Sisäilmaympäristön kuntotutkimus

Transkriptio

1 Koulutie Saarijärvi Hanke: WO / Inspecta Puh Y-tunnus: Sörnäistenkatu 2 Fax Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com

2 1 (23) TIIVISTELMÄ Tutkimuksen kohteena oli vuonna 1966 valmistunut. Kohteen huoneistoala on m 2, kerrosala m 2 ja tilavuus m 3. Kohde on peruskorjattu 2000-luvun alkupuolella, jolloin vesikatto on korotettu ja ikkunarakenteita on uusittu. Seinien ulkoverhoukset on vaihdettu ja huomattava osa alapohjarakenteista on uusittu. Kohteeseen on tehty käyttäjäkyselyt Työterveyslaitoksen toimesta vuonna 2011 ja keväällä Käyttäjäkyselyn perusteella kohteessa on sisäilmaongelma. Sisäilmaympäristön kuntotutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen sisäilman laatuun vaikuttavat riskitekijät sekä arvioida niistä aiheutuvat korjaustarpeet. Kuntotutkimuksen perusteella kohteessa havaitut sisäilmaongelmat johtuvat useista eri tekijöistä. Merkittävimmät tekijät ovat kellarin ja maanvastaisten rakenteiden kosteus- ja mikrobivauriot, rakenteiden heikko ilmatiiveys, paikalliset maanvaraisten lattioiden pinnoitevauriot (VOC) sekä sisäilmassa liikkuvat teolliset mineraalivillakuidut. Ilmanvaihtojärjestelmän toiminnassa havaittiin myös puutteita ja rakennuksessa ajoittain oleva voimakas alipaineisuus korostaa ongelmia, sillä rakenteiden kautta tulevien ilmavirtauksien mukana kulkeutuu myös epäpuhtauksia sisäilmaan. Tulevat korjaustoimenpiteet kohdistuvat pääasiallisesti maanvastaisiin alapohja- ja ulkoseinärakenteisiin sekä ikkunaliittymiin. Kiireellisiä toimenpiteitä ovat Ilmavirtauksien kulkeutumisen estäminen kellarikerroksesta ylempiin kerroksiin, ikkunoiden tiivistäminen ja paikoin uusiminen, ylä- ja välipohjien läpivientien tiivistäminen, ilmanvaihtojärjestelmän kuitulähteiden poistaminen ja kanavien puhdistaminen ja säätö, lattiapinnoitteiden uusiminen sekä alapohjan ja ulkoseinän liittymän tiivistyskorjaus. Edellä mainituilla toimenpiteillä sisäilmaolosuhteita voidaan parantaa, mutta joka tapauksessa maanvastaisiin alapohja- ja ulkoseinärakenteisiin kohdistuu laajempaa korjaustarvetta lähivuosina.

3 2 (23) Sisällysluettelo: 1 Yleistä Yleistiedot kohteesta Lähtötiedot Tutkimuksen tarkoitus Tutkimukset Suoritetut tutkimukset Tutkimusmenetelmät ja laitteet Tutkimustulokset Käyttäjäkysely / sisäilmastokysely Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot Piha-alue ja ulkopuoli Pintakosteuskartoitus Sisätilat Yläpohja Ilmanvaihtojärjestelmä Painesuhteet Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Sisäilman lämpötila ja kosteus Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot Alapohjarakenteet ja kellarin perusmuurit Välipohja Ikkunaliittymät ja 2. kerroksen ulkoseinät Rakennekosteusmittaukset rakenneavauskohdista Rakennekosteusmittaukset alapohjarakenteesta Mikrobianalyysin tulokset Lattiamateriaalien VOC-analyysit Asbesti- ja PAH-yhdisteet Kuituanalyysit Yhteenveto ja Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset LIITTEET Liite 1, Pohjapiirustukset Liite 2, Mikrobianalyysi, MIK5127/16 Liite 3, VOC-analyysi, Liite 4, PAH-analyysi, PAH1517/16 Liite 5, Kuituanalyysi, KUI644

4 3 (23) 1 YLEISTÄ 1.1 Yleistiedot kohteesta Kohde Tilaaja / yhteyshenkilö Tutkimuksen tekijät: Rakenneavaukset: Saarijärven Saarijärven kaupunki / Vesa Ronkainen Inspecta Oy Asko Karvonen, Jukka Räisänen, Antti Saarinen Myyntimiehenkuja OULU puh asko.karvonen@inspecta.com Finsira Oy Tarkastusajankohta: Lähtötiedot Tutkimuksen kohteena on Saarijärven. Kiinteistö on valmistunut vuonna 1966 se käsittää tiloja kahdessa kerroksessa. Lisäksi on osittainen kellarikerros. Rakennusta on laajennettu vuonna 2001 keittiön kohdalta. Rakennuksen kantava runko on betonipilari-palkkirunko. Ulkoseinät ovat muurattuja ja julkisivut on rapattu sekä osin paneloitu. Vesikatto on monimuotoinen ja katemateriaalina on maalattu konesaumapelti. Alapohjat ovat maanvaraiset. Ikkunat ovat pääosin uusittuja puu-alumiini-ikkunoita. Kohteeseen on tehty laajamittainen peruskorjaus 2000-luvun alkupuolella, jolloin ikkunoiden ja vesikatteen korotuksen / uudelleen rakentamisen lisäksi ulkoseinien ulkoverhous ja lämmöneristeet on uusittu. Maanvaraisista lattioista huomattava osa on ainakin osaksi purettu ja rakennettu uusiksi mukaan lukien liikuntasali. Samassa yhteydessä sisätiloissa on tehty tilamuutoksia, jossa keittiö on siirretty rakennuksen länsisivulle. Lähtötietoina kohteesta oli käytettävissä aineistoa, mm: - Kohteen pohjapiirustukset. - Kohteeseen aikaisemmin tehtyjä tutkimusraportteja: o Ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa on selvittänyt Kainuun LVI-suunnittelu Oy. Ilmamääriä on mitannut Primair Oy ja todennut niissä suurta epätasapainoa. Ilmanvaihtojärjestelmässä on mineraalivillaa sisältäviä vaimennusmateriaaleja. Edellä mainitut selvitykset on tehty vuoden 2015 loppupuolella. o VTT-Rakennus- ja Yhdyskuntatekniikan tutkimusselostuksia 2000-luvun alusta. - Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely. - n tiloista seuraavissa on tilaajalta saadun tiedon mukaan esiintynyt oireita: o o o o o o Y149 (englanti); ilma ei riitä. Y148; ilma ei riitä. 1.3 Tutkimuksen tarkoitus KO1 ja KO2 (kotitalous); voimakkaita kurkkuoireita. Liikuntasali; ääni menee, yskittää. Opettajien huone; silmäoireita, ääni menee, yskittää ja aivastuttaa. Opon työhuone; iho- ja silmäoireita sekä hengitystieoireita. Sisäilmaympäristön kuntotutkimuksen tarkoituksena on saada selville mahdollinen sisäilmaongelmien aiheuttaja sekä riittävät tiedot rakenteiden kunnosta ja niihin sisältyvistä riskeistä korjaus- ja hankesuunnittelun lähtötiedoiksi. Tutkimukset tehtiin Inspectan laatiman ja tilaajan hyväksymän tutkimussuunnitelman mukaisesti.

