NUORUUDESTA AIKUISUUTEEN. Aikuisuuden kynnyksellä-fasdpäivän seminaari 9.9.2014 Merja-Maaria Turunen



Samankaltaiset tiedostot
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen


Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Kaveritaidot -toiminta

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät

jonkin verran parempi

Mielenterveyden häiriöt

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö

Laiska, tyhmä, saamaton.

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena

Psyykkinen toimintakyky

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Unelma hyvästä urheilusta

Pikkulapsen seksuaalisuus

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO KLO 13:30-16:00 PE KLO 9:00-11:30

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Kaakonpojan päiväkodin toimintasuunnitelma

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Millaisilla palveluilla tuetaan lasten ja nuorten pärjäämistä? Maria Kaisa Aula Etene/Helsinki

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen. Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Luottamuksesta osallisuutta nuorille. Eija Raatikainen, KT Twitter:

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Järki & Tunne Mieli päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop Tampere

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto

parasta aikaa päiväkodissa

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

Esipuhe Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Transkriptio:

NUORUUDESTA AIKUISUUTEEN Aikuisuuden kynnyksellä-fasdpäivän seminaari 9.9.2014 Merja-Maaria Turunen

NUORUUSIÄN AIKATAULUSSA YKSILÖLLISTÄ VAIHTELUA 12-14 v. varhaisnuoruus -alkaa puberteetin käynnistymisestä - oleellista fyysiset muutokset 15-17 v. varsinainen nuoruusikä -ikätoverit tärkeitä -irtautuminen vanhemmista voimistuu -abstraktin ajattelun kehittyminen 18-21v. myöhäisnuoruus (osittain 23-25v) -otsalohkon kypsyminen, korkeammat toiminnot (abstraktit käsitteet ja moraaliset pohdinnot) -oma paikka yhteiskunnassa, seurusteluasiat, opiskelu ja työnteko

NORMI NUORUUS Normaali nuori: -käy koulua/on töissä -huolehtiiomat asiansa ikätasoisesti, on toimintakykyinen -joitain merkityksellisiä kavereita -tulee pääsääntöisesti toimen aikuisten kanssa -itsenäistymiskehitys ikätasoista -kiinnostuksen kohteita

Nuoruuden kehitystehtävistä Fyysinen kypsyminen Minäkuva muuttuu Seksuaalinen identiteetti vahvistuu Itsenäistyminen lapsuuden perheestä Paikka yhteisössä Työidentiteetti Taloudellinen itsenäistyminen Oma perhe ja vanhemmuus

NUORI ON ERILAINEN Nuoruusikään kuuluu kyseenalaistaminen ja kapinointi, kaikki ei ole oireilua Normaali irrottautuminen lapsuuden mielikuvista ja realistisempi kuva vanhemmista on vaikeaa, kun on heistä riippuvainen FASD nuoren elämän kertomus voi muodostua neurokognitiivisten pulmien vuoksi paljolti vanhempien rakentamaksi Nuorisokulttuuri rakentuu liiaksi vain kauniitten ja menestyvien näköiseksi

NUORI JA AGGRESSIO Aggressiivinen käyttäytyminen vs aggressio Aggressio voi olla kehityksen palveluksessa, auttaa itsenäistymään, nuori löytää oman äänensä Tuhoava, kehitystä haittaava aggressiivinen käyttäytyminen vaarantaa ihmissuhteita ja sosiaalista kehitystä Kehityksen ongelmallisuutta ilmaiseva aggressiivinen käyttäytyminen: vaikeus ymmärtää toisten motiiveja ja analysoida kokonaisvaltaisesti tilanteita, huono itsetunto ja masennus vääristävät tulkintoja, syy-seuraussuhteet epäselvät, oman toiminnan ohjauksen pulma: toiminnan keskeyttäminen paremman ratkaisun löytämiseksi vaikeaa

