Hankkeen tarkoitus. Vesistötiedot

Transkriptio

1 Päätös Nro 114/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/119/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Saarijärven padon ja säännöstelyn muuttaminen, järven vedenpinnan väliaikainen laskeminen ja rantojen ruoppaus, Alavus Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain (264/1961) 2 luvun 2 ja 8 luvun 10b HAKEMUS LUVAT Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue (ELY-keskus) on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Saarijärven padon ja säännöstelyn muuttamiseen, järven vedenpinnan väliaikaiseen laskemiseen ja rantojen ruoppaukseen. ELY-keskus on lisäksi esittänyt, että Länsi-Suomen vesioikeuden antama päätös nro 20/1994/2 kumotaan ja että Länsi- Suomen vesioikeuden antamaa päätöstä nro 122/1964 muutetaan osittain. Hakija on lisäksi pyytänyt pysyvää käyttöoikeutta padon rakenteiden ja veden alle jääviin uusiin alueisiin. Saarijärvi on Nurmonjoen latvajärvi, jota säännöstellään Lapua- ja Nurmonjoen järjestelyhankkeen I vaiheen lupapäätöksen perusteella. Länsi- Suomen vesioikeus antoi järjestelyhankkeelle luvan päätöksellään nro 122/1964. Tätä päätöstä on muutettu Länsi-Suomen vesioikeuden antamalla päätöksellä nro 20/1994/2 siten, että Saarijärven säännöstelyn ylärajaa on kasvukauden aikana korotettu 15 cm. Lupien haltija on valtion edustajana Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. SUUNNITELMA Hankkeen sijainti LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa Saarijärvi sijaitsee Alavuden kaupungin Sydänmaan kylässä noin 16 km Alavuden keskustasta länsiluoteeseen Nurmonjoen latvaosalla Jääskänjärven Allasjoen valuma-alueella (44.098).

2 2 Hankkeen tarkoitus Vesistötiedot Saarijärvi on säännöstelty järvi, joka kuuluu Lapuan- ja Nurmonjoen järjestelyhankkeen I-vaiheeseen. Järjestelyllä pienennetään tulvia Nurmon- Lapuanjoella. Lupapäätösen lupamääräyksen 42) mukaisesti luvan haltija on velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin mahdollisten muutosten saamiseksi lupapäätökseen, mikäli vedenjuoksun säännöstelystä saatujen kokemusten ja havaintojen nojalla osoittautuisi tarpeelliseksi saada yksityiskohtaisempia määräyksiä padotus- ja juoksutussääntöön tai saada siihen muutoksia. Järvitoimikunta on tehnyt aloitteen säännöstelyn muuttamiseksi. Hakija esittää Saarijärven padon korvaamista uudella, luonnonmukaista patoa muistuttavalla kivistä rakennetulla pohjapadolla. Pato rakennettaisiin nykyisen padon paikalle. Hankkeen tavoitteena on lopettaa Saarijärven aktiivinen säännöstely. Vaikeasti säädettävä settipato korvataan kiinteällä ylivirtauspadolla ja poikkeustilanteissa käytettävällä ohijuoksutusputkella. Ne mahdollistavat Saarijärven vedenkorkeuksien säilymisen entisellä tasolla. Tavoitteena on myös lisätä järven tulovirtaamaa johtamalla vettä säännöllisesti Kuotesluoman padon kautta Saarijärveen ja lisätä järven vesitilavuutta padon muutoksen yhteyteen ajoitettavalla veden pinnan tilapäisellä 1,5 m laskulla ja ruoppauksilla. Hankkeen hyötynä padon säännöstelyvelvoite ja epätietoisuus veden juoksutuksesta poistuu. Järven virkistyskäyttökelpoisuus paranee vesisyvyyden ja avoimen vesialueen kasvaessa. Virkistyskalastuksen edellytykset paranevat, kun kaloilla on mahdollisuus vaeltaa Saarijärven padon ohi. Vedenpinnan väliaikaisella laskemisella voidaan aktiivisesti vaikuttaa kalaston rakenteeseen, jota voidaan tehostaa istutuksilla. Hakija on katsonut, että Saarijärven kunnostus ei vaikeuta yleiskaavan tai asemakaavan laatimista tai maakuntakaavan toteuttamista. Kunnostus ei myöskään vaaranna yleistä terveydentilaa, ei aiheuta vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa eikä huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Saarijärven kunnostus ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Saarijärven pinta-ala on 0,84 km 2. Sen keskisyvyys on 0,54 m ja suurin syvyys noin 2 m. Järven valuma-alue on 12,7 km 2 ja viipymä 1,3 kk. Järven rannalla on noin 35 vapaa-ajan kiinteistöä ja 3 maatilaa. Saarijärveen tulevaa virtaamaa säännöstellään yläpuolisen Kuotesluoman padolla. Kuotesluoma laskee säännöstellystä Kuotesjärvestä. Kuotesjärvestä johdetaan vettä pääosin Saukkojärveen.