5 4 (23) 2 TUTKIMUKSET 2.1 Suoritetut tutkimukset Esiselvityskäynti Inspectan Asko Karvosen toimesta, jonka yhteydessä pidettiin aloituspalaveri tilaajan kanssa. Kohteessa suoritettiin aistinvarainen yleistarkastus sekä pintakosteuskartoitus. Tehtyjen havaintojen perusteella laadittiin tutkimussuunnitelma Kohteessa tehtiin varsinaiset tutkimukset Inspectan Asko Karvosen ja Jukka Räisäsen toimesta. Tilaaja oli teettänyt Finsira Oy:llä rakenneavaukset Inspectan tutkimussuunnitelmassa esitettyihin kohtiin Laskeuma-alustoilta käytiin hakemassa Inspectan Antti Saarisen toimesta kuitunäytteet geeliteipillä. 2.2 Tutkimusmenetelmät ja laitteet Tutkimuksissa käytettiin seuraavaa mittauskalustoa: Pintakosteudenosoitin: Gann Hydromette Uni 2, mittapää B52 Puun kosteusmittari: Gann Hydromette Uni 2, mittapää M18 Rakennekosteusmittari: Vaisala HMI-41 näyttölaite ja anturit HMP-42 ja HMP-44 Dräger merkkisavuampullit Hiilidioksidiloggeri + Tinytag-datakeräin Paine-ero-loggeriyksikkö Porodual-lähetin + Tinytag-datakeräin T/RH dataloggeri, Testo Rakenneavauksia tehtiin yhteensä 12 kappaletta alapohja ja ulkoseinärakenteisiin. Avaukset tehtiin piikkaamalla aukkoja rakenteisiin sekä osin porareikien avulla. Avauksista tarkastettiin rakenteiden nykykunto aistinvaraisesti, mitattiin rakennekosteuksia sekä otettiin materiaalinäytteitä mikrobitarkastelua varten. Avaus- ja näytteenottokohdat on merkitty liitteenä 1 olevaan pohjapiirustukseen. Kotitalousluokkiin tehtiin viilto- ja porareikämittauksia alapohjarakenteen kosteusjakauman selvittämiseksi. Porareiät porattiin, putkitettiin ja puhdistettiin sekä tulpattiin ja annettiin tasaantua 3 vuorokautta, jonka jälkeen mitattiin kosteudet. Kosteusmittaustulokset ovat taulukossa 3 ja mittauspisteet on merkitty liitteenä 1 olevaan pohjapiirustukseen. Tutkimuksen yhteydessä otettiin mikrobinäytteitä materiaaleista Asumisterveysoppaassa esitetyin menetelmin ja suljettiin ilmatiiviiseen muovipussiin. Mikrobianalyysit tehtiin KiraLab:n laboratoriossa Oulussa. Tarkemmat menetelmäkuvaukset laboratoriotutkimuksista on esitetty raportin liitteessä 2. Lattiapäällysteistä otettiin materiaalinäytteitä VOC-analyysiä varten kohdilta, joissa havaittiin kohonnutta pintakosteutta. VOC-näytteet tutkittiin Työterveyslaitoksella Helsingissä. Ilmanvaihtojärjestelmän aiheuttamaa mahdollista mineraalivillakuituongelmaa selvitettiin kuitunäytteiden avulla (yhteensä 5 kappaletta). Näytteet otettiin tasopinnoilta 14 vuorokauden pölylaskeumasta. Kuitunäytteet analysoitiin KiraLabissa Oulussa. Ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa on selvittänyt Kainuun LVI-suunnittelu Oy ja ilmamääriä on mitannut Primair Oy, joiden tuloksia tutkimuksessa on hyödynnetty. Tämän tutkimuksen yhteydessä tehtiin paine-ero- ja hiilidioksidimittauksia. Rakenneavauskohdista selvitettiin myös mahdolliset asbesti- ja/ tai PAH-yhdisteitä sisältävät materiaalit materiaalinäyttein. 3 TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Käyttäjäkysely / sisäilmastokysely Lukiossa on henkilökunnalle tehty sisäilmakyselyt Työterveyslaitoksen toimesta vuonna 2011 ja keväällä 2015 (lausunto AR ). Vuonna 2015 vastausprosentti oli 93 %.

6 5 (23) Kyselyn tuloksena on esitetty tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ( haittoja joka viikko ) ja heidän ilmoittamansa työhön liittyvät oireet ( työhön liittyviä oireita joka viikko viimeisen kolmen kuukauden aikana ) sekä vertailu vuonna 2011 tehtyyn kyselyyn. Kuva 1. Tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat. TTL, 2015 kysely. Kuva 2. Tilojen käyttäjien ilmoittamat työhön liittyvät oireet. TTL, 2015 kysely. TTL:n lausunnon mukaan käyttäjien kokemaa ympäristöhaittaa ja heidän ilmoittamaansa työhön liittyvää oireilua voidaan kyselyn perusteella pitää tavanomaisesta poikkeavana ja kohteessa voidaan katsoa olevan sisäilmaongelma.

7 6 (23) Koettuina ympäristöhaittoina korostuivat riittämätön ilmanvaihto, tunkkainen ilma, homeen ja maakellarin haju ja muut epämiellyttävät hajut sekä haitallisena koettu meluisuus. Oireina korostuivat silmien ja hengitysteiden oireet sekä iho-oireet. Myös väsymys, pään tuntumista raskaalta, väsymystä esiintyi vertailuaineistoa enemmän. Verrattuna vuoden 2011 kyselyyn koetut työympäristöhaitat ja työhön liittyvät oireet olivat selvästi lisääntyneet. 3.2 Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot Piha-alue ja ulkopuoli Rakennuksen vierustalla on pääasiallisesti asfalttia. Lisäksi on nurmimaata. Sadevesien poisto on toteutettu pääasiassa maanpinnan kallistuksilla sadevesikaivoihin tai pois tontilta. Syöksytorvien alla on kattosadevesikaivoja. Paikoin sokkelin vierustalla on vettä kerääviä painanteita. Sokkelin ulkopinnalla on jonkin verran kosteuden aiheuttamaa tummentumaa. Yhdyskäytävän kohdalla ikkunan vesipellitys on vaurioitunut. Kuva 3. Ikkunan vesipelti vaurioitunut. Kuva 4. Rakennuksen vierustan nurmialuetta. Kuva 5. Rakennuksen vierustalla vettä kerääviä painanteita. Kuva 6. Rakennuksen vierustan asfaltointia Pintakosteuskartoitus Tarkastuksen yhteydessä tehtiin pistokoeluotoinen pintakosteuskartoitus koko kiinteistöön. Pintakosteuskartoituksessa tehdyt havainnot on esitetty liitteenä 1 olevassa pohjapiirustuksessa. Ohessa tilat, joissa pintakosteuden vertailuarvot olivat koholla: o o Kellarikerroksen tiloissa 001 ja 025 lattian pintakosteuden vertailuarvo koholla, lisäksi pintakosteuden vertailuarvo oli koholla tilan 001 ulkoseinässä. Seinässä oli myös kosteuden aiheuttamaa maalipinnan kupruilua. Kotitalousluokkien 128 ja 137 sekä eteisen 134 lattioiden pintakosteuden vertailuarvot olivat paikoin koholla. Kohonneita pintakosteuksia oli havaittu myös VTT:n (pvm ) tutkimusselostuksessa edellä mainittujen tilojen alueella.

