Siikaisjärven keskivedenkorkeuden nostaminen luusuaan rakennetun pohjapadon avulla, Siikainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siikaisjärven keskivedenkorkeuden nostaminen luusuaan rakennetun pohjapadon avulla, Siikainen"

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 25/2014/2 Dnro ESAVI/64/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Siikaisjärven keskivedenkorkeuden nostaminen luusuaan rakennetun pohjapadon avulla, Siikainen HAKIJA Siikaisten yhteisen vesialueen osakaskunta HAKEMUS JA SEN TÄYDENTÄMINEN Siikaisten yhteisen vesialueen osakaskunta (Vesialue Siikaisjärvessä RN:o 876:1, Siikainen, Siikainen) on aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Siikaisjärven luusuaan rakennetun pohjapadon pysyttämiseen Siikaisten kunnassa. Osakaskunta on lausunut, että pohjapadon rakentamisen jälkeinen keskivedenkorkeus N ,73 m on vallinnut jo noin 25 vuotta ja sitä voidaan pitää vakiintuneena ja siten laillisena. Aluehallintovirasto on pyytänyt Varsinais-Suomen ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausuntoa Siikaisjärven laillisesta keskivedenkorkeudesta. Aluehallintovirasto on todennut muun ohella, että hakemusasiakirjojen mukaan Siikaisjärveä on laskettu noin 0,9 m. Työn toteutuksen jälkeen, vuosina , Siikaisjärven keskivedenkorkeus oli N ,40 m. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on aluehallintovirastoon toimittamassaan lausunnossa todennut, että vuosina havaitut vedenkorkeudet, joiden mukainen keskivedenkorkeus on N ,40 m, edustavat Siikaisjärven voimassa olevan luvan mukaisia vedenkorkeuksia. Vuosina havaitut vedenkorkeudet, joiden mukainen keskivedenkorkeus on N ,73 m, edustavat kuitenkin vakiintuneita ja pitkään vallinneita vedenkorkeuksia, joihin myös järven rantojen käyttö on sopeutunut. Aluehallintovirasto on hakijalle lähettämässään täydennyspyynnössä, viitaten ELY-keskuksen lausunnossaan esittämään, todennut, että asiassa ei ole kysymys laillisen tilan pysyttämisestä, vaan Siikaisjärven keskivedenkorkeuden pysyvästä muuttamisesta. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan muun ohella selvityksellä ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 (28) järven laillisista, 1960-luvun alussa toteutetun perkauksen jälkeisistä vedenkorkeuksista sekä keskivedenpinnan noston vaikutuksista järven vedenkorkeuksiin ja virtaamiin, selvityksellä vesialueeksi muuttuvasta alueesta kiinteistökohtaisesti sekä kiinteistökohtaisella vahingonarviolla. Siikaisten yhteisen vesialueen osakaskunta on täydentänyt hakemustaan pyydetyillä lisäselvityksillä. Osakaskunta on samalla pyytänyt aluehallintovirastoa velvoittamaan kaikki hankkeesta yksityistä hyötyä saavat kiinteistöt osallistumaan hankkeen toteuttamiskustannuksiin. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 :n 5) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Vesistötoimikunta on myöntänyt Siikaisten järvialueeseen kuuluvien järvien laskemista ja samaan järvialueeseen kuuluvien jokien perkaamista varten muodostetulle yhtiölle luvan mm. laskea Siikaisten kunnassa sijaitsevia Niemijärveä, Itäjärveä, Iso-Siikaisjärveä, Hirvijärveä, Pyntäsjärveä, Vähä- ja Iso-Leppijärveä sekä perata samassa kunnassa sijaitsevia Otamonjokea, Siikaistenjokea, Riihijokea, Heinäniitynjokea, Tunturilammenjokea, Samminjokea työalueissa I-IV, Vähä-Leppijärvenojaa ja Iso- Leppijärvenojaa. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä pysyttänyt yllä mainitun vesistötoimikunnan päätöksen. Vesistötoimikunta on antamallaan päätöksellä muuttanut annettua päätöstä siltä osalta kuin perkaus- ja järvenlaskuhanke koskee Niemijärven ja Itäjärven laskemista ja Otamonjoen perkaamista sekä Niemijärven, Luodeslahden, Käättävänselän, Majaselän ja Hurstilammen kohdalla tehtäviä perkauksia. Toinen vesistötoimikunta on antamallaan päätöksellä muuttanut annetun päätöksen lupaehtoa 1 ja poistanut lupaehdon 4. Edellä mainittuihin päätöksiin liittyvä hanke on toteutettu 1960-luvun alussa. Työn toteutuksen seurauksena Siikaisjärven vedenpinnan on arvioitu laskeneen noin 0,9 m. Kaavoitustilanne ja suojelualueet Siikaisjärven etelä-kaakkoisrannalla on voimassa asemakaava. Siikaisjärveä koskeva Siikaisten rantayleiskaava on hyväksytty Kaava-

3 3 (28) määräysten mukaan kaikki rakennukset tulee sijoittaa vähintään 0,70 m ylimmän vedenkorkeuden yläpuolelle. Kaavamääräyksissä ei ole merkintöjä tai määräyksiä, jotka voisivat vaikuttaa hankkeeseen. Siikaisten keskustataajaman osayleiskaava 2030:n valmistelu on vireillä. Siikaisjärven etelä-kaakkoisosaan on merkitty kaksi lahtea, joilla tavataan luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja viitasammakoita, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (s-2). Lisäksi järven eteläosassa on linnustollisesti huomionarvoinen vesialue (luo-3). Siikaisjärven lähivaluma-alueella (36.065) ei sijaitse ympäristöhallinnon ylläpitämän Hertta-tietojärjestelmän mukaisesti Natura verkoston tai muita suojelualueita. HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Siikaisjärvi sijaitsee Siikaisten kunnan taajaman pohjoispuolella. Siikaisjärvi kuuluu Karvianjoen vesistöalueen Otamonjoen osavaluma-alueeseen Siikaisjärven yläpuolisen Hirvijärven alaosassa on bifurkaatio. Osa vesistä virtaa Tunturijokea Siikaisjärven itäosaan ja osa Riihijokeen järven alapuolelle. Leppijoki laskee järven pohjoisosaan. Järvestä lähtevä Koirajoki sijaitsee järven lounaisrannalla. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen taustaa ja yleiskuvaus Siikaisjärven vesistöalueella on tehty useita vesistön järjestelyjä. Siikaisjärven vedenpinnan lasku sisältyy Otamonjokea koskevaan suunnitelmaan (Tnro 802 c Tul) luvun alussa toteutetun hankkeen seurauksena Siikaisjärven vedenpinnan on arvioitu laskeneen noin 0,9 m, minkä jälkeen keskivedenkorkeus oli noin N ,40 m. Työn suoritti Siikaisten järvialueen järjestely-yhtiö, joka on perustettu Järjestely-yhtiön hyötyalue on ulottunut Siikaisjärven lisäksi mm. Hirvijärveen, Samminjokeen ja Niemi-Itäjärviin. Järjestely-yhtiöllä ei ole ollut aktiivista toimintaa vuosikymmeniin, eikä sillä ole nimitettyjä elossa olevia toimitsijamiehiä. Järven luusuassa useiden vuosien aikana tapahtuneen umpeenkasvun seurauksena Siikaisjärven vedenkorkeus pääsi nousemaan ja järven luusuaan kaivettiin vuonna 1982 noin 3 m leveä väylä, jonka seurauksena Siikaisjärven kesävedenkorkeuden arvioitiin laskeneen noin 0,20 m. Vuonna 1987 järven luusuaan rakennettiin kalkkikivilouheesta pohjapato. Padon tarkoituksena oli palauttaa järven vedenkorkeus ennen vuotta 1982 olleelle tasolle. Rakennetulle padolle ei haettu vesilain mukaista lupaa. Järvellä on noin 25 vuotta vallinnut tilanne, jossa keskivedenkorkeus on vakiintunut tasolle N ,73 m.

4 Vesistötiedot 4 (28) Siikaisjärven yhteisen vesialueen osakaskunta päätti pidetyssä kokouksessaan hakea lupaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen suunnitteluinsinööri Veijo Heikkilän laatiman päivätyn pohjapadon kunnostussuunnitelman mukaiselle padolle. Pohjapadon muodosta ja tasosta haluttiin saada selkeät lainvoimaiset lupamääräykset. Pohjapadon harjaa on muotoiltu kunnostuksen yhteydessä. Padon harjan korkeutta laskettiin keskeltä kunnostussuunnitelman mukaisesti siten, että padon harjan korkeus 1,0 m leveän alivirtaussyvennyksen vieressä on N ,55 m. Alivirtaussyvennystä on viimeistelty kesällä Yleistä vesistöstä Siikaisjärven luusuassa valuma-alueen pinta-ala on 96,0 km 2 ja järvisyys 5,95 %. Siikaisjärven pinta-ala on 4,8 km 2. Pieniä saaria, luotoja ja kareja järvessä on yhteensä 96 kappaletta, mutta useimmat niistä ovat vain pieniä kareja. Kaikkien saarten ja luotojen yhteenlaskettu pinta-ala on 12 ha. Siikaisjärven keskisyvyys on noin 1,57 m ja suurin syvyys 4,98 m keskivedenkorkeuden ollessa N ,40 m. Vedenkorkeudet Siikaisjärven vedenkorkeutta on havaittu 1960-luvun alussa tehdyn järjestelyn jälkeen ajanjaksolla , jolloin keskivedenkorkeus oli N ,40 m. Ylin havaittu vedenkorkeus oli vuonna 1966 N ,19 m. Vuonna 1987 rakennetun padon johdosta Siikaisjärven vedenkorkeus on noussut 0,33 m. Siikaisjärven vedenkorkeus on 2000-luvulla tehdyn seurannan perusteella ollut N ,73 m. Siikaisjärven nykyiset vedenkorkeuksien keski- ja ääriarvot on esitetty seuraavassa: - HW 1/20 N ,95 m - MHW N ,48 m - MW N ,73 m - MNW N ,49 m - NW N ,39 m (v. 2006) Virtaamat Ylivirtaamia on mitattu vuosina 1966 ja Mittaustulokset ovat seuraavat: Aika Virtaama, m 3 /s Vedenkorkeus N 60 -tasossa Siikaisjärven asteikolla, m , ,5 44, ,0 43,92