3 Saarijärveen on teknisesti mahdollista johtaa vettä noin 140 km 2 :n valumaalueelta Kuotesluoman ja Vähä-Allasjärven patojen kautta. Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen 122/1964 mukaisesti juoksutus Kuotesluoman padon kautta Saarijärveen voi vaihdella välillä 0 3 m 3 /s. Viime vuosien säännöstelykäytännön mukaan Saarijärveen on johdettu vain sen oman valuma-alueen vedet. Saarijärven luusuaan on rakennettu valtion omistama säännöstelypato, jonka säännöstelyä hoitaa voimayhtiö. Saarijärven vedenkorkeudet ovat seuraavat: N 43 + m Ylivesi 105,90 Keskiylivesi 105,70 Keskivesi 105,52 Keskialivesi 105,40 Alivesi 105,23 Saarijärven virtaamat ovat seuraavat: m 3 /s Ylivirtaama 1,62 Keskiylivirtaama 0,81 Keskivirtaama 0,12 Keskialivirtaama 0 Alivirtaama 0 3 Saarijärvi on rehevöitynyt humusjärvi. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus on vuosina ollut 84 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus µg/l. Klorofyllipitoisuus on viime vuosina ollut keskimäärin 50 µg/l, mikä ilmentää levien massaesiintymiä ja voimakasta rehevöitymistä. Happitilanne on talvisin huono, usein happi kuluu kokonaan loppuun aiheuttaen ravinteiden vapautumista pohjalietteestä. Järvi on vain lievästi hapan ja sen puskurikyky on hyvä. Vesistömallitarkastelun perusteella ravinnekuormitus ylittää järven sietokyvyn, jolloin järvi rehevöityy. Yläpuolisen Kuotesluoman veden laatu ei oleellisesti poikkea Saarijärven veden laadusta, joten juoksutus Kuotesjärvestä ja Kuotesluomasta ei todennäköisesti vaikuta Saarijärven veden laatuun. Saarijärven kalasto on särkikalavaltainen, mikä kuvastaa järven rehevyyttä. Särjen lisäksi muut saalislajit ovat ahven, hauki, lahna ja kiiski. Saarijärven ekologista tilaa ei vesienhoitosuunnitelmassa ole luokiteltu. Aikaisemmin käytössä olleen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järven veden laatu on välttävä. Saarijärven pohjois- ja luoteisosissa on voimassa rantakaava ja muussa osassa järveä rantaosayleiskaava. Kummassakaan kaavassa ei ole järven

4 Säännöstely patoa, vesirajaa tai vedenkorkeuksia koskevia määräyksiä. Saarijärven valuma-alueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita eikä luonnonsuojelualueita. Saarijärven vedenkorkeudet ja juoksutukset perustuvat Länsi- Suomen vesioikeuden päätökseen , nro 122/1964 jota on Saarijärven osalta muutettu vesioikeuden päätöksellä nro 20/1994/2. Tällä päätöksellä on vuoden 1964 lupapäätöksen lupamääräykset 14), 25) A. ja 26) muutettu Saarijärven osalta kuulumaan seuraavasti: Lupamääräys 14) koskien patojen rakentamista Saarijärven säännöstelyä varten Saarijärvenojaan paalulle kaksiaukkoinen betonipato, jossa kummankin aukon suuruus on 0,45 m x 2,90 m ja lisäksi vasemmassa aukossa on 0,4 m x 1,0 m suuruinen syvennys, jonka kynnyskorkeus on 104,90 m. Muualla kynnyksen korkeus on 105,30 m. Padon jatkeena ovat maapadot, joiden harjankorkeus on vähintään 106,50 m. Lisäksi padolle saadaan rakentaa huoltotie sovitulle alueelle. Tieyhteyden turvaamiseksi saadaan säännöstelypadon eteen Saarijärvenojaan paalulle rakentaa kaksoisrumpu, jonka renkaiden halkaisija on 1,2 m ja alareunan korkeus 104,61 m. Lupamääräys 25) A. koskien säännöstelyä Saarijärven allas Pvm Yläraja Pvm Alaraja m m , , , , ,35 Kevätylivesikauden alkaminen 105,85 7 vrk Saarijärven jäiden lähdön jälkeen 105,85 14 vrk Saarijärven jäiden lähdön jälkeen 105,60 28 vrk Saarijärven jäiden lähdön jälkeen 105, , , ,60 Kesätulvan aikana vedenkorkeus saa kuitenkin nousta korkeudelle 105,60 m. Kevättulvan aikana on vedenkorkeutta pyrittävä alentamaan niin nopeasti kuin se alapuolisen vesistönosan maataloudellisen tulvasuojelun kannalta on mahdollista. Jos vedenkorkeus Saarijärvessä uhkaa ylittää säännöstelyn ylärajan, on Kuotesluoman pato pidettävä kokonaan suljettuna ja Saarijärven pato avoinna. Vedenjuoksutus on muutoin hoidettava niin, että alapuolisessa vesistönosassa voidaan noudattaa annettuja säännöstelymääräyksiä. 4