8 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus WO o (23) 1. kerroksen aulatilassa 157 ja opettajien työhuoneessa pintakosteuden vertailuarvot olivat koholla teräsbetonipilarin alaosalla sekä pienellä alueella lattiassa. Jalkalistan takana maalipinta oli kuprulla Sisätilat Kellarikerroksen tiloissa 001, 002, 003 ja 004 sekä 005 oli havaittavissa mikrobeihin viittaavaa hajua. 1. kerroksen kotitalousluokassa 128 yhden opetuspisteen kohdalla oli voimakas viemärin haju (merkitty liitteen 1 pohjapiirustukseen). 1. kerroksessa seinän ja lattian liittymissä oli monin paikoin rako. Mikrobeihin viittaavaa hajua oli havaittavissa lattian rajassa tiloissa 125 ja 126, mutta selvästi opettajien huoneessa 174. Merkkisavulla havainnoituna ilmavirtaus oli sisätilan suuntaan. 2. kerroksen tilassa 234 oli havaittavissa mineraalivillaan viittaavaa hajua. Tilassa on ilmanvaihtokoneita. Muissa 2. kerroksen tiloissa poikkeavaa ei havaittu. Sähkökaapissa 134b oli tiivistämättömiä läpivientejä. Ilmayhteys kellarikerrokseen ja kohdalla oli mikrobeihin viittaavaa hajua. Kuva 7. Tiivistämättömiä läpivientejä. Kuva 8. Seinän ja lattian liittymässä rako. Ilmavirtaus sisätilan suuntaan Yläpohja 3.3 Yläpohjatiloissa ei havaittu poikkeavia hajuja. Yläpohjatila pääsevät tuulettumaan räystäiden kautta. Yläpohja on lisälämmöneristetty täyttämällä entisen katon tuuletusrako puhallusvillalla. Ennen lisälämmöneristämistä vanha bitumihuopakermikate on poistettu (VTT:n suosituksen mukaisesti). Ilmanvaihtojärjestelmä Kohteessa on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto, joka on toteutettu usealla IV-koneella. Kohteeseen on tehnyt Primair Oy ilmamäärämittauksia vuonna 2015 (raportti pvm ). Mittaukset on kohdennettu tiloihin, joissa kohteen käyttäjät ovat raportoineet huonosta sisäilmasta. Primair Oy:n tekemien mittauksien ja havaintojen perusteella ilmanvaihtokoneissa on villapintaisia äänenvaimentimia. Ilmamäärissä on vajetta suunniteltuun ja, koska kaikkia venttiileitä ei ole lukittu edellisen mittauksen jälkeen, voi mittauksien luotettavuus kärsiä. Kotitalousluokissa suositetaan tehtäväksi säätöpeltien lisäys ja ilmamäärien säädöt. Lisäksi luokkaan 128 olisi syytä asentaa lisäaikakello. Nykyisin kello sijaitsee luokassa Painesuhteet Tämän tutkimuksen yhteydessä mitattiin hetkellistä sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa eri puolilta rakennusta ja eri kerroksista (taulukko 1). Lisäksi suoritettiin noin 2 viikon seurantamittaus kahdesta eri tilasta, joiden tulokset on esitetty kuvaajissa (kuvat 9 ja 10). Paine-erot kuvaavat ilman liikkumista rakennuksessa ja rakenteiden läpi suhteessa ulkoilman paineeseen. Jos paine-ero tilojen ja ulkoilman tai kerrosten välillä on suuri, ilma pyrkii kulkeutu-

9 8 (23) maan alipaineisempaa tilaa kohti pienistäkin raoista ja epätiiveyskohdista. Liian suuri alipaine kasvattaa ilmavuotojen määrää ja riskiä sisäilman laadun huononemiselle, jos rakenteiden läpi pääsee epäpuhdasta tuloilmaa sisätiloihin. Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D2 mukaan alipaine ei saa olla yli 30 Pa. Asumisterveysopas suosittelee rakennuksiin, joissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, 0-2 Pa paine-eroa ulkoilmaan nähden. Tehtyjen mittauksien perusteella sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero on selvästi tavoitetasoa korkeampi. Kuvaajasta on nähtävissä korkeat piikit, jotka toistuvat klo. 06:00 18:00 välisenä aikana. Rakennuksessa on suurkeittiötila, jonka voimakas poistoilma voi olla selittävänä tekijänä. Aistinvaraisesti arvioituna 2. kerroksen pukuhuonetilojen poisto oli erittäin voimakas, mikä näkyi myös paine-eromittauksen tuloksessa. Fysiikka-kemia tila 232 oli ylipaineinen ulkoilmaan nähden. On huomioitava, että tuuliolosuhteet, ovien aukominen ja tuulettaminen vaikuttavat paine-eroon. Tila ja kerros Paine-erot (Pa) sisätilat suhteessa ulkoilmaan TK 171, 1. kerros -13 opettajien työtila 173, 1. kerros -14 Aula 157, 1. kerros -15 Ruokasali 125, 1. kerros -14 PRSH 127, 1. kerros -13 Kabinetti 126, 1. kerros -14 OT 149, 1. kerros -8 Ruokalan uusi osa, 1. kerros -20 Keittiö 106, 1. kerros -14 Kotitalous 128, 1. kerros -6 Fysiikka/kemia 235, 2. kerros -9 Kokoelmahuone 234, 2. kerros -3 Fysiikka/kemia 233, 2. kerros -10 Fysiikka/kemia 232, 2. kerros +3 Kemian varasto 231, 2. kerros -5 Pukuhuone 213a, 2. kerros -26 Pukuhuone 208a, 2. kerros -22 Siivouskomero 201, 2. kerros -5 OT 203, 2. kerros -11 OT 205, 2. kerros -9 OT 205, 2. kerros -10 PRSH 220, 2. kerros -7 Taulukko 1. Hetkellisten paine-eromittauksien yhteenveto. Kuva 9. Tilan 173 paine-ero seurantajaksolla. Negatiivinen arvo tilan ollessa alipaineinen ulkoilmaan nähden.

10 9 (23) Kuva 10. Tilan 203 paine-ero seurantajaksolla. Negatiivinen arvo tilan ollessa alipaineinen ulkoilmaan nähden Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Asumisterveysasetuksen (2015) mukaan sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on mg/m3 (1 150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. Suomen rakennusmääräyskokoelman osan D2, 2012 mukainen enimmäismäärä on 1200 ppm (tyydyttävä taso). Kohonnut hiilioksidipitoisuus on osoitus ilmanvaihdon riittämättömyydestä. Kohteessa mitattiin Tinytag-loggereilla sisäilman hiilidioksidipitoisuutta noin kahden viikon ajan. Tilat 149 ja 203 valikoituivat oirekuvauksien perusteella. Mittaustuloksista tehtiin seuraavat havainnot. Kuvaaja on esitetty kuvissa 11 ja 12. Tehtyjen mittauksien perusteella ilmanvaihto on riittävä. Tilassa 149 hiilioksidipitoisuus on oppitunnin aikana enimmillään noin 950 ppm ja tilassa 203 noin 1050 ppm.

11 10 (23) Kuva 11. Tila 149. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus seurantajaksolla. Kuva 12. Tila 203. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus seurantajaksolla. 3.4 Sisäilman lämpötila ja kosteus Sisäilman kosteutta ja lämpötilaa seurattiin noin kahden viikon ajan oleskeluvyöhykkeiltä. Asumisterveysasetus (2015) antaa sisäilman lämpötilalle seuraavat toimenpiderajat: asunnoissa lämmityskaudella C ja lämmityskauden ulkopuolella C. Kouluissa, päiväkodeissa, vanhainkodeissa, palvelutaloissa ja vastaavissa tiloissa alin lämpötila saa olla +20 C, sekä vanhainkodeissa ja palvelutaloissa ylin lämpötila lämmityskauden ulkopuolella +30 C. Sisäilman kosteus vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Talviaikana sopivana sisäilman kosteutena voidaan pitää %.

12 11 (23) Mittauksen perusteella tilassa 173 lämpötila on 22 C tuntumassa. Luokkatilassa 203 lämpötila on C välillä. Sisäilman kosteus on molemmissa tiloissa alle 20 % RH ollen erittäin kuivaa. Kuva 13. Tila 173. Sisäilman lämpötila ja kosteus seurantajaksolla. Kuva 14. Tila 203. Sisäilman lämpötila ja kosteus seurantajaksolla.

