Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Transkriptio

1 Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

2 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2

3 Vesistö Vesilain 1. luvun 3 Vesistöjä ovat Järvi ja lampi Joki Puro Pysyvästi veden peittämä vesialue. Pinta-ala? Virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue > 100 km 2. Jokea pienempi virtaavan veden vesistö, valuma-alue > 10 km 2 Muu luonnollinen vesialue. Keinotekoinen vesialue Kanava, tekojärvi, tekolampi Vesistöjä eivät ole oja, noro ja lähde. Norossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista. 3

4 Vesistön määrittely Ongelmakohtia mm. Oja vai puro / joki? Puro vai noro? Luonnontilainen vai ei? Salaojakeskus: Valtaoja on kaivamalla tehty uoma, jolla vedet kuivatettavalta alueelta johdetaan edelleen. Puro voi olla luontainen tai perattu uoma, joka on jokea vähäisempi virtaavan veden vesistö. Valtaoja on pääosan vuotta kuiva, kun taas purossa on lähes aina virtausta. 4

5 Kuka määrittelee vesistön? Vesilaki 14 Luku, 1 : Valtion valvontaviranomainen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvovat tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. ELY-keskus valvoo aluehallintoviraston (AVI) antamia ympäristö- ja vesilupapäätöksiä sekä yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa. Kunnat Ympäristösuojeluviranomainen Rakennusvalvonta Kaavoitus 5

6 Keskivedenpinta Systemaattiseen vedenpinnan seurantaan perustuva vedenpinnankorkeuksien päivähavaintojen keskiarvo. Jos vedenkorkeuksiin tulee pysyvä muutos (esim vedenpinnan nosto- tai laskuhanke), pitää keskivesi määrittää uudestaan. Termejä NW = alivesi, tarkastelujakson alin vedenkorkeus MNW = keskialivesi, tarkastelujakson vuosiminimien keskiarvo MW = keskivesi, tarkastelujakson päivittäisten vedenkorkeuksien keskiarvo MHW = keskiylivesi, tarkastelujakson vuosimaksimien keskiarvo HW = ylivesi, tarkastelujakson suurin vedenkorkeus 6

7 Rantaviiva Vesilaki 1. luku 5 : Tätä lakia sovellettaessa pidetään vesialueen rajana maata vastaan keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa. dynaaminen Kiinteistöoikeudellisesti kiinteistö rajoittuu rantaviivaan, jonka sijainti on määrätty kiinteistötoimituksessa. staattinen Em. viivojen välinen alue on nimeltään vesijättö. 7

8 Keskivedenkorkeuden mukainen rantaviiva missä sijaitsee? Jos on havaintotietoa, käytetään sitä FI/Kartat_ja_tilastot/Hydrologiset_havainnot Ympäristötietojärjestelmät, Vesivarat, Hydrologiset havainnot Määritellään havaintotietojen avulla keskivedenpinta ja siirretään tämä tieto maastoon. Jos ei ole havaintotietoa, lienee syytä käyttää parasta käytettävissä olevaa tietoa. Havainnointi ja päättely Tulvakorkeudet näkyvät usein maastossa, samoin siitepölystä jääneet viivat kivissä ja kallioissa. Keskivesi on näitä selvästi alempana. MML:n käyttämä likimääräinen keino Rantaviiva on maa- ja vesikasvillisuuden raja. Paikallistuntemus, perinnetieto. 8

9 Esimerkki rantaviivan vaihtelusta N60+90,90 ja N60+90,34 MW N60+90,22. Maastokartalla MW N60+90,1. 9

10 Rantaviiva-aineistot, kartat Maastotietokannan rantaviiva-aineisto. Paras käytettävissä oleva, mutta ei täydellinen. Perustuu ilmakuvaushetken vedenpinnan korkeuteen. Kaikki rantaviivat eivät edusta Vesilain mukaisia vesistöjä. Ei sisällä tarkkaa tietoa siitä, mitä vedenpinnan korkeutta mikäkin rantaviiva edustaa. Lähes aina keskivedenkorkeutta ylempänä. SYKE jalostanut mtk:n rv-aineistoa omiin tarpeisiinsa Järvet Uomaverkosto Maastokartta Yleistys maastosta. Sisältää pienehköjä sijaintivirheitä. Kartoille painettu tieto vedenpinnan korkeudesta usein vain suuntaa-antava. 10

11 Esimerkki kartta-aineistoista 11

12 Työkaluja likimääräinen etäisyyden määrittäminen. Lähtöaineistoiksi esimerkiksi. Maastokartta Hydrografia Uomaverkosto, Järvet Rakennukset VALUE-työkalu Valuma-alueen rajauksen ja ominaisuuksien määritys 12