Siirtyminen aikuisuuteen Työelämän ja selviytymisen kannalta keskeinen pulma on FASD seurausten keskittyminen 1.informaation käsittelyyn ja 2. motorisen toiminnan säätelyyn liittyvät ongelmat sekä 3. oman toiminnan ohjaamiseen ja kontrolliin liittyvät vaikeudet. 4. Tarkkaavaisuuden ongelmat haittaavat myös. Heikossa työllisyystilanteessa ja monimutkaistuvassa työelämässä erityistukea tarvitseva nuori on heikoilla. Omia unelmia ja toivoa tulevaisuuden suhteen voi olla niukasti verrattuna ikätovereihin

FASD tulee kalliiksi Diagnostiikka, seuranta ja kuntoutukset maksavat suhteessa vähän Liitännäisongelmat kalliita: sijoitukset, laitoshoidot, rikosseuraamukset Suurin menoerä ovat kuitenkin menetetyt tuottavat vuodet USA:ssa FAS lapsen eliniän aikaisiksi kustannuksiksi on arvioitu 2 miljoonaa dollaria, mikäli älyllisen taso on heikko tai tarvitaan paljon laitoshoitoa, kustannukset ovat paljon korkeammat

ERILAISUUDESTA Erilaisuus altistaa kiusaamiselle ja hyväksikäytölle Reilu ja turvallinen ympäristö mahdollistaa toisen ominaislaadun kunnioittamista ja selviytymisen ihailua ja mahdollisuuden olla hyödyksi, avuksi ja iloksi toiselle Ihmiskäsitys ja itsetunto muuttuvat Suomessa on paljon asiantuntijoita ja tukisysteemejä, mutta koordinaatio ei toimi ja vanhemmat kokevat jäävänsä yksin. Vertaisryhmät ja kokemusasiantuntijuuden tunnistaminen parantaneet tilannetta M-M.T

MILLOIN HUOLESTUA Äkilliset muutokset nuoren käyttäytymisessä ja voinnissa Ongelmat pitkittyvät turvallisesta arjesta huolimatta Nuori on onneton, totisen ja alakuloisen näköinen Haluton, ei jaksa innostua ja harrastaa, tavata kavereita Oppiminen ei suju, tulokset huononevat Selittämättömät, toistuvat raivarit Nuori jatkuvasti moittii tai syyllistää itseään, ei ota vastaan hyvää palautetta tai läheisyyttä Nuori on hyvin mustavalkoinen ajattelussaan Pelot ja univaikeudet, aina väsynyt Nuori vetäytyy ja eristäytyy, ei puhu asioistaan Oireet pahenevat tai monimutkaistuvat Nuoret itsetuhoiset puheet, uhkaukset ja käyttäytyminen Jos vanhempi alkaa väsyä nuoren ongelmiin

NUOREEN ITSEENSÄ LIITTYVÄT RISKITEKIJÄT Itsesäätelyn ja oman toiminnan ohjauksen pulmat Kielellisen kehityksen ongelmat Oppimisvaikeudet Motorisen kehityksen ongelmat Sosiaalisen vuorovaikutukseen tarvittavien taitojen ongelmat M-M.T

KIELELLISET VAIKEUDET hyvät kielelliset valmiudet edesauttavat itsekontrollin ja sosiaalisten taitojen kehittymistä heikot kielelliset taidot ovat puolestaan yhteydessä impulsiiviseen ja lyhytjännitteiseen kognitiiviseen tyyliin nuori pyrkii tyydyttämään tarpeensa tässä ja nyt kun ei tule ymmärretyksi, leimautuu tyhmäksi, itsetunto kärsii kielellisiin vaikeuksiin liittyy käsitteiden ja abstraktion ymmärtämisen vaikeus vaikeuttaa monisyisten asioitten hahmottamista M-M.T

TUNTEIDEN NIMEÄMINEN JA SOSIAALISTEN TILANTEIDEN KIELELLISTÄMINEN kehittyviä ja opittuja taitoja kielellisen ilmaisun pulmat voivat aiheuttaa rajuja tunnepurkauksia omien ja muiden tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen on työlästä lapsi pyrkii pääsemään eroon hankalista tilanteista tekojen eikä puheen avulla joutuu helposti syrjään ja kiusatuksi heikentää entisestään heikkoa itsetuntoa ja kuvaa omasta itsestä virhetulkinnat sosiaalisissa tilanteissa lapsi tulkitsee neutraalin tilanteen uhkaavaksi ja reagoi siihen väkivaltaisesti M-M.T

TARKKAVAISUUSHÄIRIÖ 1. Vaikeuksia ottaa huomioon yksityiskohtia tai tekee huolimattomuusvirheitä 2.Toistuvia vaikeuksia keskittyä tehtäviin ja leikkeihin 3. Ei tunnu kuuntelevan mitä sanotaan 4. Jättää seuraamatta ohjeita eikä saata tehtäviään loppuun 5. Vaikeuksia suunnitella omaa toimintaansa M-M.T

tarkkaavaisuushäiriö 2. 6. Väsyy nopeasti tai välttelee tehtäviä, jotka vaativat pitkäkestoista ponnistelua 7. Kadottaa tehtävissä tarvittavia esineitä 8.Häiriintyy helposti ulkopuolisista ärsykkeistä 9. Kaikkiin tarkkaavaisuuden ongelmiin ei liity ylivilkkautta M-M.T

YLIVILKKAUS JA IMPULSIIVISUUS 1. Liikuttelee hermostuneesti käsiään ja jalkojaan ja kiemurtelee istuessaan 2. Ei pysy paikoillaan istuessaan, nousee ja kävelee ympäriinsä 3. Tapaturmia ja riskinottoa 4. On jatkuvasti täydessä vauhdissa tai tekee asioita nopeasti ja hosuen 5. Ei osaa arvioida toimintojensa seurausta M-M.T

ylivilkkaus ja impulsiivisuus 2. 6. puhuu lähes jatkuvasti 7. tokaisee usein vastauksen, ennenkuin kysymys on kunnolla esitetty 8. vaikeuksia odottaa vuoroaan, häippäsee kesken kaiken 9. keskeyttää toiset tai tuppautuu toisten seúraan M-M.T

SOSIAALISEN KEHITYKSEN ONGELMAT FASD oireyhtymän ogelmat Assosiaalinen tausta Kehitysvammainen nuori Ryhmätilanteet usein haastavia Herkkyys loukkaantumiseen, reflektiivisenkyvykkyyden pulmat, vaikeus suhteuttaa asioita Juuttuminen, rituaalit, erityiset kiinnostuksen kohteet Vaikeus tunnistaa toisten tunnetiloja ja motiiveja

ITSESÄÄTELY JA OMAN TOIMINNAN OHJAUS KEHITTYVÄT VUOROVAIKUTUKSESSA aikuinen säätelee aluksi lapsen käyttäytymistä omilla reaktioillaan aikuisen ohjaava puhe sisäistyy vähitellen lapsen omaksi toimintaa ohjaavaksi puheeksi sisäisen puheen avulla lapsi oppii viivästyttämään tarpeittensa tyydyttämistä ja ennakoimaan käyttäytymisensä seurauksia nuoruusiässä kun toimintapiiri laajenee vaikeudet voivat muodostuvat suuriksi FASD monimutkaistaa tätä prosessia M-M.T

Oman toiminnan ohjauksen vaikeudet Vaikeudet muodostaa uusia toimintatapoja tavoitteiden saavuttamiseksi Toimintayllykkeen ja reaktion välille ei synny riittävää viivettä, jolloin olisi mahdollista päättää kuinka reagoi. Käyttäytymisen inhibition prosessin häiriö: - Aikaisempaan välittömään hyvään tai huonoon palautteeseen pohjaava ehkäisevä vaikutus (mitä tästä seuraa ) - Vaikeus pysäyttää aloitettua toimintaa, jotta saisi aikaa päätöksenteolle - Häiriön kontrollointi vaikeaa

FASD JA INFORMAATION PROSESSOINTI Suunnittelu Useampien asioiden samanaikainen huomioiminen ja arvioiminen vaikeaa Tarkkaavaisuuden ylläpito Informaation peräkkäinen prosessointi Kaikilla osa-alueilla vaikeuksia, näkyy työmuistin ja mekaanisen muistin vaikeutena