13 12 (23) 3.5 Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot Rakenneavauskohdat on esitetty liitteessä 1 olevassa pohjapiirustuksessa Alapohjarakenteet ja kellarin perusmuurit Kellarin alapohja- ja ulkoseinäliittymät (RA1, RA2, RA001) Kuva 15. RA2, kellaritila 025. Liittymän periaateleikkaus. Havainnot: Alapohjat ovat maanvaraisia rakenteita ja pääosin ns. kaksoislaattaa. Laattojen välissä on vedeneriste. Kellarin seinissä on pääosin sisäpinnassa kuorimuuraus, jonka jälkeen on lämmöneriste (mineraalivilla), kosteussively ja perusmuurirakenne. RA1 tehtiin varastoon 014 piikkaamalla aukko alapohjaan ja tiilimuuratun ulkoseinän alaosaan. Alapohjan rakenne on seuraava: Akryylibetoni, betoni 130 mm, suodatinkangas, styrox 50 mm ja täyttösora. Ulkoseinän rakenne on seuraava: Rappaus 15 mm, tiilimuuraus 130 mm, mineraalivilla 40 mm, betoni. Avauskohdalla lattia/seinäliittymä oli tiivis. Pintakosteusmittarilla tarkasteltuna perusmuurin kosteus oli kosteaa betonia vastaava (Gann LG2 lukema 100). Soratäyttö oli silmämääräisesti arvioituna märkä. Avauskohdalla oli mikrobeihin viittaavaa hajua. Avauksesta otettiin materiaalinäyte ulkoseinän mineraalivillaeristeestä (M1). Mikrobianalyysin perusteella materiaalissa on vahva viite vauriosta. Alapohjan soratäytöstä mitattiin kosteusolosuhteet: Pintalaatasta mitattiin kosteus näytepalamenetelmällä: RH 88 %, T 17,0 C, ABS 12,7 g/m 3. RA2 tehtiin pohjakerroksen kellaritilan 025 ulkoseinään/alapohjaan. Avauskohdan rakenne on esitetty kuvassa 15. Pintakosteusmittarilla tarkasteltuna perustusrakenne on märkä (Gann LG2 lukema 150). Avauskohdalla seinä/lattialiittymä oli tiivis. Seinän avauskohdalla oli mikrobeihin viittaavaa hajua. Avauksesta otettiin materiaalinäyte perusmuurin mineraalivillaeristeestä (M2). Mikrobianalyysin perusteella mineraalivillaeristeessä on vahva viite vauriosta. Alapohjan soratäytöstä mitattiin kosteusolosuhteet: RH 100 %, T 15,5 C, ABS 13,3 g/m 3. Pintalaatasta mitattiin kosteus näytepalamenetelmällä: RH 88 %, T 17,8 C, ABS 13,2 g/m 3. RA001 tehtiin porrashuoneen 001 alapohjaan/ulkoseinän timanttiporalla. Alapohjan rakenne on seuraava: Finnflex-vinyylilaatta, betoni 160 mm, piki, betoni 50 mm ja täyttösora. Ulkoseinärakenteena on 155 mm betoni, jonka ulkopinnassa on pikisively. Aistinvaraisesti arvioituna täyttösora oli märkää.

14 13 (23) Kuva 16. RA1. Soratäyttö märkää. Kuva 17. RA1. Perusmuurin sisäpinnassa ei kosteuseristystä. Kuva 18. RA2. Sora täyttö. Kuva 19. RA2. Perusmuurin sisäpinnassa vedeneristys. Kuva 20. RA001. Alapohjan täyttösora märkää. Kuva 21. RA001. Betonirakenteen ulkopinnassa vedeneristyspiki.

15 14 (23) 1. kerroksen alapohja- ja ulkoseinäliittymät (RA3, RA4 ja RA5, RA125) Kuva 22. RA3, 1. kerroksen tila 126. Liittymän periaateleikkaus. Kuva 23. RA5. 1. kerroksen tila 173. Liittymän periaateleikkaus. RA3 tehtiin alapohjan/ulkoseinän liittymään tilaan 126. Avauskohdan rakenne on esitetty kuvassa 22 olevassa rakenneleikkauksessa. Alapohjarakenteen avauskohdalla oli mikrobeihin viittaava haju. Alapohjan täyttönä on karkea kiviaines, joka oli silmämääräisesti arvioituna kosteaa. Alapohjalaatan ja ulkoseinän liittymä ei ole tiivis. Avauskohdasta otettiin materiaalinäyte ulkoseinän mineraalivillaeristeestä (M3). Mikrobianalyysin perusteella materiaalissa ei ole vauriota. Alapohjan soratäytöstä mitattiin kosteusolosuhteet: RH 99 %, T 7,4 C, ABS 7,9 g/m 3

16 15 (23) RA4 tehtiin alapohjan/ulkoseinän liittymään tilaan 137. Rakenne vastaa avauskohtaa RA3 sillä erotuksella, että alapohjan ja ulkoseinän liittymässä on muovikaistale. Alapohjan ja ulkoseinän liittymän tiiveys on ylösnostetun muovimaton varassa. Alaohjarakenteen avauskohdalla oli voimakas mikrobiperäinen haju. Avauskohdasta otettiin materiaalinäyte mineraalivillasta (M4). Mikrobianalyysin perusteella materiaalissa ei ole vauriota. RA5 tehtiin alapohjan/ ulkoseinän liittymään tilaan 173. Avauskohdan rakenne on esitetty kuvassa 23 olevassa rakenneleikkauksessa. Alapohjarakenteen avauskohdalla oli voimakas mikrobiperäinen haju. Täyttösora oli silmämääräisesti arvioituna kuivaa ja seassa oli puuainesta. Pintakosteuden tunnistimella havainnoituna perustusrakenne oli märkä (Gann LG2 lukema 110) Avauksesta otettiin materiaalinäyte ulkoseinän mineraalivillaeristeestä (M5). Mikrobianalyysin perusteella materiaalissa ei ole vauriota. Kuva 24. RA3. Avauskohdalla alapohjan ja ulkoseinän liittymä ei ole tiivis. Kuva 25. RA3. Ulkoseinän mineraalivilla kirkasta. Kuva 26. RA4. Avauskohdalla voimakas mikrobeihin viittaava haju. Kuva 27.RA4. Liittymä ei ole tiivis.

17 16 (23) Kuva 28. RA5. Avauskohdalla voimakas mikrobeihin viittaava haju. Kuva 29. RA5. Ulkoseinän mineraalivillaeristeessä ei vauriota tai poikkeavaa hajua. 1. kerroksen alapohja ja alapohja- ja väliseinäliittymä (RA134, RA140a, RA157, RA177) RA134 tehtiin alapohjan/väliseinän liittymään tilaan 134. Tiiliväliseinä lähtee alapohjalaatan päältä. Avauskohdalla oli voimakas mikrobeihin viittaava haju. Alapohjan täyttönä on soraa, joka oli silmämääräisesti arvioituna märkää. Alapohjarakenne vastaa rakenneavausta RA4. Alapohjan soratäytöstä mitattiin kosteusolosuhteet: RH 100 %, T 17,7 C, ABS 15,1 g/m 3. RA140a tehtiin alapohjarakenteeseen väliseinän tuntumaan 150 mm timanttiporalla. Avauskohdalla rakenne on seuraava: Finnflex-vinyylilaatta, betoni 85 mm, kevytsora 65 mm, pikieriste, betoni 155 mm, anturan yläpinta ja täyttöhiekka. Alapohjan soratäytöstä mitattiin kosteusolosuhteet: RH 99 %, T 17,7 C, ABS 15,1 g/m3. RA157 tehtiin aulaan 157. Avauskohdalla alapohjarakenne vastaa rakenneavausta RA3. Alapohjan soratäytöstä mitattiin kosteusolosuhteet: RH 92,0 %, T 15,0 C, ABS 11,8 g/m3. Pintalaatasta mitattiin kosteus näytepalamenetelmällä: RH 66,1 %, T 20,7 C, ABS 11,9 g/m3. RA177 tehtiin alapohjaa väliseinän tuntumaan (entinen ulkoseinä) liittymään tilaan 177. Avauskohdalla oli voimakas mikrobeihin viittaava haju. Alapohjarakenne vastaa rakenneavausta RA5. Alapohjan soratäytöstä mitattiin kosteusolosuhteet: RH 95 %, T 17,7 C, ABS 15,1 g/m 3.