5 5 (28) Vuonna 2000 virtaamamittauksia on tehty kuusi kertaa. Tulokset on esitetty seuraavassa: Aika Virtaama, m 3 /s Vedenkorkeus N 60 -tasossa Siikaisjärven asteikolla, m ,3 43, ,48 42, ,29 42, ,42 42, ,07 43, ,90 43,09 Siikaisjärven nykyiset virtaamien tunnusluvut ovat seuraavat: - HQ 1/20 23,6 m 3 /s - MHQ 10,7 m 3 /s - MQ 1,9 m 3 /s - MNQ 0,1 m 3 /s - NQ 0,02 m 3 /s Virtaamat suhteessa valuma-alueen kokoon kasvavat varsinkin tulvaaikana tavallista suuremmiksi johtuen Hirvijärven alaosassa olevasta bifurkaatiosta. Vedenlaatu Siikaisjärvi kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Siikaisjärvi on yksi vesienhoidon kansallisen seurantaohjelman kohdejärvistä ja se edustaa pintavesityyppiä MRh (Matalat runsashumuksiset järvet). Vedenlaatutietojen perusteella (kokonaisfosfori µg/l) Siikaisjärvi on rehevä järvi. Vedenlaadun ja kasviplanktoniin perustuva järven ekologinen tila on tyydyttävä. Luonto Siikaisjärvellä on tehty koekalastus vuonna 2009, jonka toteutti Riista- ja kalataloudellinen tutkimuslaitos (RTKL). Raportin mukaan ahvenkalat olivat sekä paino- että lukumääräsaaliin osalta ylivoimaisesti vallitsevia. Pienikokoisten (0,05 0,1 m) särkikalojen osuus koekalastussaaliista oli noin 20 %. Haukikaloja koekalastuksissa ei saatu saaliiksi. Petokaloista ahven ja kuha olivat merkittävimmät lajit koekalastuksessa. Kalastoon perustuvan arvioinnin mukaan Siikaisjärven ekologinen tila on hyvä, mikä johtunee maltillisista kokonaisyksikkösaaliista sekä särkikalojen pienestä biomassaosuudesta. Siikaisjärvelle on tehty luontoselvitys vuonna 2000 osana Karvianjoen vesistöalueen kunnostushanketta. Siikaisjärven vesiympäristön luonnonarvot menetettiin pitkälle jo luvun vesistöjärjestelyissä, jolloin järven vedenpintaa laskettiin vajaan metrin verran. Suurin osa Siikaisjärveä on kasvitonta ja kasvillisuus keskittyy vain rannan tuntumaan. Lisäksi selvityk-

6 6 (28) sessä todetaan järven vesi- ja lokkilinnuston olevan vaatimaton, mutta kuitenkin runsastuneen tultaessa lähtien 1980-luvulta vuosituhannen vaihteeseen. Kokonaisuutena Siikaisjärven linnusto on tyypillinen humusväritteisille suuremmille järville valtalajeinaan telkkä ja kalalokki. Järven arvokkain pesimälintu on kuikka. Vesi- ja ranta-alueiden käyttö Siikaisjärveen rajoittuu 177 kiinteistöä, joista vapaa-ajan ja vakituisia asuntoja on 105 kpl ja maa- ja metsätiloja on 68 kpl. Järven rantavyöhykkeessä sijaitsee Siikaisten kunnan ylläpitämä yleinen uimaranta ja kunnalta vuokrattu lomakeskus. Suoritetut toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus Kiinteistötiedot Vuonna 1987 rakennettu ja viimeksi vuonna 2012 muutettu pohjapato sijaitsee Siikaisjärven luusuassa Koirajoessa. Padon harjan pituus on noin 36 m ja leveys 4,0 m. Padon harjan korkeus on sen keskellä olevan alivirtaamasyvennyksen vieressä N ,55 m. Padon harja nousee molemmin puolin noin 18 metrin matkalla korkeuteen N ,70 m ja tästä edelleen kahden metrin matkalla korkeuteen N ,10 m. Alivirtaamasyvennyksen pohja on korkeudella N ,30 m ja leveys harjan tasossa 1,0 m ja pohjalla 0,40 m. Ylävirranpuoleisen luiskan kaltevuus on 1:2 ja alavirranpuoleisen luiskan 1:8 1:10. Alivirtaamasyvennyksen tarkoituksena on taata nykyisen alivirtaaman pysyvyys. Virtaus keskittyy padon keskikohtaan ja toimii samalla houkutusvirtauksena kaloille. Padon alaluiska on kivetty siten, että kalat pääsevät nousemaan padon yli. Pohjapato sijaitsee Siikaisten kunnan Siikaisten kylässä kiinteistöjen Niemi RN:o 1:157 ja Kariranta RN:o 1:97 alueilla sekä hakijan hallinnoimalla yhteisellä vesialueella RN:o 876:1. Hanketta koskevat sopimukset ja suostumukset Pohjapadon alle jää maa- ja vesialuetta yhteensä noin 900 m 2. Siikaisten yhteisen vesialueen osakaskunta on tehnyt padon molemmilla rannoilla olevien kiinteistöjen omistajien kanssa käyttöoikeussopimukset pohjapadon alle jäävistä alueista. Kiinteistön Niemi RN:o 1:157 aluetta jää padon alle 150 m 2 ja kiinteistön Kariranta RN:o 1:97 aluetta 130 m 2. Lisäksi hakija on saanut kirjalliset suostumukset hankkeelle vesijättöä lunastaneen 42 rantakiinteistön omistajilta.

7 7 (28) Hanketta varten tarvittavat alueet Hankkeen vaikutukset Siikaisjärvelle syntyi vesijättöaluetta 1960-luvun alkupuolella tapahtuneen Siikaisjärven vedenpinnan laskun johdosta. Sittemmin 50 kiinteistöön on liitetty kiinteistön edustalla sijaitseva vesijättöalue. Hankkeen johdosta vesialueeksi muuttuvan maa-alueen kokonaismäärän on arvioitu olevan noin 7,94 ha, josta hakijan hallussa on noin 6,04 ha. Lisäksi kirjallisia suostumuksia on yhteensä 1,62 ha:n alueelta. Yleistä Hakemussuunnitelmassa on pohjapadolle määritetty selkeät mitat siten, että padon luvanmukaisuus on tarvittaessa helposti tarkistettavissa. Suunnitelman mukaan kunnostettu pohjapato varmistaa järven vedenpinnan pysymisen nykyisellä tasolla. Hyötynä voidaan pitää nykyisen epäselvän ja luvattoman tilanteen korjaamista. Kalojen kulkumahdollisuus pohjapadon kohdalla säilyy. Vedenkorkeudet ja virtaamat Seuraavassa on esitetty Siikaisjärven vedenkorkeushavaintojen ( ) tuloksiin perustuvat perkauksen jälkeen vallinneet vedenkorkeudet, padon rakentamisen jälkeiset arvioidut vedenkorkeudet sekä vedenkorkeuksien muutos. Korkeudet ovat N 60 -tasossa. Perkauksen jälkeen Padon rakentamisen jälkeen Vedenkorkeuden muutos (m) HW 44,15 m 44,15 m ± 0,00 HW 1/20 43,52 m MHW 43,52 m 43,48 m - 0,04 MW 42,40 m 42,73 m + 0,33 MNW 42,00 m 42,49 m + 0,49 NW 41,71 m Pato2004-ohjelmalla on laskettu suunnitellun padon vaikutuksia Siikaisjärven vedenkorkeuksiin keski- ja keskiylivirtaamilla. Laskenta kalibroitiin padotuskertoimella suunnitelmassa esitettyyn keskivirtaamaan (MQ) 1,9 m 3 /s. Laskennassa käytettiin padotuskerrointa 0,5. Suunnitellun padon harjanmuoto ja -korkeus mahdollistaisivat suuremman virtaaman padon alapuoliseen vesiuomaan. Veden virtaus on lasku-uomassa hidas, ja jo keskivedenkorkeudella Siikaisjärven vedenkorkeuden voidaan arvioida olevan lähes samassa tasossa lasku-uoman kanssa. Näin ollen lasku-uoma padottaa virtaamia keskivirtaamasta lähtien ja säätelee ainakin keskiyli- ja ylivirtaamakausilla Siikaisjärven vedenkorkeuksia.

8 Hankkeen hyödyt 8 (28) Tämän perusteella vuonna 1987 rakennetulla padolla ei ole vaikutusta 1960-luvun alussa toteutetun perkauksen jälkeisiin Siikaisjärven vedenkorkeuksiin keskiyli- ja ylivirtaamakausilla. Padon rakentamisen seurauksena Siikaisjärven keskivedenkorkeus on noussut 0,33 m. Suunnitelmassa esitetyt vedenkorkeudet ovat olleet vallitsevia Siikaisjärvellä jo vuosikymmeniä. Keskivedenkorkeuden nousu äärevöittää hieman ylivedenkorkeuksia ja niiden kestoa. Padon alivirtaama-aukko tasaa virtaamia alapuoliseen uomaan ja alivedenkorkeuksien nostolla saavutettu vesivarasto lisää kuivina kausina virtaamia lasku-uomassa. Vedenlaatu ja luonto Vedenpinnan korkeuksissa ja virtaamissa ei tapahdu sellaista muutosta jolla olisi vaikutusta veden ravinnepitoisuuksiin. Vesistön ravinnepitoisuudet ovat niin nykytilanteessa kuin vedenpinnan noston jälkeenkin rehevällä tasolla. Siikaisjärvi on matala ja vedenlaatu heikentyisi padon mahdollisen poistamisen myötä. Vedenpinnan lasku lisäisi riskiä happikadolle, sinileväkukintojen runsastumiselle ja veden lämpenemisen aiheuttamille ongelmille sekä kalakuolemille. Pato on muotoiltu siten, että kalojen nousu on mahdollista. Virkistyskäyttö Veneliikenne padon yli ei ole nykytilanteessa mahdollista. Veneliikenne padon kohdalla voidaan tarvittaessa varmistaa rakentamalla veneen siirtoa varten tarvittavat laitteet. Pato turvaa järven virkistyskäyttömahdollisuudet jatkossakin. Rantarakenteet on tehty vakiintuneen, pohjapadon turvaaman vedenkorkeuden mukaan. Siikaisten eteläpään matkailu- ja virkistysalue hyötyy pohjapadon takaamasta vedenkorkeudesta. Alueen kehittyminen saattaisi jopa vaarantua pohjapadon mahdollisen poistamisen ja järven vedenkorkeuden laskun myötä. Vedenkorkeuksien nostosta arvioidaan rantakiinteistöille koituvan virkistyskäyttöhyötyä. Virkistyskäyttöhyöty perustuu vesimaiseman parantumiseen, veneilyyn, kalastukseen ja uimisen helpottumiseen. Saatava hyöty on pitkälle riippumaton rantakiinteistön pinta-alasta ja kiinteistöllä sijaitsevista rakennuksista. Tietyllä vedenkorkeudella kiinteistön virkistysarvo on suurimmillaan. Vesistön tuoma virkistysarvo vähenee vesirajan siirtyessä kiinteistöltä järvelle päin. Vastaavasti sen tuoma arvo kasvaa vesirajan siirtyessä kohti kiinteistöä ja virkistyskäytön optimivyöhykettä. Nollakohdalla

