Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen
|
|
- Juho Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin vuosina Joitakin tarkentavia selvityksiä on laadittu myös tämän jälkeen. Hankekokonaisuus toteutettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (ent. Lounais-Suomen ympäristökeskus) johdolla ja kokonaisuudessaan VARELY:n ja MMM:n rahoituksella. Työssä tehdyt selvitykset ja tutkimukset toteutettiin VARELY:ssä, Suomen ympäristökeskuksessa sekä konsulttityönä. Työ tehtiin erittäin laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Keskeisimmät sidosryhmätahot (luvan haltijat, kunnat, vesialueiden omistajat, mökkiläiset, voimayhtiöt, luonnonsuojelupiiri, Merikarvian kalakierros) olivat edustettuina hankkeen ohjausryhmässä, joka kokoontui neljä kertaa. Lisäksi hankkeessa järjestettiin neljä työpajaa vesistön eri osa-alueiden sidosryhmätahojen laajemmaksi osallistamiseksi. Säännöstelyjen kehittäminen koski Isojärveä, Inhottujärveä, Karhijärveä ja Karvianjärveä ja kaikkia niiden alapuolisia jokia. Tässä muistiossa käsitellään vain Isojärveä ja Inhottujärveä sekä niiden alapuolisia jokia. Hankkeessa toteutettuja selvityksiä ja tutkimuksia ovat mm: Selvitys vesistön tilasta ja käytöstä Selvitys keskeisistä säännöstelyluvista Kyselytutkimus rantakiinteistöjen omistajille vesistön tilasta, käytöstä ja säännöstelystä Haastattelututkimus keskeisille sidosryhmille, 30 haastattelua Vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Säännöstelyn virkistyskäyttövaikutukset, VIRKI-malli Ilmastonmuutosskenaariot Erilaisten säännöstelyvaihtoehtojen hydrologinen mallintaminen ja eri käyttömuotoihin kohdistuvien vaikutusten arviointi Säännöstelyvaihtoehdon vaikutukset alavien rantapeltojen vettymiseen Isojärvellä, Karhijärvellä ja Karvianjärvellä Tehdyillä selvityksillä ja tutkimuksilla kartoitettiin eri osapuolien kokemia ongelmia, tavoitteita ja toiveita vesistön säännöstelyn suhteen ja etsittiin keinoja tilanteen parantamiseksi. Tavoitteena oli löytää kaikkien osapuolien hyväksymiä ratkaisuja. Tällaisia ratkaisuja ei kuitenkaan löydetty. Alla on kuvattu säännöstelyjen muutosehdotukset, joista saataisiin kokonaisvaltaisesti kaikki intressitahot huomioiden suurin hyöty mahdollisimman vähäisin haitoin ja jotka saivat säännöstelyjen kehittämisen sidosryhmätahoilta eniten kannatusta. 2. Säännöstelylupatilanne ja muutosehdotukset Isojärven ja Merikarvianjoen sekä Pohjajoen säännöstelyistä on määrätty samassa Isojärven laskemisluvassa. Toinen merkittävästi Isojärveen, Merikarvianjokeen ja Pohjajokeen vaikuttava säännöstelylupa on Inhotun vesistön järjestelylupa, jossa määrätään Inhottujärven jakosuhteesta, ts. siitä missä suhteessa Inhottujärven lähtövirtaama jaetaan Isojärveen laskevaan
