Tervolan vanhainkoti Keskustie 78 95300 Tervola Hanke: WO-00193551 / 23.9.2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fax. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com
1 (20) Sisällysluettelo: 1 Yleistä... 2 1.1 Yleistiedot kohteesta... 2 1.2 Lähtötiedot... 2 1.3 Tutkimuksen tarkoitus... 3 2 Tutkimukset... 3 2.1 Suoritetut tutkimukset... 3 2.2 Tutkimusmenetelmät ja laitteet... 3 3 Tutkimustulokset... 4 3.1 Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot... 4 3.1.1 Vanhainkodin vuonna 1995 valmistunut osa... 4 3.1.2 Vanhainkodin 1982 valmistunut osa... 6 3.1.3 Vanhainkodin vuonna 1957 valmistunut osa... 9 3.2 Rakenneavauksista tehdyt havainnot... 10 3.2.1 Vuonna 1995 valmistunut osa... 10 3.2.2 Vuonna 1982 valmistunut osa... 12 3.2.3 Vuonna 1957 valmistunut osa... 13 3.3 Mikrobianalyysin tulokset... 15 4 Yhteenveto ja Johtopäätökset... 16 5 Toimenpide-ehdotukset... 17 6 Kustannusarvio... 18 6.1 Heti tehtävät ja huoltoluontoiset toimenpiteet... 18 6.2 Vuonna 1995 valmistunut osa (~780 m 2 )... 18 6.3 Vuonna 1982 valmistunut osa (~300 m 2 )... 19 6.4 Vuonna 1957 valmistunut osa (~200 m 2 )... 19 6.5 Muuta korjauksissa huomioitavaa... 19 LIITTEET Liite 1, Pohjapiirros Liite 2, Mikrobianalyysin tulos
2 (20) 1 YLEISTÄ 1.1 Yleistiedot kohteesta Kohde Keskustie 78 95300 Tervola Tilaaja / yhteyshenkilö Tervolan kunta / Virpi Mäki-Iso Tarkastusajankohta: 20.8 ja 27.8.2015 Tutkimuksen tekijät: Inspecta Oy Henri Käyrä, Jaakko Niskanen, Asko Karvonen ja Jukka Räisänen Myyntimiehenkuja 4 90420 OULU puh. 040 1979 555 henri.kayra@inspecta.com 1.2 Lähtötiedot Tutkimuksen kohteena on Tervolan terveyskeskuksen vanhainkodin tilat. Tutkimuksen kohteena on vuonna 1982 ja 1995 valmistuneet osat sekä pieni osa vuonna 1957 valmistuneesta rakennuksesta. Tutkimusalue ja rakennusvuodet on havainnollistettu kuvassa 1. 1995 valmistunut 1982 valmistunut 1957 valmistunut, kunnostettu 1995 Kuva 1. Tutkimusalue ja rakennus/korjausvuodet. Vuonna 1995 valmistunut osa on yksikerroksinen ja perustettu kantavan maanvaraisen alapohjalaatan varaan. Rakennusrunko on betonia ja ulkoseinät ovat betonielementtejä. Yläpohja on puurakenteinen ja villaeristeinen. Vesikatto on harjakaton mallinen ja katteena on betonitiili. Ikkunat ja ovet sekä tilapinnat ovat vuodelta 1995. Lähtötietojen perusteella tiloissa ei ole havaittu merkittäviä ongelmia tai sisäilmaongelmiin viittaavaa oireilua. Vuonna 1982 valmistunut osa on pääasiassa yksikerroksinen. Rakennuksessa on betonianturaperustus ja alapohja on ryömintätilallinen tuulettuva rakenne. Alapohjan kantavat rakenteet muodostuvat ontelolaatoista. Rakennuksen ulkoseinät ovat tiili-villa-tiili rakenteisia, yläpohja on puurakenteinen ja eristeenä on mineraalivilla. Vesikatto on harjakaton mallinen ja katteena on betonitiili. Ikkunat ja ovet sekä tilapinnat ovat pääasiassa vuodelta 1985. Lähtötietojen perusteella ilmanvaihto on koettu ajoin heikoksi ja ikkunat ovat käyttäjien mukaan vetoisat ja huonokuntoiset. Merkittävää, mahdollisesti kiinteistöstä aiheutuvaa sisäilmanongelmaa ei ole tiedossa.
3 (20) Vuonna 1957 valmistunut osa käsittää tutkimusalueen kohdalla kellaritilat ja sen päällä olevan kerroksen. Kellarin alapohjat ovat maanvaraisia betonirakenteita, perusmuurit ovat betonirakenteisia, välipohjat ja yläpohjat ovat purueristeisiä ylä-alalaattapalkistoja ja ulkoseinät ovat tiilirakenteisia. Vesikatto on harjakaton mallinen ja katteena on betonitiili. Tilapintoja on kunnostettu 80- ja 90-luvulla. Rakennusosan kellaritilat on todettu huonokuntoisiksi kohteeseen aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa. Tilojen osalta käyttäjät ovat havainneet mikrobivaurioon viittaavaa hajua useammassa tilassa. Kiinteistössä on vesikeskuslämmitys ja koneellinen tulo-poisto ilmanvaihtojärjestelmä. Kohteeseen on suunnitteilla peruskorjaus lähivuosina, jossa on tarkoituksena uusia tilapinnat sekä LVIS -tekniset järjestelmät tarvittavilta osin. Lähtötietoina kohteesta oli käytettävissä seuraavaa aineistoa: - Tervola Terveyskeskus, Rakenneselvitys, Ositum Oy 15.9.2009 - Tervolan hammashoitola ja neuvola, Rakennustekninen lausunto, Inspecta Oy 27.3.2015 - Rakennusaikaisia pohja- ja rakennekuvia. 1.3 Tutkimuksen tarkoitus Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kiinteistön yleiskunto ja sekä mahdollisia rakennusteknisiä riskejä, jotka on syytä huomioida tulevassa peruskorjauksessa. Lisäksi laaditaan alustava korjauskustannusarvio hankesuunnittelun apuvälineeksi. Tutkimus on rajattu 1995, 1982 ja 1957 valmistuneisiin rakennusosiin (ks. kuva 1) 2 TUTKIMUKSET 2.1 Suoritetut tutkimukset 20.8.2015 Ennen varsinaisia tutkimuksia pidettiin aloituspalaveri, jossa käytiin läpi kohteeseen tulevat korjaustarpeet, tutkimusalueen laajuus ja tutustuttiin käytössä olevaan aineistoon. Aloituspalaverin jälkeen kohteeseen tehtiin pääasiassa aistinvarainen tarkastuskäynti Henri Käyrän ja Jaakko Niskasen toimista. Tarkastuksessa kierrettiin tilat pääosin läpi, tehtiin pistokoeluontoinen pintakosteuskartoitus ja määritettiin rakenneavauskohdat. 24-26.8.2015 Kohteeseen on tehty rakenneavaukset tilaajan toimesta. Avaukset on tehty pääasiassa 200 mm timanttiporalla sekä osin piikkaamalla aukkoja rakenteisiin. 27.8.2015 Kohteessa suoritettiin varsinainen rakenteiden tutkiminen Henri Käyrän, Asko Karvosen ja Jukka Räisäsen toimesta. Avauksista tarkastettiin rakenteiden nykykunto aistinvaraisesti, mitattiin rakennekosteuksia sekä otettiin materiaalinäytteitä mikrobitarkastelua varten. Avaus- ja näytteenottokohdat on merkitty liitteenä 1 olevaan pohjapiirustukseen. 2.2 Tutkimusmenetelmät ja laitteet Tutkimuksissa käytettiin seuraavaa mittauskalustoa: Pintakosteudenosoitin: Gann Hydromette Uni 2, mittapää B52 Puun kosteusmittari: Gann Hydromette Uni 2, mittapää M18 Rakennekosteusmittari: Vaisala HMI-41 / HMP-42 Dräger -merkkisavuampullit Tarkastuksien aikana otetut materiaalinäytteet otettiin Asumisterveysoppaassa esitetyin menetelmin, suljettiin ilmatiiviiseen muovipussiin. Mikrobianalyysit tehtiin KiraLab:n laboratoriossa Oulussa. Tarkemmat menetelmäkuvaukset laboratoriotutkimuksista on esitetty raportin liitteessä 2.