9 9 (28) tarkoitetaan sitä vesirajan siirtymän suuruutta, jossa kiinteistön vesistösidonnainen virkistyskäyttöarvo on hävinnyt. Siikaisjärven virkistyskäytön nollakohta saavutetaan, kun vesiraja siirtyy 50 m järvelle päin. Tällöin saavutettavan rantaviivan korkeustaso on noin N ,90 m. Siikaisjärven vedenkorkeutta on laskettu aiemmin lähes metrillä. Tällä hetkellä Siikaisjärven vedenpinta on vieläkin optimivyöhykkeen alapuolella. Vesirajan siirtyminen yhdellä metrillä vaikuttaa noin 2 % rantakiinteistön vesistösidonnaiseen virkistysarvoon. Kuivan kesäajan alivedenkorkeus voidaan havaintojen puuttuessa arvioida iteroimalla. Alivedenkorkeuden voidaan arvioida nousevan noin 0,35 m. Tällöin rantamatalan pohjan keskimääräisellä kaltevuudella (5 %) vesiraja siirtyy keskimäärin noin 17,5 m virkistyskäytön optimivyöhykkeestä. Tämä lisää rantakiinteistöjen vesistösidonnaista virkistysarvoa kesän kuivimpina aikoina noin 35 %. Laskennallinen keskivedenkorkeus nousee noin 0,33 m, jolloin vesiraja siirtyy keskimäärin noin 3 metriä ja kiinteistöjen vesistösidonnainen virkistysarvo kasvaa noin 6 %. Siikaisjärven tulva-aikojen vedenkorkeuksien arvioidaan pysyvän samalla tasolla, jolloin hankkeella ei olisi vaikutusta tulva-aikojen vesistösidonnaiseen virkistysarvoon. Näin ollen keskimääräisesti järven virkistyskäyttöarvon arvioidaan kasvavan 14 %. Koska hankkeesta aiheutuva hyöty on pitkälti riippumaton rantakiinteistön pinta-alasta ja kiinteistöllä sijaitsevista rakennuksista, voidaan kaikille rantakiinteistöille käyttää yhtä vesistösidonnaista virkistysarvoa. Tämä lasketaan m 2 :n suuruisen rakentamattoman rantakiinteistön mukaan. Rantakiinteistön arvosta katsotaan 70 % olevan vesistösidonnaista virkistysarvoa. Näin laskettuna hankkeen kiinteistökohtaiseksi virkistyskäyttöhyödyksi saadaan m 2 x 10 /m 2 x 0,7 x 0,14 = Hankkeen kokonaishyödyn lasketaan näin olevan noin Metsätalouskiinteistöille ei ole arvioitu hankkeesta muodostuvan hyötyä. Arvio vahingoista ja korvausesitys Yleistä Hankkeen aiheuttamien haittojen arvioidaan muodostuvan keskivedenkorkeuden noususta aiheutuvista maa- ja metsätalousmaan kuivatushaitasta sekä vesialueeksi muuttuvan maa-alueen pinta-alasta. Vahingonarvio on laadittu niiden kiinteistöjen osalta, joilta ei ole saatu suostumusta kunnostushankkeelle. Selvitystä varten hankittiin maanmittauslaitokselta kiinteistöjen numeerinen raja- ja maastotieto-aineisto. Lisäksi selvityksen perustaksi tehtiin järvien rantavyöhykkeessä yksittäisiä havaintoja maanpinnan korkeuksista takymetrimittauksilla. Mittaustuloksista laadittiin kiinteistöille maastomalli 3Dwin maastolaskentaohjelmalla. Maastomallista saatujen korkeuskäyrien ja ko. kiinteistörajojen väliseltä alueelta määritettiin tilojen kohdalla keskive-

10 10 (28) denkorkeuden muutoksen seurauksena vesialueeksi muuttuvan maaalueen pinta-alat. Maastomalleista määritettiin tarvittavat korkeuskäyrät: N ,40 m, N ,73 m ja N ,53 m. Vahingonarvioinnin perusteet Maatalousmaan arvon muutos Vahinkoarvioselvitykseen liittyvissä kiinteistöissä ei ole peltoalueita. Metsämaapohjan arvon muutos Metsämaalle tuleva vettymishaitta lasketaan saman periaatteen mukaisesti kuin maatalousmaallekin, eli määritetään maan suhteellinen arvo sekä ennen että jälkeen toimenpiteen ja muutos on mainittujen arvojen erotus. Yleisimmät metsäpuulajit vaativat suunnilleen saman kuivatussyvyyden kuin viljelykasvitkin. Nämä eivät kuitenkaan ole tulvatuhoille yhtä herkkiä kuin peltokasvit. Lähinnä vahinkovyöhykkeen alarajaa menestyy koivu vielä varsin hyvin ja 0,80 metrin kuivavara on riittävä kaikille puulajeille. Metsämaan suhteellinen arvo voidaan määrittää niin, että 0,80 m kasvukauden keskivedenkorkeuden (M Weg + 0,8 m) yläpuolella se on 100 % ja keskivedenkorkeudella (MW veg ) se on 0 %. Väliarvot voidaan ottaa suoraviivaisesti suhteuttamalla. Kasvukauden keskivedenkorkeuden arvioidaan olevan sama kuin järven keskivedenkorkeus luvulla havaittu keskivedenkorkeus on ollut N ,40 m ja siten MW + 0,8 m on N ,20 m. Järvessä jo vuosia vallinnut keskivedenkorkeus on ollut N ,73 m ja siten metsämaapohjan ylin kuivatushaittaraja on ollut korkeudella MW + 0,8 m, eli N ,53 m. Yksikköhinnat - Rantavyöhykkeen metsämaan, vesijätön ja joutomaan hintana on käytetty /ha. - Vapaa-ajankiinteistön yksikköhintana on pidetty 10 /m 2. Metsämaapohjan suhteellinen arvon muutos on 29,3 %. Keskimääräinen rantaviivan siirtymä laskettiin tehtyjen maastomittausten tuloksista. Yhdeksän tilan osalla vesialueeksi muuttuvaa aluetta arvioitiin olevan m 2 ja kiinteistöjen rantaviivaa laskettiin olevan 993 m. Näin keskimääräiseksi rantaviivan siirtymäksi saatiin noin 2,9 m. Korvausesitys Mitatuille kiinteistöille arvioitiin vesialueeksi muuttuvan maa-alueen pintaalat ja vettymishaitta-alue metsämaapohjalle. Lasketuista haittojen yhteismäärästä vähennettiin hyötynä arvioitu vapaa-ajan kiinteistöjen järvisidonnaisen virkistyskäyttöhyödyn kasvu euroa ja näin saatiin määritettyä korvausesitys maksettavaksi ko. kiinteistöjen omistajille. Vesialueeksi muuttuvan maa-alueen korvauksissa on otettu huomioon vesilain mukainen 1,5-kertaisuus.

11 11 (28) Korvausta esitetään maksettavaksi vesialueeksi muuttuvasta maa-alueesta ja metsämaapohjan kuivatushaitasta seuraaville kiinteistöille: Kiinteistö Maa-alue Kuivatushaitta Korvaus Eteläranta RN:o 1:182 0,0406 ha 0,1560 ha Viitaniemi RN:o 1:172 0,0382 ha 830 Niemennokka RN:o 1:173 0,0332 ha 80 Karila RN:o 5:89 0,0554 ha Untola RN:o 2:235 0,0613 ha Yhteensä Hankkeen kustannuksiin osallistuminen Siikaisten yhteisen vesialueen osakaskunta on pyytänyt aluehallintovirastoa velvoittamaan kaikki hankkeesta yksityistä hyötyä saavat kiinteistöt osallistumaan hankkeen toteuttamiskustannuksiin. Hankkeesta yksityistä hyötyä saavia kiinteistöjä lasketaan tässä yhteydessä olevan 142 kpl. Metsäkiinteistöille ei lasketa koituvan hyötyä eikä näin ollen niiden omistajia velvoiteta osallistumaan hankkeen toteuttamiskustannuksiin. Hakija on arvioinut toteuttamiskustannuksiksi (päätösmaksu, padon parantamiskustannukset, korvaukset) yhteensä noin euroa ja esittänyt kustannusosuudeksi 150 euroa/kiinteistö. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Siikaisten kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat sekä elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueilta, Siikaisten kunnalta ja Siikaisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että Siikaisjärven vesimuodostuman ekologisen tilan luokka on Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan tyydyttävä. Tavoitteena on saavuttaa hyvä tila nykyisillä vesienhoidon toimenpiteillä ja lisätoimenpiteillä vuoteen 2027 mennessä. Asiakohdan hanke on vesienhoitosuunnitelman tavoitteen mukainen. ELY-keskus on viitannut aikaisempaan lausuntoonsa aluehallintovirastolle. Siikaisjärven luusuaan vuonna 1987 omatoimisesti rakennettu

12 12 (28) pohjapato on aiheuttanut erimielisyyttä alueella rakentamisestaan lähtien. Pohjapadon ja sen vakiinnuttamien vedenkorkeuksien laillistaminen hakemussuunnitelman mukaiselle tasolle poistaa pitkään jatkuneet erimielisyydet. Lupapäätös määräyksineen helpottaa valvontaviranomaisen työtä. ELY-keskus on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää vesilain mukainen lupa. 2) Siikaisten kunta on lausunnossaan todennut, ettei sillä ole huomautettavaa lupahakemuksesta. 3) Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymän ympäristöpalvelut Siikaisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on puoltanut Siikaisjärven osakaskunnan lupahakemusta pohjapadon pysyttämiseksi Siikaisjärven luusuassa. MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 4) AA ja BB (Kolmikulma RN:o 5:197, Siikainen, Siikainen) ovat vastustaneet Siikaisjärven keskivedenkorkeuden nostoa seuraavista syistä: - Kesällä 2011 Siikaisjärvi oli jo pitkiä aikoja niin korkealla, että vesi nousi pihanurmikolle ja jo vuosia paikallaan olleen kiinteän laiturin yläpuolelle. - Kesällä 2012 järven pinta oli onneksi alempana kuin kesällä Jos pinta olisi ollut kesän 2011 korkeudella silloin, kun syksyn 2012 sateet alkoivat, tulvavahingot olisivat tulleet vielä suuremmiksi. Nyt kahteen varastoon tuli yli puoli metriä vettä ja päärakennuksen alapohjaan oli enää pari senttiä. - Muistuttajat eivät näe minkäänlaisia perusteita keskivedenkorkeuden nostamiselle, koska kaikki arviot ennustavat sademäärien kasvavan ja Siikaisjärven pinta tuntuu nousevan erittäin herkästi sateiden mukaan. - Jos keskivedenkorkeuden nostamiselle kuitenkin myönnetään lupa, niin sitoutuvatko luvan myöntäjä ja hakija korvaamaan siitä mahdollisesti aiheutuvia laajempia tulvavahinkoja? 5) CC (Tarkkalanmäki RN:o 1:170 ja Tarkkala RN:o 1:171, Siikainen, Siikainen) on vaatinut, että yhteisvesialueet RN:o 876:1 ja RN:o 876:2 (järjestäytymätön) yhdistetään yhdeksi osakaskunnaksi. Yhdistymisen jälkeen Siikaisjärven osakaskunta velvoitetaan hakemaan lupia Siikaisjärven luusuassa ja Koirajoen luusuassa sijaitseviin patoihin. Vuonna 1987 yhteisen vesialueen RN:o 876:1 osakaskunnan rakentaman padon johdosta Matinlammessa ja Koirajoessa vesialueen tila heikkeni nopeasti luvulla Matinlammen avoin vesialue supistui kapeaksi uomaksi keskelle lampea ja umpeenkasvu oli nopeaa. Matinlammen rannoilla olevat kiinteistönomistajat olivat yhteydessä Siikaisten kuntaan, mutta asialle ei tehty mitään. Porilaiset Hannu Vahekoski sekä Kalervo Luodetlahti tekivät Siikaisjärven padosta rikosilmoituksen. Rikostutkinta ei johtanut mihinkään.