2 Pomarkunjokeen ja mereen laskevaan Noormarkun-Eteläjokeen. Tässä esitetyt muutosehdotukset ovat alustavia ehdotuksia, joihin tehdään tarpeen mukaan muutoksia, täsmennyksiä ja lisäyksiä hankkeen jatkosuunnittelussa. Merikarvianjoki Nykyinen lupa Minimivirtaama 1,5 m3/s, jää- ja hyydepatojen muodostumisen aikana maks. 30 m3/s, muuna aikana maks. 40 m3/s, ellei Isojärven vedenkorkeus ole yli N ,10 m. Merikarvianjoki Muutosehdotukset Merikarvianjoen pieniä virtaamia suurennetaan siten, että virtaama olisi kevättulvasta juhannukseen vähintään 3 m3/s, juhannuksesta lokakuun loppuun saakka vähintään 2 m3/s, Muuhun aikaan vuodesta virtaama olisi vähintään 1,5 m3/s. Merikarvianjoen suuria virtaamien pienennetään siten, että toukokuusta syyskuuhun virtaama pyritään pitämään enintään 20 m3/s, virtaaman säätelyssä kuitenkin otetaan Isojärven vedenkorkeus huomioon ja mikäli järven vedenkorkeus ylittää tason 35,10 m, niin virtaama on 60 m3/s, jos Isojärven vedenkorkeus nousee yli tason 35,40 m, niin Merikarvianjoen virtaama on suurin mahdollinen ilman ylärajoja. Merkittävimmät myönteiset vaikutukset ovat: kalakannoille suotuisat virtaamat lisääntyvät, olosuhteet kalastukselle paranevat, vesivoimantuotanto lisääntyy, veden laatu paranee. Isojärvi Nykyinen lupa Kylvöajasta syyskuun loppuun vedenkorkeus pidettävä tasossa N60+ 34,65 m, tasosta voidaan poiketa sääoloista tai muusta siihen verrattavasta syystä johtuen korkeintaan 0,15 m, Lokakuun alusta maaliskuun loppuun vettä saa padota korkeuteen 34,75 m, vettä saa padota korkeuteen 34,45 m, patoluukut on täysin avattava. luvan haltija Isojärven laskuyhtiö, säännöstelyn käytännön hoito Kurikanniskan ja Salmusojan säännöstelypadoilla vuoteen 1983 asti Tampereen vesipiiri, vuodet laskuyhtiö, vuodesta 2007 lähtien VARELY. Isojärvi Muutosehdotukset Isojärven kesän aikaisia vedenkorkeuksia nostetaan cm laskemalla järven vedenpintaa hitaammin kevättulvan jälkeen, Isojärven vedenkorkeus talvella pidetään n 10 cm nykyistä ylempänä, kevätkuopan suuruus kevättulvaennusteen/lumen vesiarvon mukaan. Merkittävimmät vaikutukset ovat: rantojen käytettävyys sekä olosuhteet veneilylle ja kalastukselle paranevat, rantojen umpeenkasvu hidastuu ja sarakasvillisuusvyöhyke laajenee, hauen lisääntymiselle on paremmat vedenkorkeudet,
3 alaville pelloille ja metsille aiheutuva vettymishaitta lisääntyy. Inhottujärven jakosuhde Nykyinen lupa Virtaama Inhottujärvestä yhteensä Noormarkunjoen virtaaman suhde Pomarkunjoen virtaamaan 170 m3/s tai suurempi 6:7 70 m3/s 1:1 20 m3/s 4:3 1,3 m3/s tai pienempi 7:6 vähimmäisjuoksutus Noormarkunjokeen 0,7 m3/s, Pomarkunjokeen 0,6 m3/s, jakosuhteesta voidaan tilapäisesti poiketa alapuolisen vesistön jääolosuhteista tai tulvatilanteista riippuen, luvan haltija Inhotun vesistön järjestely-yhtiö, säännöstelyn käytännön hoito Riuttansalmen ja Oravajoen säännöstelypadoilla vuoteen 1983 asti Tampereen vesipiiri, vuodet järjestely-yhtiö, vuodesta 1988 lähtien VARELY. Inhottujärven jakosuhde Muutosehdotukset Kuivana aikana vettä enemmän Pomarkunjokeen kuin Noormarkunjokeen Tulva-aikana vettä enemmän Noormarkunjokeen kuin Pomarkunjokeen Merkittävimmät vaikutukset ovat: Helpottaa Isojärven, Poosjärven ja Merikarvianjoen tulvatilanteita Kuivana aikana vesi hyödyttää useampia intressitahoja Pomarkunjoella, Isojärvellä, Merikarvianjoella, Poosjärvellä ja Poosjoella kuin Noormarkun-Eteläjoella Noin 4 5 % menetykset Makkarakosken voimalaitoksen vesivoimantuotantoon Em. muutosten lisäksi säännöstelyn muuttamisella pyritään vähentämään Poosjärven ja Pohjajoen tulvia sekä mahdollisuuksien mukaan lisäämään Salmusojan ja Pohjajoen alivirtaamia. 