FASD ALTISTAA TRAUMOILLE Turvaton kiintymyssuhdemalli Nuori testaa, eikä jaksa luottaa aikuiseen Toisaalta voi takertua ja olla hyvin riippuvainen aikuisesta Lastensuojelun tarvetta, vanhempien päihdekulttuuri, sosiaalinen huono-osaisuus, mielenterveyden ongelmat Huoli biologisten vanhempien selviämisestä Tarve kontrolloida tilanteita ja ihmisiä Koulukiusaaminen ja kouluvaikeudet, aikuisten ymmärtämättömyys perusongelmille Pettymykset ikätoverisuhteissa ja seurustelusuhteissa Köyhyys

TRAUMAN JÄLKISEURAUKSET Jatkuvat pitkään Nuori putoaa ikätasolta stressaavissa tilanteissa Jokaisessa uudessa kehitysvaiheessa vanhat traumat tulevat näkyviin Jatkuvan stressin seuraukset Univaikeudet, syömiseen liittyvät pulmat, pelot, ahdistuneisuus, huono itsetunto, masentuneisuus, levottomuus ja käyttäytymisen ongelmat vievät traumatisoituneen nuoren kehitykseen tarvittavan energian Vaatii nuoren kuuntelemista ja riittävän pitkää tukea

KÖYHYYTEEN LIITTYY Vuorovaikutuksen ongelmia:psyykkiset ongelmat, päihdeongelmat, väkivaltaa, hyväksikäyttöä, viidakon ja vahvemman laki Kannustuksen, kiitoksen ja myönteisen vuorovaikutuksen puutetta Tiedon ja mahdollisuuksien, omien oikeuksien tiedostamisen puutetta. Demokratian vaje Itsetunnon, erilaisuuden ja osattomuuden tunne M-M.T

KÖYHYYTEEN LIITTYY 2. Puutteellinen tieto palveluista, etenkin ennaltaehkäisevistä Puutteellinen usko ja itsetunto palveluihin menemiseen tai niiden vaatimiseen Syrjäydytään normaalipalveluista ja erityispalvelut korostuvat Palveluissa ei aina toimita tasa-arvoisesti, ennakkoluulot voivat ohjata ratkaisuja. Tietoisuus omista arvoista ja köyhyyteen liittyvistä vaikeuksista helpottaisi Asiakkaat voivat suhtautua negatiivisesti tai aggressiivisesti M-M.T

PÄIHTEET Voi olla itsehoitoyritys Aiheuttavat ja ylläpitävät masennusta Vievät masennuslääkkeiden tehon FASD nuori on erityisen haavoittuva neuropsykologisten vaikeuksiensa vuoksi

ENNUSTE 90 % mielenterveydenongelmia (depressio, ADHD yms) 60 % koulu jäänyt kesken 60 % syytetty tai saanut tuomion rikoksesta 50 % ollut laitoksessa: psyk.sairaala, päihdekuntoutus, tai vankila 50 % joutunut seksuaalisen koskettelun, lähentelyn kohteeksi tai seksuaalisesti promiskuoosi käyttäytyminen 35 % alkoholi tai huumeongelmia 80 % ei itsenäisesti asuvia, ryhmä asuminen, perheen tai ystävien luona, tuettu asuminen 80 % ongelmia työelämässä: vaihtuvat työpaikat, jatkuvasti tuettu työ, työtön 50 % joutunut epäasiallisen seksuaalisen

SUOJAAVAT TEKIJÄT Varhainen tunnistaminen, diagnoosi ennen 6 vuoden ikää Lapsen ominaisuudet aktiivinen toimija, vähäiset vaikeudet Vakaa kotiympäristö kouluiän aikana, rakkautta, hoivaa ja rajoja tarjoavat vanhemmat Ei väkivaltakokemuksia Perustarpeet tyydytetty ainakin 13 % elämästä Ainakin 3 vuoden pysyvyys jokaisessa elämäntilanteessa Kuntoutus tulisi aloittaa hyvin aikaisin, kun taitoja harjoitellaan, puhetta, motoriikkaa, sosiaalista vuorovaikutusta tulee tukea Hyvä erityisopetus Sijaishuolto Saanut palveluita kehitystä tukevasta ohjelmasta

NUORUUSIÄN KRIISI Kuka minä olen kelpaanko? Nuori haluaa kuulua joukkoon eikä olla liian erilainen FASD altistaa itsetunnon ongelmille Huono itsetunto johtaa marginaaliin toisaalta normeja rikkovan kaveripiirin kautta, päihteiden ja huumeiden käytön kautta toisaalta vetäytymisen ja sosiaalisen arkuuden kautta Pettymykset koulutuksen/työelämän ja itsenäistymisen vaatimusten kanssa Puutteelliset elämänhallinnan taidot vaikeuttavat seurustelua ja perheen perustamista Tukisysteemit katkeavat liian jyrkästi 18 ikävuoden kohdalla, aikuisten palvelut eivät ota vanhempaa riittävästi asioiden hoitoon mukaan, vaikka nuori ei vielä itse osaa huolehtia asioistaan Paljon tukea tarvinnut, itsetunnoltaan haavoittunut nuori haluaa olla aikuinen ja päättää, tehdä itse, vaikkei pystykään. Kalenteri-iästä saa vähentää useita vuosia toimintakyvyn suhteen. Silloin 18-vuotias toimii ja ajattelee kuin 15 vuotias. M-M.T

AIKUISUUTEEN SIIRRYTÄÄN ASTEITTAIN ANNA VASTUUTA IÄN JA KYKYJEN MUKAAN VÄLTÄ PUOLESTA TEKEMISTÄ SILLOIN KUN NUORI PYSTYY ITSE TEKEMÄÄN. SE VOI SUJUA HITAASTI JA SOTKUISESTI ALUKSI, MUTTA NUORET OPPIVAT NOPEASTI JA OVAT SITTEN VÄHEMMÄN RIIPPUVAISIA SINUSTA ROHKAISE NUORTA LÖYTÄMÄÄN OMA RATKAISUNSA. KYSY HEIDÄN MIELIPIDETTÄÄN JA RATKAISUAAN. TÄMÄ ROHKAISEE ITSENÄISTÄ AJATTELUA JA ONGELMAN RATKAISUA ANNA TEHDÄ YKSINKERTAISIA VALINTOJA JA PÄÄTÖKSIÄ, SILLOIN KUN NUORI PYSTYY KUN NUORI EPÄONNISTUU LOHDUTA JA KANNUSTA YRITTÄMÄÄN UUDELLA TAVALLA PIDÄ YLLÄ TOIVOA JA TULEVAISUUDEN USKOA M-M.T

KEHITYS ON PITKÄ PROSESSI Anna itsellesi ja nuorelle aikaa sopeutua ja itsenäistyä, aseta realistisia tavoitteita, muiden kehityksen aikataulut eivät oleellisia Kaikki tekevät virheitä ja epäonnistuvat välillä, iästä ja kokemuksesta riippumatta Huolehdi omasta jaksamisestasi, ole sitkeä Iloitse kaikesta mistä voit ja jaa ilosi nuoren kanssa Sosiaalityöntekijä, KELA ja muut viranomaiset ovat teitä varten ja heillä on pitkä kokemus monista lapsista ja perheistä. Älä lannistu ensimmäisestä torjuvasta vastauksesta. Sosiaaliturva on lakisääteinen oikeus. Valitettavasti byrokratia on kasvanut. Vertaistuki ja hoidolliset/tukevat keskustelut asiantuntijan kanssa ovat suurta viisautta, sillä aikuisenakin FASD nuori tarvitsee paljon tukea ja moniammatilliset, vaihtuvat työntekijäneuvottelut uuvuttavat ja turhauttavat. Jokainen uusi kehitysvaihe aktivoi vanhoja syyllisyydentunteita. Huolehdi siitä, että voit käsitellä niitä jonkun ymmärtävän ja sinua arvostavan ihmisen kanssa. Hyvät ystävät ja läheiset ovat sitä varten.