4 (20) 3 TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot 3.1.1 Vanhainkodin vuonna 1995 valmistunut osa Rakennuksen ulkopuolisilta osin vedenpoistossa on paikoin puutteita (mm. syöksytorvet kastelevat sokkelia). Salaojien olemassaolosta tai toiminnasta ei ole varmuutta, joten niiden olemassaolo ja kunto on syytä selvittää. Rakennuksen julkisivupinnat ovat pääosin hyväkuntoiset. Julkisivurappauksessa on lähinnä muutamia yksittäisiä vauriokohtia. Julkisivun elastiset saumamassa ovat paikoin halkeilleet ja niiden uusiminen on ajankohtaista. Rakennuksen ikkunat ja ovet ovat vuodelta 1995. Ulkopuitteet ovat alumiinia ja ikkunoihin tai oviin ei kohdistu laajempaa kunnostustarvetta tarkastelujaksolla. Vesikate on alkuperäinen tiilikate vuodelta 1995. Katteen pinnassa on paikoin sammalta ja muutamia yksittäisiä tiiliä oli rikki. Katteen puhdistus, räystäskourujen tiivistys/puhdistus ja rikkoontuneiden tiilien uusiminen on ajankohtaista. Aluskatteessa oli havaittavissa paikoin kosteusjälkiä, mutta vuotojälkiä sisäkatoissa tai muualla yläpohjarakenteissa ei havaittu. Rakennuksen sisäpuolen tilapinnat ovat vuodelta 1995. Tilapintojen yleiskunto on pääosin hyvä/tyydyttävä ja niiden laajempi uusimistarve alkaa olla ajankohtaista 5-10 vuoden kuluessa. Etenkin märkätilojen osalta tilat alkavat lähestyä teknisen käyttöikänsä loppua. Kohteessa tehdyissä pistokoeluontoisissa pintakosteusmittauksissa vaurioviitteitä ei ollut havaittavissa. Tarkastuksen aikana sisäilmassa ei ollut havaittavissa tavanomaisesta poikkeavia hajuja tai muita viitteitä ongelmista. Kohteessa on koneellinen tulo/poisto ilmavaihtojärjestelmä. IV-kojeisto sijaitsee ullakolla. Järjestelmien puhdistusajankohta ei ole tiedossa ja tulevan peruskorjauksen yhteydessä on syytä tarkastaa koneen äänenvaimentimien kunto ja materiaali. Mahdolliset villavaimentimet on syytä uusia/pinnoittaa. Kuva 2. Vesien poisohjauksessa rakennuksen vierustalta on paikoin puutteita. Kuva 3. Yleiskuva julkisivuista ja ikkunoista.
5 (20) Kuva 4. Rappauspinnassa on muutamia yksittäisiä vaurioita. Kuva 5. Elementtien elastiset liikuntasaumat alkavat olla uusimisen tarpeessa. Kuva 6. Vesikatolla on paikoin sammalta ja muutamia yksittäisiä rikkoontuneita tiiliä. Kuva 7. Räystäskouruissa on puhdistustarvetta. Kuva 8. Yleiskuva yläpohjasta. Kuva 9. Aluskatteessa on paikoin havaittavissa vuotojälkiä ja tiiveyspuutteita.
6 (20) Kuva 10. Yleiskuvia kuivista tiloista. Kuva 11. Yleiskuva, keittiö- ja märkätiloja. 3.1.2 Vanhainkodin 1982 valmistunut osa Rakennuksen vierustalla pintamaat viettävät pääosin rakennuksesta poispäin. Rakennuksen julkisivupinnat on rapattu. Rappauksen pinnassa on havaittavissa muutamia yksittäisiä vauriojälkiä sekä pieniä halkeamia. Sokkelin maalipinnat ovat kunnostuksen tarpeessa. Silmämääräisesti tarkasteltuna yleiskunto on tyydyttävä. Maajalasta tarkasteltuna merkittävää rappauskopoa ei ollut havaittavissa. Julkisivun osalle olisi suositeltavaa tehdä tarkempi kuntotutkimus. Rakennuksen ikkunat ovat pääasiassa MSE-puuikkunoita vuodelta 1982. Puuikkunoiden tavoitteellinen käyttöikä on noin 30-50 vuotta, joten ne alkavat laskennallisesti olla teknisen käyttöikänsä loppupuolella. Ulkopuitteiden puuosissa on haristumaa ja pistokoeluontoisen tarkastuksen perusteella ikkunoissa on käynti- ja tiivistevikoja. Käyttäjät ovat kokeneet myös ikkunat ongelmalliseksi (ensisijaisesti vedon tunne). Rakennuksessa on tuulettuva, ryömintätilallinen alapohja. Alapohjatilassa oli havaittavissa jonkin verran rakennusjätettä ja maakellarimaista hajua. Alapohjan läpiviennit eivät ole kaikilta osin tiiviit, joten hajut saattavat päästä myös sisätiloihin. Tarkastuksen yhteydessä oli havaittavissa selkeitä puutteita viemäreiden kannatuksissa ja tulppauksissa. Vesikatteena on todennäköisesti alkuperäinen tiilikate. Kattovarusteita on uusittu todennäköisesti 90-luvulla. Katolla on havaittavissa paikoin sammalta ja rikkoontuneita kattotiilejä. Aluskatteen pinnassa on paikoin vuotojälkiä. Yläpohjan läpivientien tiiveydessä oli havaittavissa puutteita. Rakennuksen sisäpinnat ovat pääosin alkuperäisiä. Osassa tiloista on tilapintoja kunnostettu myös myöhemmin. Pintarakenteissa on yksittäisiä kolhuja ja kulumaa. Lattiassa on paikoin halkeilua. Kokonaisuudessaan tilapintojen yleiskunto on tyydyttävä/välttävä ja ne alkavat olla käyttöikänsä loppupuolella. Märkätilojen osalta pintarakenteita on osin uusittu. Kokonaisuudessaan ne alkavat kuitenkin olla käyttöikänsä loppupuolella. Tiloihin tehdyssä pistokoeluontoisessa tarkastuksessa selkeitä viitteitä kosteusvaurioista ei havaittu. Ulko- ja väliseinien tiiliverhouksissa on monin paikoin havaittavissa halkeamia. Ulkoseinien halkeamien kohdilla sekä ikkunaliittymissä on ilmayhteys eristetilaan saakka. Merkinsavulla tarkasteltaessa liittymäkohdista ja halkeamista oli paikoin havaittavissa selkeitä ilmavuotoja sisätiloihin. Ilmavuotojen mukana oli paikoin aistittavissa mineraalivillan hajua sekä muutamassa kohdin lievää mikrobiperäistä hajua. Sisäilman laatu osassa tiloista oli tarkastushetkellä tunkkainen. Useassa huoneessa oli tämän vuoksi ikkuna auki. Kohteen IV-kanavissa on runsaasti villapohjaisia vaimentimia, joista hyvin suurella todennäköisyydellä irtoaa myös villakuituja sisäilmaan. IV-järjestelmän perusparannus seuraavan laajemman tiloihin kohdistuvan korjauksen yhteydessä on ajankohtaista.
7 (20) Kuva 12. Yleiskuva julkisivusta. Kuva 13. MSE-ikkuna. Kuva 14. Alapohjan ryömintätila. Kuva 15. Ryömintätilassa viemäreiden kannatus on puutteellista, läpiviennit ovat tulppaamatta ja tiiveydessä on puutteita. Kuva 16. Yleiskuva vesikatosta. Kuva 17. Kattotiilet ovat sammaloituneet ja muutamissa kohdin halkeilleet.
8 (20) Kuva 18. Yleiskuva yläpohjasta. Kuva 19. Läpivientien kohdilla höyrynsulkumuovin tiiveydessä on puutteita. Kuva 20. Yleiskuva märkätiloista. Kuva 21. Yleiskuvia sisäpuolen kuivista tiloista. Kuva 22. IV-tuloilmakanava. Kuva 23. Kanavistossa on reikälevyn takana villavaimennin, josta saattaa irrota villakuituja sisäilmaan.
9 (20) 3.1.3 Vanhainkodin vuonna 1957 valmistunut osa Julkisivupinnat on rapattu. Silmämääräisesti tarkasteltuna pintarakenteet on tyydyttävässä kunnossa. Rappauksen kunto on suositeltavaa tutkia vuonna 1982 valmistuneen osan julkisivun kuntotutkimuksen yhteydessä. Ikkunat ovat pääosin vanhoja MS-puuikkunoita. Ikkunoiden puuosissa on haristumaa ja ne alkavat olla teknisen elinkaarensa lopussa. Vesikate on uusittu ja muutamia haljenneita tiiliä lukuun ottamatta hyväkuntoinen. Rakennuksen yläpohjatilassa katon alusrakenteissa on paikoin tummumaa ja tilassa oli aistittavissa erittäin voimakas mikrobiperäinen hajupoikkeama. Yläpohjan läpiviennit eivät ole kaikilta osin tiiviit. Tilojen sisäilmassa oli aistittavissa paikoin voimakas mikrobiperäinen hajupoikkeama. Haju oli paikannettavissa pääasiassa lattia/seinäliittymiin, yläpohjaliittymiin sekä putkiläpivientien kohdille. Tilapinnat ovat pääosin vuodelta 1995. Pintarakenteiden uusiminen alkaa olla ajankohtaista viimeistään 5-10 vuoden kuluttua. Kuva 24. Yleiskuva julkisivusta. Kuva 25. Julkisivurakenteita. Kuva 26. Taustalla vuonna 1957 valmistuneet osan vesikatto ja edustalla vuoden 1970 valmistuneen osan katto. Kuva 27. Kattotiiliä on paikoin rikkoontuneena.
10 (20) Kuva 28. Sisäkatossa on vanha haltex-levy vuonna 1957 valmistuneella osalla, joten tiiveystarkastelu on haastavaa. Kuva 29. Vuonna 1957 valmistut osa. Läpivientien tiiveys on puutteellista. Katon aluslaudoituksessa on tummumaa. 3.2 Rakenneavauksista tehdyt havainnot 3.2.1 Vuonna 1995 valmistunut osa Vuonna 1995 valmistuneelle osalle tehtiin yhteensä kaksi rakenneavausta. Toinen avauksista tehtiin alapohjaan ulkoseinän vierustalle (RA1) ja toinen kantavan väliseinä ja alapohjan liitoskohtaan (RA2). Avauksista oli tarkoitus selvittää mahdolliset rakenteelliset riskit peruskorjausta varten. Kuva 30. Päätason rakenneleikkaus vuonna 1995 valmistuneelta osalta. Alapohjat, ulkoseinät (RA1) Kuva 31. RA1, AP/us vierustalla ja kuva avauksesta. Pintakosteusmittarilla rakenne on märkä kuvassa sinisellä värjätyllä alueella.
Kuntotutkimus WO-00193551 23.09.2015 11 (20) Havainnot: Alapohjan pintabetonilaatan ja seinän liittymäkohdassa on rako, jota on tiivistetty liimamassalla. Raon kautta on ilmayhteys alapohjaeristeisiin. Avauskohdalla pohjalaatta oli pintakosteusmittarilla tarkasteltuna märkä (Gann LG2 lukemat 120-130). Lämmöneristeiden alla on puunsälettä ja laudankappaleita, jotka olivat selkeästi vaurioituneet ja niistä esiintyi mikrobivaurioon viittaavaa hajua. Hajut tulivat rakennetta avatessa selkeästi myös sisälle. Kantavat väliseinät (RA2) Kuva 32. Havainnepiirros rakenteesta RA2 kohdalla ja kuva avauksesta. Pintakosteusmittarilla tarkasteltuna kuvan siniset alueet olivat märkiä. Havainnot: Alapohjan pintabetonilaatan ja seinän liittymäkohdassa on rako, jota on tiivistetty liimamassa. Raon kautta on ilmayhteys alapohjaeristeisiin. Avauskohdalla pohjalaatta oli pintakosteusmittarilla tarkasteltuna märkä (Gann LG2 lukemat 130-140). Lämmöneristeiden alla on puunsälettä, villakaistaleita ja laudankappaleita, jotka olivat selkeästi vaurioituneet ja niistä esiintyi mikrobivaurioon viittaavaa hajua. Hajut tulivat rakennetta avatessa selkeästi myös sisälle.