5 5 Saarijärven säännöstelyä on pyrittävä hoitamaan siten, että järven vedenpinta on säännöstelyn ylärajan tuntumassa, ja että järven vedenpinta laskee säännöstelyn alarajalle vain poikkeuksellisesti ja tällöinkin lähinnä ennen maaliskuun loppua. Lupamääräys 26) koskien asteikkoja Saarijärven asteikko, johon ainakin korkeudet 105,85 m, 105,60 m, 105,50 m, 105,35 m ja 105,00 m on erikseen merkitty. Suoritettavat toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus Rakenteet Saarijärven settipato korvataan kiinteällä pohjapadolla ja juoksutusputkella hakemukseen liitetyn piirustuksen Saarijärven pohjapadon muutos (nro 1 1, päiväys , mittakaava 1:100) mukaisesti. Padon harjan leveys on 10 m ja korkeus tasolla +105,5 m. Padon keskelle rakennetaan loiva v:n muotoinen alivirtaama-aukko, jonka leveys harjan tasolla +105,50 on 2,00 m ja alimman kohdan korkeus tasolla +105,45 m. Padon harjan leveys virtauksen suunnassa on 4,00 m. Padon yläpuolinen luiska tehdään kaltevuuteen noin 1:3 ja alapuolinen luiska kaltevuuteen noin 1:15. Alapuoliseen luiskaan muotoillaan alivirtaamalle hieman muuta luiskaa matalalampi väylä. Padon reunat tehdään pystysuoriksi ja reunojen betonirakenne vaakasuoraksi tasoon +106,00 m. Luiskat verhoillaan kiviheitokkeella, jonka kokojakauma on mm. Padon rakennetta on kuvattu myös leikkauspiirustuksissa (nro 01 02, leikkaus A A, päiväys , mittakaava 1:50 ja nro täydennetty, leikkaus B B, mittakaava 1:75). Patorakenteeseen padon viereen sijoitetaan kaksi sisähalkaisijaltaan 0,8 m:n juoksutusputkea tasoon +103,3 m, jotka yhdistävät padon ylä- ja alapuolisen uoman. Putket johdetaan juoksutuskaivoon, jossa on suljettava luukku ja välineet käsin tapahtuvaan luukun käyttöön. Tarvittaessa kaivoon rakennetaan virtausohjain. Juoksutusputkia käytetään myös suunniteltuun veden pinnan tilapäiseen laskemiseen järvessä. Padon yläpuolella olevat rummut korvataan kahdella rumpuputkella, joiden sisähalkaisija on 1,6 m. Ne asennetaan tasolle +104,0 m. Rumpujen pituus on 6 m. Uomien reunat muotoillaan kaltevuuteen noin 1:1. Rumpuputkien ja järven välinen alue ruopataan siten, että liete ei estä virtausta. Padon ylä- ja alapuolella levennetään uomaa nykyisestä. Tällöin veden alle jää 31 m 2 kiinteistöjen ja omistamaa aluetta. Lisäksi padon rakenteiden alle jää 45 m 2 maata nykyisten patorakenteiden lisäksi. Uuden rakenteiden alle jäävän alueen omistavat kiinteistöt ja Kiinteistöjen omistajat ovat antaneet kirjallisen suostumuksen hankkeelle.

6 6 Juoksutus Kuotesluomasta Saarijärveen juoksutettava vesimäärä voidaan sitoa Kuotesluoman virtaamaan siten, että tavanomaisten virtaamatilanteiden aikana juoksutus Saarijärveen on noin 20 % Kuotesluoman virtaamasta Kuotesluoman säännöstelypadon kohdalla. Juoksutus Saarijärveen lopetetaan kun Kuotesjärven säännöstelypadon virtaama alittaa 10 l/s. Poikkeuksellisissa virtaamatilanteissa ja kun tulvaennusteiden mukaan saattaa syntyä harvinaisempi kuin kerran 10 vuodessa toistuva tulva, vettä voidaan juoksuttaa tulvantorjunnan tarpeiden mukaisesti ja Saarijärven sekä muiden Nurmonjoen latvajärvien säännöstelyrajojen puitteissa. Juoksutusta varten Kuotesluoman säätölaitteet automatisoidaan, patoon asennetaan kaukokäyttömahdollisuus ja pienten virtaamien juoksutusta varten padon rakenteisiin tehdään tarvittavat muutokset. Kuotesjärven padon automatiikkaan tehdään tarpeelliset muutokset. Kuotesjärven ja Kuotesluoman patojen virtaamat määritetään riittävällä tarkkuudella erilaisilla luukkujen avauksilla sekä ylä- ja alavesien korkeuksilla. Saarijärven vedenpinnan väliaikainen lasku ja järven ruoppaus Padon uusimistyön yhteydessä järven vedenpinta lasketaan väliaikaisesti 1,5 m noin tasolle +103,80 104,10 m. Vedenpinta lasketaan syksyllä ja Kuotesluoman pato pidetään suljettuna laskun aikana. Myllyojan suulle, järven luusuaan kaivetaan laskeutusallas. Altaan pituus on 30 m, leveys 10 m ja pohjan korkeus tasolla +103,00 m tai alempana. Laskeutusaltaaseen kertyvä liete poistetaan ennen kuin se siirtyy Myllyojaan. Saarijärven pato suljetaan vedenpinnan laskua seuraavana vuonna jäiden sulamisen jälkeen. Mahdollisuuksien mukaan nostoon käytetään kevään sulamisvesiä ja tarvittaessa pinnan nostamiseksi voidaan Kuotesluoman padosta juoksuttaa vettä tavanomaista enemmän ottaen kuitenkin huomioon Kuotesjärven ja Saukkojärven säännöstelyrajat. Väliaikaisen vedenpinnan laskun aikana ruopataan rantoja pääosin kuivatyönä. Alue, jossa ruoppauksia voidaan suorittaa, on esitetty hakemuksen liitteessä 9. Rantoja ruopataan lähes koko Saarijärven rantaviivan pituudelta yhteensä noin m 3. Rantoja voidaan ruopata kivennäismaahan tai enintään tasoon +103,50 m saakka ja ulottaa kaivu enintään 40 m etäisyydelle rantaviivasta. Kuotesluoman padon ja Saarijärven välinen uoma raivataan ja tarvittaessa kunnostusperataan, jolloin uoman vedenjohtokyky palautetaan alkuperäiselle tasolle. Ruoppausmassat läjitetään kiinteistönomistajien maalle tai omistajan luvalla toisen maalle. Ruoppauksista ja massojen sijoittamisesta sovitaan maanomistajien kanssa kiinteistökohtaisesti. Jos massat sijoitetaan rannan läheisyyteen, huolehditaan siitä, ettei massa valu takaisin vesistöön. Läjitysalueen eteen rakennetaan tarvittaessa penger. Ruoppausmassalla ei

7 Kiinteistötiedot muuteta luonnollista rantaviivaa. Työn lopuksi massat tasoitetaan ja ranta maisemoidaan. Hankealue sijaitsee yhteisellä vesialueella ja kiinteistöllä Hanketta koskevat sopimukset ja suostumukset Hakijalla on nykyisen vesiluvan mukainen oikeus kehittää järven säännöstelyä. Hakijalla on hallinnassaan nykyinen pato. Veden ja rakenteiden alle jäävistä alueista on tehty omistajien kanssa kirjalliset sopimukset. Kaikki Saarijärven rantakiinteistöjen omistajat ja osakaskunta ovat antaneet hankkeelle kirjalliset suostumuksensa. Hankkeen vaikutukset Vedenkorkeudet ja virtaamat Hanke vaikuttaa Saarijärven vedenkorkeuksiin seuraavasti: Vedenkorkeus N 43 +m Nykyinen Tuleva Ylivesi 105,90 105,89 Keskiylivesi 105,70 105,71 Keskivesi 105,52 105,52 Keskialivesi 105,40 105,41 Alivesi 105,23 105,23 7

8 8 Virtaamat muuttuvat Saarijärvessä ja lähijärvissä seuraavasti: Nykyinen m 3 /s Tuleva m 3 /s Muutos m 3 /s Muutos % Saarijärvi, lähtövirtaama Ylivirtaama 1,62 2,30 0,68 42 Keskiylivirtaama 0,81 1,34 0,53 65 Keskivirtaama 0,12 0,19 0,07 59 Keskialivirtaama Alivirtaama Saukkojärvi, nettotulovirtaama Keskiylivirtaama 3,15 2,62-0,53-17 Keskivirtaama 0,40 0,33-0,07-18 Keskialivirtaama -0,85-0, Kuorasjärvi, nettotulovirtaama Keskiylivirtaama 8,54 8,01-0,53-6 Keskivirtaama 1,09 1,02-0,07-7 Keskialivirtaama -2,3-2,3 0 0 Jääskänjärvi, nettotulovirtaama Keskiylivirtaama 11,26 11,79 0,53 5 Keskivirtaama 1,44 1,51 0,07 5 Keskialivirtaama -3,03-3, Kuotesjärvi, lähtövirtaama Keskiylivirtaama 2,20 2, Keskivirtaama 0,28 0, Keskialivirtaama Saarijärven viipymä pienenee noin 1,3 kuukaudesta noin 0,9 kuukauteen. Hankkeella ei hakijan arvion mukaan ole vaikutuksia tulvasuojeluun, koska juoksutusputken avulla järven säännöstelytilavuus säilyy entisellään. Virtaamamuutokset eivät aiheuta havaittavia vedenkorkeuden muutoksia Saarijärvessä tai alapuolisessa Myllyjoessa, jonka perkaus on mitoitettu suuremmille virtaamille. Saarijärven kunnostuksella on suurimmat vaikutukset Saukkojärven virtaamiin. Hakija on kuitenkin arvioinut, että keski- ja ylivirtaaman pieneneminen ei aiheuta muutoksia lähijärvien vedenkorkeuksiin. Veden laatu ja eliöstö Hakija on arvioinut hankkeen parantavan Saarijärven virkistyskäyttökelpoisuutta. Merkittäviä vaikutuksia veden laatuun ei kuitenkaan arvioida syntyvän.

9 Hanke vaikuttaa kalastoon väliaikaisen kuivattamisen kautta, joka tuhoaa nykyisen kalaston. Hakija on arvioinut kalaston palautuvan luontaisesti nopeasti järven täyttämisen jälkeen. Palauttamisen yhteydessä kalaston rakennetta voidaan muokata istutuksilla ja muilla hoitotoimilla. Kasvillisuuteen kohdistuvien vaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä lukuun ottamatta ruopattavia alueita. Kasvillisuuden osittainen poisto muuttaa lintujen elinoloja ja avovettä hyödyntävien lajien osuus saattaa kasvaa. 9 Tarkkailu Hakija on esittänyt ennakkotarkkailuna veden laadun seurantaa Saarijärvessä, Kuotesluomassa ja Myllyjoessa kerran avovesiaikana ja kerran talvella. Näytteistä määritetään sameus, väri, happipitoisuus, hapen kyllästysaste, alkaliniteetti, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittityppi, ph, kiintoaine, sähkönjohtavuus, rauta ja a-klorofylli. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Veden laadun lisäksi seurataan hankkeen vaikutuksia kalastoon. Hakija on esittänyt hankkeen vaikutusten tarkkailua viranomaisten hyväksymällä tavalla. Saarijärven vedenpinnan korkeuksia seurataan jatkuvasti osana Nurmonjoen latvajärvien säännöstelyn seurantaa. Aluehallintovirasto on vesilain (264/1961) 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Alavuden kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on katsonut, että hanke voidaan toteuttaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hankkeen aiheuttaman kuormituksen minimoimiseksi järven vedenpinnan lasku on tehtävä alivirtaamakaudella. Kaikki ruoppaukset on pyrittävä toteuttamaan kuivatyönä samentumishaitan vähentämiseksi. Pato on muotoiltava niin, että kalojen vaellus alapuolisesta vesistöstä on mahdollista. Saarijärven tehohoitokalastuksen seurauksena kalasto on muuttunut särkikalavaltaisesta ahvenvaltaiseksi. Hankkeen valmistuttua kalasto palautuu järven ylä- ja alapuolisista uomista. Jotta kalasto ei särkikalavaltaistuisi uudelleen, jolloin hoitokalastuksella saatu hyöty menetettäisiin, on luvan saajan istutettava Saarijärveen hankkeen valmistumista seuraavana syksynä kpl vähintään 7 cm mittaista kuhan poikasta Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus istutus- ja

10 tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava ELY-keskukselle viimeistään kuusi kuukautta ennen Saarijärven täyttämisen aloittamista. 2) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vesilain valvontaviranomainen on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa. 3) Alavuden isojakokunta (kiinteistötunnus ) on ilmoittanut, että ruoppausmassoja ei saa läjittää osakaskunnan vesijättömaalle, ellei vesijätön lunastustoimitusta ole pantu vireille ja vesijätön ylä- ja alarajaa määritetty. 10 HAKIJAN SELITYS 1) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen muistutuksesta hakija on todennut, että kuhanpoikasten istutus ja kalaston tarkkailu voidaan tehdä ELY-keskuksen esittämällä tavalla. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu 3) Alavuden isojakokunnan muistutuksesta hakija on todennut, että ruoppausmassojen läjityksen perustuvat vapaaehtoisuuteen ja niistä tehdään maanomistajien kanssa sopimukset. Aluehallintovirasto myöntää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle luvan Saarijärven padon poistamiseen, uuden pohjapadon rakentamiseen, säännöstelyn muuttamiseen, järven vedenpinnan väliaikaiseen laskemiseen ja rantojen ruoppaukseen hakemuksen ja hakemukseen liitetyn päivätyn suunnitelman ja sen päivätyn täydennyksen mukaisesti lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla sekä oikeuden tilapäisesti poiketa Länsi-Suomen vesioikeuden antaman säännöstelypäätöksen nro 122/1964 lupaehdosta 25) A. Saarijärven alarajan osalta. Aluehallintovirasto kumoaa Länsi-Suomen vesioikeuden antaman säännöstelypäätöksen nro 20/1994/2. Aluehallintovirasto myöntää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle pysyvän käyttöoikeuden hanketta varten tarvittavaan osaan hakemukseen liitetyn piirustuksen (liite 11, päiväys , mittakaava 1:100) mukaisesti seuraavien kiinteistöjen alueella: 55 m 2 kiinteistöllä Vesijättömaat (kiinteistötunnus ) ja 21 m 2 kiinteistöllä Saarijärvi (kiinteistötunnus ). Säännöstelyä koskevat lupamääräykset Aluehallintovirasto muuttaa Länsi-Suomen vesioikeuden antaman säännöstelypäätöksen nro 122/1964 lupaehdon 14) Saarijärven säännöstelypatoa koskevan kappaleen, lupaehdon 25) A. mukaisen Saarijärven padotus- ja juoksutussäännön sekä lupaehdon 26) Saarijärven asteikkoa koskevan kappaleen seuraavasti:

11 14) Saarijärven säännöstelyä varten Saarijärvenojan paalun kohdalle pohjapato, jonka harjan leveys on 10,0 m ja harjan korkeus tasolla +105,50 m. Patoon on rakennettava keskelle loiva v:n muotoinen alivirtaama-aukko, jonka leveys harjan tasolla +105,50 m on 2,00 m ja alimman kohdan korkeus tasolla +105,45 m. Padon harjan leveyden virtauksen suunnassa tulee olla vähintään 4,00 m. Padon yläpuolinen luiska on tehtävä kaltevuuteen 1:3 ja alapuolinen luiska on tehtävä kaltevuuteen 1:15. Luiskat on verhoiltava kiviheitokkeella, jonka kokojakauma on mm. Alapuoliseen luiskaan on muotoiltava alivirtaamalle hieman muuta luiskaa matalalampi väylä. Pohjapadon pohjoispuolelle on rakennettava kaksi juoksutusputkea, ylävirran ja alavirran puoleinen ja niiden väliin säätökaivo. Juoksutusputkien sisäalapinta on asennettava tasoon +103,30 ja niiden sisähalkaisijan on oltava vähintään 0,80 m. Ylävirran puoleinen juoksutusputki on asennettava niin, että sen yläpää on padon yläpuolella olevan tieyhteyden järven puolella. Alavirran puoleisen putken on päätyttävä padon alavirran puoleiseen luiskaan. Ylävirran ja alavirran puoleinen juoksutusputki on yhdistettävä säätökaivoon. Säätökaivoon on asennettava luukku, jolla putkien virtaama voidaan sulkea ja jolla voidaan säätää virtaamaa juoksutusputkien kautta. Aiemmin tieyhteyden turvaamiseksi rakennettu kaksoisrumpu on korvattava uudella kaksoisrummulla, jossa kummankin rummun sisähalkaisija on vähintään 1,6 m. Rumpujen sisäalapinta on asennettava tasolle +104,00. Rakenteet on toteutettava seuraavien hakemuksen ja sen täydennyksen liitteenä olevien piirustusten mukaisesti: Saarijärven pohjapadon muutos (nro 1 1, päiväys , mittakaava 1:100) sekä leikkauspiirustukset (nro 01 02, leikkaus A A, päiväys , mittakaava 1:50 ja nro täydennetty, leikkaus B B, päiväys , mittakaava 1:75). 25) A. Saarijärven allas Jos vedenkorkeus Saarijärvessä uhkaa ylittää korkeuden +105,60 m, on Kuotesluoman pato pidettävä kokonaan suljettuna. Juoksutusputkea on tarvittaessa käytettävä, kun virtaamatilanne on poikkeuksellinen ja kun tulvaennusteet osoittavat suurempaa kuin kerran 10:ssä vuodessa toistuvaa tulvaa. Tällöin vettä on juoksutettava juoksutusputken kautta tulvantorjunnan tarpeiden mukaisesti. Säännöstelyn alaraja Saarijärvessä on +105,00 m. 26) Saarijärven asteikko, johon ainakin korkeudet 105,85 m, 105,60 m ja 105,00 m on erikseen merkitty. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja jäljempänä olevia lupamääräyksiä. 11

12 12 Rakentamista koskevat lupamääräykset Töiden suorittaminen 1) Hakijalla on oikeus laskea Saarijärven vedenpinta tilapäisesti tasolle + 103,80 104,10 m. Tilapäinen vedenpinnan alentaminen on aloitettava syksyllä ennen järven pysyvää jäätymistä. Kuotesluoman pato on pidettävä suljettuna vedenpinnan laskun aikana. Tyhjentäminen on tehtävä hitaasti siten, että pohjasedimenttiä sekoittuu veteen mahdollisimman vähän ja niin, ettei alapuoliselle vesistölle aiheuteta haittaa tai vahinkoa. Tyhjentämistä varten saadaan rakentaa tilapäinen laskeutusallas järven luusuaan hakemuksen liitteenä olevan työselostuksen (päiväys ) ja piirustuksen (nro 1 4, päiväys , mittakaava 1:500) mukaisesti. Tilapäisen laskeutusaltaan tyhjentämisestä ja poistettavan lietteen sijoittamisesta on huolehdittava asianmukaisesti. Tilapäinen veden alentaminen saa kestää enintään kaksi peräkkäistä talvea ja niiden välisen ajanjakson. 2) Kuivattamisen yhteydessä järveen jääneet kuolleet kalat on mahdollisuuksien mukaan poistettava sekä käsiteltävä ja sijoitettava Alavuden kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Arvio kalajätteen määrästä ja suunnitelma jätteen käsittelemiseksi on toimitettava tiedoksi Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kaksi kuukautta ennen töiden aloittamista. 3) Saarijärven rantakiinteistöjen edustalla on oikeus kaivaa järven pohjaa järven ollessa tyhjillään hakemussuunnitelma liitteeseen 9 merkityllä alueella enintään m 3. Kaivaminen on tehtävä kuivatyönä ja se saa ulottua korkeintaan 40 m päähän rantaviivasta. Kaivua saa tehdä kivennäismaahan tai enintään tasoon +103,50 m saakka. Rantaviivaa ei saa muuttaa. Kaivumassat on läjitettävä Saarijärven keskiylivedenkorkeutta +105,71 m korkeammalle ja siten, että ne eivät pääse valumaan takaisin järveen. Ruoppauksesta ja läjityksestä on sovittava kirjallisesti kiinteistökohtaisesti omistajan kanssa. 4) Työt on toteutettava siten ja sellaisen aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä. 5) Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä ja rakennuspaikat saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Padon purkamisesta syntyvät jätteet on käsiteltävä Alavuden kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti.