13 13 (28) Matinlammen rannalla asuvien kiinteistönomistajien toteuttamien ruoppaus- ja niittotoimien johdosta vesialuetta kyettiin kasvattamaan, mutta voimakkaista vedenkorkeusvaihteluista johtuen parannustoimien vaikutus uhkasi jäädä lyhytaikaiseksi. Matinlammin luonto- ja virkistysarvojen säilyttämiseksi kiinteistönomistajat olivat pakotettuja omalla kustannuksellaan rakentamaan Koirajoen luusuaan padon, jotta umpeenkasvu saataisiin pysäytettyä. Siikaisjärven pohjapato on aiheuttanut yleistä vedenvähyyttä Matinlammessa ja Koirajoessa. Pato on aiheuttanut luonnon ja vesistön toiminnan vahingollista muuttumista ja tilan huononemista Matinlammella ja Koirajoessa. Lisäksi pato on merkittävästi vähentänyt luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä ja vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Osakaskunnan kokouksen päätöksellä ei saa antaa osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella kenellekään osakkaalle tai kenellekään muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua. 6) DD (Leppänen RN:o 1:20, Siikainen, Siikainen) on tehnyt samansisältöisen muistutuksen CCn kanssa. 7) EE (Ranta RN:o 1:26 ja Ranta II RN:o 1:42, Siikainen, Siikainen) on tehnyt samansisältöisen muistutuksen CCn kanssa. 8) FF ja GG (Rämäkkä RN:o 1:168 ja Koivurinne RN:o 1:169, Siikainen, Siikainen) ovat tehneet samansisältöisen muistutuksen CCn kanssa. 9) HH (Kivimäki RN:o 1:27, Siikainen, Siikainen) on tehnyt samansisältöisen muistutuksen CCn kanssa. Lisäksi HH on todennut, että kiinteistöjen omistajien tekemät ruoppaus- ja niittotyöt eivät ole riittäneet ylläpitämään Matinlammen vedenkorkeutta riittävällä tasolla, vaan umpeen kasvua on tapahtunut huomattavasti. Tästä johtuen Matinlammen luusuaan rakennettiin pohjapato. Myös Siikaisten kunnanhallitus on todennut Matinlammen padon erittäin tärkeäksi. Tästä on osoituksena Siikaisten kunnanhallituksen tekemä päätös osallistua Matinlammen padon lupahakemuksen kustannuksiin. Myös kaikkia 16 Matinlammeen rajoittuvaa kiinteistöä on kuultu ja kaikilta on saatu suostumus Matinlammen patoon ja vallitsevaan vedenkorkeuteen. Kuulutuksessa on tiivistelmässä maininta, että Siikaisjärven padon aiheuttamista vedenkorkeuksista ei ole tullut valituksia. Muistutukseen on liitetty kirjelmä sekä kaksi selvityspyyntöä Siikaisten kunnanhallitukselle. Kirjelmistä käy ilmi, että Siikaisjärven luusuassa sijaitseva pato aiheuttaa erittäin paljon ongelmia alapuolisissa vesistöissä, etenkin Matinlammessa. Tästä johtuen Siikaisjärven patolupaa ei voi käsitellä erikseen, vaan molempiin

14 14 (28) patoihin pitää hakea luvat samanaikaisesti. Tätä tukee myös Tampereen vesipiirin laatima kunnostussuunnitelma sekä aluehallintoviraston päätös nro 233/2010/4. Muistuttaja on vaatinut, että osakaskunta velvoitetaan hakemaan samalla myös Koirajoen luusuassa olevalle padolle vesitalousluvan. 10) II ym. (Eteläranta RN:o 1:182, Siikainen, Siikainen) ovat todenneet, että kiinteistöön Eteläranta on lunastettu vesijättöaluetta, josta kiinteistön omistajat ovat maksaneet euroa. Lunastettaessa vesijättöaluetta kiinteistön omistajilla ei ollut tietoa vedenpinnan nostamisesta pysyvästi. Muistuttajat ovat vaatineet, että vesijättömaa-alue lunastetaan takaisin ja siitä maksetaan edellä mainittu lunastuskorvaus indeksikorotuksineen. 11) JJ (Viitaniemi Rno 1:103 ja Viitaniemi II RN:o 1:172, Siikainen, Siikainen) on vastustanut Siikaisjärven keskivedenkorkeuden nostamista. Nykyinen Siikaisjärven vedenkorkeus on jo pienentänyt tontteja laittoman padon johdosta. Kevättulvat ja viime vuosina myös syksytulvat nousevat tonteille aiheuttaen monenlaista vahinkoa. Esimerkiksi kaivon vesi on pilaantunut käyttökelvottomaksi niin juoma- kuin saunavetenä. Mikäli ko. laittomalle padolle ja Siikaisjärven keskivedenkorkeuden nostolle tasoon N ,73 m myönnetään lupa, muistuttaja on vaatinut Siikaisten yhteisen vesialueen osakaskuntaa saattamaan tontit korottamalla sellaiseen tilaan, mikä se oli muistuttajan ostaessa vesijättömaan (kauppakirja ), ja korvaamaan puutarhan, hiekkarannan, laituri- ja venepaikan ja muiden korkeamman vedenpinnan aiheuttamien vaurioiden kunnostuskustannukset. Siikaisten kunnalta saadun arvion mukaan muuttuu tontin pinta-alasta 382 m 2 vesialueeksi. Siikaisten yhteisen vesialueen osakaskunnan esittämä korvaus ei vastaa missään nimessä Siikaisten järvenrantatonttien virallista arvoa, eikä muistuttaja tule sitä hyväksymään. 12) KK, LL ja MM (Viitaniemi RN:o 1:103 ja Viitaniemi II RN:o 1:172, Siikainen, Siikainen) ovat tehneet samansisältöisen muistutuksen JJn kanssa. 13) NN ja OO (Niemennokka RN:o 1:173 ja Niemennokka II RN:o 1:174, Siikainen, Siikainen) eivät ole hyväksyneet veden nostoa tasolle N ,73 m, vaan nykyinen korkeus N ,40 m on hyvä. Kiinteistöihin on lunastettu vuonna 1999 vesijättöä tämän korkeuden perusteella. Vedenpinnan nosto tekee lunastuksen mitättömäksi. Mikäli nosto toteutuu, muistuttajat ovat varanneet oikeuden vaatia korvauksia menetetystä maaalueesta ja muusta arvosta.

15 15 (28) 14) PP ja QQ (Pirttiniemi RN:o 2:68, Siikainen, Siikainen) ovat ilmoittaneet, että he eivät ole allekirjoittaneet toistaiseksi Siikaisjärven padon lupahakemusta, koska he haluaisivat katselmuksen tontilla tulva-aikana. Vuoden 2012 tulva oli poikkeuksellinen, mutta jo aikaisempinakin vuosina tulva on huuhdellut tonttia lähinnä keväisin muutaman viikon ajan rajoittaen mökkeilyä ratkaisevasti. Muistuttajat ovat ehdottaneet, että tontille ajettaisiin lisämaata ja tehtäisiin pengerryksiä, jotta he pääsisivät kulkemaan mökille myös keväisin. He ovat lunastaneet noin eurolla vesijättöä, joka nyt jäisi veden alle. 15) RR (Toivonniemi RN:o 1:73, Siikainen, Siikainen) on todennut, että Siikaisjärven keskivedenpinnan nostaminen mahdollisesti aiheuttaa kiinteistölle Toivonniemi suurta vahinkoa, ei pelkästään maa-alueiden menetyksenä, vaan myöskin tulva-aikana vedenpinnan hetkellisen nousun takia, joka johtaa rantakiinteistön joutumisen veden varaan. Jos keskivedenpintaa nostetaan, johtaa se todennäköisesti tulvavesien kohoamiseen. Jos rakennus joutuu usein veden varaan, edesauttaa se rakennuksen perustan lahoamista ja mahdollisesti aiheuttaa koko rakennuksen tuhoutumisen. Keskivedenpinnan nousu voi aiheuttaa myös Järventaustantien joutumisen veden varaan varsinkin tulva-aikana ja estää kiinteistön omistajien pääsyn kiinteistölle. Jo nyt useina vuosina osia Järventaustantiestä on tulva-aikana tuhoutunut. Tämä estää pääsyn kiinteistölle muulla kuin veneellä. Muistuttaja on toivonut, että Siikaisten kunta ja Siikaisten yhteisen vesialueen osakaskunta ottaisivat huomioon yllämainitut vaatimukset päätöksenteossa. 16) SS (Ahtola RN:o 2:67, Siikainen, Siikainen) on todennut, että Siikaisjärvi on lähes 500 hehtaarin suuruinen järviallas, jonka keskisyvyys on vain 1,4 metriä. Järven rannoilla on nykyisin runsaat sata loma-asuntoa. Järvestä on tehty vedenkorkeushavaintoja vuodesta 1973 lähtien. Jatkuvat säännölliset havainnot on aloitettu Telog -vedenkorkeusmittarilla syksyllä Siikaisjärven vedenkorkeudet ovat vaihdelleet varsin jyrkästi. Yli- ja aliveden välinen korkeusero on ollut runsaat kaksi metriä. Nykyisen kaltaisella matalalla ja leveällä pohjapadolla ei ole vaikutusta Siikaisjärven tulvakorkeuksiin. Kesäkuukausina (kesä-elokuu) vedenkorkeusvaihtelut ovat olleet vähäisempiä. Tosin tällöinkin voivat sateiden aiheuttamat tulvat kohota korkeuden N ,00 m yläpuolelle. Kesäkauden vedenkorkeuksien pysyttämisellä nykyisellä jo vuosikausia vallinneella tasolla olisi suuri merkitys järven tilan säilymiselle, järven virkistyskäytölle ja kalastolle. Edellä olevan perusteella muistuttaja on esittänyt, että Siikaisjärven luusuassa voidaan sallia pohjapato, jonka vaikutuksesta järven kesäkuukausien keskivesi ei poikkeuksellisia tulvatilanteita lukuun ottamatta kohoa tason N ,73 m yläpuolelle. Tällöin lupaehdon toteutumisen seuranta olisi helpompaa, eivätkä mahdolliset pidemmät tulvakaudet aiheuttaisi vaikeuksia lupaehdon toteutumiselle.

