PEKKA TAHTINEN AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

Transkriptio

1 PEKKA TAHTINEN AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma

2 Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. ' Sijainti ja4 1.2 Maastotutkimukset Hankkeen taustajatavoitt9gt...,...,..., Muutokset ja vaikutukset,..,,...,...,,., Vaikutuksetvedefkorkeuksiin...,,.,,.,, Vaikutuksetvirtaamiin..,...7

3 I. Suunnitelman tavoitteet jå taustatiedot l.l Sijainti Rautiärvi siiaitsee Padasjocn kunnassa Auttoisten kylässä (kuva 1). Rautjäwen keskialiveden nostamiseksi ja tasaamiseksi on suunniteltu pohjapato Mylllnlahdelta lähtevä?in kyläjokeen, vanhan settipadon yläpuolelle (kuva 2). ii.åå*, )"ikiil.i o"do o:/- I 0 tt h\ :l I'l.i KUVA L Rautjärven sekä pohjapadon sijainti

4 Irl t ( ) z'i,, o akkola'. l\lt -.-,_\..-.,,., * - t\opft i F-g; PATOPAIKKA /\!4.9 Ni \1. KUVA 2 Pohjapadon sijainti kyläjoen suulla Myllynlahdella Å 4

5 1.2 Maastotutkimu kset Auttoisten yhteisten vesialueiden osakaskunta on tehnyt silmämääräisiä maastontutkimuksia ja todennut padon sijoituspaikan maaomistajien kesken kyläjoen suulla myllykosken vanhan puisen settipadon yläpuolelle. 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet Auttoisten yhteisten osakaskunnan alueelta tuli syksyllå 2010 aloite jårven pinnan tasaamiseksi, koska vanhaa patoa on käytyja käydään säätämässä omin päin. Asianosaiset olivat pohjapadon kannalla, jolloin myös Rautjärven pinnan keskialiveden korkeutta voitaisiin nostaa. Asiaa on puitu jo vuonna 1998 Pirkanmaan ympäristökeskuksen Hannu Majurin avustuksella. Kokouksesta on tehty muistio. Tavoitteena on, että pato mitoitetaan niin, että keskialiveden korkeus nostetaan sellaiselle tasolle, joka vastaa virkistyskäyttö vyöhykkeen alarajaa n. N ,15, Aliveden korkeutta nostetaan mahdollisimman paljon {padon kynnyskorkeus), kuitenkin niin, että keskivedenkorkeus eijuurikaan nouse nykyjsestä l+127,2o), korkeintaan 3-6cm. suunnittelussa ei huomioida padon vaikutuksia kyläjoen vedenkorkeuksiin, jotka voivat kärjistyä nykyisistä. Joen myllykosken ja vanhan padon vuoksi kalojen pååsy Rautjärveen on mahdotonta nvkyään, joten kalojen kulkukaan ei aseta mitään vaatimuksia uudelle padolle. 2. Suunnittelualue ja suunnittelun perusteet 2.1 Vesistö Rautjårven pinta-ala on noin 1,2 km'? ja rantaviivan pituus on 6,5 km. Jårven keskisyvyys on n. 4,0m ja suurin syvyys n. 13 m. lärven valuma-alueen koko on 35 km2 ja järvisyys 14,1 %. Rautjärven myllynlahdelta alkaa n. 3km pitkä kylåjoki(laskien Kauttisjärveen), johon pato rakennetaan. 2.2 Vedenkorkeudet Rautjärven vedenpinnan korkeuksia ei ole mitattu säännöllisesti, mutta olemassa olevan patoaukon perusteella voidaan laskea noin arvot vedenpinnan korkeuksille, ios pato olisitåysin auki N 60 + karttakorkeusjärjestelmässä. ylivesikorkeus HW 727,45 keskiverikorkeus MW 727,20 alivesikorkeus NW 126,65

6 Vuoden 1998 kevät/kesä/syksy on olemassa yksi havainnedokumentti, joka on haveittu Myllynlahden isoon kiveen asennetusta kiinteästä mitta-asteikosta' siinä huipputulvan aikaan veden korkeus on ollut toukokuussa n +127,45 ja alimmillaan kesä- ja lokakuussa +127,00. Järven korkeus huhtikuun 15 päivänä2012oli N60+127,37' Järven karttakorkeus on N ,20. Kyläjoen vedenkorkeutta ei ole seurattu säännöllisesti mittaamalla, ainoastaan silmämääräisesti. 2.3 Virtaamat Suunnitellulla pohjapatopaikalla on tehty virtaamahavaintoja Hevaitut virtaaman tunnusluvut m3/s ovat: ylivirtaama keskivirtaama alivirtaama HQ MQ NQ 2,2 0,3 o,o4 Kyläjoen virtaamia eiole mitattu erikseen, joskin ne ovat aika samanlaiset kuin Rautjärvellåkin. 3. Suunnitellut työt la toimenpiteet 3.1Yleistä Teknisesti tarkasteltuna pohjapadon paikka on hyvä. patopaikalla voidaan toteuttaa alivesikorkeuksien nostot nlin, että padon harjalle saadaan kohtuullisin rakentein riittävä pituus. Alimpien (joen)vedenkorkeuksien nostoon patopaikalla ei ole merkittävää vaikutusta Patopaikalle on helppo kulkuyhteys, joten rakentaminen ja huolto ei vaadi erillistä tietä' Uoman pohja (perusmaa) patopaikalla on hiekkamoreenia (HkMr), näin ollen patoa ei tarvitse perustaa erikseen 3.2 Pohjapadon rakenteet ja mitat Padon harja on 5m pitkä ja n. 1,5m leveä Harja rakennetaan kaarevaksija lievåsti keskelle päin kaltevaksi virtauksen keskittämiseksi kuivina kausina padon keskelle' Harjan taso keskellä patoa on N ,10 Padon yläluiskan kaltevuus on 1:3 ja alaluiskan 1:8

7 Pohjapadon sisus rakennetaan tukikivistä upottamalla niitä hiukan uoman pohjan alapuolelle ja ulottamalla yläreunan n cm päähän kynnyskorkeudesta. Kivien välit sullotaan pienemmillä kivillä ja soralla vettä apuna käyttäen. Tämän jålkeen asennetaan savesta vaippa tukikivirakenteen etu- ja päällipuolelle kynnyskorkeuden alapuolelle n cm saakka. Padon päät nostetaan lievästiylöspäin. Saven päälle asennetaan suodatinkangas kauttaaltaan, joka verhoillaan eri kokoisilla luonnonkivillå, joilla säädellään vedenpinnan tavoitekorkeus. 3.3 Pohjapadon ra kenta minen Pohjapato rakennetaan syyskesällä, jolloin järven virtaama on pienija vedenkorkeus alhaalla. Ennen padon rakentamista järven vedenkorkeus lasketaan niin alas, kuin mahdollista avaamalla vanha pato täysin auki (huom.tiedottaminen). Työn aikana rakennetaan työpato, jolloin varsinaiset rakennustyöt voidaan suorittaa ns. kuivatyönä. 4. Muutokset ia väikutukset 4.1 Vaikutukset vedenkorkeuksiin Pohjapadon vaikutuksia vedenkorkeuksjin ja virtaamiin on arvioitu seuraavaa: Rautjärvi (patopaikka) Q[m'ls] N60+[m] muutos[-cm] ylivesikorkeus keskivesikorkeus alivesikorkeus 2,2 0,3 o,o4 727, , ,7r +46 Näin ollen keskialiveden korkeutta saadaan nostettua ko. ratkaisulla tavoitetasolle N6O +127, ,17, keskivesikorkeus nousee 3cm ja ylivesikorkeus nousee ocm Vaikutukset virtaamiin Padon rakentaminen ilman lisäjuoksutusaukkoa vaikuttaa alivirtaamalla kyläjoen virtaamaan siten, ettå kun järven pinnan korkeus on saavuttanut padon kynnyskorkeuden joen virtaama on lähes 0m3/s latvapäässä. Alapäässä vojolla pientä virtaamaa, mikäli jokeen tulee ojia tai muuta pintavettä.

8 5. Kustannukset Hankkeen kustannukset jakautuvat päåosin kolmeen osaan: 1. lupaa tarvittaviin selvityksiin - esisuunnittelu, hankesuunnittelu, maastotietojen hankinta, sopimukset, lupaviraston maksu, tiedottaminen 2. haittakorvauksiin - riippuvat lähinnä padon korkeudesta ja siitä, miten ihmiset suhtautuvat kiinteistöille aiheutuviin kustannuksiin 3. toteutukseen - materiaalit, rakennustyöt, valvonta ja dokumentointi?, viimeistely, (hoito) 1, pohjapadon rakenne 2. kustannusarvio (rakentaminen) Padasjoella tz Pekka Lahtinen 0s

9 o Pohjapadon rakenne io" Sr.d(.E- I Tdai/* I tt*.-ts-