13 13 Toimenpiteet edunmenetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi 6) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain mukaan vastuussa, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian lupapäätöksen estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko on viivytyksettä korvattava asianomaiselle oikeudenomistajalle, ellei toisin sovita. Kalatalousvelvoite 7) Luvan saajan on istutettava Saarijärveen hankkeen valmistumista seuraavana syksynä kpl vähintään 7 cm pituista kuhan poikasta tai muuta erikseen sovittavaa petokalaa Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu 8) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia veden laatuun ja vedenkorkeuksiin Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vesilain valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulee sisältää veden laadun ennakkotarkkailu. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 9) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia Saarijärven kalastoon Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava Pohjanmaan ELYkeskukselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 10) Vesistövaikutus- ja kalataloustarkkailujen tulokset on toimitettava hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vesilain valvontaviranomaiselle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on pyydettäessä esitettävä myös asianosaisille.

14 14 Töiden aloittaminen ja toteuttaminen 11) Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin seitsemän vuoden kuluessa siitä lukien, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa raukeaa. Ilmoitukset 12) Töiden aloittamisesta on hyvissä ajoin tarkoitusta vastaavalla tavalla ilmoitettava asianomaisille maanomistajille ja kirjallisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vesilain valvontaviranomaiselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vesilain valvontaviranomaiselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkintä Suunnitelmassa ja lupapäätöksessä on käytetty valtakunnallista N43 korkeusjärjestelmää. Perustelut Saarijärven säännöstelypatoa on käytetty säännöstelyyn vain harvoin, koska pato on vaikeasti käytettävä. Järvi on rehevä ja matala. Sen virkistyskäyttöarvo on kuitenkin suuri. Purkamalla säännöstelypato ja muuttamalla se kiinteäksi pohjapadoksi ja tiivistämällä järven pohjalietettä pystytään järven vesitilavuutta kasvattamaan ja parantamaan virkistyskäyttökelpoisuutta. Järven vedenkorkeuden eivät muutu hankkeen johdosta. Järven väliaikainen tyhjentäminen helpottaa virkistyskäyttökelpoisuuden parantamiseen liittyvien ruoppausten toteuttamista. Hanke on näin ollen hyödyllinen ja tarpeen vesialueen ja rantakiinteistöjen järkiperäistä hyväksikäyttöä varten. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä eikä yksityistä etua. Hanke ei vaikeuta Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Rantakiinteistöjen ja vesialueen omistajat ovat antaneet suostumuksensa hankkeen toteuttamiselle. Lainkohdat Vesilaki (264/1961) 2 luvun 3, 4, 6 :n 1 momentti, 7 2 momentti, 14 a ja 31 Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen 1) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen muistutus on otettu huomioon lupamääräyksissä 4, 7 ja 9.

15 3) Alavuden isojakokunnan muistutus on otettu huomioon lupamääräyksessä Korvattavat päätökset Länsi-Suomen vesioikeuden antama päätös nro 20/1994/2 ja Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 122/1964 lupamääräykset 14, 25 A. ja 26 Saarijärveä koskevilta osilta. Myönnetystä käyttöoikeudesta ilmoittaminen Aluehallintovirasto ilmoittaa myönnetystä käyttöoikeudesta Pohjanmaan maanmittaustoimistolle, kun päätös on saanut lainvoiman (vesilain (264/1961) 21 luvun 8 ). KÄSITTELYMAKSU Tämän päätöksen käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaisen pohjapadon rakentamista, jolla padotetaan vesialuetta 0,1 4 km 2 koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa ja m 3 :n ruoppausta koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Asetuksen mukaan, jos päätösasiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä vesitalousasioita siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu kuitenkin siten, että maksua voidaan korottaa 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Päätöksestä peritään ruoppausta koskeva maksu euroa 50 prosenttia korotettuna, jolloin käsittelymaksu on euroa.

16 16 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristöja luonnonvarat -vastuualue Jäljennös päätöksestä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, vesilain valvontaviranomainen (sähköinen) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen (sähköinen) Alavuden kaupunki Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköinen) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ja Alavuden kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

17 17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Lasse Känsälä Ville Salonen Kirsti Poikonen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Lasse Känsälä ja ympäristöylitarkastaja Ville Salonen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Kirsti Poikonen. KP/TKa

18 18 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.