12 (20) 3.2.2 Vuonna 1982 valmistunut osa Vuonna 1982 valmistuneelle osalle tehtiin rakenneavauksia alapohja- ja ulkoseinärakenteisiin. Lisäksi yläpohjarakenteita tutkittiin alalaskujen tarkastusluukuista. Rakennusosalle tehtiin avaukset: RA8, RA9, RA10, RA11, RA12 ja RA15. Alapohjat, ulkoseinä (RA8 - RA12, RA15) RA8 RA9 RA15 Kuva 33. Havainnepiirros rakenteesta ja kuvia RA8, RA9 ja RA15 kohdilta. Havainnot: Lattia- ja seinäliittymä on tiivis ja ilmayhteyttä näillä kohdin alapohjarakenteisiin ei ole. Ulkoseinissä on halkeamia ja ikkunaliittymät (ikkunapenkki, sivut) eivät ole tiiviit, joten näillä kohdin on ilmayhteys seinän eristetilaan. Seinän eristetilasta otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysia varten seuraavin tuloksin: o M6, min.villa, ikkunaliittymä, heikko viite vauriosta o M7, min.villa, seinän alaosa, viite vauriosta o M8, min.villa, ikkunaliittymä, ei viitettä vauriosta o M9, min.villa, seinän alaosa, vahva viite vauriosta Kaikista ulkoseinän alaosiin tehdyistä avauksista oli aistittavissa mikrobiperäistä hajua. RA15 kohdalla avaus tehtiin lattiassa havaitun halkeaman kohdalle. Halkeaman alla on havaittavissa ontelolaattojen saumakohta. Yläpohja Havainnot: Yläpohjan höyrynsulussa havaittiin epätiiveyskohtia läpivientien ympärillä. Tiiveystarkastelu alakautta oli mahdollista tehdä katossa olevien huoltoluukkujen kautta. Tarkastetuilla osin havaittiin muutamissa kohdin pieniä viitoja ja epätiiveyskohtia höyrynsulussa. Pääosin muovi oli ehyt ja riittävästi limitetty. Yläpohjan villaeristeistä otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten kolmesta kohdasta seuraavin tuloksin: o M13, min.villa, keskiosa, ei viitettä vauriosta o M14, min.villa, käytävä/rakennuksen pääty, ei viitettä vauriosta. o M15, min.villa, putkiläpiviennin kohta, heikko viite vauriosta.
13 (20) 3.2.3 Vuonna 1957 valmistunut osa Kyseiselle rakennusosalle rakenteelliset tutkimukset kohdistettiin alapohja-, välipohja- ja yläpohjarakenteisiin. Avaus RA3 tehtiin alapohjaan, RA4, RA5 ja RA6 tehtiin välipohjaan ja RA13, RA14 ja RA15 yläpohjaan. Kuva 34. Rakenneleikkaus F-F, vuonna 1957 valmistunut osa. Alapohja RA3 kohdalla Kuva 35. Havainnepiirros rakenteesta RA3 kohdalla ja kuva avauksesta. Havainnot: Avauksesta RA3 oli aistittavissa kreosootin hajua. Avauskohdalla oli havaittavissa pieniä palasia mustasta vesieristeestä. Pintakosteusmittarilla tarkasteltuna pohjalaatta oli märkä (ks. kohta 3.2.1 Vuoden 1995 osan alapohjarakenteet).
14 (20) Välipohjarakenteet (RA4-RA6) RA4 RA5 RA6 Kuva 36. Havainnepiirrokset välipohjarakenteesta RA4, RA5 ja RA6 kohdilta. Kuva 37. Kuva RA4 kohdalta. Kuva 38. Kuva RA6 kohdalta. Havainnot: Välipohjarakenteet ovat ylä-alalaattapalkistoja, joissa on purueriste. Välipohjarakenteen toteutustapa (pintavalu) vaihtelee hieman eri tiloissa. Kaikki välipohjaeristeistä otetut materiaalinäytteet (M1-M4) olivat tulokseltaan selkeästi poikkeavia (vahva viite vauriosta) ja avauskohdilla oli paikoin jopa erittäin voimakas mikrobivaurioon viittaava hajupoikkeama. Liittymäkohdat välipohjarakenteisiin eivät ole kaikilta osin tiiviit, joten hajut tulevat paikoin ilmavirtauksien mukana myös sisäilmaan. Yläpohja (RA13, RA14 ja RA15) Havainnot: Yläpohjarakenteet ovat ylä-alalaattapalkistoja, joissa on lämmöneristeenä sahanpuru. Yläpohjan villaeristeistä otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten kolmesta kohdasta seuraavin tuloksin: o M10, puru, läpiviennin kohdalta, ei viitettä vauriosta o M11, puru, tilan 1250 kohdalta, viite vauriosta o M12, koolauspuu, tilan 1252 kohdalta, vahva viite vauriosta Kaikista otetuista näytteistä oli aistittavissa erittäin voimakas mikrobivaurioon viittaava haju.
15 (20) 3.3 Mikrobianalyysin tulokset Taulukko 1. Mikrobianalyysin yhteenveto. Analyysitulos kokonaisuudessaan on raportin liitteenä 2.