18 17 (23) Kuva 30. RA134. Täyttösora märkää. Voimakas mikrobeihin viittaava haju. Kuva 31. RA134. Väliseinä alapohjalaatan päältä. Kuva 32. RA140a. Betonirakenteiden välissä kevytsora. Kuva 33. RA Välipohja Kellarikerroksen ja 1. kerroksen välipohjarakenne on tilan 137 kohdalla betonia Ikkunaliittymät ja 2. kerroksen ulkoseinät Ulkoseinärakenteita tutkittiin luokkatilojen kohdilta rakenteisiin piikkaamalla tehtyjen aukkojen kautta (RA6 ja RA7). Ikkunaliittymiä tutkittiin aistinvaraisesti sekä merkkisavua apuna käyttäen. Ulkoseinät RA6 tehtiin tilan 206 ja RA7 tilan 208a ulkoseinään piikkaamalla aukko. Avauskohdalla RA6 sisäkuori on tiilimuurattu ja vastaa 1. kerroksen rakenneavauksia. RA7 kohdalla rakenne on seuraava: Rappaus 5 mm, betoni 180 mm, mineraalivilla 150 mm ja betoni. Avauskohdilla ei ollut havaittavissa poikkeavia hajua. Avauskohdalta RA6 otettiin materiaalinäyte mineraalivillasta (M9) ja avauskohdalta RA7 materiaalinäyte M10. Mikrobianalyysin perusteella materiaalissa M9 oli heikko viite mikrobivauriosta. Materiaalinäytteessä M10 ei viitettä vauriosta. Ikkunaliittymät Ikkunaliittymät eivät ole tiiviit sisätiloihin nähden. Monin paikoin pielissä oli havaittavissa selkeitä ilmavuotojen aiheuttamia tummentumia. Ikkunoiden maalipinnat ovat kuluneet ja paikoin oli havaittavissa alkavaa lahoa.

19 18 (23) Kuva 34. RA6. Mineraalivilla kirkasta. Kuva 35. Ikkunaliittymästä ilmavuotoa. 3.6 Rakennekosteusmittaukset rakenneavauskohdista Avaus/ mittauspiste RA1 Mittauspiste/materiaali RH [ %] T [ C ] ABS [g/m 3 ] Betoni, näytepala, syvyys mm, alapohja, 88,0 17,0 12,7 us vierus, 014 RA2 Täyttösora, alapohja, us vierus, ,5 13,3 Betoni, näytepala, syvyys mm, alapohja, 88,0 17,8 13,2 us vierus 025 RA3 Täyttösora, alapohja, us vierus, ,0 7,4 7,9 RA4 Täyttösora, alapohja, us vierus, ,0 10,7 6,5 RA5 Täyttösora, alapohja, us vierus, ,0 11,2 7,8 RA134 Täyttösora, alapohja, vs vierus, ,7 15,1 RA140a Täyttösora, alapohja, vs vierus, 140a 99,0 17,1 14,4 RA157a Täyttösora, alapohja, vs vierus, ,0 15,0 11,8 Betoni, näytepala, syvyys mm, alapohja, 66,1 20,7 11,9 pilarin vierusta, 157 RA177 Täyttösora, alapohja, vs vierus, ,0 18,3 14,7 Taulukko 2. Kosteusmittauksien yhteenveto rakenneavauskohdista. 3.7 Rakennekosteusmittaukset alapohjarakenteesta MP VM/ PR MP1 VM1 128, vs vierusta PR2 PR3 PR4 128, vs vierusta 128, vs vierusta 128, vs vierusta MP2 VM5 128, keskilattia PR6 PR7 Tila Materiaali Syvyys (mm) 128, keskilattia 128, keskilattia RH [ %] T [ C ] ABS [g/m 3 ] Viiltomittaus - 84,5 21,0 15,5 Betoni 25 83,4 20,9 15,2 Betoni 60 90,1 20,8 16,3 Täyttökerros - 96,0 20,0 16,5 Viiltomittaus - 75,5 21,6 14,3 Betoni 25 73,8 21,2 13,7 Betoni 60 80,2 21,2 14,8

20 19 (23) PR8 128, keskilattia Täyttökerros - 91,3 19,2 15,0 MP3 VM9 128, us vierusta Viiltomittaus - 38,0 23 7,8 PR10 PR11 PR12 128, us vierusta 128, us vierusta 128, us vierusta Betoni 25 43,5 22,4 8,6 Betoni 60 40,0 22,2 7,8 Täyttökerros - 40,2 15,7 5,4 MP4 VM13 137, keskilattia Viiltomittaus - 72,3 20,8 13,1 PR14 PR15 PR16 137, keskilattia 137, keskilattia 137, keskilattia Betoni 25 74,9 21,3 14,0 Betoni 60 75,7 21,2 14,0 Täyttökerros - 85,2 18,2 13,3 Taulukko 3. Kosteusmittauksien yhteenveto. Porareiät porattiin maanantaina , puhdistettiin ja tulpattiin ja annettiin tasaantua torstaihin asti. Kosteusjakauman perusteella rakenteisiin kohdistuu MP1 ja MP2 kohdilla kosteusrasitusta. Lattiapinnoitteen ja liiman hajoamisen kannalta kriittisenä suhteellisena kosteutena voidaan pitää 80 % kosteusrasituksen ollessa pitkäaikaista. 3.8 Mikrobianalyysin tulokset Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta M1 RA1 Mineraalivilla MV-ulkoseinä Kellarikerros, 014 (VAR) M2 RA2 Mineraalivilla MV-ulkoseinä Kellarikerros, 025 (PRSH) M3 RA3 Mineraalivilla Ulkoseinä 1. kerros, 126 (kabinetti) M4 RA4 Mineraalivilla Ulkoseinä 1. kerros, 137 (kotitalous) M5 RA5 Mineraalivilla Ulkoseinä 1. kerros, 173 (opettajatien työtila) Vahva viite vauriosta Vahva viite vauriosta Ei viitettä vauriosta Ei viitettä vauriosta Ei viitettä vauriosta M6 - Hovi-vinyylilaatta + liima + tasoite Alapohja 1. kerros, 173 (opettajien työtila) Heikko viite vauriosta M7 - Seinätasoite + pintamaali Teräsbetonipilari (alaosa) A 1. kerros, 173 (opettajien työtila) Viite vauriosta M8 - Seinätasoite + pintamaali Teräsbetonipilari (alaosa) B 1. kerros, 173 (opettajien työtila) Vahva viite vauriosta M9 RA6 Mineraalivilla Ulkoseinä 2. kerros, 206 (OT3) Heikko viite vauriosta

21 20 (23) M10 RA7 Mineraalivilla Ulkoseinä 2. kerros, 208 a (pukuh.) Ei viitettä vauriosta Taulukko 4. Mikrobianalyysin MIK5127/16 yhteenveto. Analyysitulos kokonaisuudessaan on raportin liitteenä Lattiamateriaalien VOC-analyysit Kolmen eri tilan lattiamateriaaleista tutkittiin VOC-pitoisuudet: Kotitalous 128 ja 137 sekä opettajien huone 173. Tulosten yhteenveto on esitetty taulukossa 4 ja tarkemmat analyysitulokset liitteessä 3. Näytteet emittoivat 2-Etyyli-1-heksanolia. Näytteen 1 tulos voidaan lukea poikkeavaksi ja näytteen 2 selvästi poikkeavaksi. Näytteen 3 tulos voi myös viitata liiman hajoamiseen, vaikka määrä olikin pienempi. Hovi-vinyylilaatan osalta ei ole olemassa viitearvoja. Tila/ näyte Yhdiste Tulos (µg/m 3 g) Kotitalous 2-etyyli-1-heksanoli , näyte 1 TVOC 80 Kotitalous 2-etyyli-1-heksanoli , näyte 2 TVOC 130 Opettajien 2-etyyli-1-heksanoli 43 työhuone, näyte 3 TVOC 70 Taulukko 5. VOC-tulokset Asbesti- ja PAH-yhdisteet Sisäilmaston kuntotutkimuksen yhteydessä keskityttiin rakenneavauksien kohdilla havaittuihin asbestia tai PAH-yhdisteitä mahdollisesti sisältäviin materiaaleihin. Kohteeseen ei tehty koko rakennuksen käsittävää asbesti- ja haitta-ainekartoitusta. PAH-yhdisteet: Kuntotutkimuksen yhteydessä otettiin PAH-yhdisteitä sisältäväksi epäiltävästä materiaalista näyte, joka toimitettiin analysoitaviksi Ahma Ympäristö Oy:nb laboratorioon. Täydellinen analyysilausunto on liitteenä 4. Tutkitun näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus on seuraava: Näyte: Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus 1. Vedeneristyspiki, alapohja, kellarikerros, 025 (porrashuone) < 2,0 mg/kg Taulukko 6. PAH-analyysin PAH1517/2016 yhteenveto. Analyysitulos kokonaisuudessaan on raportin liitteenä 3. Näytteen 1 PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus alittaa vaaralliselle jätteelle annetun rajaarvon (200 mg/kg), joten kyseinen materiaali ei ole PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä. Asbesti: Kuntotutkimuksen yhteydessä ei otettu asbestinäytteitä. Havainnot perustuvat kokemusperäiseen tietoon sekä kirjallisuuteen. Asbestia sisältäviä materiaaleja ovat: Musta pikiliima lattioissa. Yksittäisissä tiloissa on asbestia sisältäviä Finnflex-vinyylilattialaattoja (250 x 250 mm), kiinnitetty asbestia sisältävällä mustalla pikiliimalla Kuituanalyysit Tutkimuskohteesta otettiin viisi (5) BM-Dustfilter pölynkeräysteippinäytettä eri tilojen tasopinnoilta. Teippinäytteet tutkittiin valomikroskoopilla käyttämällä 100 x suurennosta. Näytteistä laskettiin yli 20 mikrometrin pituiset teolliset mineraalikuidut koko teipin (14 cm 2 ) pinta-alalta. Tulos ilmoitetaan mineraalikuituja kpl/cm². Näytteiden sisältämän muun pölymateriaalin määrää on arvioitu asteikolla niukka, kohtalainen, runsas tai erittäin runsas. Tulos on esitetty taulukossa 7. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (asunnon ja muun oleskelutilan terveydellistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015) mukaan kahden viikon aikana pinnoille laskeutuneen pölyn teollisten mineraalikuitujen pitoisuudet 0,2

22 21 (23) kpl/cm² tai enemmän edellyttävät toimenpiteisiin ryhtymistä. Näytteistä kahden (2) osalta mineraalikuitujen raja-arvo ylittyy Näyte Tila Paikka Mineraalivillakuituja (kpl/cm 2 ) Muun pölymateriaalin määrä 1 Rehtori 176 kaapin päältä 0,6 niukasti hienoa pölyä niukasti orgaanisia kuituja 2 Opetustila 149 kaapin päältä 0,1 niukasti hienoa pölyä niukasti orgaanisia kuituja 3 Kotitalous 128 kaapin päältä 0,9 niukasti hienoa pölyä niukasti orgaanisia kuituja 4 Fysiikka ja kemia 235 kaapin päältä 0,1 runsaasti hienoa pölyä runsaasti orgaanisia kuituja 5 Opetustila 203 kaapin päältä < 0,1 niukasti hienoa pölyä kohtalaisesti orgaanisia kuituja Taulukko 7. Kuituanalyysin KUI644/16 yhteenveto. Analyysitulos kokonaisuudessaan on raportin liitteenä 5. 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kohteeseen tehdyn tutkimuksen perusteella rakennuksessa on useita puutteita ja riskitekijöitä, jotka voivat olla käyttäjien oireiden taustalla. Ilmanvaihtojärjestelmä Tutkimuksessa havaittiin sisäilman laatuun heikentävästi vaikuttavia puutteita: Tilojen ilmamäärissä on vajetta ja/tai eivät ole tasapainossa. Paine-eromittauksien perusteella sisätilat ovat paikoin voimakkaan alipaineiset ulkoilmaan nähden. Ilmanvaihtojärjestelmässä on mineraalivillakuitulähteitä, joista irtoaa kuituja sisäilmaan. Koko ilmanvaihdon tarkempi kartoitus ja tasapainotus on välttämätöntä sisäilman laadun parantamiseksi. Kellarin alapohjarakenne ja perusmuuri Rakenteissa on vedeneristeenä alkuperäinen pikisively, jonka tavoitteellinen käyttöikä on ylittynyt eikä näin ollen toimi luotettavana vedeneristeenä. Maaperästä kohdistuvan kosteusrasituksen seurauksena kosteus on paikoin porrashuoneissa päässyt pintalaattaan saakka. Maanvastaiset ulkoseinät muodostuvat betonimuurista, jonka sisä- tai ulkopinnassa on vedeneristesively. Lämmöneristeenä seinissä on paikoin mineraalivillaeriste (kaikkialla ei ole eristettä) ja paikoin on kuorimuuraus. Rakenne on kosteusteknisesti riskialtis/ vaurioherkkä, mikä näkyi otetuissa materiaalinäytteissä vahvoina viitteinä mikrobivaurioista. Huokoiset eristeet mahdollistavat seinän sisäisten ilmanvirtausten liikkumisen laajalti, joten hajut ja epäpuhtaudet voivat liikkua pitkiäkin matkoja ilmavirtausten mukana ja tulla sisätiloihin paikasta, jossa rakenne ei ole tiivis ja sisätila on alipaineinen. Mikäli tulevassa peruskorjauksessa kellarin tiloja suunnitellaan jatkuvaan käyttöön siten, että sisäilmariskit saadaan minimoitua, tulee seinissä olevat vauriot sekä kosteusrasitus huomioida korjauksia suunniteltaessa. 1. kerroksen alapohjarakenne Alapohjiin tehtyjen rakenneavauksien perusteella täyttömateriaali on paikoin märkää. Maanvaraisen alapohjarakenteen ja ulkoseinän liittymät eivät ole kaikilta osin tiiviit, jolloin on syntynyt ilmayhteys täyttökerrokseen saakka. Alapohjan täyttökerroksessa oli voimakas mikrobeihin viittaava haju täytössä havaitusta orgaanisesta puuaineksesta johtuen. Homeiden ja mikrobien hajut, kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet (hajut) ja osittain myös mikrobien itiöt pääsevät pienistäkin epätiiveyskohdista sisäilmaan ilmavirtauksien mukana tilojen ollessa alipaineiset ulkoilmaan nähden. 1. kerroksen opettajientyötilan/ opettajienhuoneen alueella kosteus pääsee nousemaan maaperästä kapillaarisesti perustusrakenteiden kautta, jolloin kohonneiden kosteusolosuhteiden seu-

23 22 (23) rauksena jopa pintamateriaaleihin on syntynyt mikrobivaurioita. Tällä alueella alapohjarakenne on alkuperäinen. Kotitalousluokkien alueella alapohjarakenne on uusittu 2000-luvun alkupuolen peruskorjauksen yhteydessä ja tiloihin on kohdistunut tilamuutoksia. Tehtyjen rakennekosteusmittauksien perusteella lattian muovimattoon kohdistuu kosteusrasitusta. Muovimatto on voitu asentaa liian kostean betonin päälle tai maaperän kosteus pääsee nousemaan kapillaarisesti, ainakin paikoin perustusrakenteita myöten ja levittäytymään myös alapohjalaattaan. VOC-emissiot Alapohjarakenteen kohonneiden kosteusolosuhteiden seurauksena on tapahtunut muovimaton ja muovimaton kiinnitysliiman reagoiminen kosteuden kanssa sekä haitallisten VOC-emissioiden syntyminen. Lisäksi muovimaton ja betonirakenteen rajapinnassa voi olla mikrobivaurioita. Kohteessa on uusittu alapohjarakenteita laajasti, mutta tietoa tarkasta laajuudesta ei ollut käytettävissä, jolloin vaurioiden rajaaminen tietylle alueelle ei ole mahdollista. Ulkoseinät, ikkunat Rakennuksen ulkoseinät on uusittu 2000-luvun peruskorjauksen yhteydessä sisäkuoreen asti. Nyt otettujen näytteiden perusteella ulkoseinärakenteissa ei ole sisäilman kannalta merkittäviä vaurioita. Kohteen laajuus huomioiden on kuitenkin mahdollista, että vaurioita voi jossakin olla. Tiilimuuraus läpäisee runsaasti vettä, minkä vuoksi osa julkisivupinnalle joutuneesta vedestä tunkeutuu myös tiiliverhouksen takana olevaan eristetilaan tai sen alaosan lähettyvillä oleviin muihin rakenteisiin. Rasitusolosuhteet, lähinnä viistosateen määrä, vaikuttavat merkittävästi vaurioitumiseen, lisäksi tulee huomioida, että rakennuskokonaisuuden eri puolilla vauriot ovat saattaneet olla hyvin erilaisia ennen tehtyä peruskorjausta. Rakennuksen ikkunat on uusittu, mutta liittymät eivät ole kuitenkaan tiiviit sisätiloihin nähden, jolloin mahdolliset epäpuhtaudet voivat päästä ilmavirtauksien mukana sisätiloihin. Ulkoseinien osalta tulevissa korjauksissa on syytä kiinnittää erityistä huomiota rakenteiden liittymäkohtien tiiveyteen. Väli- ja yläpohjat Välipohjat ovat massiivibetonirakenteisia, joihin ei kohdistu sen suurempaa korjaustarvetta. Yläpohjarakenne on sinällään tiivis, mutta läpivientien tiiveys on syytä varmistaa. Muut havaitut hajupoikkeamat Kotitalousluokassa havaitun viemärinhajun lähde on todennäköisesti puutteet hajulukon tiiveydessä. Viemäriliittymien tiiveys on syytä tarkastaa. 5 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Kohteen sisäilman laatua voidaan saada paremmaksi seuraavilla ns. kiireellisiksi luokiteltavilla toimenpiteillä: Ilmavirtauksien kulkeutuminen kellarikerroksesta ylempiin kerroksiin estetään. Tarvittaessa kellaritilat alipaineistetaan erillisellä puhaltimella. Ylä- ja välipohjien läpivientien tiivistäminen, jonka tarkoituksena on estää epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan. Ilmanvaihtojärjestelmän kuitulähteiden poistaminen ja kanavien puhdistaminen. Ilmanvaihtojärjestelmän säätäminen. Kotitaloustilojen ja opettajientyöhuonetilojen lattiapinnoitteiden uusiminen ja alapohjan ja ulkoseinän liittymän tiivistyskorjaus opettajien työtiloissa. Korjaussuunnitelmissa tulee huomioida, että lattiapinnoitteissa on VOC-vaurioita ja syntyneet yhdisteet ovat voineet imeytyä alapohjalaattaan. Lisäksi rakenteisiin kohdistuu paikoin kosteusrasitusta. Mikäli edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta käyttäjillä alkaa esiintyä enenemässä määrin oireiluja, on syytä harkita laajempia korjauksia ja niiden vaihtoehtoja tilanteen parantamiseksi. Korjaamisen perusperiaate sellainen, että rakenteille kohdistuvaa ulkopuolista kosteusrasitusta tulee vähentää (esim. salaojitus, sadevesijärjestelmä, perusmuurin kosteuseristys). Vauriot tulee korjata ja rakenteet tiivistää siten, ettei rakenteista tule epäpuhtauksia sisäilmaan. Uudet ja korjattavat rakenteet tulee toteuttaa energiatehokkaaksi ja rakennusfysikaalisesti toimiviksi. Purkuvaiheen jälkeen rakenteiden puhtaus tulee varmistaa lisätutkimuksin ja/tai tarkastuksin.

24 23 (23) Valittaessa korjaustoimenpiteet, tulevat kysymykseen ainakin seuraavat toimenpiteet sisäilmaongelmien ja jäävien riskien minimoimiseksi: Kellaritilat Kellaritilojen osalta tuleva käyttötarkoitus määrittää vahvasti tulevat korjaustarpeet. Kyseeseen voi tulla rakenteiden uusiminen kokonaisuudessaan, mikäli tilat ovat jatkuvassa käytössä. Maanvaraisten seinien/kellarin seinien pintarakenteet tulee suunnitella siten, että seinäeristeissä paikoin olevista kosteus- ja mikrobivaurioista ei pääse aiheutumaan sisäilmahaittaa myöskään tulevaisuudessa. Varmistetaan, ettei ilmavirtauksia pääse kulkeutumaan ylempiin kerroksiin. Alapohjarakenne Alapohjan ja ulkoseinän liittymien tiivistäminen esimerkiksi vedeneristysjärjestelmän tuotteilla. Korjaustyösuunnitelmassa tulee huomioida rakenteisiin paikoin kohdistuva kosteusrasitus sekä se, että lattiapinnoitteissa on paikoin VOC-vaurioita. Ulkoseinärakenne Ulkoseinärakenteisiin ei sinällään kohdistu toimenpiteitä, mutta rakenteiden tiiveys tulee varmistaa ikkunaliittymien tiivistämisen. Ilmanvaihto Ilmanvaihtojärjestelmän toiminta tarkastetaan ja tehdään tarvittavat säädöt. Ilmanvaihto tulee olla lähellä tasapainotilaa. Muuta korjauksissa huomioitavaa Korjaustoimenpiteistä tulee laatia korjaussuunnitelma ja korjaustyö tulee tehdä valvotusti. Suunnittelijalla ja valvojalla tulee olla kokemusta kosteus- ja homevaurioiden korjauksesta sekä rakenteiden tiivistyskorjauksesta. Purkutyön aikana tulee huolehtia riittävästä suojauksesta ja mikrobipurkutöille asetettujen purkumääräysten noudattamisesta. Tiivistyskorjaustyön laatu ja onnistuminen tulee varmistaa merkkikaasun tai savun avulla. Korjaustoimenpiteiden jälkeen tulee huolehtia perusteellisesta loppusiivouksesta. Kohteessa on käytetty asbestipitoisia materiaaleja, mikä tulee huomioida tulevissa korjauksissa. Inspecta Oy vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 2013). Oulussa Asko Karvonen Asiantuntija, rakennusten ja rakenteiden tarkastukset a-vaativuusluokan kosteustekninen kuntotutkija, FISE-pätevyys

25

26 92& 9LHPlULQ KDMXD 03,QVSHFWD.HVNXVNRXOX 6LVlLOPD\PSlULVW Q NXQWRWXWNLPXV SYP 0(5.,11b7 /DWWLDQ SLQWDNRVWHXGHQ YHUWDOXDUYR NRKROOD.8, 5$ $ 5$ 5DNHQQHDYDXV MD PDWHULDDOLQl\WH LUHWLOD 03 92& 03 +LLOLGLRNVLGLVHXUDQWDPLWWDXV 5DNHQQHNRVWHXVPLWWDXVSLVWH.8,.XLWXQl\WH 92& 92& Ql\WH 5$ D.8, 5$ 3DLQH HURQ VHXUDQWDPLWWDXV /lps WLOD MD NRVWHXVVHXUDQWDPLWWDXV 92& 5$ 0 NHUURV 0 0 5$ 0 5$.8, 5$ 0

27

28 1 (3) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK5127/16 Inspecta KiraLab, Saarijärven kaupunki Vesa Ronkainen Sivulantie Saarijärvi Kohde: Saarijärven koulukeskus, keskuskoulu, Koulutie 4, Saarijärvi. Työmääräin WO Näytteenottaja: Asko Karvonen, Inspecta Näytteenottopäivä: Näytteet vastaanotettu: Analysointi aloitettu: Analyysit Materiaalinäyte analysoidaan akkreditoidusti Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusten mukaista laimennosviljelymenetelmää vasten validoidulla sisäisellä menetelmällä, jossa materiaalia siirretään suoraan kasvualustalle. Näytealustat [homeet: 2 % mallasuute- ja dikloran-glyseroli (DG18)- agar, bakteerit: tryptoni-hiivauute-glukoosiagar] pidetään +25 C:ssa 7-14 vrk ajan, ja mikrobit tunnistetaan pesäkeulkonäön ja valomikroskoopissa havaittujen rakenteiden perusteella. Mikrobimäärät ilmoitetaan muodossa pmy (cfu)/ malja, joka tarkoittaa pesäkkeen muodostavia yksiköitä maljalla. Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tulos ilmoitetaan suhteellisella asteikolla. - ei kasvua + niukka kasvu, alle 20 pmy/malja ++ kohtalainen kasvu, pmy/malja +++ runsas kasvu, pmy/malja ++++ erittäin runsas kasvu, yli 200 pmy/malja Näytteet Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta M1 RA1 Mineraalivilla MV-ulkoseinä Kellarikerros, 014 (VAR) Vahva viite vauriosta M2 RA2 Mineraalivilla MV-ulkoseinä Kellarikerros, 025 (PRSH) Vahva viite vauriosta M3 RA3 Mineraalivilla Ulkoseinä 1. kerros, 126 (kabinetti) Ei viitettä vauriosta M4 RA4 Mineraalivilla Ulkoseinä 1. kerros, 137 (kotitalous) Ei viitettä vauriosta M5 RA5 Mineraalivilla Ulkoseinä 1. kerros, 173 (opettajatien työtila) M6 - Hovi-vinyylilaatta + liima + tasoite M7 - Seinätasoite + pintamaali M8 - Seinätasoite + pintamaali Alapohja Teräsbetonipilari (alaosa) A Teräsbetonipilari (alaosa) B 1. kerros, 173 (opettajien työtila) 1. kerros, 173 (opettajien työtila) 1. kerros, 173 (opettajien työtila) Inspecta KiraLab Puh Y-tunnus: Myyntimiehenkuja 4 Fax OULU kiralab@inspecta.com Ei viitettä vauriosta Heikko viite vauriosta Viite vauriosta Vahva viite vauriosta Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

29 2 (3) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK5127/16 Inspecta KiraLab, M9 RA6 Mineraalivilla Ulkoseinä 2. kerros, 206 (OT3) Heikko viite vauriosta M10 RA7 Mineraalivilla Ulkoseinä 2. kerros, 208 a (pukuh.) Ei viitettä vauriosta Tulokset Näyte Sieni-itiöt pmy 2 % Mallasuuteagar M1 Yhteensä +++ A. ochraceus* 4 + A. ustus + A. versicolor* 1 + Cladosporium + Penicillium ++ Trichoderma* 1 + M2 Yhteensä + Absidia + Penicillium + Sieni-itiöt pmy DG18-agar Yhteensä +++ A. ochraceus* 7 + Aspergillus + A. ustus + A. versicolor* 11 + Penicillium ++ Yhteensä + Penicillium + Bakteerit pmy THG-agar Yhteensä + Yhteensä +++ aktinobakteerit* +++ muut bakteerit + M3 Yhteensä - Yhteensä - Yhteensä + M4 Yhteensä + Penicillium + Yhteensä - Yhteensä + M5 Yhteensä - Yhteensä - Yhteensä + M6 Yhteensä - Yhteensä + A. restricti* 5 + A. versicolor* 1 + Penicillium + M7 Yhteensä + A. versicolor* 1 + Penicillium + Tritirachium* 2 + M8 Yhteensä + Tritirachium* 1 + M9 Yhteensä + Phoma* 1 + Yhteensä ++ A. restricti* 18 + Penicillium + Tritirachium* 1 + Yhteensä +++ A. restricti* +++ M10 Yhteensä - Yhteensä + A. sydowii* 2 + Penicillium + Yhteensä + Yhteensä ++ Yhteensä + aktinobakteerit* 1 + muut bakteerit + Yhteensä - Yhteensä + aktinobakteerit* 8 + muut bakteerit + Yhteensä + määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, =mikrobin merkitys toistaiseksi avoin Inspecta KiraLab Paula Kurola Laboratoriopäällikkö, FT Inspecta KiraLab Puh Y-tunnus: Myyntimiehenkuja 4 Fax OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

30 3 (3) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK5127/16 Inspecta KiraLab, LIITE: Materiaalinäytteiden tulosten arviointi 1. TULOSTEN TULKINTA Rakennusmateriaalin mikrobianalyysin tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, jos näytteen sieni-itiöiden pitoisuus on runsas (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Taulukko 1). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen näytteessä on normaalia. Suoraviljelymenetelmän runsas sieni-itiöpitoisuus (+++/++++) vastaa Asumisterveysohjeen (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) tulkintaohjeen sieni-itiöpitoisuutta pmy/g. Mikrobikasvustot ovat yleensä epätasaisesti jakautuneita, joten yksi näyte antaa tiedon vain kyseisen näytteenottopaikan mikrobimäärästä ja -lajistosta. Näytetuloksesta ei voida vetää suoraa johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Tulosten merkitys sisäilmaongelmien kannalta arvioituna riippuu tiloissa vietettävästä ajasta, ilmanvaihdon toimivuudesta, vaurioituneen pinta-alan laajuudesta sekä siitä, missä määrin mikrobien itiöt ja niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan rakenteiden kautta. Taulukko 1. Esimerkkejä mikrobilajeista (Työterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorion listaus, 2008). Kosteusvaurioon viittaavia, mahdollisesti toksiineja tuottavia mikrobeja Kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja Merkitys avoin Acremonium, A. fumigatus, A. ochraceus, A. versicolor, Chaetomium, Fusarium, Paecilomyces, Stachybotrys, Trichoderma, aktinobakteerit (Streptomyces) A. restricti, Geomyces, Eurotium, Oidiodendron, Phialophora, Phoma, Scopulariopsis, Tritirachium, Ulocladium, Wallemia Absidia, A. flavus, A. niger, A. ustus, Aureobasidium, Botrytis, Chrysonilia, Mucor, Rhizopus, punaiset hiivat Tavanomaisia mikrobeja Alternaria, Aspergillus, Beauveria, Cladosporium, Geotrichum, Penicillium, hiivat, steriilit sienet, muut sienet 2. KIRJALLISUUS Hänninen M., Kirsi M., Lindroos O., Rautiala S. ja Reiman M. (2014). Rakennusmateriaalinäytteen mikrobimääritys suoraviljelymenetelmällä. Sisäilmastoseminaari 2014, SIY raportti 32. ss Reiman M., Haatainen S., Kallunki H., Kujanpää L., Laitinen S., ja Rautiala S. (1999). Laimennossarja- ja suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. Sisäilmastoseminaari 1999, SIY raportti 13. ss Reiman M. & Kujanpää L. (2005). Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksissa. Sisäilmastoseminaari 2005, SIY raportti 23. ss Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. ISBN Ympäristö- ja Terveys -lehti (2009) Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. ISBN Inspecta KiraLab Puh Y-tunnus: Myyntimiehenkuja 4 Fax OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

31 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (5) Inspecta Oy Asko Karvonen Myyntimiehenkuja OULU VOC-analyysi materiaalinäytteestä Asiakasviite: 581/Karvonen Asko Näytteen kerääjät: Asko Karvonen Analyysin kuvaus: VOC-yhdisteiden bulk-emissio mikrokammiolla Tulopvm.: Käsittelijä(t): Kim Kuusisto, Jenni Sund Analysointimenetelmä Näytteiden emissiot tutkittiin mikrokammiolaitteella Micro-Chamber/Thermal Extractor, µcte. Materiaalinäytettä punnittiin kammioon, jonka kautta johdettiin puhdasta ilmaa Tenax TA- tai Tenax TA-Carbograph 5TD-putkeen. Adsorptioputkeen adsorboituneet emissiotuotteet analysoitiin kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NISTmassaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta, kyseiset aineet mukaanlukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Tulokset on ilmoitettu pitoisuutena näytegrammaa kohti (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehty materiaalianalyysi ei ole kvantitatiivinen, vaan kertoo ainoastaan mitä aineita ja missä suhteessa niitä emittoituu käytetyissä koeolosuhteissa. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi