Kuntotutkimus Alapohja-, ulkoseinä- ja yläpohjarakenteet

Transkriptio

1 Alapohja-, ulkoseinä- ja yläpohjarakenteet Koulukuja Lannevesi Hanke nro: 8701 / Inspecta Puh Y-tunnus: Sörnäistenkatu 2 Fax Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com

2 1 (13) Sisällysluettelo: 1 Yleistä Yleistiedot kohteesta Lähtötiedot Tutkimuksen tarkoitus Tutkimukset Suoritetut tutkimukset Tutkimusmenetelmät ja laitteet Tutkimustulokset Ulko- ja sisäolosuhteet tarkastuksen aikana Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot Ryömintätila Ullakko Lämpökamerakuvauksessa tehdyt havainnot Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot Välipohja, RA Ryömintätilallinen alapohja, RA2, RA3, RA Ulkoseinän ja alapohjan liittymä, kellarikerros, RA5, RA Väliseinän ja alapohjan liittymä, kellarikerros, RA Yläpohja, RA Mikrobianalyysitulokset Asbesti- ja PAH -analyysitulokset Yhteenveto ja johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset LIITTEET Liite 1, Pohjapiirrokset, 3 sivua Liite 2, Mikrobinanalyysitulokset, MIK4545/2014 Liite 3, asbestianalyysitulos, ASB8765/2014 Liite 4, PAH-analyysitulos, PAH1234/2014

3 2 (13) 1 YLEISTÄ 1.1 Yleistiedot kohteesta Kohde: Tilaaja / yhteyshenkilö :, Koulukuja 1, Lannevesi Saarijärven kaupunki / Vesa Ronkainen Tarkastusajankohta: 2. ja Tutkimuksen tekijät: Inspecta Oy Henri Käyrä Myyntimiehenkuja OULU Asko Karvonen puh puh henri.kayra@inspecta.com asko.karvonen@inspecta.com 1.2 Lähtötiedot Tutkimuksen kohteena on. Kiinteistö toimii kyläkouluna ja päiväkotina. Kohde on valmistunut 1900-luvun alussa ja kerrosala on noin 700 m 2. Viimeisin laajempi peruskorjaus on tehty 1970/80 lukujen vaihteessa. Kohteessa on tiloja kolmessa kerroksessa, joista osa 2. kerroksen tiloista on kylmillään. Kohteessa on vesikeskuslämmitys ja koneellinen tulopoisto ilmanvaihtojärjestelmä. Kohteeseen on tehty kuntoarvio syksyn 2014 aikana, jonka yhteydessä havaittiin lisätutkimustarvetta erityisesti alapohjarakenteiden osalta. Kuntoarvion aikana sisäilmassa oli havaittu lisäselvityksiä vaativaa selkeää mikrobiperäistä hajua. Kohteessa käyttäjillä on ilmennyt sisäilmaongelmiin viittaavaa oireilua. Kuntoarvion perusteella seuraava laajempi peruskorjaus olisi ajankohtaista noin vuoden kuluttua. 1.3 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kohteessa olevat alapohja- ulkoseinä- ja yläpohjarakenteet ja niiden kunto korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi ja rakennusosien jäljellä olevan käyttöiän arvioimiseksi. 2 TUTKIMUKSET 2.1 Suoritetut tutkimukset Ennen varsinaisia tutkimuksia laadittiin tutkimussuunnitelma rakenteiden osalta ja avaukset tehtiin tilaajan toimesta tutkimuksia edeltävällä viikolla. Varsinaiset tutkimukset suoritettiin 2. ja ja ne kohdistettiin erityisesti alapohjarakenteisiin ja ulkoseinän alaosiin. Kohteeseen suoritettiin ensin aistinvarainen yleistarkastus sekä tarkasteltiin rakenteiden tiiveyttä merkkisavua ja lämpökameraa apuna käyttäen. Ryömintätila tarkastettiin tarkastusluukun kautta niiltä osin, kun se oli mahdollista tehdä. Alapohjarakenteisiin ja ulkoseinien alaosiin oli tehty kuusi rakenneavausta, välipohjarakenteeseen yksi, samoin yläpohjarakenteeseen yksi tilaajan toimesta. Avauksista tarkastettiin rakenteiden nykykunto aistinvaraisesti, mitattiin rakennekosteuksia sekä otettiin materiaalinäytteitä mikrobitarkastelua varten. Avaus- ja näytteenottokohdat on merkitty liitteenä 1 olevaan pohjapiirustukseen.