3. Muutoksista aiheutuvat vettymishaitat, maa-alueiden muuttuminen vesialueiksi, kompensaatiot, korvaukset ja muut mahdolliset velvoitteet Tässä esitetyt haitta-arviot, kompensaatiot ja korvaukset ovat alustavia ehdotuksia, joihin tehdään tarpeen mukaan muutoksia, täsmennyksiä ja lisäyksiä hankkeen jatkosuunnittelussa. Vedenpinnan noston vaikutuspiirissä on 254 ha peltoa, 337 ha metsää. Alavien peltoalueiden pengertämissuunnitelma: Pomarkunjokisuulle 6 km pengertä, Leväsjokisuulle 2,2 km pengertä, yhteensä 5 pumppaamoa, suojaa 166 ha peltoja, kustannusarvio (riippuu siitä kuinka suuri osa pengerrysmassoista saadaan vierialueilta). Alaville pelloille aiheutuva verrymishaitta
4 vettymishaitaksi pengerrysten ulkopuolisten peltojen osalta jää , mistä on kasvukauden aikaista vettymishaittaa ja täysimääräistä korvausta kevätkylvön estymisestä. Metsille aiheutuva vettymishaitta vettymishaitta metsille on arviolta vettymishaitta-arviossa on mukana kaikki Isojärven rantakiinteistöt, todellisuudessa suuri osa rantakiinteistöistä on virkistyskäytössä, jolloin kiinteistöille aiheutuva virkistyskäyttöhyöty on todennäköisesti vettymishaittaa suurempi. Tällöin vettymishaitasta aiheutuvat korvaukset muodostuvat vettymishaittaa pienemmiksi. Maa-alueiden muuttuminen vesialueeksi alustava arvio Isojärven kesivedenkorkeuden muuttumisesta on noin 18 cm, minkä seurauksena noin 23 ha maa-alueita jää vedenpinnan alle koko järven rannalla, kiinteistökohtaiset alueet ovat hyvin vähäisiä, siltä osin, kun kiinteistöt ovat virkistyskäytössä, on todennäköistä, että hankkeesta aiheutuvat virkistyskäyttöhyödyt ovat suuremmat kuin maa-alueiden muuttumisesta vesialueeksi aiheutuvat haitat, eikä korvattavaa haittaa pääsääntöisesti synny, jos oletetaan, että kaikki 23 ha olisi metsäkiinteistöjä, puolitoistakertainen korvaus maa-alueiden muuttumisesta vesialueeksi olisi noin , kaiken kaikkiaan korvattavaa haittaa maa-alueiden muuttumisesta vesialueiksi arvioidaan syntyvän noin Inhottujärven jakosuhteen muuttamisen aiheuttamien Noormarkun Makkarakosken voimalaitoksen vesivoimantuotannon edunmenetysten ja siten korvausten arvo on joitakin kymmeniä tuhansia euroja. Edellä mainittujen lisäksi hankkeen toteuttamisen jälkeen tulee seurata vedenkorkeuksia, virtaamia, vedenlaatua sekä mahdollisia muita hankkeen vaikutuksia. Lisäksi rakennettavat penkereet ja pumppaamot on ylläpidettävä. Säännöstelyn käytännön hoitoon ja säännöstelypatoihin ei aiheudu sellaisia vaikutuksia, joista aiheutuisi lisäkustannuksia. Yhteenveto alustavasta arviosta kompensaatioista, korvauksista ja muista velvoitteista Kompensaatio / Haitta Kustannus / Korvaus Pomarkunjokisuun ja Leväsjokisuun pengerrys Vettymishaitta pelloille Vettymishaitta metsille enintään Maa-alueiden muuttuminen vesialueeksi Makkarakosken vesivoimantuotannon pieneneminen Muut velvoitteet