16 (20) 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Vuonna 1995 valmistunut osa Tilojen pintarakenteilla alkaa olla ikää noin 20 vuotta, joten märkätilojen osalta tavoitteellinen käyttöikä alkaa olla lopussa lähivuosina ja muiden tilojen osalta pintarakenteiden uusimistarve on ajankohtaista seuraavan 5-10 vuoden kuluessa. Tehdyn tarkastuksen perusteella rakenteisiin kohdistuvaa laajempaa korjaustarvetta tai viitteitä sisäilmaongelmista ei ollut havaittavissa. Tiloissa ei ole myöskään lähtötietojen perusteella havaittu viitteitä sisäilmaongelmista. Rakennusosaan kohdistuvia kunnossapito- ja huoltotarpeita ovat ulkopuolisen vedenpoiston parantaminen, julkisivun elementtisaumojen kunnostus ja pienet vauriokorjaukset, yläpohjan aluskatteen kunnostus ja vesikaton puhdistus sekä rikkinäisten tiilien uusiminen. Ikkunoiden ja ovien tiivisteiden uusimista on syytä harkita tapauskohtaisesti. Seuraavan peruskorjauksen yhteydessä on lisäksi syytä tiivistää ulko- ja väliseinien liittymäkohdat alapohjarakenteisiin. Rakenneavauksien perusteella alapohjan kantavan betonilaatan päällä on paikoin puunsilppua yms. orgaanista ainesta, joka on aistinvaraisesti jo todettavissa selkeästi vaurioituneeksi. Puutavara on vasten märkää kantavaa alapohjalaattaa, mikä on todennäköisin vaurioitumisen syy. Vauriot eivät aiheuta kuitenkaan sisäilmahaittaa, sillä seinä/lattialiittymät on tiivistetty elastisella massalla. Seuraavassa pintarakenteiden uusimisessa tiivistyskorjaukset on syytä uusia. Vuonna 1982 valmistunut osa Tilojen pintarakenteilla alkaa olla ikää yli 30 vuotta, joten laajempi peruskorjaus alkaa olla ajankohtaista lähivuosina. Tiloihin tehdyn tarkastuksen yhteydessä useassa tilassa ilmanlaatu oli tunkkainen/raskas, mikä todennäköisesti johtuu puutteellisesta ilmanvaihtuvuudesta. IVjärjestelmissä on runsaasti mahdollisia mineraalivillakuitulähteitä ja kuidut saattavat olla myös osasyynä aistittuun tunkkaisuuden tunteeseen. Mikrobivaurioon viittaavia hajupoikkeamia ei tarkastuksen yhteydessä havaittu ja myöskään käyttäjät eivät ole paikan päällä tehdyn haastattelun perusteella niitä havainneet. Rakenteiden kuntotutkimuksessa selkein riskitekijä sisäilman laadun kannalta on ulkoseinän eritetilassa olevat mikrobivauriot. Kohteessa olevat tiili-villa-tiilirakenne on yleisesti tunnettu riskialttiudestaan kosteus- ja mikrobivaurioille, sillä viistosade pääsee kastelemaan rakennetta, kuivuminen on hidasta ja pitkällä aikavälillä vaurioituminen on mahdollista. Tarkastuksen perusteella seinissä havaittiin useassa tilassa halkeamia ja ikkunaliittymät eivät ole tiiviit, joten rakenteista tulevien ilmavirtauksien mukana saattaa kulkeutua sisäilmaan myös mikrobien kaasumaisia aineenvaihduntatuotteita ja itiöitä. Yläpohjarakenteissa havaittiin tiiveyspuutteita lähinnä läpivientien kohdilla, mikä tulee huomioida seuraavassa peruskorjauksessa. Terveyskeskuksen rakennuksia on lähtötietojen mukaan perustettu osin puupaalujen varaan ja vuonna 1982 valmistuneen osan perustamistapa ei ole tiedossa. Tilojen seinissä ja lattioissa oli havaittavissa kohtalaisen paljon halkeamia, mikä saattaa viitata myös perustuksien liikkumiseen. Mikäli rakenteissa tapahtuu painumista/liikehdintää asettaa se haasteita ulkoseinien korjaukselle seuraavassa peruskorjauksessa, sillä tiivistysluontoiset toimenpiteet ovat silloin erittäin haastavia. Muita seuraavassa peruskorjauksessa huomioitavia toimenpiteitä ovat mm. alapohjan puhdistus, läpivientien tiivistys, iv-perusparannus, ikkunoiden uusiminen, vesikaton kunnostus ja julkisivun kunnostustyöt. Julkisivuun on suositeltavaa tehdä tarkempi rappauksen kuntotutkimus ennen korjauspäätöstä. Vuonna 1958 valmistunut osa Tutkimusalueella tilapinnat ovat pääasiassa 90-luvulta ja niiden osalle ei pintarakenteiden yleiskunnon puolesta kohdistuisi laajempaa kunnostustarvetta. Tarkastuksen yhteydessä useassa tilassa havaittiin selkeää mikrobivaurioon viittaavaa hajua ja käyttäjät ovat myös havainneet tiloissa hajuja. Kohteeseen tehdyn tutkimuksen perusteilla selkein syy hajuhaittoihin on välipohja- ja yläpohjarakenteissa olevat kosteus- ja mikrobivauriot. Rakenteissa olevat vauriot olivat varsin selkeät ja niistä aiheutuu voimakasta hajuhaittaa osin myös sisätiloihin. Hajut tulevat sisätiloihin rakenteiden liittymäkohtien ja putkien läpivientien kautta. Yksiselitteistä syytä vaurioiden aiheuttajasta on vaikea arvioida, mutta hajuhaittojen vuoksi korjauksiin on syytä ryhtyä. Myös kyseisillä osilla saattaa olla puupaaluja, joten mahdollisia korjausvaihtoehtoja pohdittaessa painumis- ja elämisriskit on syytä selvittää, ennen kuin tiivistyskorjausluontoisia vaihtoehtoja
17 (20) voidaan edes harkita. Rakenteissa olevien merkittävien vaurioiden vuoksi laajempaa korjausta, jossa vaurioituneet rakenteet uusitaan, on syytä harkita jo lähtökohtaisesti. 5 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Heti tehtävät ja huoltoluontoiset toimenpiteet Kunnostetaan rikkinäiset kattotiilet ja paikataan aukot aluskatteessa (rikkinäisiä tiiliä on kaikilla osilla). Vuonna 1995 valmistuneen osan elementtisaumojen uusiminen. Vuonna 1995 valmistunut osa Seuraavassa laajemmassa peruskorjauksessa (5-10 vuoden kuluessa) on suositeltavaa tehdä seuraavaa: Rakenteisiin tulevaa ulkopuolista kosteusrasitusta tulee vähentää. Käytännössä se tarkoittaa vedenpoiston poisohjauksen parantamista syöksytorvien alapuolelta ja pintamaiden muotoilua niiltä osin, kuin se on mahdollista/järkevää. Salaojien olemassaolo ja kunto on syytä selvittää. Tilapintojen kunnostukset. Korjaus tarkoittaa käytännössä lattiapinnoitteiden uusimista ja kiviseinien maalauskorjauksia tarvittavilta osin. Sisäkattojen osalta välitöntä kunnostustarvetta ei ole. Alkuperäiskuntoisien wc- ja märkätilojen peruskorjaus. Korjaus tarkoittaa käytännössä lattia- ja seinäpintojen uusimista sekä kalusteiden/varusteiden uusimista tarvittavilta osin. Korjauksien purkuvaiheessa tiloihin on syytä suorittaa pintakosteuskartoitus. Ulko- ja väliseinien alapohjaliittymien tiivistyskorjaus Julkisivun rappauksen pienet paikkakorjaukset. Käytännössä korjaustoimet ovat pieniä ja huoltoluonteisia toimenpiteitä. Tiilikatteen puhdistus ja pinnoitus. Samassa yhteydessä tulee tarkastaa kourujen ja muiden kattovarusteiden kunto - ja korjaustarve. Ikkunoiden huolto ja tiivisteiden uusiminen. Tarkastetuilta osin tiivisteet olivat kunnossa, mutta mikäli korjaus ajoittuu 5-10 vuoden päähän alkaa uusiminen olla tuossa vaiheessa jo todennäköisesti ajankohtaista. LVIS-järjestelmien korjaus- ja huoltotarve tulee kartoittaa erikseen. Vuonna 1982 valmistunut osa Perustamistapa ja mahdollisen paaluperustuksen kunnon selvitys. Rakennuksessa on havaittavissa halkeamia ennen kaikkea sisäseinissä ja lattioissa, joten perustusten vahvistustarve tulee selvittää. Julkisivurappauksen kuntotutkimus. Kuntotutkimuksen perusteella korjaustarve tarkentuu (riittääkö pinnoitus ja vauriokorjaukset vai joudutaanko laajempiin toimenpiteisiin) Ryömintätilan puhdistus, maanpohjan muotoilu, alapohjaläpivientien tiivistys, alapohjan tuuletuksen varmistus ja viemäriasennuksien puutteiden korjaukset. Sisäpuolen tilapintojen kunnostukset. Käytännössä korjaustyö tarkoittaa lattian matto- ja laattapintojen uusimista ja seinien maalauskorjausta. Sisäkattojen uusiminen ainakin käytävätilojen osalta on suositeltavaa ja samalla saadaan tarkastettua höyrynsulun kunto ja tehtyä tarvittavat LVIS -parannustyöt (asennukset kulkevat pääasiassa alaslaskussa). Alkuperäiskuntoisien märkätilojen peruskorjaukset. Uusitaan seinä- ja lattiapinnoitteet sekä kalusteet. Kattopintojen uusimista tulee harkita erikseen. Ulkoseinien osalta vaihtoehtoina on tiivistyskorjaus tai laajempi korjaus, missä käytännössä sisäpuolen kuorimuuraus ja eristeet uusitaan kokonaisuudessaan. Korjaustapa tarkentuu vasta lisäselvityksien myötä (painuuko/elääkö rakennus). Ikkunoiden uusiminen ja liittymärakenteiden tiivistys. Ikkunat alkavat olla käyttöikänsä loppupuolella ja seiniin joudutaan joka tapauksessa tekemään korjauksia, joten ikkunat on syytä uusia samassa yhteydessä. Yläpohjan läpivientien tiivistys ja tarkastus alaslaskukattojen uusimisen yhteydessä. Vesikaton puhdistus, rikkinäisten tiilien uusiminen ja pinnoitus. Toimenpiteillä saadaan jatkettua katon käyttöikää noin 10-20 vuotta. IV-perusparannus ja kuitulähteiden poisto LVIS-järjestelmien korjaus- ja huoltotarve tulee kartoittaa erikseen.
18 (20) Vuonna 1957 valmistunut osa Perustamistapa ja mahdollisen paaluperustuksen kunnon selvitys Julkisivurappauksen kuntotutkimus. Kuntotutkimuksen perusteella korjaustarve tarkentuu Alkuperäisten ikkunoiden uusiminen. Muutamia ikkunoita on uusittu ja muilta osin vanhat ikkunat alkavat olla elinkaarensa lopussa ja kunnostus ei ole kannattavaa. Välipohja- ja yläpohjarakenteiden korjaukset. Korjaustapa tarkentuu lisäselvityksien myötä, mutta laajempaan korjaukseen, missä vaurioituneet materiaalit poistetaan, on syytä varautua. Tilapintojen uusiminen korjausalueelta. Käytännössä sisäkatto- ja lattiapinnoitteet joudutaan uusimaan todennäköisesti kokonaisuudessaan korjausalueelta ja samassa yhteydessä myös seinäpintoja joudutaan uusimaan. Korjataan rakennusosien liittymäkohdissa olevat halkeamat. Halkeamia oli havaittavissa etenkin vuonna 1957 valmistuneet rakennusosan liittymäkohdissa. Läpivientien ja vanhojen hormien tiivistyskorjaukset. Kellarikerroksen peruskorjaus (ks. rakennustekninen lausunto, Inspecta, 27.3.2015) Varmistetaan yläpohjan tuuletuksen riittävyys. LVIS -järjestelmien korjaus- ja huoltotarve tulee kartoittaa erikseen. 6 KUSTANNUSARVIO Kustannusarviot on laadittu ROK 2014 Rakennusosien kustannuksia ja KOR 2014 Korjausrakentamisen kustannuksia kirjoja apuna käyttäen sekä osin perustuen kokemusperäisiin hintoihin. Hinnat eivät sisällä arvolisäveroa (alv 0%). Kustannukset ovat alustavia kustannusarvioita ja ne tarkentuvat hankesuunnittelun/korjaustavan valinnan myötä. 6.1 Heti tehtävät ja huoltoluontoiset toimenpiteet Rikkinäisten kattotiilien uusimiset, aluskatteen kunnostustyöt. 3 000 Vuonna 1995 valmistuneen osan elementtisaumojen uusiminen. 1 000 6.2 Vuonna 1995 valmistunut osa (~780 m 2 ) Vedenpoiston perusparannus 20 000 Tilapintojen uusiminen ja tiivistyskorjaukset (150 /m 2 ), märkätilojen peruskorjaukset ja samassa yhteydessä tehtävät lattialiittymien tiivistyskorjaukset. 160 000 Tiilikatteen puhdistus- ja pinnoitus (20 /m 2 ), kattovarusteiden huolto - ja kunnostustyöt 20 000 Ikkunoiden tiivistyskorjaus ja huolto 2 000 Valvonta, suunnittelu (ARK, RAK, LVIS) 20 000 Peruskorjauksen alustava kokonaiskustannusarvio on noin 220 000 (alv. 0 %), eli noin 280 /m 2. Kustannusarviossa ei ole huomioitu LVIS -korjaustöitä.
19 (20) 6.3 Vuonna 1982 valmistunut osa (~300 m 2 ). Perustuksien lisätutkimukset ja selvitykset. Korjauskustannus/tarve tarkentuu selvityksen jälkeen. 4 000 Julkisivurappauksen kuntotutkimus 4 000 Julkisivun korjaukset (pinnoitus ja vähäinen vauriokorjaus) 15 000 Alapohjan rossipohjan korjaukset 15 000 Sisätilojen tilapintojen uusiminen (~150 /m 2 ), lattioiden halkeamien korjaukset ja alkuperäiskuntoisten märkätilojen peruskorjaukset. 120 000 Ulkoseinän korjaus tiivistyskorjausmenetelmin 20 000 Ikkunoiden uusiminen 15 000 Julkisivukorjaukset 15 000 Tiilikatteen puhdistus- ja pinnoitus (20 /m 2 ), kattovarusteiden huolto - ja kunnostustyöt 10 000 Valvonta, suunnittelu (ARK, RAK, LVIS) 15 000 Peruskorjauksen alustava kokonaiskustannusarvio on noin 220 000 (sis. alv. 0 %), eli noin 740 /m 2. Kustannusarviossa ei ole huomioitu LVIS -korjaustöitä. 6.4 Vuonna 1957 valmistunut osa (~200 m 2 ) Perustuksien lisätutkimukset ja selvitykset. Korjauskustannus/tarve tarkentuu selvityksen jälkeen. Julkisivurappauksen kuntotutkimus Julkisivun korjaukset (pinnoitus ja vähäinen vauriokorjaus) 5 000 Ikkunoiden uusiminen 7 000 Vuonna 1957 valmistuneen osan väli- ja yläpohjien korjaukset (raskas korjausvaihtoehto, ~300 /m 2 ). 120 000 Sisätilojen tilapintojen uusiminen (~150 /m 2 ), lattioiden halkeamien korjaukset ja märkätilojen peruskorjaukset. 60 000 Rakennusosien liittymäkohtien halkeamakorjaukset 3 000 Valvonta, suunnittelu (ARK, RAK, LVIS) 10 000 Peruskorjauksen alustava kokonaiskustannusarvio on noin 205 000 (sis. alv. 0 %), eli noin 1 030 /m 2. Kustannusarviossa ei ole huomioitu LVIS -korjaustöitä tai kellarin korjaustöitä. 6.5 Muuta korjauksissa huomioitavaa Korjaustoimenpiteistä tulee laatia korjaussuunnitelma ja korjaustyö tulee tehdä valvotusti. Suunnittelijalla ja valvojalla tulee olla kokemusta kosteus- ja homevaurioiden korjauksesta sekä rakenteiden tiivistyskorjauksesta. Purkutyön aikana tulee huolehtia riittävästä suojauksesta ja mikrobi- ja asbestipurkutöille asetettujen purkumääräysten noudattamisesta. Korjaustoimenpiteiden jälkeen tulee huolehtia perusteellisesta loppusiivouksesta. Inspecta Oy vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 2013). Oulussa 23.9.2015 Henri Käyrä, RI Tekninen asiantuntija, rakennusten ja rakenteiden tarkastukset
LIITE 1 Pohja ja havainnot MERKINTÖJEN SELITYKSET RA = Rakenneavaus M = Materiaalinäyte AP = Alapohja, VP = Välipohja YP = Yläpohja, US = Ulkoseinä
1 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4923/15 Inspecta KiraLab, 10.9.2015 Tervolan kunta Keskustie 81 95300 Tervola Kohde: Tervolan vanhainkoti, Keskustie 78, 95300 Tervola. Työmääräin WO-00193551. Näytteenottaja: Henri Käyrä, Inspecta Oy Näytteenottopäivä: 27.8.2015 Näytteet vastaanotettu: 28.8.2015 Analysointi aloitettu: 28.8.2015 Analyysit Materiaalinäyte analysoidaan akkreditoidusti Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusten mukaista laimennosviljelymenetelmää vasten validoidulla sisäisellä menetelmällä, jossa materiaalia ripotellaan suoraan kasvualustalle. Näytealustat [homeet: 2 % mallasuute- ja dikloran-glyseroli (DG18)- agar, bakteerit: tryptoni-hiivauute-glukoosiagar] pidetään +25 C:ssa 7-14 vrk ajan, ja mikrobit tunnistetaan pesäkeulkonäön ja valomikroskoopissa havaittujen rakenteiden perusteella. Mikrobimäärät ilmoitetaan muodossa pmy (cfu)/ malja, joka tarkoittaa pesäkkeen muodostavia yksiköitä maljalla. Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tulos ilmoitetaan suhteellisella asteikolla. - ei kasvua + niukka kasvu, alle 20 pmy/malja ++ kohtalainen kasvu, 20-49 pmy/malja +++ runsas kasvu, 50-200 pmy/malja ++++ erittäin runsas kasvu, yli 200 pmy/malja Näytteet Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta M1 RA4 puru/ koolauspuu Välipohja, eriste/koolauspuu seinän vierustalta (vp yläpinta) M2 RA5 puru Välipohja, eristeen yläpinta, seinän vierustalta M3 RA6 puru Välipohja, eristeen alapinta, seinän vierustalta M4 RA6 pahvi/ koolauspuu Välipohja, eristeen yläpinta, seinän vierustalta Huone 1252 Tsto 1255 Oleskelu 1256 Oleskelu 1256 M5 RA8 min.villa Ulkoseinän alaosa As. huone 1259 M6 RA9 min.villa Ulkoseinä, ikkunakarmin vierustalta, noin 1m korkeudelta lattiasta As. huone 1259 Vahva viite vauriosta Vahva viite vauriosta Vahva viite vauriosta Vahva viite vauriosta Vahva viite vauriosta Heikko viite vauriosta Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
2 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4923/15 Inspecta KiraLab, 10.9.2015 Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta M7 RA10 min.villa Ulkoseinän alaosa, As. huone Viite vauriosta lattiapinnan tasosta 1268 M8 RA11 min.villa Ulkoseinä, ikkunakarmin vierustalta, noin 1m korkeudelta lattiasta M9 RA12 min.villa Ulkoseinän alaosa, lattiapinnan tasosta As. huone 1272 AS. huone 1277 Ei viitettä vauriosta Vahva viite vauriosta M10 RA13 puru Yläpohja, läpiviennin vierustalta Tilan 1256 (oleskelu) kohdalta. M11 RA14 puru Yläpohja, eristeen yläpinta tilan 1250 (oleskelu) kohdalta M12 RA15 koolauspuu Yläpohja, eristeen yläpinta huoneen 1252 kohdalta Ei viitettä vauriosta Viite vauriosta Vahva viite vauriosta M13 min.villa yläpohja, eristeen alapinta 1256 oleskelu Ei viitettä vauriosta M14 min.villa yläpohja, eristeen alapinta 1258 käytävä Ei viitettä vauriosta M15 min.villa yläpohja, putkiläpiviennin vierestä 1258 käytävä Heikko viite vauriosta Tulokset Näyte Sieni-itiöt pmy 2 % Mallasuuteagar M1 Yhteensä ++++ Aspergillus + Mucor + Penicillium ++++ M2 Yhteensä ++++ Aspergillus ++ Penicillium +++ Sieni-itiöt pmy DG18-agar Yhteensä ++++ Penicillium ++++ Yhteensä ++++ Penicillium ++++ Bakteerit pmy THG-agar Yhteensä ++++ aktinobakteerit* ++++ muut bakteerit ++++ Yhteensä +++ aktinobakteerit* 9 + muut bakteerit +++ M3 Yhteensä +++ A. ustus + Mucor + Paecilomyces* 3 + Penicillium +++ M4 Yhteensä ++++ Aspergillus + Penicillium ++++ Yhteensä +++ A. ustus + Penicillium +++ Yhteensä ++++ Aspergillus + Penicillium ++++ Yhteensä +++ aktinobakteerit* +++ muut bakteerit +++ Yhteensä ++++ aktinobakteerit* ++++ muut bakteerit + määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, =mikrobin merkitys toistaiseksi avoin Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
3 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4923/15 Inspecta KiraLab, 10.9.2015 Näyte Sieni-itiöt pmy 2 % Mallasuuteagar M5 Yhteensä ++ Acremonium* 2 + A. versicolor* 7 + Penicillium + muut sienet + M6 Yhteensä + Penicillium + Phoma* 1 + steriilit sienet + M7 Yhteensä ++ Penicillium ++ M8 Yhteensä + Cladosporium + Penicillium + M9 Yhteensä +++ Acremonium* ++ Penicillium + steriilit sienet + M10 Yhteensä + A. fumigatus* 1 + Cladosporium + Penicillium + muut sienet + M11 Yhteensä +++ A. versicolor* 1 + Penicillium +++ M12 Yhteensä ++++ Mucor + Penicillium ++++ Sieni-itiöt pmy DG18-agar Yhteensä ++ Acremonium* 6 + A. versicolor* 7 + Penicillium + Yhteensä + A. restricti* 1 + Aspergillus + A. versicolor* 1 + Cladosporium + Eurotium* 1 + Paecilomyces* 1 + Penicillium + Yhteensä ++ Penicillium ++ Yhteensä + Cladosporium + Penicillium + Yhteensä +++ Acremonium* +++ Eurotium* 1 + Penicillium + steriilit sienet + Yhteensä + Cladosporium + Penicillium + steriilit sienet + muut sienet + Yhteensä +++ Eurotium* 1 + Penicillium +++ Yhteensä ++++ Penicillium ++++ Bakteerit pmy THG-agar Yhteensä ++++ aktinobakteerit* ++++ muut bakteerit + Yhteensä +++ Yhteensä ++ aktinobakteerit* ++ muut bakteerit + Yhteensä + aktinobakteerit* 1 + muut bakteerit + Yhteensä + aktinobakteerit* 11 + muut bakteerit + Yhteensä +++ aktinobakteerit* 1 + muut bakteerit +++ Yhteensä ++ Yhteensä ++++ aktinobakteerit* ++++ muut bakteerit + M13 Yhteensä - Yhteensä - Yhteensä + M14 Yhteensä - Yhteensä + Cladosporium + M15 Yhteensä + A. fumigatus* 1 + A. ustus + Cladosporium + Penicillium + hiivat + Yhteensä + A. fumigatus* 2 + A. ustus + Cladosporium + Penicillium + Yhteensä + Yhteensä ++ aktinobakteerit* 1 + muut bakteerit ++ määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, =mikrobin merkitys toistaiseksi avoin Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
4 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4923/15 Inspecta KiraLab, 10.9.2015 ---------------------------------------------- Inspecta KiraLab Paula Kurola Laboratoriopäällikkö, FT Mikrobitutkimukset 040 769 2011 Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
5 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4923/15 Inspecta KiraLab, 10.9.2015 LIITE: Materiaalinäytteiden tulosten arviointi 1. TULOSTEN TULKINTA Rakennusmateriaalin mikrobianalyysin tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, jos näytteen sieni-itiöiden pitoisuus on runsas (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Taulukko 1). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen näytteessä on normaalia. Näytteen erittäin runsas bakteeripitoisuus voi viitata materiaalin kostumiseen, mutta pelkästään sen perusteella ei yleensä tehdä päätöksiä korjaustoimenpiteistä. Suoraviljelymenetelmän runsas sieni-itiöpitoisuus (+++/++++) vastaa Asumisterveysohjeen (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) tulkintaohjeen sieni-itiöpitoisuutta 10 000 pmy/g. Mikrobikasvustot ovat yleensä epätasaisesti jakautuneita, joten yksi näyte antaa tiedon vain kyseisen näytteenottopaikan mikrobimäärästä ja -lajistosta. Näytetuloksesta ei voida vetää suoraa johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Tulosten merkitys sisäilmaongelmien kannalta arvioituna riippuu tiloissa vietettävästä ajasta, ilmanvaihdon toimivuudesta, vaurioituneen pinta-alan laajuudesta sekä siitä, missä määrin mikrobien itiöt ja niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan rakenteiden kautta. Taulukko 1. Esimerkkejä mikrobilajeista (Työterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorion listaus, 2008). Kosteusvaurioon viittaavia, mahdollisesti toksiineja tuottavia mikrobeja Kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja Merkitys avoin Tavanomaisia mikrobeja Acremonium, A. fumigatus, A. ochraceus, A. versicolor, Chaetomium, Fusarium, Paecilomyces, Stachybotrys, Trichoderma, aktinobakteerit (Streptomyces) A. restricti, Geomyces, Eurotium, Oidiodendron, Phialophora, Phoma, Scopulariopsis, Tritirachium, Ulocladium, Wallemia Absidia, A. flavus, A. niger, A. ustus, Aureobasidium, Botrytis, Chrysonilia, Mucor, Rhizopus, punaiset hiivat Alternaria, Aspergillus, Beauveria, Cladosporium, Geotrichum, Penicillium, hiivat, steriilit sienet, muut sienet 2. KIRJALLISUUS Hänninen M., Kirsi M., Lindroos O., Rautiala S. ja Reiman M. (2014). Rakennusmateriaalinäytteen mikrobimääritys suoraviljelymenetelmällä. Sisäilmastoseminaari 2014, SIY raportti 32. ss. 359-362. Reiman M., Haatainen S., Kallunki H., Kujanpää L., Laitinen S., ja Rautiala S. (1999). Laimennossarja- ja suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. Sisäilmastoseminaari 1999, SIY raportti 13. ss. 337-342. Reiman M. & Kujanpää L. (2005). Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksissa. Sisäilmastoseminaari 2005, SIY raportti 23. ss. 255-258 Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. ISBN 952-00-1301-6. Ympäristö- ja Terveys -lehti (2009) Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. ISBN 978-952-9637-38-6. Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty