle edulle. Kesärannan tilan naapurit eivät ole vaatineet täytön tai laiturin poistamista. Täyttö ei lupamääräysten mukaisesti tehtynä merkittävästi muuta maisemaa eikä sillä rannan suuntaisena ole vaikutusta virtauksiin vesialueella. Luonnontilaiseen rantaviivaan ei synny katkosta. Täyttöalue ja sen käyttö eivät aiheuta haittaa tai häiriötä AA:n omistaman Takala I -tilan vesialueen nykyiselle tai tulevalle käytölle. Täytön poistaminen ranta-alueelta aiheuttaisi enemmän vahinkoa kuin täytön jättäminen siihen, missä se nyt on. Täyttö on tehty 40 metrin matkalle noin 5 9 metriä leveälle alueelle. Pehmeällä ranta-alueella täyttöalue on painunut ja tiivistynyt. Aluskasvillisuus, puut ja pensaat ovat 20 vuoden aikana kasvaneet rantaviivalle. Täytön poistaminen ei ole mahdollista ilman, että uutta kasvillisuudesta paljasta hienorakeista maanpintaa altistuu veden huuhdeltavaksi. Energiayhtiön sähkötolpan harukset ulottuvat täyttöalueelle. Aluehallintovirasto katsoo, että täytön poistaminen aiheuttaisi vesilain 1 luvun 15 :n mukaisia haitallisia seurauksia. Ajan kulumisella ja penkereen sijaitsemisella paikallaan noin 20 vuotta ei sinänsä ole asiassa lupaedellytysten harkinnan kannalta merkitystä. Pysyttämisestä saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Edellytykset luvan ja käyttöoikeuden 7

8 Lausunto muistutuksista myöntämiselle ovat olemassa. Käyttöoikeuden myöntämisestä vesialueeseen aiheutuvasta edunmenetyksestä on määrätty korvaus. Muuta korvattavaa edunmenetystä hankkeesta ei ole arvioitu aiheutuneen tai aiheutuvan. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muistutus otetaan huomioon ratkaisusta ilmenevällä tavalla. AA:n muistutus hylätään, koska luvan myöntämisen edellytykset ovat edellä kerrotuilla perusteilla olemassa. Käyttöoikeuden myöntämisestä aiheutuvasta edunmenetyksestä on määrätty korvaus. Todistajan kuulemisvaatimusten osalta viitataan asiassa pidettyyn tarkastustilaisuuteen, jolloin Takala I -tilan entistä omistajaa on kuultu henkilökohtaisesti. Rakenteiden poistamista koskevat hallintopakkoluonteiset vaatimukset jätetään tämän hakemusasian yhteydessä tehtyinä tutkimatta. OIKEUDENKÄYNTIKULUT Asianosaisten kuluvaatimukset hylätään. Vesilain 16 luvun 27 :n 1 momentin pääsäännön mukaan asianosaiset vastaavat omista kuluistaan aluehallintovirastossa. Kulujen korvaamiseen ei ole myöskään olemassa 2 momentissa tarkoitettuja erityisiä syitä. ILMOITUS KIRJAAMISVIRANOMAISELLE LAINKOHDAT KÄSITTELYMAKSU Ottaen huomioon vesilain 21 luvun 8 :n 1 momentin säännökset aluehallintovirasto tulee ilmoittamaan Kaakkois-Suomen maanmittaustoimistolle tässä päätöksessä annetusta käyttöoikeudesta toisen kiinteistöön kuuluvaan alueeseen. Vesilain 2 luvun 3, 6 :n 2 momentti, 7 :n 2 momentti, 11 ja 13 sekä 11 luvun 3 ja 14c Päätöksestä peritään käsittelymaksu 297 euroa. Maksutaulukon mukaan kyseisen lupa-asian käsittelymaksu on 220 euroa. Maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua korkeampana, koska asian vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää suurempi. Vesilain 21 luvun 9 Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006). Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009). 8

9 9 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Esa Meriluoto Ilpo Hiltunen Erkki Kaijalainen Markku Juvonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristölakimies Esa Meriluoto, ympäristöneuvos Ilpo Hiltunen ja ympäristöneuvos Erkki Kaijalainen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Markku Juvonen. MJ/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh

10 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, KUOPIO Postiosoite: PL 1741, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.