4 3 (13) 2.2 Tutkimusmenetelmät ja laitteet Avauskohdat oli tehty sisäpuolelle pääasiassa sahaamalla aukkoja rakenteisiin sekä piikkaamalla alapohjarakennetta. Tutkimuksissa käytettiin seuraavaa mittauskalustoa: Pintakosteudenosoitin: Gann Hydromette Uni 2, mittapää B52 Puun kosteusmittari: Gann Hydromette Uni 2, mittapää M18 Lämpökamera: Fluke TiR-32 Rakennekosteusmittari: Vaisala HMI-41 / HMP-42 Paine-eromittari: TSI VelociCalc Tarkastuksien aikana otetut materiaalinäytteet otettiin Asumisterveysoppaassa esitetyin menetelmin, suljettiin ilmatiiviiseen muovipussiin. Mikrobianalyysit tehtiin Elintarvikeviraston hyväksymän Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 ja Asumisterveysoppaan 2008 menetelmillä KiraLab:n laboratoriossa Oulussa. Tarkemmat menetelmäkuvaukset laboratoriotutkimuksista on esitetty raportin liitteessä 2. 3 TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Ulko- ja sisäolosuhteet tarkastuksen aikana olosuhteet: sisälämpötila: + 22 ºC ulkolämpötila: -1 ºC ulkoilman suhteellinen kosteus: 100 % tuuli: Etelätuuli, 11 km/h säätila: Pilvinen 3.2 Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot Kellarikerroksen sisäilmassa ei ollut havaittavissa poikkeavaa hajua. Pintakosteuden tunnistimella havainnoituna kellarin lattian vertailuarvot olivat paikoin koholla ja muovimaton alta mitattuna lattia on vertailuarvon perusteella märkä. Puutyöluokassa seinän pintakosteuden vertailuarvot olivat koholla käytöstä poistetun halkokuilun kohdalla. 1. kerroksen sisäilmassa oli yleisesti havaittavissa mikrobiperäistä hajua, voimakkaimmin rossipohjan alueella. Merkkisavulla tarkasteltaessa voi yleisesti todeta, että alapohjarakenne ja seinien liittymäkohdat eivät ole tiiviit. Vastaavat havainnot oli todennettavissa myös lämpökameralla. Normaalitilanteessa sisäilma on alipaineinen suhteessa ulkoilmaan noin 6 Pascalin verran. Päiväkodin puoleisen päädyn 2. kerroksen tilat ovat käyttämättömät ja kylmillään. Pinnat ovat alkuperäiset ja heikkokuntoiset m 2 tilassa väliseinän alaosalla pinkopahvien pinnassa oli mikrobikasvustoihin viittaavaa tummentumaa (WC-tilan kohdalla). 3.3 Ryömintätila Ryömintätila on paikoin matalaa estäen tarkastamisen kauttaaltaan. Ryömintätilan tuulettuminen heikkoa. Liikuntasalin kohdalla kivijalassa ei ole tuuletusventtiileitä lainkaan. Maapohjan päällä on runsaasti kosteus- ja mikrobivaurioitunutta puunsälettä, vanhoja alapohjaeristeistä sekä muuta rakennusjätettä. Alapohjarakenteen kannatinpalkeissa on monin paikoin lahoa, samoin alapohjalaudoituksessa. Puumateriaaleissa on lisäksi havaittavissa värimuutoksia. Alapohjarakenteissa havaituilla vaurioilla voi olla heikentävä vaikutus kantavuuteen.

5 4 (13) Alapohjarakenteet pääosalla rakennusta ovat todennäköisesti alkuperäisiä. Kuva 1. Ryömintätilaa keskiosalta, matalaa. Kuva 2. Ryömintätilaan keskiosalta. Kuva 3. Ryömintätilaa pesutilojen kohdalta. Rakenteessa lahovaurioita Kuva 4. Ryömintätilaa pesutilojen kohdalta. Rakenteissa lahovaurioita 3.4 Ullakko Yläpohjan lämmöneristeenä on purua ja sammalta, päällä on laudoitus. Paikoin laudoituksen pinnassa on kosteusjälkiä. Nykyisen vesikatteen alla on vanha pärekatto. Vesikattorakenteessa on paikoin kosteuden aiheuttamia tummentumia ja jiiritaitteiden ja vesikatteen läpivientien kohdilla on veden valumajälkiä. Yläpohjan puru- ja sammaleristeistä otettiin materiaalinäytteet M15 - M18. Mikrobianalyysin perusteella näytteissä on viitteitä vaurioista. 3.5 Lämpökamerakuvauksessa tehdyt havainnot Kohteeseen oli tarkastushetkellä noin 6 Pascalin alipaine ulkoilmaan nähden. Lämpökameraa apuna käyttäen tehtiin seuraavia havaintoja: Lämpökameralla sekä merkkisavulla havainnoituna oli paikoin havaittavissa selkeitä ilma- ja lämpövuotoja etenkin ulkoseinien/alapohjien liittymäkohdissa, nurkissa sekä väliseinien kohdilla. Lämpökamerakuvien kohdat on merkitty liitteenä olevaan pohjapiirustukseen. Ohessa pistokeluontoisesti otettuja kuvia ilmavuodoista (kaikkia kuvia ei ole esitetty raportissa):

6 5 (13) Kuva 5. LK1, ilmavuotoa ulkoseinän lattialiittymästä. Vastaavat havainnot toistuivat useassa kohdassa. Kuva 6. LK2, ilmavuotoa väliseinän lattialiittymästä. Kuva 7. LK3, ilmavuotoa ulkoseinän lattialiittymästä. Vastaavat havainnot toistuivat useassa kohdassa. Kuva 8. LK4, viittaa rakenteen sisäiseen ilmavuotoon pesutilan kohdalla. 3.6 Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot Rakenneavauskohdat on esitetty liitteessä 1 olevassa pohjapiirustuksessa Välipohja, RA1 Kuva 9. Havainnepiirros rakenteesta ja kuvia RA1 kohdalta.

7 6 (13) Havainnot: Rakenneavauskohdalla ei ollut havaittavissa mikrobiperäistä hajua tai vaurioita. Ulkoseinän huokoisessa puukuitulevyssä oli pientä kosteuden aiheuttamaa tummentumaa. Avauskohdalla on lämpöputkien betonirakenteisen välipohjan läpivienti. Putken ja pahvieristeen välissä on asbestia sisältävää eristemateriaalia. Avauskohdalta otettiin materiaalinäyte mikrobianalyysiä varten purusta (M1, M2). Mikrobianalyysin tulos oli tavanomainen Ryömintätilallinen alapohja, RA2, RA3, RA4 Kuva 10. Havainnepiirros rakenteesta ulko- ja väliseinien kohdalta.

8 7 (13) Kuva 11. RA2 alapohjaan ja ulkoseinän alaosaan. Kuva 12. RA2. Alapohjarakenteen aluslaudoituksen päällä bituliittilevyä. Kuva 13. RA3. Avaus väliseinän vierelle alapohjarakenteeseen. Kuva 14. RA3. Eristeet tummuneet. Kuva 15. RA4 alapohjaan ja ulkoseinän alaosaan. Kuva 16. RA4. Putkieristeessä ja hirsipalkissa vesivuotojälkiä. Lämmöneriste tummunutta eristetilan alaosalla. Havainnot: Rakenneavaus RA2 Rakenneavauskohdalla oli aistittavissa voimakas mikrobiperäinen haju. Haju tulee todennäköisesti ryömintätilasta, ilmasulkua ei ole. Ulkoseinän vierustalta rakennetta on korjattu noin 500 mm leveydeltä. Hirsirakenteissa oli havaittavissa alkavaa lahoa ja ulkoseinän osalla lisäksi kosteusjälkiä. Avauksesta otettiin materiaalinäytteet sammaleristeestä eri syvyyksiltä (M3, M4, M5). Mikrobianalyysin perusteella näytteissä on viite.

9 8 (13) Rakenneavaus RA3 Rakenneavauskohdalla oli aistittavissa voimakas mikrobiperäinen haju. Haju tulee todennäköisesti ryömintätilasta, koska rakenne ei ole tiivis. Hirsirakenne on tummunut alaosasta, mutta lahoa ei havaittu. Alapohjan purueriste oli tummunut. Avauksesta otettiin materiaalinäytteet purueristeestä (M6) eristetilan yläpinnasta sekä sammaleristeestä (M7) eristetilan alaosasta. Mikrobianalyysin perusteella purueristeessä on heikko viite ja sammaleristeessä viite. Rakenneavaus RA4 Lattian alapuolella hirsirakenteessa oli havaittavissa alkavaa lahoa. Lämpöputken pahvieristeessä ja alapuolisessa hirsirakenteessa (palkki) oli kosteusjälkiä. Eristetilan alaosassa puru on tummunutta. Avauksesta otettiin materiaalinäytteet hirsipalkin pinnasta (M8) ja purueristeen ylä- ja alapinnasta eri syvyyksiltä (M9, M10). Mikrobianalyysin perusteella näytteissä on viite tai heikko viite Ulkoseinän ja alapohjan liittymä, kellarikerros, RA5, RA7 Kuva 17. Havainnepiirros rakenteesta ja kuvia RA5 kohdalta. Havainnot: Avauskohdalla oli havaittavissa mikrobiperäistä hajua. Alapohjarakenteessa on lasivillaeriste betonivalujen välissä, kosteuseristystä ei ole. Kosteusteknisesti rakenne on toteutustavasta johtuen riskialtis ratkaisu. Ulkoseinän ja alapohjan liitoskohta ei ole tiivis. Pintakosteuden tunnistimella havainnoituna pohjalaatassa ei havaittu kohonneita lukemia. Betonirakenteisen perusmuurin kosteus oli korkea. RA7 tehtiin eteiseen. Rakenne vastaa avauskohtaa RA5 pois lukien koolattu puulattia ja styrox-lämmöneristettä. Avauskohdalta RA5 otettiin materiaalinäytteet mikrobianalyysiä varten mineraalivilloista (M11 ja M12). Avauskohdalta RA7 otettiin materiaalinäyte mineraalivillasta (M14). Mikrobianalyysin perusteella näytteissä oli heikko viite.

10 9 (13) Väliseinän ja alapohjan liittymä, kellarikerros, RA6 Kuva 18. Havainnepiirros rakenteesta ja kuva RA6 kohdalta. Havainnot: Avauskohdalla täyttöhiekassa oli voimakas mikrobiperäinen haju ja aistinvaraisesti arvioituna hiekka oli märkää. Muualla kuin rakenneavauskohdalla edellä mainittua hajua ei havaittu viitaten rakenteen olevan suhteellisen tiivis. Pohjalaatta oli pintakosteuden tunnistimella havainnoituna märkä ja tiilimuurauksen alaosa oli kostea. Lattiapinnan korkeudella tiilimuurauksen kosteus oli tavanomainen. Avauskohdalta otettiin materiaalinäyte mikrobianalyysiä varten lasivillasta (M13). Mikrobianalyysin perusteella näytteessä oli heikko viite Yläpohja, RA8 Rakenneavaus tehtiin koulu-osan 2. kerrokseen. Yläpohjarakenne on avauskohdalla seuraava: Kipsilevy 13 mm Huokoinen puukuitulevy 10 mm Ponttilauta 22 mm Ilmansulkupahvi Puru mm Yläpohjatila Vesikattorakenne Kuva 19. RA8. Purueriste kirkasta. Kuva 20. RA8. Vesikattorakenteissa tummentumia.

11 10 (13) 3.7 Mikrobianalyysitulokset Näyte Havainnot: Purueristeessä ei ollut havaittavissa tavanomaisesta poikkeavaa. Vesikatteen aluslaudoitus on tummunut ja päätykolmion sisävuorauspaperissa oli kosteusjälkiä. Avauksesta otettiin materiaalinäyte purueristeestä (M19). Mikrobianalyysin tulos oli tavanomainen. Materiaali M1 RA1 puru ulkoseinä, lattapinnan tasolta M2 RA1 puru alapohjan purueriste, ulkoseinän vierustalta M3 RA2 sammal alapohjan eriste, yläpinta M4 RA2 sammal alapohjan eriste, alapinta M5 RA2 min.villa uusittu välipohjaeriste, yläpinta M6 RA3 puru alapohja, eristetilan yläpinta M7 RA3 sammal alapohja/väliseinän alaosa M8 RA4 puu hirsipalkki, alapohjakannatin ulkoseinän viereltä M9 RA4 puru alapohja, ulkoseinän vierus, eristetilan yläpinta/lattian raja M10 RA4 puru alapohja, ulkoseinän vierus, eristetilan alapinta M11 RA5 min.villa kellarin ulkoseinä, alaosan eriste M12 RA5 min.villa alapohja, lattian raja seinän vierustalla M13 RA6 min.villa alapohja, erist väliseinän vierustalla M14 RA7 min.villa kellarin ulkoseinä, alaosan eriste Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta päädyn luokkatila päädyn luokkatila tekn. käsityöt tekn. käsityöt tekn. käsityöt luokkatila päiväkodin vieressä, rakennuksen keskiosa luokkatila päiväkodin vieressä, rakennuksen keskiosa päiväkodin puoleinen päätyluokka päiväkodin puoleinen päätyluokka päiväkodin puoleinen päätyluokka kirjasto- ja kerhohuone kirajsto- ja kerhohuone käytävä käytävä M15 sammal yläpohja, us vierus päiväkodin puoleinen pääty M16 sammal yläpohja, keskiosa päiväkodin puoleinen pääty Ei viitettä Ei viitettä Viite Viite Viite Viite Viite Vahva viite M17 puru yläpohja, us vierus koulun puoleinen osa Ei viitettä

12 11 (13) M18 puru yläpohja, keskiosa koulun puoleinen osa Ei viitettä M19 puu yläpohja, ullakkohuone, eristeen sisäpinta koulun puoleinen osa Ei viitettä Taulukko 1. Yhteenveto mikrobianalyysituloksista MIK4545/2014. Analyysivastaus kokonaisuudessaan on raportin liitteenä. 3.8 Asbesti- ja PAH -analyysitulokset Kohteeseen tehtiin kuntotutkimuksen yhteydessä asbesti- ja haitta-ainekartoitus (erillinen raportti). Kohteella tehtyjen havaintojen ja näytetuloksien perusteella asbestia sisältäviä materiaaleja ovat: Lämpö- ja käyttövesiputkien eristeet. Musta pikiliima (lattia). Proppausmassa (talotekniikan kiinnitykset tiili- ja betonirakenteisiin). Sähkötaulujen taustan valkoinen kuitulevy. Alapohjarakenteen vedeneristeenä käytetystä pikieristeestä otettiin näyte PAH-analysointia varten. Näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus 27 mg/kg alittaa vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvon 200 mg/kg, joten kyseinen materiaali ei ole PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä. 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteenveto Rakenteet ovat vanhoja, joihin sisältyy useita kosteusteknisiä riskitekijöitä. Rakenneavauksien ja otettujen materiaalinäytteiden perusteella rakenteissa on myös mikrobivaurioita, jotka kohteella tehtyjen, mukaan lukien kuntoarvio, havaintojen perusteella aiheuttavat sisäilmahaittaa erityisesti rossipohjallisella alueella. Rakenteen ilmatiiveys on heikko ilmeten tiloissa havaittuna voimakkaana mikrobiperäisenä hajuna. Kohdekäyntien aikana haju tarttui tutkijoiden vaatteisiin. Alapohjarakenteiden vaurioiden vuoksi korjauksiin on syytä ryhtyä pikaisesti. Ryömintätilallinen alapohja Ryömintätilallinen alapohja on pääosin alkuperäisessä kunnossa ja rakenteessa on monin paikoin kosteus- ja mikrobivaurioita sekä lahovaurioita. Alapohjaeristeinä on käytetty luonnoneristeitä kuten sammalta ja purua, joissa on jo lähtökohtaisesti usein mikrobeja ja niistä erittyy niille tyypillistä ominaishajua. Alapohjarakenteissa voi olla lisäksi olla vesi- ja viemäriputkien aiheuttamia vaurioita. Ryömintätilallisessa alapohjassa kosteusolosuhteet vaihtelevat ja pitkällä aikavälillä rakenteisiin on muodostunut kosteus- ja mikrobivaurioita, joiden syntyä on edesauttanut heikko tai olematon tuulettuminen. Lisäksi alapohjan ryömintätilassa on orgaanista aineista, mikä maatuessaan aiheuttaa hajua. Alapohjarakenteet eivät ole toteutustavasta johtuen ilmatiiviit ja epäpuhtauksia ja hajuja pääsee kulkeutumaan myös sisäilmaan. Lisäksi hajut tarttuvat rakenteisiin ja materiaaleihin. Maanvarainen alapohja ja ulkoseinät Laajennusosalla alapohjarakenne on toteutustavastaan johtuen riskialtis rakenne. Merkittävimmät kosteustekniset riskit johtuvat siitä, että lämmöneristeet ovat maanvaraisen betonilaatan yläpuolella ja laatan alla ei ole kapilaarikatkoa. Kosteuseristystä ei ole kauttaaltaan, minkä seurauksena eristeet ovat alttiina maaperästä nousevalle kosteudelle. Vastaavantyyppisillä rakenteilla tavoitteellinen käyttöikä on noin vuotta, joten rakenne alkaa olla myös elinkaarensa lopussa. Mikrobianalyysin ja paikalla tehtyjen aistinvaraisten havaintojen perusteella rakenteissa on paikoin vaurioita. Rakenne ei ole tiivis ja epäpuhtaudet saattavat paikoin kulkeutua sisäilmaan saakka. Maanvastaisessa seinärakenteessa on sisäpuolinen kosteuseristys, jonka tekninen käyttöikä on lopuillaan, mikä näkyi otetuissa materiaalinäytteissä myös viitteinä vaurioista. Rakenne on kui-

13 12 (13) tenkin suhteellisen tiivis sisäilmaan nähden, mutta mahdollisina ilmareitteinä toimivat rakenteiden liittymät ja läpiviennit. Ulkoseinät Ulkoseinien alaosien rakenteissa on lahovauriota, joilla voi olla sisäilman laatua heikentävä vaikutus. On todennäköistä, että vaurioita esiintyy myös muissa kosteudelle riskialttiissa rakennusosissa, kuten räystäiden läheisyydessä ja nurkka-alueilla. Yläpohja Rakennuksen yläpohjan rakenteet ovat alkuperäisessä kunnossa. Vesikattorakenteissa oli havaittavissa monin paikoin vanhoja vuotojälkiä ja otettujen näytteiden perusteella yläpohjarakenteissa on ainakin paikallisia vaurioita. 5 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Rakennuksen kosteus- ja mikrobivaurioiden sekä sisäilmaongelmien korjaaminen riskittömäksi vaatii rakenteiden purkamisen ja uusimisen lähes runkoa myöten. Käytännössä rakenteiden korjaustyö tarkoittaa: Alapohjarakenteiden uusiminen kokonaisuudessaan kosteusteknisesti toimivalla ja tiiviillä rakenteella. Ryömintätilan tuuletusta parannetaan ja tarvittaessa asennetaan koneellinen ilmanvaihto. Ryömintätilasta poistetaan rakennusjäte sekä kosteus- ja mikrobivaurioituneet materiaalit. Maapohjaa poistetaan mahdollisten mikrobikasvustojen takia vähintään 200 mm ja paikoin siten, että maapohjan päälle saadaan asennettua suodatinkangas ja kevytsora tai vaihtoehtoisesti pesty sepeli, huomioiden riittävä ryömintätilan korkeus ( 800 mm). Uuden pintakerroksen tulee olla vähintään 200 mm vahvuinen maasta kapillaarisesti nousevan kosteuden estämiseksi. Piha-alueiden pintavesien poisohjauksen tarkastaminen ja pintavesisuunnitelma. Lisäksi sadevesijärjestelmän tarkastus. Seinärakenteiden lahovaurioituneiden hirsien korjaaminen/ uusiminen. Väli- ja yläpohjapohjaeristeiden uusiminen ja jäävien kantavien rakenteiden puhdistus, tarvittaessa kantavien rakenteiden vaurioiden korjaaminen. Vesikattorakenteiden uusiminen tuulettumattomilta alueilta (2. kerroksen tilojen alueet). Muilta osin vaurioituneet materiaalit uusitaan tarpeen mukaan. Sisäpuolisten pintarakenteiden uusiminen ja rakenteiden epätiiviiden kohtien tiivistäminen siten, että ulkovaipasta saadaan ilmatiivis ja ettei rakenteiden kautta tapahdu ilmavirtauksia sisätiloihin. Rakenteiden uusimisen ja korjaamisen perusperiaate on, että vauriot tulee korjattua ja rakenteet tiivistettyä siten, ettei rakenteista tule epäpuhtauksia sisäilmaan. Uudet ja korjattavat rakenteet tulee toteuttaa energiatehokkaaksi ja rakennusfysikaalisesti toimiviksi. Purkuvaiheen jälkeen rakenteiden puhtaus tulee varmistaa lisätutkimuksin ja/tai tarkastuksin. Vaihtoehtoisesti korjauksen voi toteuttaa kevyempänä, jolloin korjaustyön tavoitteena ei ole poistaa ongelmia vaan vähentää ongelmien vaikutusta sisäilmanlaatuun. Kevyemmän korjauksen rajausta ja toteutusta tulee miettiä sekä suunnitella erikseen. Kevyempää vaihtoehtoa ei suositella, jos rakennusta käytetään nykyisen kaltaisessa ja jatkuvassa toiminnassa. Kevyemmän korjausvaihtoehdon soveltaminen voi tulla kysymykseen tilanteessa, jossa rakennuksen historia ja arvo estää rakenteiden purkamisen. Riippumatta korjaustavasta korjaustoimenpiteistä tulee laatia korjaussuunnitelma ja korjaustyö tulee tehdä valvotusti. Suunnittelijalla, valvojalla ja työn toteuttajalla tulee olla kokemusta kosteus- ja homevaurioiden korjauksesta sekä rakenteiden tiivistyskorjauksesta. Purkutyön aikana tulee huolehtia riittävästä suojauksesta ja ongelmajätteelle asetettujen purkumääräysten noudattamisesta. Tiivistyskorjaustyön laatu ja onnistuminen tulee varmistaa merkkikaasun tai savun avulla. Korjaustoimenpiteiden jälkeen tulee huolehtia perusteellisesta loppusiivouksesta.

14 13 (13) Inspecta Oy vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995). Oulussa Asko Karvonen, insinööri (AMK) Asiantuntija Inspecta Rakennusten ja rakenteiden tarkastukset

15

16

17

18 1 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4545/14 Inspecta KiraLab, Saarijärven kaupunki Vesa Ronkainen PL Saarijärvi Kohde:, Saarijärvi. Hanke Näytteenottaja: Henri Käyrä ja Asko Karvonen, Inspecta Oy Näytteenottopäivä: Näytteet vastaanotettu: Analysointi aloitettu: Analyysit Materiaalinäyte analysoidaan akkreditoidusti Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusten mukaista laimennosviljelymenetelmää vasten validoidulla sisäisellä menetelmällä, jossa materiaalia ripotellaan suoraan kasvualustalle. Näytealustat [homeet: 2 % mallasuute- ja dikloran-glyseroli (DG18)- agar, bakteerit: tryptoni-hiivauute-glukoosiagar] pidetään +25 C:ssa 7-14 vrk ajan, ja mikrobit tunnistetaan pesäkeulkonäön ja valomikroskoopissa havaittujen rakenteiden perusteella. Mikrobimäärät ilmoitetaan muodossa pmy (cfu)/ malja, joka tarkoittaa pesäkkeen muodostavia yksiköitä maljalla. Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tulos ilmoitetaan suhteellisella asteikolla. - ei kasvua + niukka kasvu, alle 20 pmy/malja ++ kohtalainen kasvu, pmy/malja +++ runsas kasvu, pmy/malja ++++ erittäin runsas kasvu, yli 200 pmy/malja Näytteet Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta M1 RA1 puru ulkoseinä, lattapinnan tasolta M2 RA1 puru alapohjan purueriste, ulkoseinän vierustalta M3 RA2 sammal alapohjan eriste, yläpinta M4 RA2 sammal alapohjan eriste, alapinta M5 RA2 min.villa uusittu välipohjaeriste, yläpinta M6 RA3 puru alapohja, eristetilan yläpinta päädyn luokkatila päädyn luokkatila tekn. käsityöt tekn. käsityöt tekn. käsityöt luokkatila päiväkodin vieressä, rakennuksen keskiosa Ei viitettä Ei viitettä Viite Viite Viite Inspecta KiraLab Puh Y-tunnus: Myyntimiehenkuja 4 Fax OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

19 2 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4545/14 Inspecta KiraLab, Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta M7 RA3 sammal alapohja/väliseinän alaosa M8 RA4 puu hirsipalkki, alapohjakannatin ulkoseinän viereltä M9 RA4 puru alapohja, ulkoseinän vierus, eristetilan yläpinta/lattian raja M10 RA4 puru alapohja, ulkoseinän vierus, eristetilan alapinta M11 RA5 min.villa kellarin ulkoseinä, alaosan eriste M12 RA5 min.villa alapohja, lattian raja seinän vierustalla M13 RA6 min.villa alapohja, erist väliseinän vierustalla M14 RA7 min.villa kellarin ulkoseinä, alaosan eriste luokkatila päiväkodin vieressä, rakennuksen keskiosa päiväkodin puoleinen päätyluokka päiväkodin puoleinen päätyluokka päiväkodin puoleinen päätyluokka kirjasto- ja kerhohuone kirajsto- ja kerhohuone käytävä käytävä M15 sammal yläpohja, us vierus päiväkodin puoleinen pääty M16 sammal yläpohja, keskiosa päiväkodin puoleinen pääty Viite Viite Vahva viite M17 puru yläpohja, us vierus koulun puoleinen osa Ei viitettä M18 puru yläpohja, keskiosa koulun puoleinen osa Ei viitettä M19 puu yläpohja, ullakkohuone, eristeen sisäpinta koulun puoleinen osa Ei viitettä Tulokset Näyte Sieni-itiöt pmy 2 % Mallasuuteagar M1 hiivat + M2 Sieni-itiöt pmy DG18-agar Bakteerit pmy THG-agar aktinobakteerit 1 + muut bakteerit + Yhteensä - Inspecta KiraLab Puh Y-tunnus: Myyntimiehenkuja 4 Fax OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

20 3 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4545/14 Inspecta KiraLab, Näyte Sieni-itiöt pmy 2 % Mallasuuteagar M3 + Paecilomyces* hiivat + M4 + Paecilomyces* M5 Mucor + + M6 Paecilomyces* 2 + hiivat + M7 + Geotrichum + + M8 + Aureobasidium ++ M9 Chaetomium* 1 + M10 Paecilomyces* 1 + Sieni-itiöt pmy DG18-agar + Paecilomyces* A. restricti* 18 + Eurotium* 1 + Paecilomyces* A. restricti* 6 + A. versicolor* 1 + Eurotium* 2 + Paecilomyces* hiivat + A. restricti* A. restricti* Aureobasidium +++ Eurotium* 1 + Paecilomyces* 1 + A. restricti* 5 + Bakteerit pmy THG-agar M11 A. versicolor* 1 + Ulocladium* 1 + hiivat + A. versicolor* 2 + Ulocladium* 1 + hiivat + aktinobakteerit 13 + muut bakteerit + määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, =mikrobin merkitys toistaiseksi avoin, = mikrobia ei voitu tunnistaa leviävän pesäkkeen (Mucor) alta. Inspecta KiraLab Puh Y-tunnus: Myyntimiehenkuja 4 Fax OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

21 4 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4545/14 Inspecta KiraLab, Näyte Sieni-itiöt pmy 2 % Mallasuuteagar M12 hiivat + Sieni-itiöt pmy DG18-agar A. restricti* 9 + Bakteerit pmy THG-agar + aktinobakteerit 2 + muut bakteerit ++ M M14 A. versicolor* 2 + M15 + A. versicolor* M Mucor + ++ Ulocladium* ++ mustat hiivat +++ muut sienet ++ M A. restricti* 2 + A. versicolor* A. restricti* 1 + Aspergillus vaaleat hiivat aktinobakteerit 1 + muut bakteerit aktinobakteerit 4 + muut bakteerit M18 M19 määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, =mikrobin merkitys toistaiseksi avoin KiraLab Paula Kurola Laboratoriopäällikkö, FT Mikrobitutkimukset Inspecta KiraLab Puh Y-tunnus: Myyntimiehenkuja 4 Fax OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

22 5 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4545/14 Inspecta KiraLab, LIITE: Materiaalinäytteiden tulosten arviointi 1. TULOSTEN TULKINTA Rakennusmateriaalin runsas elinkykyisten mikrobien määrä viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, jos näytteen sieni-itiöiden pitoisuus on runsas (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Taulukko 1). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen näytteessä on normaalia. Näytteen erittäin runsas bakteeripitoisuus voi viitata materiaalin kostumiseen, mutta pelkästään sen perusteella ei yleensä tehdä päätöksiä korjaustoimenpiteistä. Mikrobikasvustot ovat yleensä epätasaisesti jakautuneita, joten yksi näyte antaa tiedon vain kyseisen näytteenottopaikan mikrobimäärästä ja -lajistosta. Näytetuloksesta ei voida vetää suoraa johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Tulosten merkitys sisäilmaongelmien kannalta arvioituna riippuu tiloissa vietettävästä ajasta, ilmanvaihdon toimivuudesta, vaurioituneen pinta-alan laajuudesta sekä siitä, missä määrin mikrobien itiöt ja niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan rakenteiden kautta. Taulukko 1. Esimerkkejä mikrobilajeista (Työterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorion listaus, 2008). Kosteusvaurioon viittaavia, mahdollisesti toksiineja tuottavia mikrobeja Kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja Merkitys avoin Tavanomaisia mikrobeja Acremonium, A. fumigatus, A. ochraceus, A. versicolor, Chaetomium, Fusarium, Paecilomyces, Stachybotrys, Trichoderma, aktinobakteerit (Streptomyces) A. restricti, Geomyces, Eurotium, Oidiodendron, Phialophora, Phoma, Scopulariopsis, Tritirachium, Ulocladium, Wallemia Absidia, A. flavus, A. niger, A. ustus, Aureobasidium, Botrytis, Chrysonilia, Mucor, Rhizopus, punaiset hiivat Alternaria, Aspergillus, Beauveria, Cladosporium, Geotrichum, Penicillium, hiivat, steriilit sienet, muut sienet 2. KIRJALLISUUS Hänninen M., Kirsi M., Lindroos O., Rautiala S. ja Reiman M. (2014). Rakennusmateriaalinäytteen mikrobimääritys suoraviljelymenetelmällä. Sisäilmastoseminaari 2014, SIY raportti 32. ss Reiman M., Haatainen S., Kallunki H., Kujanpää L., Laitinen S., ja Rautiala S. (1999). Laimennossarja- ja suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. Sisäilmastoseminaari 1999, SIY raportti 13. ss Reiman M. & Kujanpää L. (2005). Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksissa. Sisäilmastoseminaari 2005, SIY raportti 23. ss Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. ISBN Ympäristö- ja Terveys -lehti (2009) Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. ISBN Inspecta KiraLab Puh Y-tunnus: Myyntimiehenkuja 4 Fax OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

23 1 / 1 Asbestianalyysi ASB8765/2014 Inspecta KiraLab, Saarijärven kaupunki Vesa Ronkainen PL SAARIJÄRVI Viite: Kohde: Analyysipyyntö asbestikartoituksen yhteydessä, Asko Karvonen, Inspecta. Koulukuja Saarijärvi Analyysitulokset: Analyysit on tehty joko valomikroskoopilla (merkintä VM) tai läpäisyelektronimikroskoopilla (merkintä EM) Näytenro: Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka Tulos Asbestilaatu 1. Musta, pikiliiman tyyppinen materiaali betonilattiasta, kellarikerros, kirjasto-/kerhohuone (VM) Sisältää asbestia, antofylliitti mm x 100 mm lattialaatan kiinnitys- ja saumalaasti, kellarikerros, WC-tila mm x 150 mm seinälaatan kiinnitys- ja saumalaasti, kellarikerros, WC-tila 4. Valkoinen ja harmaa seinätasoite (valkoinen päällä), kellarikerros, puutyöluokka (VM) Ei sisällä asbestia. - (VM) Ei sisällä asbestia. - (VM) Ei sisällä asbestia Harmaa seinätasoite, 1. kerros, käytävä (VM) Ei sisällä asbestia Harmaa lattiapinnoite, päällä harmaa lattiatasoite, 1. kerros, luokkahuone 7. Lattian valkoinen tasoite ja pintakerroksia (vanhoja), 1. kerros, OH-tila (EM) Ei sisällä asbestia. - (EM) Ei sisällä asbestia Bitumihuopa (aluskate) (VM) Ei sisällä asbestia. - Inspecta KiraLab Antti Soini geologi, FM Inspecta KiraLab Puh Y-tunnus: Myyntimiehenkuja 4 Fax OULU kiralab@inspecta.com

24 1 / 1 PAH-analyysi PAH1234/2014 Inspecta KiraLab, Saarijärven kaupunki Vesa Ronkainen PL SAARIJÄRVI Viite: Kohde: Analyysipyyntö asbestikartoituksen yhteydessä, Asko Karvonen, Inspecta. Koulukuja Saarijärvi Tehtävät: Tehtävänä oli määrittää kohteesta otetusta näytteestä PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus. Tutkimusmenetelmä: PAH-määritys suoritettiin Ahma ympäristö Oy:n laboratoriossa. Tutkimustodistus on esitetty liitteenä. Tulokset: Tutkitun näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ilmoitetaan milligrammoina kiloa kohti (tuorepaino) eli mg/kg. Tutkitun näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus oli seuraava: Näyte: Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus 9. Vedeneristyspiki, alapohja 27 mg/kg Yhteenveto: Näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus alittaa vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvon (200 mg/kg), joten kyseinen materiaali ei ole PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä. Inspecta KiraLab Mikko Kivelä laboratorioanalyytikko, AMK Inspecta KiraLab Puh Y-tunnus: Myyntimiehenkuja 4 Fax OULU kiralab@inspecta.com