5 Säännöstelyn kehittämisen hyödyt ja haitat kunnittain Kunta Hyödyt Haitat Kompensaatiot ja korvaukset Merikarvia kalakannoille suotuisat virtaamat lisääntyvät Merikarvianjoessa, olosuhteet kalastukselle paranevat Merikarvianjoessa, Lankosken vesivoimantuotanto lisääntyy, Merikarvianjoen veden laatu paranee, Merikarvianjoen tulvavirtaamat pienevät Pomarkku rantojen käytettävyys sekä olosuhteet veneilylle ja kalastukselle Isojärvellä paranevat, rantojen umpeenkasvu hidastuu ja sarakasvillisuusvyöhyke laajenee Isojärvellä, hauen lisääntymiselle on paremmat vedenkorkeudet Isojärvellä, Isojärven vedenlaatu paranee, Isojärven tulvavedenkorkeudet laskevat Siikainen rantojen käytettävyys sekä olosuhteet veneilylle ja kalastukselle Isojärvellä paranevat, rantojen umpeenkasvu hidastuu ja sarakasvillisuusvyöhyke laajenee Isojärvellä, hauen lisääntymiselle on paremmat vedenkorkeudet Isojärvellä, Isojärven vedenlaatu paranee, Isojärven tulvavedenkorkeudet laskevat Pori Poosjärven tulvavedenkorkeudet laskevat Pohjajoen alivirtaamat kasvavat alaville pelloille ja metsille aiheutuva vettymishaitta lisääntyy alaville pelloille ja metsille aiheutuva vettymishaitta lisääntyy Noormarkunjoen-Ete läjoen alivirtaamat pienenevät Makkarakosken voimalaitoksen Pomarkunjokisuu n alavien peltojen pengertäminen korvaukset Leväsjokisuun alavien peltojen pengertäminen korvaukset
6 vesivoimantuotanto pienenee Säännöstelyn kehittämisen kustannusarvio ja kustannusten alustava jakautuminen Säännöstelyn kehittämishanke on jaettu kolmeen vaiheeseen, joiden kustannukset jakaantuvat alustavasti seuraavasti: Hankkeen vaihe Kustannusarvio ELY-ke skus 50 % Merikarvia 22 % Pomark ku 11 % Siikainen 11 % Pori 6 % Yhteensä Vaihe 1: lupahakemussuunnitelman laadinta Vaihe 2: vesilain mukaisen luvan hakeminen Vaihe 3: hankkeen toteutus ELY-keskuksen osallistumisesta ja roolista Ely-keskus voi tukea yleishyödyllisiä ja monitavoitteisia vesistötoimenpiteitä antamalla asinatuntija-apua, ohjausta ja neuvontaa sekä rahoitusta hankkeille. Tuesta on säädetty valtioneuvoston periaatepoäätöksellä ( ) ja Valtioneuvoston asetuksella vesistötoimenpiteiden tukemisesta (651/2001). Asetusta uudistetaan parhaillaan ja uuden asetuksen arvioidaan astuvan voimaan kesällä Uuden asetusluonnoksen mukaan tukea myönnetään ensisijaisesti hankkeille, jotka edistävät vesienhoidon ja merenhoidon tavoitteiden saavuttamista, sisältyvät merkittävän tulvariskialueen tulvariskien hallintasuunnitelmaan, vahvistavat uhanalaisia vaelluskalakantoja, turvaavat vesistön ekologista virtaamaa tai edistävät kestävää kalastusta. Kannatettavimpia ovat ns. monitavoitteidet hankkeet, jotka edistävät useita em. tavoitteita. Rahoitustukea voidaan myöntää toimenpiteiden suunnitteluun, toteutukseen, vahinkojen estämiseen sekä velvoitteiden toteuttamiseen. Uudessa asetusluonnoksessa ei ole tulossa tähän merkittäviä muutoksia; rahoitusta voidaan näillä näkymin myöntää myös jatkossa mm. hankkeen johdosta maksettaviin korvauksiin. Varsinais-Suomen ELY-keskus pitää Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittämishanketta monitavoitteisena ja yleishyödyllisenä hankkeena, joka edesauttaa vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista, vahvistaa uhanalaisia vaelluskalakantoja, parantaa vesistön ekologista virtaamaa sekä edistää kestävää kalastusta. Hankkeen tärkeyden vuoksi ELY-keskus on valmis sitoutumaan asiantuntija-avullaan ja rahoituksellaan hankkeen edistämiseen suunnittelusta toteutukseen.
Noormarkku Olli-Matti Verta
KARVIANJOEN VESISTÖN SÄÄNNÖSTELYJEN KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS Noormarkku 11.10.2012 Olli-Matti Verta Varsinais-Suomen ELY-keskus olli-matti.verta@ely-keskus.fi puh. 0295 022 961 1 KARVIANJOEN VESISTÖN
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotKevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun
LisätiedotTulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa
Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Olli-Matti Verta 9.2.2013 11.2.2013 1 Satakunnan tulvariskialueet MMM nimennyt 22.12.2011 Perustuu tulvariskien alustavaan arviointiin (laki
LisätiedotJÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
LisätiedotPyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1.2.2017 1.2.2017 Näsijärvi Pinta-ala 257 km 2 MW NN+ 95,02 m MQ 75 m 3 /s LSVeO 1978 (KHO
LisätiedotSäännöstelyluvan muuttaminen
Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen
LisätiedotPielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä
Pielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisen säännöstelyn lähtökohdat Laskennassa käytetty
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013
LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotEURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.
EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU Varsinais-Suomen ELY-keskus. 14.2.2019 Perustiedot Eurajoen yläosasta Eurajoen yläosaksi kutsutaan jokiosuutta Eurakoskelta Kauttualle, osuuden pituus 14 km. Pituuskaltevuus
LisätiedotPielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori
Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu
Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle
LisätiedotRauhajärven käyttäjäkysely
Rauhajärven käyttäjäkysely Yhteenvetoraportti Vastausmäärä 75 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Rauhajärven rantaasukas (vakituinen asuminen)
LisätiedotKYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ
KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan
LisätiedotIvalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen
IVALOJOEN TULVARYHMÄ Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,
LisätiedotMistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys?
Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Rovaniemi 31.1.2013 Kai Kaatra, MMM 2000-luvun tulvat Meriveden
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotVesistöhankkeiden avustaminen
Vesistöhankkeiden avustaminen Vesistöilta Evijärvi 30.8.2013 Marko Aalto Etelä-Pohjanmaan ELY-Keskus Marko Aalto; Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat,
LisätiedotPÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014
PÄÄTÖSLUONNOS Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut Pvm Dnro 23.5.2014 1863/5715/2014 ASIA: TAUSTAA Vesistöjen tai vesistönosien kalastuslain 119 mukainen määrittely lohi- ja siikapitoisiksi Varsinais-Suomen
LisätiedotYhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry
Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset
LisätiedotSelvitys Isojärven säännöstelyn vaikutuksista Merikarvianjokeen ja Pohjajokeen, Pomarkku ja Siikainen
Etelä-Suomi Päätös Nro 32/2012/2 Dnro ESAVI/132/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.2.2012 ASIA Selvitys Isojärven säännöstelyn vaikutuksista Merikarvianjokeen ja Pohjajokeen, Pomarkku ja Siikainen
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla
KYRÖNJOEN TULVATYÖPAJA III 31.1.2014, KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla VE1 Pengerrysalueiden muutos 1/50 1/100 1/250 hyvä hyvä/ koht huono Muut alueet
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotTulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella
Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesivara ja ympäristöpalvelut ryhmän esimies Timo
LisätiedotNURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto
82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille
Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle Pielisen alueen kunnat
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotKalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä
Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelu
Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpaja Rovaniemi 3.12.2013 & Kemijärvi 4.12.2013 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö
LisätiedotTulvariskien hallinnan tavoitteet
Tulvariskien hallinnan tavoitteet Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 13.12.2012, Rovaniemi Tulvariskien hallinnan työn kulku Tulvariskien alustava arviointi 22.12.2011 1. Tarkistus 22.12.2018 Seuraavat
LisätiedotMiten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?
Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne
LisätiedotREITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari
REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari 2 Sovellettavat säädökset Sovelletaan maastoliikennelakia (1710/1995). Lisäksi soveltuvin osin ulkoilulain (606/1973) säännöksiä
LisätiedotHULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI
HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI 16.11.2011 Sisältö 1 TAUSTA... 2 2 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PERUSTEET... 2 3 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS...
LisätiedotVesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE
Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa Paikkatietomarkkinat 4.11.2009 Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Tulvatilannekuva Suomessa Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa
LisätiedotPuulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen
Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Kangasniemi 25.11.2015 Kalastusbiologi Teemu Hentinen puh. 029 502 4037 tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen
LisätiedotPielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen
Pielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen Vesilain 19:7 ja 19:8 mukainen menettely juoksuttamisen mahdolliseksi muuttamiseksi Aloitusneuvottelu 16.6.2015 Esityksen sisältö Ajankohtaista & kertausta Aluehallintoviraston
LisätiedotLoppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo
Loppuuko Loimijoesta vesi HAMK 4.5.2019 Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo Loppuuko Loimijoesta vesi Ei lopu, mutta Pyhäjärvestä ja Kuivajärvestä loppuu, ellei jotain tehdä!
LisätiedotVesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon
Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden
LisätiedotKunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho
Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien
LisätiedotUusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi
Uusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi Rakentamisen ohjauksen seminaari 13.11.2013 22.11.2013 1 Ympäristöopas 52 - Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista (1999) Ympäristöhallinnossa
LisätiedotRavintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi
Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,
LisätiedotLyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä
Lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä 25.4.2012 1.7.2013 Vesistösäännöstelyjen tausta (voimatalous) Vettä (sähköä) saadaan säädön avulla käyttöön silloin, kun
LisätiedotKunnanvaltuusto 6/
SIIKAISTEN KUNTA ESITYSLISTA Kunnanvaltuusto 6/2015 25 31 Aika Torstai 20.08.2015 klo 19.00 Paikka Kunnanvirasto Läsnä Tervakangas Matti KV:n puheenjohtaja Heikintalo Hannu KV:n I varapuheenjohtaja Tuulensuu
LisätiedotKalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013
Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää
LisätiedotKYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II
KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 8.11.213 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA (-1)
LisätiedotVESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta
LisätiedotPäätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010
Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2010 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Kyrönjoen ali sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen
LisätiedotVESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse
LisätiedotPekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta
Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK Porin tulvasuojelusta 1 Erilaisia tulvatilanteita 50 km 2 2 Millainen tulva olisi? -10 C +1 C 3 Millainen tulva olisi? 4 Vahingonvaara 5.000 asuntoa, joihin vesi tulisi
LisätiedotValtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus
Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö
Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät
LisätiedotSiikaisjärven keskivedenkorkeuden nostaminen luusuaan rakennetun pohjapadon avulla, Siikainen
PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 25/2014/2 Dnro ESAVI/64/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 27.2.2014 ASIA Siikaisjärven keskivedenkorkeuden nostaminen luusuaan rakennetun pohjapadon avulla, Siikainen HAKIJA
LisätiedotKunnanvaltuusto 6/2015 25 31
SIIKAISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA Kunnanvaltuusto 6/2015 25 31 Aika Torstai 20.08.2015 klo 19.00 19.20 Paikka Kunnanvirasto Läsnä Tervakangas Matti KV:n puheenjohtaja Heikintalo Hannu KV:n I varapuheenjohtaja
LisätiedotVesienhoito ja maatalous
Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotKansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli
LisätiedotKunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho
Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien
LisätiedotToimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.
Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.2019 Mitä uutta? ClimVeTuRi-hanke (2019-20): kehitetään ja yhtenäistetään
LisätiedotMONIMUOTOISET TULVAT
MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00
LisätiedotKansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana
Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana EKOLOGISET YHTEYDET SEMINAARI Tieteiden talo. 9.3.2012 Ilpo Kuronen Johtava asiantuntija Valtioneuvoston päätös Kansalliseksi kalatiestrategiaksi
LisätiedotPuruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,
LisätiedotEi-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit
Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä
LisätiedotLyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä
Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisjoen lyhytaikaissäätöselvityksen tausta ja tavoitteet Pielisjoen mallinnuksen periaatteet
LisätiedotPatorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
LisätiedotPäijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005
Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen & Olli-Matti Verta 10.5.2007 Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005 1 Lähtökohdat Päijänteen säännöstelyn kehittämisselvityksen perusteella esitettiin konkreettisia
LisätiedotPohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
LisätiedotKymijoen vesistöalueen tulvaryhmän 4. kokous
Kymijoen vesistöalueen tulvaryhmän 4. kokous Torstaina 11.4.2013 klo 10.00-14.00, neuvotteluhuone Kahvitupa, Salpausselänkatu 22, Kouvola Keski-Suomen ELY-keskus, neuvotteluhuone 2-3.1, Technopolis Innova
LisätiedotEU-OIKEUDELLINEN TAUSTA
EU-OIKEUDELLINEN TAUSTA Apulaisprof. Niko Soininen Helsingin yliopisto/helsus 18.3.2019 1 SISÄLTÖ 1. Suomen sääntelyn nykytila 2. EU-oikeuden vaatimukset ja komission palaute Suomelle 3. Suomen nykysääntelyn
LisätiedotPIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma
PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen - Hankkeen toteuttamisen suunnitelma Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan säännöstelyjen kehittämisseminaari, 5.11.2014 PIRSKE - Pirkanmaan säännöstelyjen
LisätiedotTEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus
TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi
LisätiedotMaatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia
Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere
LisätiedotLAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II
LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 5.11.2013 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA
Lisätiedot26.9.2014. Asiakohdassa sanottu hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 4.4.2013.
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 64/2014/2 Dnro ISAVI/24/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 26.9.2014 ASIA HAKIJA Hovinjoessa olevan luvattoman kivikynnyksen poistaminen Pieni-Ahvenaisen vedenkorkeuden ja vedenjuoksun
LisätiedotKalastonhoitomaksuihin liittyvät menettelyt
Kalastonhoitomaksuihin liittyvät menettelyt Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY-keskus Roni Selén, Maa- ja metsätalousministeriö Koulutustilaisuus 7.12.2015, Tampere Rahoituksen käytön tavoite Maksujen jaolla
LisätiedotKiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat
Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 9.3.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2014
www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen
LisätiedotJuha Laasonen 26.8.2013
1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA
LisätiedotPielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset
Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset Padotus- ja juoksutusselvitykseen liittyvä 2. neuvottelu 19.6.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuu Esityksen sisältö Pielisen padotus-
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho
Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten
LisätiedotSATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotKiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen Vehkasaaressa Hakalehdon kylässä, Espoo
Etelä-Suomi Päätös Nro 39/2011/4 Dnro ESAVI/417/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.2.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 HAKIJA Lieksan kaupunki ASIA Kevyen liikenteen sillan rakentaminen Sokojoen yli, Lieksa
LisätiedotPuruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta
LisätiedotPohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta
Yhteistyötä vesiperintömme säilyttämiseksi Pohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta Erika Raitalampi Taimenpäivä, Isojoki 15.3.2018 www.ymparisto.fi/freshabit-pohjamaa www.metsa.fi/freshabit
LisätiedotKalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista
Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kiinteistörakenteen eheyttäminenhanke 18.9.2014 Pekka Vilska, TkT Tmi maanmittaustieto Pekka Vilska, Valokuva: Vähäselkä 26.7.2014 /Pekka Vilska Esityksen
LisätiedotVesien tila ja vesiluvat
Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen
LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen
Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen Tausta Tulvariskien hallintasuunnitelmat laaditaan niille vesistö- tai rannikkoalueille
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 25.6.2014 ASIA HAKIJA Puhoksen makasiinilaiturin uusiminen ja valmistelulupa, Kitee Kiteen kaupunki HAKEMUS Kiteen kaupunki
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
LisätiedotPohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä
Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Joensuun kaupunki Tekijä: Kaupungininsinööri
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotMynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku
Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Pintavesien ekologinen tila 2014: välttävä Ruovikkoa: xx ha USGS/NASA Landsat Program Sensori: Landsat 8 OLI,
Lisätiedot42 Kyrönjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8
LisätiedotSUUNNITTELUKESKUS OY SELVITYS 1(6) Helsinki/M Vähäkäkelä 2.2.2005 4899-C5527
SELVITYS 1(6) Satamatekninen ENNAKKOKOPIO Helsinki/M Vähäkäkelä 2.2.2005 4899-C5527 ISOJÄRVEN VESIENSUOJELUYHDISTYS R.Y. TEKNINEN SELVITYS ISOJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTOMAHDOLLISUUKSISTA 1 JOHDANTO Isojärven
LisätiedotYmpäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015
Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta
Lisätiedot