16 16 (28) 17) TT (Suvikolo RN:o 2:138, Siikainen, Siikainen) on todennut, että Siikaisjärvelle laadittiin vuonna 2002 kunnostussuunnitelma. Siinä todettiin, että luusuaan pitäisi rakentaa muistutuksen liitteenä olevan piirustuksen mukainen uusi pohjapato korkoon +42,70 m (aukko). Tällä toimenpiteellä Siikaisjärvi toimisi vielä vuosikymmenienkin jälkeen virkistyskäyttöön sopivana. Tämä uusi pato tasaisi myös vedenpinnan korkeuden vaihteluita, jotka nyt ovat paljon yli metrin luokkaa ja varsinkin kesällä, jolloin virkistyskäyttö on suurimmillaan, vesi on hyvin matalalla. Tällä uudella padolla saataisiin varsinkin kesävedenpinnan korkeus tasolle, jolla virkistyskäyttö olisi mahdollista myös jatkossa. Aikaisempien toimenpiteiden vaikutuksesta varsinkin Itälahti on mataloitunut ja nykyisellä vedenkorkeudella se kasvaa umpeen muutamassa vuosikymmenessä. Nyt Härkäniemen kohdalla vesikasvillisuus peittää jo puolet ltälahdelle menevästä väylästä. Sama ongelma on havaittavissa myös Eteläpäässä. Muistuttajan mielestä vasta vuoden 2002 suunnitelman mukaisen padon rakentamisella kiinteistö ja mökki Itälahdella saa yksityistä hyötyä, josta hän on myös valmis maksamaan. 18) UU (Karila RN:o 5:89, Siikainen, Siikainen) on aluehallintovirastoon saapuneessa kirjeessä todennut, ettei hänellä ole huomauttamista VVn patosuunnitelmaan. Hän on vaatinut, että Siikaisjärven jokisuulla oleva luvaton pato puretaan vuoden 2010 vedenpinnan tasolle tai VVn laatiman patosuunnitelman tasolle N ,55 m. Vaikka padon rakentamiseen myönnettäisiin lupa, niin saattaa kestää vuosia ennen kuin rahoitus ja korvausasiat on selvitetty. UUn näkemys Siikaisjärven patoasiassa poikkeaa osakaskunnan näkemyksestä. Hän osallistui osakaskunnan pidettyyn kokoukseen ja hyväksyi VVn laatiman patosuunnitelman. Osakaskunnan puheenjohtaja ilmoitti kesäkuun 2012 alussa, että padon harja on laskettu kokouksessa sovitulle, suunnitelman mukaiselle tasolle. Näin ei kuitenkaan tehty, padon harja on edelleen noin 0,25 m korkeammalla kuin suunnitelmassa on esitetty. Tieto perustuu Ketolan omiin vedenkorkeushavaintoihin kesältä Myös internet-sivuilla näkyvät Siikaisjärven vedenkorkeustiedot tukevat tätä näkemystä. Vedenkorkeus pysyi alkuvuodesta noin tasolla N ,75 m, vaikka oli ollut pitkään sateetonta. Vedenkorkeus laski noin 0,05 m, mikä ei ole mahdollista kuin mittaria säätämällä. UU on käynyt padolla myös VVn kanssa kesällä 2012, jolloin he totesivat, ettei patoa oltu laskettu tasoon. UUlla on mennyt luottamus annettuihin tietoihin, joissa on vakuutettu padon korkeuden olevan sellainen kuin on sovittu, mikä hänen havaintojensa mukaan ei pidä paikkaansa. Luottamusta ei myöskään herätä se, että padon korkeutta haetaan jostakin metsässä sijaitsevasta kivestä eikä käytetä kaikkien tiedossa olevia vedenkorkeuksia, jotka on mitattu Ahtolan rannassa.

17 17 (28) UUlla on ollut vuosikymmeniä kiinteistö Karila RN:o 5:89, jossa on matala ranta. Ei ole oikein, että vesi nostetaan kiinteistölle. Pitkään korkealla olleen vedenkorkeuden vuoksi on mm. kuollut rantakoivuja ja kaatunut mäntyjä. Jos padon korkeus olisi ollut 0,25 m matalammalla, vesi ei olisi noussut pihaan asti (kuva liitetty kirjeeseen). Tämän jälkeen vesi nousi vielä noin 0,15 m ja vahinkoa syntyi noin Voiko jostain hakea vahingonkorvausta luvattoman padon rakentamisesta? HAKIJAN SELITYS Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan selityksessä yhtynyt Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausuntoon. Hakijalla ei ole ollut lisättävää tai kommentoitavaa Siikaisten kunnan lausuntoon. Hakija on yhtynyt terveysvalvonnan johtajan lausuntoon. AA ja BB (Kolmikulma RN:o 5:197) Hakija on ilmoittanut, että sillä on kiinteistön omistajilta saatu allekirjoitettu suostumus hankkeelle. CC (RN:o 1:170 ja RN:o 1:171), DD (RN:o 1:20), EE (RN:o 1:26 ja RN:o 1:42), FF ja GG (RN:o 1:168 ja RN:o 1:169) ja HH (RN:o 1:27) Hakija on lausunut, ettei se ole osakaskuntien yhdistämisen kannalla. Hakija on pitäytynyt Siikaisjärven pohjapadon kunnostussuunnitelmassa esitettyyn suunnittelijan arvioon, jonka mukaan pohjapadon kunnostamisen seurauksena virtaamissa ei tapahdu oleellisia muutoksia. Hakijan mielestä vuonna 1987 Siikaisjärven luusuaan rakennettu pato ei ole pienentänyt Siikaisjärvestä purkautuvia alivirtaamia. II ym. (RN:o 1:182) Hakija on teettänyt kiinteistölle vahinkoarvion, joka on esitetty hakemuksen täydennyksen liitteessä 6. Kiinteistölle on esitetty maksettavaksi korvausta pysyvästä veden alle jäävästä maa-alueesta. Esitettyä korvausta määritettäessä on otettu huomioon hankkeesta kiinteistölle koituva hyöty ja haitta. LL, MM, JJ ja KK (RN:o 1:103 ja RN:o 1:172) Hakija on teettänyt kiinteistölle vahinkoarvion, joka on esitetty hakemuksen täydennyksen liitteessä 6. Kiinteistölle on esitetty maksettavaksi korvausta pysyvästä veden alle jäävästä maa-alueesta. Esitettyä korvausta määritettäessä on otettu huomioon hankkeesta kiinteistölle koituva hyöty ja haitta. Siikaisjärven nykyiset vedenkorkeudet ovat vallinneet järvellä jo vuodesta 1987 lähtien. Hakija on katsonut, että rakenteita ja rakennelmia rakennettaessa järven vedenkorkeudet ja niiden vaikutus on ollut tiedossa jo luvun lopulta asti ja näin ollen vedenkorkeudet ovat olleet yleisesti hyväksyttyjä.

18 18 (28) NN ja OO (RN:o 1:173 ja RN:o 1:174) Hakija on teettänyt kiinteistölle vahinkoarvion, joka on esitetty hakemuksen täydennyksen liitteessä 6. Kiinteistölle Niemennokka RN:o 1:173 on esitetty maksettavaksi korvausta pysyvästä veden alle jäävästä maa-alueesta. Esitettyä korvausta määritettäessä on otettu huomioon hankkeesta kiinteistölle koituva hyöty ja haitta. PP ja QQ (RN:o 2:68) Hakija on ilmoittanut, että sillä on kiinteistön omistajilta saatu allekirjoitettu suostumus hankkeelle. RR (RN:o 1:73) Hakija on ilmoittanut, että sillä on kiinteistön omistajilta saatu allekirjoitettu suostumus hankkeelle. SS (RN:o 2:67) Hakija on yhtynyt esitettyyn muistutukseen. TT (RN:o 2:138) Hakija on yhtynyt esitettyyn mielipiteeseen. HAKEMUKSEN TÄYDENNYS JA SIITÄ KUULEMINEN Täydennys Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon kiinteistöä Kolmikulma RN:o 5:197 koskevan vahingonarvion. Kiinteistön maa-aluetta muuttuu vesialueeksi yhteensä 124,9 m 2 ja haitan suuruudeksi on arvioitu yhteensä Kun vapaa-ajan kiinteistöjen vesistösidonnaisen hyödyn suuruus on 4 900, hakija ei ole esittänyt kiinteistölle Kolmikulma RN:o 5:197 korvausta. Täydennyksestä kuuleminen Aluehallintovirasto on varannut AAlle ja BBlle kiinteistön Kotikulma RN:o 5:197 omistajina tilaisuuden muistutuksen tekemiseen hakijan esittämästä vahinkoarviosta. BB ja AA ovat aluehallintovirastoon toimittamassaan muistutuksessa todenneet, että heidän tekemänsä muistutuksen kaikki kriteerit ovat edelleen päteviä. Lisäksi he ovat kommentoineet hakijan teettämää Maanomistaja- ja hyöty/haittaselvitystä seuraavasti: - Sarake: Vesijättöjen lunastus: mitä asialla tarkoitetaan, kiinteistön Kotikulma kohdalla on K? - Sarake: Suostumus hankkeeseen, hakijana tai yhtyneenä hakemukseen: kiinteistön Kotikulma kohdalla on ruksit, vaikka AA ja BB ovat antaneet muistutuksen nimenomaan siksi, että he eivät kannata hanketta. Ruksi pitäisi olla sarakkeessa Ei suostumusta.

19 19 (28) - Sarake Haitta: ja sarake Arvio hankkeesta koituvasta hyödystä: Tosiasiassa hankkeesta voi olla pelkästään haittaa. Vedenkorkeuden nostamisen sijasta tulisi pikimmiten hoitaa järvestä laskevan joen perkaus. Laskujoki on niin rehevöitynyt, että välillä ei edes voi erottaa, missä joki kulkee. Kaikki liikenevät resurssit vedenpinnan noston sijasta tulisi käyttää laskujoen perkaamiseen. Tällä kannalla on useita ko. vesistön rantojen kesäasukkaita. Hakijan selitys Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen BBn ja AAn muistutuksesta. Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan selityksessä lausunut, että kiinteistön Kolmikulma RN:o 5:197 ranta-alue on mitattu, kun on ollut tiedossa, etteivät he anna suostumusta hankkeelle. Mittauksessa on kiinteistökohtaisesti määritelty veden alle jäävä alue ja esitetty käyttöoikeudesta maksettava korvaus sekä arvio hankkeesta kiinteistölle koituvasta hyödystä. Sarake vesijätön lunastus, kiinteistön Kolmikulma kohdalla oleva merkintä K tarkoittaa, että kiinteistö on lunastanut vesijätön. Sarakkeessa suostumus hankkeeseen, hakijana tai yhtyneenä hakemukseen on kiinteistön Kolmikulma kohdalle erehdyksessä merkitty ruksi. Tiedossa on ollut, etteivät kiinteistön omistajat ole antaneet suostumusta hankkeelle. Hakija on pahoitellut inhimillistä erehdystä asiassa. Ruksi kuuluu kohtaan Ei suostumusta. Sarakkeessa haitta on mittausten perusteella määritelty kiinteistön Kolmikulma kiinteistökohtaiseksi haitaksi 1 875,00. Vastaavasti on myös esitetty arvio hankkeesta kiinteistölle koituvasta hyödystä, joka on 4 900,00. Siikaisjärven laillinen keskivedenkorkeus N ,40 m ja hakemuksen mukainen keskivedenkorkeus N ,73 m eroavat 0,33 m. Siikaisjärven luusuassa sijaitseva pohjapato on ollut paikoillaan vuodesta 1987 lähtien ja Siikaisjärven rantakiinteistöjen rannat ja rantarakennelmat ovat tehty tämän jo 26 vuotta vallinneen keskivedenkorkeuden mukaan. Pohjapadon aikaan saama keskivedenkorkeus N ,73 m hyödyttää rantakiinteistöjä ja lisää kiinteistöjen rantojen käyttökelpoisuutta ja arvoa matalassa Siikaisjärvessä. Verrattuna keskivedenkorkeuteen N ,40 m ero on selvä. Käydyssä puhelinkeskustelussa Hannu Juhola (Siikaisten yhteisen vesialueen osakaskunta) ja BB kävi ilmi, että asia oli osittain väärin ymmärretty. Hakemuksen kohta Siikaisten keskivedenkorkeuden nostaminen luusuaan rakennetun pohjapadon avulla on käsitetty niin, että keskivedenkorkeus nousisi jo tällä hetkellä vallitsevasta tasosta, näin ei suinkaan ole. Siikaisten yhteisen vesialueen osakaskunta on käyttänyt liikenevät resurssinsa olemassa olevan pohjapadon laillistamiseen. Tämä on ollut viranomaistenkin toivomuksena. Yhteistyössä ELY-keskuksen VVn ja Siikaisten kunnan kanssa pohjapadon mitoitus ja kunnostus on saatu tehtyä sekä lu-

20 20 (28) van hakeminen etenemään. Siikaisjärven yhteisen vesialueen osakaskunnalla ei ole lupaa, varoja eikä resursseja lähteä suorittamaan alapuolisen vesistön perkaamista. Alapuolinen vesialue ennen Niemijärven osakaskuntaa ei ole järjestäytynyt. Siikaisjärven alapuolinen jokiuoma padottaa Siikaisjärvestä purkautuvia virtaamia. Rakennetun padon veden purkauskyky on suurempi kuin alapuolisen jokiuoman veden johtamiskyky. Siikaisjärven alapuolisen vesistön ongelmana on jokiuoman pieni korkeusero aina Niemijärvelle saakka. Alapuolinen vesistö on tasaista, alavaa ja tulvaherkkää. Syksyn 2012 tulva ja myös aiemmat tulva-ajan vedenkorkeudet Siikaisjärvellä ovat aiheutuneet padon alapuolisen jokiuoman vedenjohtokyvystä, ei rakennetusta padosta. Rakennetun padon virtaamia padottava vaikutus voidaan todeta olevan valmistuneen suunnitelman mukainen. TARKASTUS Aluehallintovirasto on toimittanut asiassa tarkastuksen, josta laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksessa kävi ilmi, että pohjapato on korjattu syksyllä 2012 vastaamaan hakemuksen mukaista patoa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Siikaisten yhteisen vesialueen osakaskunnalle luvan Siikaisjärven keskivedenkorkeuden nostamiseen Koirajokeen rakennetun, päivätyn suunnitelman mukaisen pohjapadon avulla Siikaisten kunnan Siikaisten kylässä. Siikaisjärven keskivedenkorkeus, jonka mukaan vesilain 1 luvun 5 :n mukainen maa- ja vesialueen välinen raja määräytyy ja joka ennen padon rakentamista oli N ,40 m, on padon rakentamisen jälkeen N ,73 m. Siikaisten yhteisen vesialueen osakaskunta saa tällä päätöksellä pysyvän käyttöoikeuden keskivedenkorkeuden nousun seurauksena vesialueeksi muuttuviin maa-alueisiin (yhteensä noin 0,275 ha), jotka kuuluvat seuraaviin kiinteistöihin ja joiden omistajat eivät ole antaneet suostumusta hankkeen toteuttamiseksi. Käyttöoikeusalueet on rajattu hakemuksen liitteenä olevan päivätyn vahinkoarvioselvityksen ja päivätyn hakemuksen täydennyksen liitteenä oleviin karttoihin. Kiinteistön nimi RN:o Pinta-alan menetys ha Suvilehto 1:141 0,0084 Honkaranta 1:142 0,0167 Eteläranta 1:182 0,0406 Viitaniemi II 1:172 0,0382 Niemennokka 1:173 0,0332 Niemennokka II 1:174 0,0084 Untola 2:235 0,0613

21 21 (28) Lupamääräykset Karila 5:89 0,0554 Kolmikulma 5:197 0,0125 Käyttöoikeuksista ja maa-alueiden vettymisestä aiheutuvat edunmenetykset määrätään korvattavaksi lupamääräyksessä 3). Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Aluehallintovirasto velvoittaa niiden kiinteistöjen, joille päivätyn vahinkoarvioselvityksen liitteenä 2 olevassa taulukossa on merkitty hankkeesta koituvan hyötyä, omistajat osallistumaan hankkeen toteuttamiskustannuksiin määrällä, joka vastaa heidän osuuttaan hankkeen kokonaishyödystä. Määrä ei kuitenkaan saa ylittää hyödynsaajan saamaa yksityistä hyötyä. Velvoite ei koske edellä olevassa taulukossa mainittujen kiinteistöjen omistajia. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Rakenteet 1. Pohjapato sijaitsee hakemuksen liitteenä olevan päivätyn asemapiirroksen nro 3 (mittakaava 1:1 000) mukaisessa paikassa. Pato on rakennettu päivättyjen rakennepiirustusten nrot 4 ja 5 (mittakaavat 1:200 ja 1:100) mukaisesti. Padon harjan pituus on noin 36 m ja leveys 4,0 m. Padon harjan korkeus on sen keskellä olevan alivirtaamasyvennyksen vieressä N ,55 m. Padon harja nousee molemmin puolin noin 18 metrin matkalla korkeuteen N ,70 m ja tästä edelleen kahden metrin matkalla korkeuteen N ,10 m. Alivirtaamasyvennyksen pohja on korkeudella N ,30 m ja leveys harjan tasossa 1,0 m ja pohjalla 0,40 m. Ylävirran puoleisen luiskan kaltevuus on 1:2 ja alavirran puoleisen luiskan 1:8 1:10. Kunnossapito 2. Luvan saajan on pidettävä pohjapato asianmukaisessa kunnossa. Korvaukset 3. Luvan saajan on, mikäli ei toisin sovita, maksettava asianomaisille oikeudenomistajille vedenpinnan noston seurauksena vesialueeksi muuttuviin maa-alueisiin myönnetyistä pysyvistä käyttöoikeuksista sekä maaalueiden vettymisestä seuraavat kertakaikkiset korvaukset. Korvaukseen sisältyy vesilain 13 luvun 11 :n mukainen puolitoistakertaisuus.

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Janakkala

Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Janakkala Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 116/2012/2 Dnro ESAVI/25/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2012 ASIA Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi

Lisätiedot

Jo rakennetun laiturin pysyttäminen yhteisellä alueella RN:o 876:5 kiinteistön Fredriksdal RN:o 3:138 edustalla Kallbäckin kylässä, Sipoo

Jo rakennetun laiturin pysyttäminen yhteisellä alueella RN:o 876:5 kiinteistön Fredriksdal RN:o 3:138 edustalla Kallbäckin kylässä, Sipoo Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 12/2013/2 Dnro ESAVI/56/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 6.2.2013 ASIA Jo rakennetun laiturin pysyttäminen yhteisellä alueella RN:o 876:5 kiinteistön Fredriksdal RN:o 3:138

Lisätiedot

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina Etelä-Suomi Päätös Nro 125/2011/4 Dnro ESAVI/334/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2011 ASIA HAKIJAT HAKEMUS Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 ASIA LUVAN HAKIJAT Laiturin ja rannan täytön pysyttäminen tilan Pajuniemi RN:o

Lisätiedot

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Aluehallintoviraston 10.11.2010 antaman vesialueen ruoppausta ym. vesialueelle rakentamista koskevan

Lisätiedot

26.9.2014. Asiakohdassa sanottu hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 4.4.2013.

26.9.2014. Asiakohdassa sanottu hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 4.4.2013. Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 64/2014/2 Dnro ISAVI/24/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 26.9.2014 ASIA HAKIJA Hovinjoessa olevan luvattoman kivikynnyksen poistaminen Pieni-Ahvenaisen vedenkorkeuden ja vedenjuoksun

Lisätiedot

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki Etelä-Suomi Päätös Nro 41/2013/2 Dnro ESAVI/51/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2013 ASIA Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin

Lisätiedot

Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen Vehkasaaressa Hakalehdon kylässä, Espoo

Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen Vehkasaaressa Hakalehdon kylässä, Espoo Etelä-Suomi Päätös Nro 39/2011/4 Dnro ESAVI/417/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.2.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen

Lisätiedot

(Konela RN:o 1:39, Lallinen, Vehmaa) ja Asunto Oy Vehmaan Rautilan

(Konela RN:o 1:39, Lallinen, Vehmaa) ja Asunto Oy Vehmaan Rautilan Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 3/2013/2 Dnro ESAVI/111/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.1.2013 ASIA Rautilakeskuksen rannan kunnostaminen ja vesialueen ruoppaaminen, Vehmaa HAKIJAT Asunto Oy Vehmaan Rautilan

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 115/2014/2 Dnro ESAVI/140/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 3.7.2014. Sillan rakentaminen Sirppujoen ylitse, Uusikaupunki

PÄÄTÖS. Nro 115/2014/2 Dnro ESAVI/140/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 3.7.2014. Sillan rakentaminen Sirppujoen ylitse, Uusikaupunki PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 115/2014/2 Dnro ESAVI/140/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 3.7.2014. ASIA Sillan rakentaminen Sirppujoen ylitse, Uusikaupunki HAKIJA Veli-Matti Rantanen HAKEMUKSEN VIREILLETULO

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 HAKIJA Lieksan kaupunki ASIA Kevyen liikenteen sillan rakentaminen Sokojoen yli, Lieksa

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa. 26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 55/2012/2 Dnro ISAVI/3/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2012

PÄÄTÖS Nro 55/2012/2 Dnro ISAVI/3/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 55/2012/2 Dnro ISAVI/3/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2012 ASIA Vesialueen ja vesijättömaan täyttö Kyyveden Pitkälahdella tilan Salmen ranta 491 451 3 140 edustalla sekä

Lisätiedot

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2010 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Kyrönjoen ali sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen

Lisätiedot

Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Valkerpyyjärven pohjaan, Nummi- Pusula

Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Valkerpyyjärven pohjaan, Nummi- Pusula Etelä-Suomi Päätös Nro 43/2012/2 Dnro ESAVI/596/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012 ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Valkerpyyjärven pohjaan, Nummi- Pusula HAKIJA Tavolan vesiosuuskunta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan

Lisätiedot

Laiturin, veneen kiinnityspaalujen ja poijun rakentaminen sekä vesialueen ruoppaus Papinsaaressa kiinteistöllä 853-58-5-2, Turku

Laiturin, veneen kiinnityspaalujen ja poijun rakentaminen sekä vesialueen ruoppaus Papinsaaressa kiinteistöllä 853-58-5-2, Turku Etelä-Suomi Päätös Nro 79/2010/4 Dnro ESAVI/124/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2010 ASIA HAKIJA MERKINTÄ HAKEMUS Suunnitelma Laiturin, veneen kiinnityspaalujen ja poijun rakentaminen sekä vesialueen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 50/08/2 Dnro ISY-2007-Y-193 Annettu julkipanon jälkeen 19.5.2008. Karjalankylän osakaskunta

PÄÄTÖS Nro 50/08/2 Dnro ISY-2007-Y-193 Annettu julkipanon jälkeen 19.5.2008. Karjalankylän osakaskunta PÄÄTÖS Nro 50/08/2 Dnro ISY-2007-Y-193 Annettu julkipanon jälkeen 19.5.2008 HAKIJA Karjalankylän osakaskunta ASIA Ympäristölupaviraston 23.11.2005 antaman päätöksen mukaisen Iso-Nivun luusuan pohjapadon

Lisätiedot

Kullasvuori-Mainiemen venesataman rakentaminen Padasjoenselän Saunalahteen Päijänteelle, Padasjoki

Kullasvuori-Mainiemen venesataman rakentaminen Padasjoenselän Saunalahteen Päijänteelle, Padasjoki Etelä-Suomi Päätös Nro 194/2010/4 Dnro ESAVI/423/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.10.2010 ASIA HAKIJA Kullasvuori-Mainiemen venesataman rakentaminen Padasjoenselän Saunalahteen Päijänteelle, Padasjoki

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011

PÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011 HAKIJAT Erkki ja Eija Siponen ASIA Aallonmurtaja-laiturin rakentaminen Pielisen Hökänselän

Lisätiedot

Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola

Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola Etelä-Suomi Päätös Nro 194/2011/4 Dnro ESAVI/321/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2011 ASIA HAKIJA Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola Metsähallitus HAKEMUS Metsähallitus on

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 90/2008/4 Dnro LSY 2005 Y 104 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 90/2008/4 Dnro LSY 2005 Y 104 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 90/2008/4 Dnro LSY 2005 Y 104 Annettu julkipanon jälkeen 28.8.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Ojajärven pohjapadon pysyttäminen ja kunnostus, Karvia ja

Lisätiedot

Päätös Nro 54/2011/4. Annettu julkipanon jälkeen 23.3.2011

Päätös Nro 54/2011/4. Annettu julkipanon jälkeen 23.3.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 54/2011/4 Dnro ESAVI/397/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.3.2011 ASIA HAKIJA Kivien poisto, laiturin rakentaminen ja vesi- sekä ranta-alueen kunnostaminen ja täyttö Soiniemen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78. Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla,

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78. Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla, LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78 Annettu julkipanon jälkeen 8.6.2004 ASIA HAKIJAT Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla,

Lisätiedot

Kanalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Somero.

Kanalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Somero. Etelä-Suomi Päätös Nro 95/2012/1 Dnro ESAVI/33/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.6.2012 ASIA Kanalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Somero.

Lisätiedot

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola Etelä-Suomi Päätös Nro 118/2010/4 Dnro ESAVI/204/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2010 ASIA HAKIJAT Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun

Lisätiedot

Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila. Ympäristönsuojelulain 101

Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila. Ympäristönsuojelulain 101 Etelä-Suomi Päätös Nro 163/2012/1 Dnro ESAVI/125/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.10.2012 ASIA Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila.

Lisätiedot

Kaapeleiden rakentaminen Pyhäkosken ja Pyhäkosken kanavan ali, Mäntyharju

Kaapeleiden rakentaminen Pyhäkosken ja Pyhäkosken kanavan ali, Mäntyharju Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 59/2014/2 Dnro ISAVI/21/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2014 ASIA Kaapeleiden rakentaminen Pyhäkosken ja Pyhäkosken kanavan ali, Mäntyharju HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy HAKEMUS

Lisätiedot

Kairajärven perkausyhtiön kokouksen 4.8.2013 päätöksen moittiminen, Laitila

Kairajärven perkausyhtiön kokouksen 4.8.2013 päätöksen moittiminen, Laitila PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 281/2013/2 Dnro ESAVI/145/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2013 ASIA HAKIJA Kairajärven perkausyhtiön kokouksen 4.8.2013 päätöksen moittiminen, Laitila Minna-Marika Yli-Pere

Lisätiedot

Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Mustionjoen alitse sekä valmistelulupa,

Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Mustionjoen alitse sekä valmistelulupa, Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 253/2013/2 Dnro ESAVI/125/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 18.11.2013 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Mustionjoen alitse sekä valmistelulupa, Raasepori HAKIJA

Lisätiedot

Sähkökaapelin rakentaminen Kyrönjoen alitse sekä valmistelulupa, Ilmajoki. Vesilain 3 luvun 3 :n 4 kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti.

Sähkökaapelin rakentaminen Kyrönjoen alitse sekä valmistelulupa, Ilmajoki. Vesilain 3 luvun 3 :n 4 kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti. PÄÄTÖS Nro 86/2012/2 Dnro LSSAVI/59/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 31.10.2012 ASIA HAKIJA Sähkökaapelin rakentaminen Kyrönjoen alitse sekä valmistelulupa, Ilmajoki Fortum Sähkönsiirto Oy HAKEMUKSEN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 25.6.2014 ASIA HAKIJA Puhoksen makasiinilaiturin uusiminen ja valmistelulupa, Kitee Kiteen kaupunki HAKEMUS Kiteen kaupunki

Lisätiedot

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 195/2014/2 Dnro ESAVI/86/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2014 ASIA Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari HAKIJA Martti Salerma HAKEMUKSEN

Lisätiedot

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 Päätös Etelä-Suomi Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 ASIA Voikkaan voimalaitospadon hiomokanavan ja nipunsiirtokanavan vesiteiden sulkeminen sekä töiden aloittaminen

Lisätiedot

Aallonmurtajan pysyttäminen ja laiturin rakentaminen Pyhäselän Jänisselän Syvälahteen tilan Syvälahti (707-406-4-31) edustalla, Rääkkylä

Aallonmurtajan pysyttäminen ja laiturin rakentaminen Pyhäselän Jänisselän Syvälahteen tilan Syvälahti (707-406-4-31) edustalla, Rääkkylä Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 85/2012/2 Dnro ISAVI/20/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.11.2012 ASIA Aallonmurtajan pysyttäminen ja laiturin rakentaminen Pyhäselän Jänisselän Syvälahteen tilan Syvälahti

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 93/2014/2 Dnro ESAVI/22/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 93/2014/2 Dnro ESAVI/22/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 93/2014/2 Dnro ESAVI/22/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2014 ASIA Karhusjärven kunnostamista ruoppaamalla koskevassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä nro

Lisätiedot

Pieni Matkolammen laillisen vedenkorkeuden määrääminen, Parikkala. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pieni Matkolammen laillisen vedenkorkeuden määrääminen, Parikkala. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Suomi Päätös Nro 74/2010/4 Dnro ESAVI/241/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Pieni Matkolammen laillisen vedenkorkeuden määrääminen, Parikkala Kaakkois-Suomen elinkeino-,

Lisätiedot

Sähkökaapelin rakentaminen Äijälänsalmen alitse sekä valmistelulupa, Jyväskylä. Vesilain 3 luvun 3 :n 4) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti

Sähkökaapelin rakentaminen Äijälänsalmen alitse sekä valmistelulupa, Jyväskylä. Vesilain 3 luvun 3 :n 4) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti Länsi- ja Sisä-Suomi PÄÄTÖS Nro 50/2012/2 Dnro LSSAVI/6/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 16.7.2012 ASIA HAKIJA Sähkökaapelin rakentaminen Äijälänsalmen alitse sekä valmistelulupa, Jyväskylä JE-Siirto

Lisätiedot

Laiturin rakentaminen kiinteistöön 434-410-1-66 kuuluvan loma-asuntotontin nro 209 rantaan, Loviisa. Vesilain 3 luvun 2 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti

Laiturin rakentaminen kiinteistöön 434-410-1-66 kuuluvan loma-asuntotontin nro 209 rantaan, Loviisa. Vesilain 3 luvun 2 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 221/2012/2 Dnro ESAVI/120/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 19.10.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistöön 434-410-1-66 kuuluvan loma-asuntotontin nro 209 rantaan,

Lisätiedot

Vermasjärven kunnostus rakentamalla pohjapato järven luusuaan sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Virrat

Vermasjärven kunnostus rakentamalla pohjapato järven luusuaan sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Virrat Etelä-Suomi Lupapäätös Nro 14/2010/4 Dnro ESAVI/225/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.2.2010 ASIA LUVAN HAKIJAT Vermasjärven kunnostus rakentamalla pohjapato järven luusuaan sekä töiden aloittaminen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2011

PÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2011 HAKIJA Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ASIA Virtausaukon tekeminen

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kallijärven ruoppausalueen laajentaminen, Keminmaa Keminmaan kunta Kunnantie 3 94400 Keminmaa 2

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA 1 (5) Lohjan kaupungin ympäristölautakunta ASIA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPA- MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset

Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset Yleisötilaisuus 25.9.2012 Ympäristönsuojelutarkastaja Matti Nousiainen Siilinjärven kunta Taustaa Ranta-asukkaat

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 25/2011/2 Dnro ISAVI/71/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2011

PÄÄTÖS Nro 25/2011/2 Dnro ISAVI/71/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 25/2011/2 Dnro ISAVI/71/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2011 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Veden johtamisen jatkaminen Hiitolanjoesta Simpeleen tehtaille, Rautjärvi.

Veden johtamisen jatkaminen Hiitolanjoesta Simpeleen tehtaille, Rautjärvi. Etelä-Suomi Päätös Nro 30/2011/1 Dnro ESAVI/307/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 25.5.2011 ASIA Veden johtamisen jatkaminen Hiitolanjoesta Simpeleen tehtaille, Rautjärvi. HAKIJA M-real Oyj Kenraalintie

Lisätiedot

Päätös Nro 76/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/22/04.09/2010

Päätös Nro 76/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/22/04.09/2010 Päätös Nro 76/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/22/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.9.2011 ASIA HAKIJA Kaihlalammen kunnostus, Saarijärvi Saarijärven osakaskunta HAKEMUS Metsäkeskus Keski-Suomi

Lisätiedot

Aallonmurtajana toimivan laiturin rakentaminen Kuusisaaressa sijaitsevan kiinteistön 75-421-7-66 rantaan Neuvottoman jakokunnan vesialueelle, Hamina

Aallonmurtajana toimivan laiturin rakentaminen Kuusisaaressa sijaitsevan kiinteistön 75-421-7-66 rantaan Neuvottoman jakokunnan vesialueelle, Hamina Etelä-Suomi Päätös Nro 114/2011/4 Dnro ESAVI/404/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA HAKIJA Aallonmurtajana toimivan laiturin rakentaminen Kuusisaaressa sijaitsevan kiinteistön 75-421-7-66

Lisätiedot

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Kuusijärven keskivedenkorkeuden korotuksen pysyttäminen ja pohjapadon rakentaminen, Parkano

Kuusijärven keskivedenkorkeuden korotuksen pysyttäminen ja pohjapadon rakentaminen, Parkano Etelä-Suomi Päätös Nro 188/2011/4 Dnro ESAVI/179/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2011 ASIA HAKIJAT Kuusijärven keskivedenkorkeuden korotuksen pysyttäminen ja pohjapadon rakentaminen, Parkano

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011

Päätös. Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011 Päätös Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.12.2011 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 115 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Kiinteän padon rakentaminen Kirkkokanavaan Isorimpin lintuveden kunnostamistarkoituksessa ja töidenaloittamislupa, Keuruu

Kiinteän padon rakentaminen Kirkkokanavaan Isorimpin lintuveden kunnostamistarkoituksessa ja töidenaloittamislupa, Keuruu PÄÄTÖS Nro 20/06/1 Dnro ISY-2005-Y-186 Annettu julkipanon jälkeen 1.2.2006 HAKIJA Keski-Suomen ympäristökeskus ASIA Kiinteän padon rakentaminen Kirkkokanavaan Isorimpin lintuveden kunnostamistarkoituksessa

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 35/2011/1 Dnro ISAVI/14/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.3.2011 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

ASIA Aallonmurtajan rakentaminen Haapasaaren Virluotoon kiinteistöjen ja rannan edustalle, Kotka

ASIA Aallonmurtajan rakentaminen Haapasaaren Virluotoon kiinteistöjen ja rannan edustalle, Kotka PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 242/2013/2 Dnro ESAVI/78/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 7.11.2013. ASIA Aallonmurtajan rakentaminen Haapasaaren Virluotoon kiinteistöjen 285-413-1-292 ja 285-413-1-275 rannan

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 25/2013/2 Dnro ISAVI/57/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.3.2013

PÄÄTÖS Nro 25/2013/2 Dnro ISAVI/57/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.3.2013 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 25/2013/2 Dnro ISAVI/57/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.3.2013 ASIA HAKIJA Kaapelin asentaminen Lapinsaaren Mantereensaaren Litmaniemen välisen vesistön alitse Kuopion Vehmersalmella

Lisätiedot

Korvaushakemus, joka koskee Lamunjärven vedenkorkeuden aiheuttamia vahinkoja, Toholampi

Korvaushakemus, joka koskee Lamunjärven vedenkorkeuden aiheuttamia vahinkoja, Toholampi Etelä-Suomi Päätös Nro 32/2010/4 Dnro ESAVI/246/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.3.2010 ASIA HAKIJAT MERKINTÄ Korvaushakemus, joka koskee Lamunjärven vedenkorkeuden aiheuttamia vahinkoja, Toholampi

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta

Lisätiedot

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola Etelä-Suomi Päätös Nro 83/2010/4 Dnro ESAVI/213/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen

Lisätiedot

Kahden kaukolämpöputken asentaminen mereen Länsi-Turunmaan kaupungissa.

Kahden kaukolämpöputken asentaminen mereen Länsi-Turunmaan kaupungissa. Etelä-Suomi Päätös Nro 53/2010/4 Dnro ESAVI/83/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2010 ASIA HAKIJA MERKINTÄ HAKEMUS Suunnitelma Kahden kaukolämpöputken asentaminen mereen Länsi-Turunmaan kaupungissa.

Lisätiedot

Pohjapatojen rakentaminen Laajokeen Juvalle ja Salavaisiin, Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellään nro 10/0228/1 palauttama asia, Mynämäki

Pohjapatojen rakentaminen Laajokeen Juvalle ja Salavaisiin, Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellään nro 10/0228/1 palauttama asia, Mynämäki Etelä-Suomi Päätös Nro 169/2011/4 Dnro ESAVI/539/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.8.2011 ASIA HAKIJAT Pohjapatojen rakentaminen Laajokeen Juvalle ja Salavaisiin, Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellään

Lisätiedot

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa

Lisätiedot

Vesilain 3 luvun 2 :n 1 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti

Vesilain 3 luvun 2 :n 1 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 69/2012/2 Dnro ISAVI/39/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 19.9.2012 ASIA Pengertien rakentaminen Saimaan Haukiveden Joutenvedellä kiinteistön Pyyranta 915 421 12 1 rannasta kiinteistön

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen Levijärven alitse, Kittilä Levin Vesihuolto Oy PL 35 99131

Lisätiedot

Vesijohdon sijoittaminen mereen Inkoon kunnan vesijohtoverkostosta Svartbäckin kylästä Bågaskärin saarelle, Inkoo

Vesijohdon sijoittaminen mereen Inkoon kunnan vesijohtoverkostosta Svartbäckin kylästä Bågaskärin saarelle, Inkoo Etelä-Suomi Päätös Nro 55/2012/2 Dnro ESAVI/516/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 13.3.2012 ASIA HAKIJAT HAKEMUS Suunnitelma Vesijohdon sijoittaminen mereen Inkoon kunnan vesijohtoverkostosta Svartbäckin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Vesijohdon rakentaminen Punkalaitumenjoen alitse sekä töiden

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 5/2014/2 Dnro ISAVI/44/04.09/2013

PÄÄTÖS Nro 5/2014/2 Dnro ISAVI/44/04.09/2013 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 5/2014/2 Dnro ISAVI/44/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2014 ASIA HAKIJA Valkeisen pohjapadon rakentaminen, Pieksämäki Jorma Juutinen HAKEMUS Hakija on aluehallintovirastoon

Lisätiedot

Leväkön (aik. Levänomaisenjärvi) ja Levänomaisenlammen sekä Yhelmysjärven (aik. Yhelmyslampi) vedenpinnan nosto, Juva

Leväkön (aik. Levänomaisenjärvi) ja Levänomaisenlammen sekä Yhelmysjärven (aik. Yhelmyslampi) vedenpinnan nosto, Juva Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 10/2012/2 Dnro ISAVI/142/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.2.2012 ASIA Leväkön (aik. Levänomaisenjärvi) ja Levänomaisenlammen sekä Yhelmysjärven (aik. Yhelmyslampi) vedenpinnan

Lisätiedot

Kalatien rakentaminen Hiittankosken patoon, Hämeenlinna

Kalatien rakentaminen Hiittankosken patoon, Hämeenlinna PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 23/2014/2 Dnro ESAVI/188/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.2.2014 ASIA Kalatien rakentaminen Hiittankosken patoon, Hämeenlinna HAKIJA Juha Jouhki HAKEMUKSEN VIREILLETULO Juha

Lisätiedot

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen Etelä-Suomi Päätös Nrot 66/2010/1 Dnro ESAVI/297/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2010 ASIA Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen LUVAN HAKIJA M-real Oyj PL 20

Lisätiedot

Hankkeen tarkoitus. Vesistötiedot

Hankkeen tarkoitus. Vesistötiedot Päätös Nro 114/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/119/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.12.2012 ASIA HAKIJA Saarijärven padon ja säännöstelyn muuttaminen, järven vedenpinnan väliaikainen laskeminen

Lisätiedot

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki Päätös Etelä-Suomi Nro 27/2012/1 Dnro ESAVI/321/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.2.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Altia Oyj:n Rajamäen tehtaiden vanhan

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 59/11/2 Dnro PSAVI/15/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 ASIA LUVAN HAKIJA. Kivijoen sillan uusiminen, Kittilä

LUPAPÄÄTÖS Nro 59/11/2 Dnro PSAVI/15/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 ASIA LUVAN HAKIJA. Kivijoen sillan uusiminen, Kittilä LUPAPÄÄTÖS Nro 59/11/2 Dnro PSAVI/15/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kivijoen sillan uusiminen, Kittilä Metsähallitus Länsi-Lappi Sampantie 4 95700 Pello 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 40/2014/2 Dnro ESAVI/5/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 40/2014/2 Dnro ESAVI/5/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 40/2014/2 Dnro ESAVI/5/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 25.3.2014 ASIA Vesialueen rakentamista Karistoon Kymijärven rantaan koskevassa Itä- Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Kalatien rakentaminen Kuittilankosken patoon, Hämeenlinna

Kalatien rakentaminen Kuittilankosken patoon, Hämeenlinna PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 22/2014/2 Dnro ESAVI/189/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.2.2014 ASIA Kalatien rakentaminen Kuittilankosken patoon, Hämeenlinna HAKIJA Kuittilan osakaskunta HAKEMUKSEN VIREILLETULO

Lisätiedot

Veden johtaminen kasteluvedeksi Keravanjoesta, Vantaa. Vesilain 4 luvun 3 :n 2 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti

Veden johtaminen kasteluvedeksi Keravanjoesta, Vantaa. Vesilain 4 luvun 3 :n 2 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 104/2014/2 Dnro ESAVI/129/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.6.2014 ASIA HAKIJA Veden johtaminen kasteluvedeksi Keravanjoesta, Vantaa Vantaan seurakuntayhtymä HAKEMUKSEN VIREILLETULO

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Toppilan sataman toiminnan lopettamista koskevan määräajan jatkaminen, Oulu Oulun kaupunki / Oulun

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 87/2011/2 Dnro ISAVI/99/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2011

PÄÄTÖS Nro 87/2011/2 Dnro ISAVI/99/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 87/2011/2 Dnro ISAVI/99/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2011 HAKIJA Kortteisen osakaskunta ASIA Pohjapadon rakentaminen Pälkkijärven luusuaan järven

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Tenetin virran alitse, Sotkamo Naapurinvaaran vesiosuuskunta Huuskonniementie

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA LUVAN HAKIJAT

LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA LUVAN HAKIJAT 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA Siirtoviemärin ja runkovesijohdon rakentaminen Tujuojan, Kuonanjoen, Kuonanjoen täyttökanavan ja Lohijoen alitse sekä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri Etelä-Suomi Päätös Nro 1/2011/4 Dnro ESAVI/494/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 13.12.2006 antamassa päätöksessä nro 173/2006/3 rakentamistöiden

Lisätiedot

Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.11.2011 ASIA HAKIJA Kyynärjärven kunnostus- ja ruoppaustöitä koskevien Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksen

Lisätiedot

Päätös Nro 56/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/115/04.09/2011

Päätös Nro 56/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/115/04.09/2011 Päätös Nro 56/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/115/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.8.2013 ASIA HAKIJA Havanganjärven kunnostaminen, Virrat Virtain kaupunki, Vaskiveden osakaskunta ja osa

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 9/2014/2 Dnro ESAVI/143/04.09/2013. Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2014

PÄÄTÖS Nro 9/2014/2 Dnro ESAVI/143/04.09/2013. Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2014 Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 9/2014/2 Dnro ESAVI/143/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2014 ASIA Pimijärven itäosan ruoppaamista koskevassa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 84/2009/2

Lisätiedot