Vesilain 3 luvun 2 :n 2) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2014/2 Dnro ESAVI/66/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2014 ASIA HAKIJA Betonikaukalon ja avo-rataosuuden rakentaminen sekä Koivupäänojan putkittaminen ja perkaaminen Kehäradan rakentamiseksi ja valmistelulupa hanketta varten, Vantaa Liikennevirasto HAKEMUKSEN VIREILLETULO Liikennevirasto on aluehallintovirastossa 25.4.2013 vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa betonikaukalon ja avo-rataosuuden rakentamiseen sekä Koivupäänojan putkittamiseen ja perkaamiseen Kehäradan rakentamiseksi hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Vantaan kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 2 :n 2) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Kehäradasta laadittiin vuonna 2001 tarveselvitys ja alustava yleissuunnitelma sekä tehtiin ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Alustavaa yleissuunnitelmaa tarkennettiin vuonna 2003 laaditussa yleissuunnitelmassa. Kehäradan ratasuunnitelma valmistui vuonna 2008. Eduskunta on tehnyt budjettipäätöksen Kehärata-hankkeen rahoituksesta 18.12.2008. Liikennevirasto on 21.6.2011 toimittanut lausuntopyynnön Uudenmaan ELYkeskukselle vesilain mukaisen luvan tarpeesta Kehäradan läntisellä avoradan osuudella kmv 19+050 19+690. Uudenmaan ELY-keskus on antamassaan lausunnossaan 12.1.2012 todennut: Kivistön betonikaukalon rakentamista koskevien selvitysten perusteella kaukalon rakentaminen läntiselle avorataosuudelle nyt esitetyllä tavalla ei aiheuta pohjaveden muuttamiskiellossa tarkoitettuja seurauksia, joten vesilain mukaista lupaa ei tarvita. Koska jatkuviin pumppauksiin ei ole tarvetta, ei lupatarpeen kynnys pumpattavan tai juoksutettavan vesimäärän ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (25) Kaavoitustilanne perusteella (250 m 3 /d enimmäisvesimäärä) ylittyisi. Myöskään vaikutuksia yksityisten kaivojen vedenantoisuuteen ei ennalta arvioiden ole. Lisäksi Uudenmaan ELY-keskus on antamassaan lausunnossa todennut, että mikäli esitettyihin läntisen avorataosuuden rakentamissuunnitelmiin tehdään muutoksia tai kohteessa ilmenee seikkoja, jotka voivat vaikuttaa vesilain mukaisen lupatarpeen harkintaan, on lupaharkinta tehtävä uudelleen. Tällaisina seikkoina mainitaan muun muassa poikkeuksellisen voimakas vedentulo kaivantoon. Maakuntakaava Uudenmaan liitto uudistaa parhaillaan maakuntakaavaa 2035. Kaavalla edistetään valtakunnallisten ja kansainvälisten liikenneyhteyksien toimivuutta varautumalla uusien raideyhteyksien toteuttamiseen Helsingistä Turun ja Pietarin suuntiin. Lisäksi osoitetaan muun muassa Helsinki Tallinna -yhteys, Lentorata ja Pisararata. Kilpailukykyä vahvistavia kaavan asiakokonaisuuksia ovat myös poikittaisten ja säteittäisten liikenneyhteyksien vahvistaminen ja pelkästään työpaikoille tarkoitettujen alueiden osoittaminen. Ehdotusvaiheessa on esitetty myös liikennejärjestelmän kehittämisohjelma kattavasti. Maakuntahallitus hyväksyi 2. vaihemaakuntakaavan tarkistetun kaavaehdotuksen marraskuussa 2012. Ehdotus oli uudelleen nähtävillä marras joulukuussa 2012. Keväällä ja syksyllä saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin annetaan vastineet alkuvuodesta 2013. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavaan maaliskuussa 2013. Tämän jälkeen kaava saatetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Yleiskaava Pääosalla Vantaata on voimassa kaupunginvaltuuston 17.12.2007 hyväksymä yleiskaava 2007, joka on tullut voimaan kuulutuksin 25.2.2009, 3.6.2009 ja 13.1.2010. Osalla Länsi-Vantaata on voimassa kaupunginvaltuuston 19.6.2006 hyväksymä Marja-Vantaan osayleiskaava, joka tuli voimaan 9.7.2008. Kaavan itäisemmässä osassa Katriinantien varrella ja Åbyn teollisuusalueen kohdalla on merkintä T; teollisuus- ja varastoalue. Alue varataan tuotanto- ja varastotiloille ja alueella voidaan sallia myös toimistotiloja. Asemakaavat Kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.12.2012 Kivistön asuntomessualueen asemakaavaan. Kaavassa on huomioitu liito-oravan elinolosuhteet. Kaavamääräysten mukaan hulevedet tulee imeyttää ja viivyttää korttelialueella.

3 (25) Luontoselvitykset HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Asemakaava-alueella on kielletty reikien poraaminen kallioon esim. maalämpöä tai kaivoja varten. Asemakaava-alueen kiinteistöjen on liityttävä Marja-Vantaan keskustaan rakennettavaan keskitettyyn alueelliseen jätteiden putkikeräysjärjestelmään. Asemakaava nro 211400, Piispankylä 7. Tikkurilantien katualueen laajentaminen Riipiläntien ja Tikkurilantien yhdistävän kiertoliittymän tulevaa rakentamista varten. Piispankyläntien pohjoispää liitetään kiertoliittymään. Kehäradan asemakaava 701100 (kv 15.12.2008) koskee radan rakentamiseen tarvittavia rata-alueita sekä aseman toiminnan kannalta välttämättömiä tie- ja katualueita. Helsingin hallinto-oikeus on 15.9.2009 muuttanut eräiltä osin päätöstä. Kivistön (ent. Marja-Vantaan) alueen kaavoituksen ja Kehärata hankkeen eri vaiheissa on tehty useita luontoselvityksiä. Kaavoituksissa ja hankepäätöksissä on huomioitu tehdyt selvitykset. Hakemus käsittää betonikaukalon ja sen ympäristön avorataosuuden rakentamisen kmv 18+990 19+900 Vantaan kaupungin alueella kiinteistöllä 092-871-1-1. Kehäradan ympäristö on tällä hetkellä etupäässä metsäaluetta ja peltoa. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Murto- ja Juuriteillä noin 80 metrin etäisyydellä ratalinjasta. Vähitellen rakenteilla olevalle Kivistön keskusta-alueelle on arvioitu sijoittuvan noin 12 000 asukasta vuoteen 2030 mennessä. Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Rakentamishanke on osa Kehäradan rakentamista. Kehärata yhdistää Vantaankosken radan päärataan. Rataosuus on 18 km pitkä ja se kulkee noin 8 km pitkässä tunnelissa Helsinki Vantaan lentoaseman alitse. Kohdealueena olevan rautatiealueen omistaa Suomen valtio ja sitä hallinnoi Liikennevirasto. Vuonna 2011 valmistuneiden suunnitelmien perusperiaatteena oli, että pohjavedenpinta pidetään suunnitelmaratkaisuin ja työnaikaisin toimenpitein halutulla tasolla. Työnaikana pohjavedenpinnan alenemisen toimenpiderajaksi (rajaksi, jonka alle pohjavesi ei saa laskea) määriteltiin yksi metri rakentamista edeltäneeseen keskimääräiseen pohjavedenpinnan tasoon verrattuna. Lopullisessa tilanteessa pohjavedenpinnan arvioitiin asettuvan alkuperäiseen, rakentamista edeltävään pohjavedenpinnan korkeustasoon.

4 (25) Pohjavedenpinnan tason säilyttämisen varmistamiseksi käytön aikana halutulla tasolla oli rataleikkaus suunniteltu kyseisessä kohteessa tehtäväksi vettä pidättäväksi kaukalomaiseksi rakenteeksi. Rakenteen ympäristövaikutusta pienennettiin mm. sillä, että mitään pysyviä, pohjaveden virtausta estäviä rakenteita ei jätettäisi lopullisessa tilanteessa kaukalorakenteen alle hyvin vettä johtaviin kerroksiin. Myös kaukalon rakentamisen työnaikaista alentavaa vaikutusta pohjavedenpinnan tasoon pyrittiin suunnitelmaratkaisuin minimoimaan. Suunnitelmia tehtäessä oli tiedostettu, että ponttiseinän päiden juuripalkkien valun (kuivatyönä tehtävä työvaihe) aikana paikallinen ja lyhytaikainen pohjavedenpinnan alennus alentaisi ympäristön pohjavedenpintaa hetkellisesti. Kaukalon työnaikaisen rakennuskaivannon ollessa avoinna, ja ollen sitä myöten suorassa hydraulisessa yhteydessä kaivannon ulkopuoliseen pohjaveteen ponttiseinien alitse, suunniteltiin kaivannon sisäpuolella tehtävä rakentaminen (kaivaminen perustamistasoon ja pohjalaatan valu) tehtäväksi vedenalaisena työnä. Suunnitelman tarkoituksena oli pitää vedenpinta kaivannon sisäpuolella yhtä korkealla kuin ympäristössä. Näin tehtäessä gradientti kaivannon ulko- ja sisäpuolella on yhtä suuria jolloin pohjavedenvirtausta kaivantoon ei teoreettisesti voisi tapahtua. Pohjaveden pinnan taso betonikaukalon välittömässä läheisyydessä on rakentamisen johdosta laskenut enemmän, kuin mitä vuoden 2011 suunnitelmien perusteella ennalta arvioitiin. Tämän johdosta Liikennevirasto on päätynyt hakemaan rakentamiselle vesilain mukaista lupaa. Pohjavesi Hankealue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue (Vantaanpuisto, I-luokka) sijaitsee noin 900 metrin etäisyydellä hankealueesta. Hankealueella pohjavettä esiintyy pääasiassa hiekasta tai moreenista koostuvassa irtomaapeitteen osassa, joka paikoin sijoittuu savikerroksen alapuolelle. Savikerroksen alapuolella esiintyessään pohjavesi on monin paikoin paineellista. Paaluvälillä 19+400 19+900 luontainen pohjaveden painetaso sijaitsee noin maanpinnan tasossa. Paalun 19+400 länsipuolella pohjaveden pinnan luontainen taso sijaitsee korkeintaan muutamia metrejä maanpinnan tason alapuolella. Pohjaveden luonnontilainen päävirtaus suuntautuu itä kaakkoon kohti Vantaanjokea. Pohjavedenpinnan tasoa hankealueella tarkkaillaan rakentamisen aikana tehostetusti. Urakoitsija mittaa pohjavedenpinnan tasot ratalinjan läheisyydessä sijaitsevista pohjaveden havaintoputkista useita kertoja viikossa. Lisäksi kahteen havaintoputkeen on asennettu pohjavedenpinnan tason automaattisesti mittaavat laitteet. Laitteet rekisteröivät pohjavedenpinnan tason tunnin välein. Hankealueelle on laadittu rakentamisen aikainen pohjaveden tarkkailuohjelma, jonka mukaisesti pohjavedenpinnan

5 (25) tasot mitataan urakoitsijan toteuttamia mittauksia laajemmalla alueella sijaitsevista havaintoputkista ja kaivoista viikoittain. Pohjaveden laatua tarkkaillaan hankealueella ja sen ympäristössä sijaitsevista havaintoputkista ja kaivoista. Pienemmässä mittakaavassa hankealueen ja sen ympäristön pohjavedenpinnan tasoa on tarkkailtu jo keväästä 2004 lähtien. Vuoden 2011 alusta lähtien seuranta on ollut jo kuukausittaista ja tämän jälkeen seurantatiheyttä ja tarkkailuverkostoa on kasvatettu entisestään. Kaikki hakemuksen kohteena olevalle ratalinjan paaluvälille 18+990 19+900 sijoittuvat talousvesikaivot sijaitsevat ratalinjan pohjoispuolella pohjaveden virtaussuunnassa ylävirran puolella. Lähin talousvesikaivo sijaitsee paalulla 19+760 noin 120 metrin etäisyydellä ratalinjasta. Pintavesi Vantaanjoki Vantaanjoki on 99 km pitkä ja sen valuma-alueen pinta-ala on 1680 km 2. Vantaanjoen pääuoman alaosaksi nimitetään Vanhankaupunginlahden ja Palojoen liittymäkohdan välistä aluetta. Vantaanjoelle ovat tyypillisiä nopeat muutokset joen virtaamassa ja veden laadussa. Valumavedet huuhtovat sadejaksoilla runsaasti maa-ainesta jokeen. Ympäristöhallinnon Myllymäen hydrologisen aseman havainnoista 1966 2005 lasketut virtaaman tunnusluvut sekä toistuvuusanalyysillä arvioidut ylivirtaamat ovat seuraavat: HQ = 228 m 3 /s HQ(1/20) = 153 m 3 /s HQ(1/50) = 177 m 3 /s HQ(1/100) = 195 m 3 /s MHQ = 91 m 3 /s MQ = 12,2 m 3 /s MNQ = 1,76 m 3 /s NQ = 0,7 m 3 /s Suurin Vantaanjoella havaittu tulva on vuoden 1996 kevättulva. Tällaisen tulvan toistumisaika on arvioilta yli 250 vuotta. Koivupäänoja Hankealueella kulkee Koivupäänoja niminen puro, johon kaikki valumaalueen pelto- ja tienvarsi ojat laskevat. Koivupäänojan purkupaikka sijaitsee Vantaanjoessa. Koivupäänoja kuuluu Vantaanjoen valuma-alueeseen. Uoman kokonaispituus on 3,5 km ja valuma-alueen pinta-ala on 274 ha. Puro ei ole luonnontilainen. Vantaan kaupungin virtavesiselvityksessä (2010 2011) on Koivu-

6 (25) päänoja esitetty vesilain mukaisena purouomana, johon kalan kulku on mahdollista. Selvityksessä ei ole kuitenkaan esitetty perusteita esitykselle. Koivupäänoja kulkee rummussa Kehäradan alitse paalulla 20+151. Tämän jälkeen Koivupäänoja alittaa Ruusumäentien. Ruusumäentien pohjoispuolella ojaa tullaan perkaamaan noin 50 metrin matkalla ja paikoin syventämään noin 0,5 metriä. Kehäratalinjan ja sen välittömässä lähiympäristössä paaluväliltä 17+540 20+530 muodostuvat hulevedet tullaan johtamaan Koivupäänojaan. Hulevesijärjestelmä on mitoitettu virtaamalle 1400 l/s, mitoitussateella 150 l/s *ha. Maaperä Hankealueen irtomaapeite koostuu yleisesti maanpinnalta alaspäin lueteltuna savesta, siltistä, hiekasta ja moreenista. Paikoin pintaosan savikerros puuttuu. Irtomaapeitteen paksuus vaihtelee muutamasta metristä yli kahteen metriin. Alueella suoritetut tutkimukset Alueella on suoritettu runsaasti pohjavesitutkimuksia, joista merkittävimmät lueteltu alla: - Läntisen avorataosuuden koepumppausohjelma, 28.1.2010 - Läntisen avorataosuuden PL 18+600 19+700 slug-testien tulokset 19.4.2010 - Kehäradan läntisen avorataosuuden koepumppaukset 3.9.2010 - Pohjaveden antoisuuspumppaukset ja imeytyskokeet, Vantaa, Kehärata, PL 19040 9340 20.5 - Slug-testien ja antoisuuspumppauksien tulokset (Lisäpohjatutkimusohjelma T8b) 23.5.2011 - Vedenläpäisevyyskertoimet Kehärata PL 19040 PL 19340 24.5.2011, - Kaukalorakenteen ulkopuolelle tehtävän pohjavedenpinnan alentamisen vaikutus suotovesimääriin 26.5.2011 - Suotovesimäärä kmv 18+650 19+050 1.6.2011 Pohjavesitutkimuksien lisäksi alueella on suoritettu hyvin runsaasti pohjatutkimuksia. Rakentamisen toimenpiteet ja rakenteet Betonikaukalo-osuus PL 18+990 19+670 Vesitiiviiksi rakennettava betonikaukalo sijoittuu paaluvälille 18+990 19+670 (kaukalon pituus on 680 metriä). Betonikaukalo rakennetaan vaiheittain siten, että ensin tehdään alkukaivu ja paalutus alkukaivutasolta. Tämän jälkeen asennetaan työnaikaiset pont-

7 (25) tiseinät, joiden sisällä tehdään vedenalainen kaivu työbetonilaatan alapinnan tasolle saakka. Tämän jälkeen tehdään kuitubetoninen työbetonilaatta vedenalaisena valuna. Työlaatan valun kovetuttua tehdään vedenalainen mursketäyttö pohjaveden nostetta vastaan vastapainoksi. Suunnitelmissa mursketäyttö on mitoitettu betonikaukaloalueen ylimmän pohjaveden korkeuden mukaan. Mursketäytön korkeus voidaan mitoittaa lohkokohtaisesti työnaikana vallitsevan pohjavedenkorkeuden mukaan. Mursketäytön jälkeen kaivanto pumpataan kuivaksi. Kaivannon kuivattamisen jälkeen aloitetaan kaukalon poikkileikkauksen rakentaminen. Verrattuna tilanteeseen, jossa rakentaminen suoritettaisiin kuivatyönä, ovat pohjaveden pinnan tasoon tai painetasoon kohdistuvat vaikutukset erittäin vähäiset nykyisellä menetelmällä toteutettuina. Tämän hakemuksen laadintahetkellä (20.3.2013) työt betonikaukaloosuudella olivat siinä vaiheessa, että vedenalainen kaivutyö oli suoritettu paaluväleillä 19+000 19+140, 19+370 19+410 ja 19+500 19+685. Lisäksi paaluvälillä 19+410 19+500 vedenalainen kaivutyö on käynnissä. Edellä mainituilla paaluväleillä olivat tämän hakemuksen laatimishetkellä käynnissä seuraavat työvaiheet: - pl. 19+000 19+140 Työbetonilaatan valu tehty 3.10.2012. Kaukalon pohjalaatan ja seinien valu on käynnissä. - pl. 19+370 19+410 Työbetonilaatan valu tehty 29.1.2013. Kaukalo on pumpattu tyhjäksi vedestä ja pohjalaatan valu käynnissä. - pl. 19+410 19+500 Vedenalainen kaivutyö käynnissä. - pl. 19+500 19+685 Työbetonilaatan valu tehty 13.9.2012. Kaukalon pohjalaatta ja seinät on valettu. Avorata-osuus PL 19+670 19+900 Betonikaukalon itäpuolella paaluvälillä 19+670 19+840 rakentamista ei ole vielä aloitettu paaluvälillä 19+790 19+840 suoritettua massanvaihtoa lukuun ottamatta. Paaluvälillä 19+745 19+785 joudutaan louhimaan kalliota. Rata perustetaan maanvaraisena em. paaluvälillä. Avolouhinta suoritetaan pääosin pengerlouhintana. Kalliokanaalit louhitaan sadevesiviemäriä varten paaluvälille 19+730 19+790. Paalulta 19+840 eteenpäin (paalulle 20+412 saakka) rata perustetaan paalulaatalle. Työ on valmistunut heinäkuussa 2011. Kuivatusvesien poisjohtaminen ja uoman siirto Työnaikainen kuivatus tapahtuu avokaivannoista pumppaamalla ja johtamalla vedet pelto- ja tienvarsiojien kautta Koivupäänojaan, joka purkaa vetensä Vantaanjokeen.

8 (25) Kuivatusvedet betonikaukalon itäosasta pumpataan kaivoon. Kaivosta vedet johtuvat putkessa kohti Piispankyläntien varressa sijaitsevaa purkupistettä. Kuivatusvedet betonikaukalon keskiosasta pumpataan purkupisteeseen (oja 2) ja kuivatusvedet betonikaukalon länsiosasta pumpataan purkupisteeseen (oja 1). Noin paalulla 19+100 sijaitseva uoma on siirretty ratalinjan pohjoispuolella kulkemaan ensin itään noin 70 metrin matkan, jonka jälkeen vedet pumpataan ratalinjan eteläpuolella sijaitsevaan ojaan pisteessä oja 2. Käyttötilanteessa kaikki ratalinjan pohjoispuolella muodostuvat hulevedet tullaan johtamaan hulevesiviemäriin, jonka purkupiste sijaitsee Koivupäänojassa. Kohdealueen rakentaminen on aloitettu kesällä 2012 ja Kehäradan arvioidaan valmistuvan kesällä 2015. Vesitiivis kaukalo radan kmv 18+990 19+670 valmistuu syyskuussa 2014. Muut ympäristössä olevat rakennushankkeet Arvio hankkeen ympäristövaikutuksista Nykyinen Riipiläntie nostetaan sillalle ja Riipiläntien ylikulkusilta tulee ylittämään Kehäradan noin paalulla 19+700. Rakentaminen käynnistyy arviolta kesällä 2013. Työ kuuluu Kehärata-projektiin. Idästä Vantaanjoen yli kohti Riipiläntietä rakennettavan Tikkurilantien jatkeen rakentaminen on käynnissä. Myös Tikkurilantien ja Riipiläntien yhdistävän kiertoliittymän rakentaminen on käynnissä. Työ on Vantaan kaupungin urakka. Kivistön (ent. Marja-Vantaan) asunto- ja työpaikka-alue rakentuu vähitellen Kivistön aseman ympärille Kehäradan etelä- ja pohjoispuolelle. Alueelle on tarkoitus rakentaa mm. jätteiden putkikeräysjärjestelmä, jonka suunnittelu on aloitettu. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Maaperään kohdistuvat vaikutukset Maaperään kohdistuvat merkittävimmät vaikutukset muodostuvat ratalinjalla suoritettavista maankaivutöistä. Vaikutukset eivät ole haitallisia. Pohjaveden määrälliseen tilaan kohdistuvat vaikutukset Betonikaukalo-osuus PL 18+990 19+670 Pohjaveden pinnantaso on rakentamisen aikana laskenut betonikaukalon välittömässä läheisyydessä arviolta 3 4 m luontaisesta maksimitasostaan.

9 (25) Pohjaveden pinnantason lasku on rajoittunut ratalinjan välittömään läheisyyteen eikä se ole laskenut tarkkailtavien talousvesikaivojen alueella. Pohjaveden pinnantaso betonikaukalo-osuuden välittömässä läheisyydessä saattaa rakentamistoimenpiteiden vaikutuksesta laskea ratalinjan välittömässä läheisyydessä vielä niillä alueilla, joilla työnaikaista kaivantoa ei ole vielä pumpattu tyhjäksi vedestä. Pohjaveden pinnantaso saattaa em. alueilla laskea arviolta 3 4 metriä. Vaikutukset eivät ulotu talousvesikaivojen alueelle. Avorataosuus PL 19+670 19+900 Pohjaveden pinnantaso ratalinjan välittömässä läheisyydessä tulee paaluvälillä 19+670 19+900 vielä laskemaan arviolta 2 3 m. Pohjavedenpinnan taso tai painetaso ratalinjan välittömässä läheisyydessä sijaitsee paaluvälillä 19+670 19+840 tällä hetkellä 3 4 m havaitun maksimitason alapuolella. Koska suurin osa pohjaveden pinnantason tai painetason laskusta on jo tapahtunut eikä tarkkailutulosten perusteella ole havaittavissa talousvesikaivojen vedenpinnan tasoon kohdistuvia vaikutuksia eikä rakenteiden painumatarkkailussa ole havaittu rakentamisesta johtuvia muutoksia, todennäköisesti edellä mainittuja vaikutuksia ei tulla rakentamisen aikana jatkossakaan havaitsemaan. Pohjaveden laadulliseen tilaan kohdistuvat vaikutukset Hankkeesta ei lähtökohtaisesti aiheudu normaaleista rakentamistoimenpiteistä poikkeavia pohjaveden laadulliseen tilaan kohdistavia vaikutuksia. Todennäköisesti merkittävin mahdollinen vaikutus aiheutuu betonirakenteiden valutöistä, jolloin pohjaveden ph-luku valettavan alueen läheisyydessä saattaa nousta, mikäli betonin sisältämä karbonaatti liukenee pohjaveteen. Tällöinkin vaikutukset kohdistuisivat hyvin rajoittuneelle alueelle valettavan alueen lähiympäristöön ja ovat lyhytaikaisia. Talousvesikaivojen vedenlaatuun kohdistuvia vaikutuksia ei rakentamisen aikana synny, sillä talousvesikaivot sijaitsevat pohjaveden virtaussuunnassa ylävirran puolella. Pintavesiin kohdistuvat vaikutukset Radan rakentamisen aikaisia vaikutuksia ovat lähinnä kuivatusvesien poispumppaamisesta aiheutuva virtaaman lisäys ja veden ajoittainen sameneminen Koivupäänojassa. Betonivalut saattavat ajoittain kohottaa ojaveden ph-tasoa jonkin verran. Vaikutukset eivät ole havaittavissa Vantaanjoessa. Luontovaikutukset Rakentaminen tehdään rakennetulla tai rakennettavaksi kaavoitetulla alueella. Luontoselvitykset ja vaikutusarviot on tehty Kivistön kaavoituksen ja

10 (25) Kehäradan suunnittelun yhteydessä. Hankealueen ympäristössä ei ole sellaista luonnonympäristöä, jolle voisi aiheutua haitallisia vaikutuksia. Käytön aikaiset vaikutukset Maaperään kohdistuvat vaikutukset Radan käytön aikaiset vaikutukset eivät kohdistu maaperään. Pohjaveden määrälliseen tilaan kohdistuvat vaikutukset Betonikaukalo-osuus PL 18+990 19+670 Betonikaukalo saattaa padottaa kaukalon pohjoispuolelta eteläpuolelle suuntautuvaa pohjaveden virtausta, jolloin pohjaveden pinnan taso kaukalon pohjoispuolella voi nousta ja eteläpuolella vastaavasti laskea. Todennäköisesti padotus on kuitenkin vähäistä, sillä pohjavesi pääsee virtaaman kaukalon alitse, kaukalon pohjan ja kalliopinnan väliin jäävien moreenista tai hiekasta koostuvien kerroksien kautta. Betonikaukalo-osuudella ei ole merkittävää vaikutusta pohjaveden määrälliseen tilaan, pohjaveden pinnan tasoon tai talousvesikaivojen hyödynnettävissä olevan pohjaveden määrään. Vesitiiviin kaukalon nimenomaisena tarkoituksena on ympäristön pohjaveden pinnan luonnollisen tason ylläpitäminen. Avorataosuus PL 19+670 19+900 Betonikaukalorakenteen itäpuolella, paalulta 19+670 noin paalulle 19+790 ulottuvalla rataosuudella salaojat sijoittuvat kallioperään tai moreenista koostuvaan luonnonmaahan. Paaluvälillä 19+790 19+840 salaojat sijoittuvat alueelle, jolla on suoritettu massanvaihto. Edellä mainituilla alueilla pohjavesi pääsee vapaasti virtaamaan radan salaojiin, jolloin pohjaveden pinnan taso tai painetaso radan ympäristössä laskee. Pohjaveden pinnan taso tai painetaso tulee salaojien välittömässä ympäristössä laskemaan arviolta 2 3 m nykytasolta. Pohjaveden pinnan taso tai painetaso ratalinjan välittömässä läheisyydessä sijaitsee paaluvälillä 19+670 19+840 tällä hetkellä 3 4 m havaitun maksimitason alapuolella. Koska suurin osa pohjaveden pinnan tason tai painetason laskusta on jo tapahtunut, eikä tarkkailutulosten perusteella ole havaittavissa talousvesikaivojen vedenpinnan tasoon kohdistuvia vaikutuksia, eikä rakenteiden painumatarkkailussa ole havaittu rakentamisesta johtuvia muutoksia. Todennäköisesti edellä mainittuja vaikutuksia ei tulla rakentamisen aikana jatkossakaan havaitsemaan.

11 (25) Pohjaveden laadulliseen tilaan kohdistuvat vaikutukset Hankkeesta ei lähtökohtaisesti aiheudu pohjaveden laadulliseen tilaan kohdistavia vaikutuksia. Mahdollisesti pohjaveden ph-luku ratalinjan välittömässä läheisyydessä saattaa nousta sellaisilla alueilla, joilla betonirakenteet ovat pysyvästi kosketuksessa pohjaveden kanssa, ja jos betonista liukenee karbonaattia pohjaveteen. Tällöinkin vaikutukset kohdistuisivat hyvin rajoittuneelle alueelle, betonirakenteen lähiympäristöön. Talousvesikaivojen vedenlaatuun kohdistuvia vaikutuksia ei käyttötilanteessa synny, sillä talousvesikaivot sijaitsevat pohjaveden virtaussuunnassa ylävirran puolella ts. pohjavesi ei virtaa ratalinjalta kohti kaivoja. Pintavesiin kohdistuvat vaikutukset Johtuen hulevesien johtamisesta ratalinjalta ja sen pohjoispuolelta Koivupäänojaan, tulee virtaama Koivupäänojassa hulevesiviemärin purkupisteen alapuolella kasvamaan ja vastaavasti purkupisteen yläpuolella Koivupäänojassa virtaama tulee laskemaan. Vaikutukset eivät ole havaittavissa Vantaanjoessa. Luontovaikutukset Arvio hankkeen aiheuttamista hyödyistä Rakentaminen tehdään rakennetulla tai rakennettavaksi kaavoitetulla alueella. Luontoselvitykset ja vaikutusarviot on tehty Kivistön kaavoituksen ja Kehäradan suunnittelun yhteydessä. Hankealueen ympäristössä ei ole sellaista luonnonympäristöä, jolle voisi aiheutua haitallisia vaikutuksia. Kivistön betonikaukalon rakentaminen läntiselle avorataosuudelle on osa Kehärataa, joka yhdistää pääradan ja Martinlaakson radan aluekeskukset Helsinki Vantaan lentoasemaan ja Helsingin keskustaan. Lentoasemayhteyden vuoksi rata on paitsi alueellisesti, myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä. Vahinkojen, haittojen ja edunmenetysten korvaaminen Hakija ei ole arvioinut rakennustyöstä aiheutuvan korvattavia vahinkoja, haittoja tai edunmenetyksiä. Mikäli ennalta arvioimattomia haittoja tai vahinkoja syntyy, korvaa hakija ne täysimääräisinä. Hankkeen oikeudelliset edellytykset Turvallisuuden varmistaminen on Liikenneviraston toiminnan reunaehto. Suomen rataverkon ylläpito, kehittäminen ja kunnossapito ovat Liikenneviraston vastuulla. Toiminnan tavoitteena on pitää nykyinen rataverkko liikenteen tarpeita vastaavassa kunnossa siten, että liikennöinti on turvallista ja liikenteenvälityskyvyltään tehokasta.

12 (25) Ehdotus lupamääräyksiksi Ehdotus tarkkailuohjelmaksi Liikennevirastolla on rautatietoiminnan turvallisuusjohtamisjärjestelmä, joka määrittelee, miten virasto rataverkon haltijana varmistaa turvallisuuden vastuullaan olevassa toimintaympäristössä. Järjestelmä kattaa kaikki rautatieturvallisuuden osa-alueet: junaturvallisuuden, ratatyöturvallisuuden, tasoristeysturvallisuuden ja järjestelmäturvallisuuden. Kehärata on seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävä kaupunkirata, joka parantaa pääkaupunkiseudun pohjoisista naapurikunnista tehtävien työja asiointimatkojen sujuvuutta ja yhdistää Helsinki-Vantaan lentoaseman raideyhteydellä muuhun Suomeen. Kehärata luo mahdollisuuden keskittää asumista ja työpaikkoja tehokkaan joukkoliikenteen piiriin kestävän kehityksen mukaisesti. Ratavyöhykkeellä on Vantaalla rakentamismahdollisuudet 40 000 asukkaalle ja 60 000 työpaikalle. Rata palvelee tulevaisuudessa kilometrin säteellä asemista noin 200 000 asukasta ja 200 000 työpaikkaa. Hankkeesta saatavat hyödyt ovat huomattavia. Hakija on tehnyt esityksen lupamääräyksiksi. Hankealueelle on laadittu erillinen rakentamisen aikainen pohjaveden, pintaveden ja painumien tarkkailuohjelma. Valmistelulupa Liikennevirasto on pyytänyt, että sille myönnettäisiin valmistelulupa rakennustöiden aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Rakennustöiden aloittamisella ei arvioida aiheutuvan haittaa muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle. HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN Koivupäänojan valuma-alue Hulevesien johtaminen Koivupäänojaan Hakija on 27.5.2013 täydentänyt hakemustaan selvityksellä Koivupäänojaan johdettavien vesien vaikutuksesta Koivupäänojan virtaamaan ja vedenkorkeuteen. Koivupäänojan valuma-alueen pinta-ala on noin 274 ha. Maanmittauslaitoksen korkeusmalliaineiston perusteella rajatun Koivupäänojan valumaalueen pinta-ala on noin 309 ha. Kehäratalinjalta ja sen välittömästä läheisyydestä paaluväliltä 17+540 20+530 tullaan hulevedet johtamaan Koivupäänojaan. Tämän alueen pinta-ala on noin 9,3 ha, eli noin 3 % Koivupäänojan valuma-alueen pinta-alasta. Osa tästä paaluvälistä sijoittuu Koivupäänojan valuma-alueen

13 (25) ulkopuolelle eli Koivupäänojaan tullaan johtamaan vesiä hieman, muttei merkittävästi, nykyistä valuma-aluetta laajemmalta. Paaluvälillä 17+540 20+530 muodostuvien hulevesien hulevesijärjestelmä on mitoitettu virtaamalle 1 400 l/s. Mitoitussateena on käytetty 150 l/s hehtaarille, sateen toistuvuudella kerran 20 vuodessa. Koivupäänojan kapasiteetti on uoman kohdalla hydraulisen mitoituksen perusteella noin 3 600 l/s. Radan rakentamisen aikana kuivatus tapahtuu kaivannoista pumppaamalla. Pumppausvirtaamat ovat mittauksien mukaan olleet keskimäärin noin 600 m 3 /d. Pumppausvirtaama muodostuu pintavesistä, jotka muodostuvat Kehärata-linjan sekä Riipiläntien pohjoispuolelle sijoittuvalla valuma-alueen osalla (tämän valuma-alueen osan pinta-ala on noin 1,3 km 2 ). Lisäksi pieni osa, arviolta 10 20 %, pumppausvirtaamasta on kaivantoihin purkautuvaa pohjavettä. Hulevesien johtamisen vaikutus Koivupäänojan virtaamaan ja vedenkorkeuteen HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ratalinja sijoittuu noin 2 km:n matkalla Koivupäänojan valuma-alueelle ts. alueelle, jolta pintavedet nykyäänkin johtuvat Koivupäänojaan. Sen sijaan noin kilometrin pituiselta matkalta, lähinnä Koivupäänojan valuma-alueen länsipuolelta, tullaan ratalinjalle kertyvät hulevedet johtamaan Koivupäänojaan. Hulevesien johtaminen Koivupäänojaan sellaisilta alueilta, jotka sijaitsevat Koivupäänojan nykyisen valuma-alueen ulkopuolella, kasvattaa virtaamaa purkupisteen alapuolisella osuudella Koivupäänojassa. Virtaaman kasvu ei ole merkittävää, sillä Koivupäänojan valuma-alueen ulkopuolelle sijoittuvan ja kuivatettavan rata-osuuden pinta-ala on pieni verrattuna Koivupäänojan valuma-alueen pinta-alaan. Hulevesien johtaminen vaikuttaisi vedenkorkeuteen Koivupäänojassa siten, että rankkasateella (150 l/s hehtaarille, kerran 20 vuodessa) vedenpinta hulevesien purkupisteen alapuolisessa avo-uomassa nousisi arviolta noin 40 cm. Muutoin kuin edellä mainitussa tai vastaavassa poikkeustapauksessa vedenpinnan tasossa ei tapahtuisi merkittäviä muutoksia suhteessa vallitsevaan tilanteeseen. Radan rakentamisen aikainen kuivatus ei merkittävästi vaikuta Koivupäänojan virtaamaan tai vedenkorkeuteen, sillä kuivatusvedet koostuvat pääosin Koivupäänojan valuma-alueella muodostuvista ja luontaisestikin Koivupäänojaan johtuvista pintavesistä. Pieni osa kuivatusvesistä koostuu kaivantoihin purkautuvasta pohjavedestä. Pohjaveden suhteellinen osuus pumppausvirtaamasta on kuitenkin pieni. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Vantaan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen

14 (25) 26.8. 25.9.2013 välisenä aikana. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeino, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalous -ryhmältä, sekä Vantaan kaupungilta ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että hakemuksen ja sen liitteiden mukaan Liikennevirasto hakee lupaa betonikaukalon ja sen ympäristön avorata-osuuden rakentamiselle sekä Koivupäänojan putkittamiselle ja ojan perkaamiselle Vantaan kaupungin Lapinkylän ja Piispankylän kylissä. Lupahakemussuunnitelmassa esitetyt rakenteet ja toimenpiteet ovat osa Kehäradan rakentamista. Vuonna 2011 kehäradan avorataosuudelle valmistuneiden suunnitelmien mukaan avorataosuus paaluvälillä 18+990 19+900 on tarkoitus rakentaa siten, että työn aikana pohjavedenpinnan alenemisen toimenpideraja on 1 m rakentamista edeltäneeseen keskimääräiseen pohjaveden pinnantasoon verrattuna. Lopullisessa tilanteessa pohjavedenpinnan arvioitiin asettuvan alkuperäiseen, rakentamista edeltävään pohjavedenpinnan korkeustasoon. Rakentamisen aikana on ilmennyt, että pohjaveden pinnan taso betonikaukalon välittömässä läheisyydessä laski rakentamisen johdosta enemmän, kuin mitä vuoden 2011 suunnitelmien perusteella ennalta arvioitiin. Betonikaukalon välittömässä läheisyydessä pohjavesi on laskenut arviolta 3 4 m luontaisesta maksimitasostaan. Hankkeesta on aiheutunut ennalta arvioitua selkeästi suurempia vaikutuksia mm pohjaveden tasoon, joten vesilain mukaisen luvan haku on ollut tarpeen. Työnaikainen kuivatus tapahtuu pumppaamalla ja johtamalla vedet peltoja tienvarsiojien kautta Koivupäänojaan kolmessa kohdassa. Käytönaikaiset kuivatusvedet johdetaan erillisellä hulevesiviemärillä yhteen Koivupäänojaan laskevaan purkupisteeseen. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jatkossa elykeskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (jatkossa y-vastuualue) on esittänyt asiasta lausuntonaan seuraavaa: Kaavoitus ja luonnonsuojelu Hankealueen kaavatilanne on hakemuksessa esitetyn kaltainen. Hankealueella ei ole luonnonsuojeluohjelmiin tai -alueisiin eikä Natura 2000 -verkostoon kuuluvia kohteita. Koivupäänojan vedet laskevat Vantaanjokeen, jota on ehdotettu lisättäväksi Suomen Natura 2000 -kohteiden luetteloon (FI0100104). Hankkeella ei ennalta arvioiden ole vaikutusta Natura-alueen suojeluarvoihin.

15 (25) Pohjavedet Hakemuksesta ei selviä riittävän tarkasti, miten paljon pohjavettä juoksutetaan radan rakennusalueelta pois. Tämä tieto on tarpeen, jotta voidaan erottaa radan rakentamisen vaikutukset alueen muun rakentamisen vaikutuksista maaperä-, pohjavesi- ja pintavesiolosuhteisiin. Y-vastuualueen näkemys on, että pois juoksutettavan pohjaveden vesimäärä tulee tarkistaa ennen lupaharkintaa. Salaojien kautta juoksutettavien vesien määrää tulee seurata vähintään kaksi vuotta radan valmistumisen jälkeen. Mittaukset tulee tehdä kahdesti vuodessa. Rakentamisaikainen vesien johtaminen Hakija on ehdottanut lupamääräykseksi, että rakennustyön aikaiset kuivatusvedet johdetaan lähiojiin. Kuivatusojien, rumpujen ja sadevesiviemäreiden kapasiteetit on tarkistettava ja tarvittaessa korjattava sellaisiksi, etteivät ne aiheuta tulvaa. Y-vastuualue on katsonut, että hakijan ehdottamalla määräyksellä pitäisi pystyä turvaamaan kuivatusvesien poisjohtamiselle riittävä kapasiteetti purku-uomissa. Käytönaikainen vesien johtaminen Y-vastuualueen mielestä Koivupäänojan maksimikapasiteetti ja rankkasateen aiheuttama hulevesivirtaama on arvioitu oikean suuntaisesti, vaikka tarkempia laskukaavoja ja menetelmiä virtaamien ja vedenkorkeuksien määrittämiseen ei hakemuksessa ja sen liitteissä ole esitetty. Y-vastuualue arvioi, että esitetty Koivupäänojan perkaaminen voidaan toteuttaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Perkaustyöt tulisi ajoittaa mahdollisuuksien mukaan vähävetiseen aikaan ja työt tulisi suorittaa siten, että niiden aiheuttama samentuma ja kiintoaineskuormitus alapuoleiselle uomalle olisi mahdollisimman vähäinen. Hakemussuunnitelmassa on esitetty Koivupäänojan perkaamista vain noin 50 metrin matkalta. Hakemuksessa ei ole tarkemmin selvitetty, onko Koivupäänojaa tarpeen perata vastaavalla tavalla myös pidemmältä matkalta kuin on suunniteltu, jotta sen vedenjohtokyky on riittävä koko matkalta Vantaanjokeen asti. Lupamääräyksissä tulisi huomioida, että hakijan tulisi selvittää Koivupäänojan perkaamistarve ja mahdolliset minimirumpukoot Vantaanjokeen asti ja tarvittaessa suorittaa perkaustoimenpiteet ja rumpujen uusimiset siten, että käytönaikaisten vesien johtaminen Koivupäänojaan ei aiheuta vettymishaittoja alapuolisella uomaosuudella. Vantaanjoen virtaamiin tai vedenkorkeuksiin hankkeella ei ennalta arvioiden ole vaikutusta. Hankkeen vaikutusten tarkkailu Y-vastuualue on katsonut, että hankkeen vaikutustarkkailu voidaan toteuttaa hakemuksessa esitetyllä tavalla kuitenkin sillä lisäyksellä, että salaojien kautta juoksutettavien vesien määrää tulee seurata vähintään kaksi vuotta

16 (25) radan valmistumisen jälkeen. Mittaukset tulee tehdä kahdesti vuodessa. Luvassa tulisi määrätä, että tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa y-vastuualueen hyväksymällä tavalla. Luvan myöntämisen edellytykset ja ehdotukset lupamääräyksiksi Y-vastuualueen mielestä hakijan ehdotus hankkeen lupamääräyksistä on käyttökelpoinen. Lupamääräyksissä tulee lisäksi ottaa huomioon, mitä tässä lausunnossa on esitetty. Y-vastuualue arvioi, että mikäli työt suoritetaan tässä lausunnossa edellytetyllä tavalla, hanke ei ennalta arvioiden vaikuta vesienhoidon suunnittelun tavoitteiden saavuttamiseen. Näillä edellytyksillä y-vastuualue on katsonut, että lupa ja valmistelulupa hankkeen toteuttamiselle voidaan myöntää. 2) Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus on lausunut, että Kivistön asuntomessualueen asemakaava-alueella on havaittu pohjaveden tasossa vuosina 2012 2013 noin 1 2 metrin alenema vuonna 2011 tehtyihin mittauksiin nähden. Mittauspisteiden etäisyys on noin 200 300 m Kehäradasta. Alue ulottuu myös nykyisen Kivistön kortteleiden eteläreunaan. On pohdittu, onko Kehäradan työnaikainen pohjaveden alenema laajempi kuin hakemuksessa esitetty ratalinjan välitön läheisyys. Käytön aikana betonikaukalon osuudella pitkäaikainen pohjaveden taso voi radan pohjoispuolella padotuksen takia nousta. Aluetta kehitetään kaupungin toimesta ja kaavoituksessa on arvioitu mm. kellareiden rakentamismahdollisuuksia. Arviot ovat perustuneet nykyiseen pohjaveden korkeusasemaan. Padotuksen riskit ja vaikutukset rakentamiseen tulisi arvioida seikkaperäisemmin, esimerkiksi korkein mahdollinen padotustaso ja vaikutusalueen laajuus tulevaisuudessa. Kuntatekniikan keskus on esittänyt lisättäväksi painumaseurantaan tarkkailupisteitä hankealueen pohjoispuolelle rakennettaville kaduille ja asuinalueille. Pisteiden sijoittamisesta tulee sopia Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskuksen geotekniikan kanssa. 3) Vantaan kaupungin ympäristökeskus on lausunut, että se ei näe estettä luvan myöntämiselle eikä töiden aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, mikäli seuraavat näkökohdat otetaan huomioon. Kehäradan ratalinjan eteläpuolella olevien, haja-asutusalueella olevien kiinteistöjen kaivoja puuttuu liitteenä olevasta kaivolistasta (esim. Piispankyläntie 14 porakaivo). Koivupäänojan siirron toteutusta ei ole hakemuksessa esitetty riittävän perusteellisesti. Hakemusasiakirjojen puronuomaa on jo siirretty ainakin yhdeltä kohtaa ja perattu radan pohjoispuolella noin 50 metrin matkalta. Hakemuksesta ei käy ilmi, onko Koivupäänojaa tarkoitus vielä putkittaa ja perata muilta osuuksilta. Käytönaikainen hulevesien johtaminen ja käsittely pitäisi hoitaa niin, ettei Koivupäänojan virtaama kasva merkittävästi. Hulevesien johtamisessa puroon pitää ottaa huomioon, että kohta, jossa Koivu-

17 (25) päänoja yhtyy Vantaanjoen pääuomaan, on jo nyt määritelty Vantaanjoen tulva-alueeksi (kerran 20 vuodessa toistuva tulva). Hakemuksessa olevan asemapiirroksen mukaan vedet johdettaisiin uudesta, radan pohjoispuolelle rakennettavasta hulevesiviemäristä jyrkässä kulmassa Koivupäänoja -puroon ja että puroa ruopattaisiin purkukohdassa noin 50 metrin matkalla. Hakemuksessa ei ole esitetty suunnitelmaa siitä, miten estetään eroosiota Koivupäänojan uoman laidoissa hulevesiviemärin purkukohdassa. Perkaamisen jälkeen purouomaosuus pitäisi kunnostaa luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden mukaisesti. Hakemuksessa on viitattu Kivistön (entisen Marja-Vantaan) alueen kaavoituksen ja kehärata hankkeen eri vaiheissa tehtyihin useisiin luontoselvityksiin. Ympäristökeskus pitää tärkeänä tuoda esille, että ratalinjan pohjoispuolella, Riipiläntien ja Vanhan Nurmijärventien välisellä alueella, noin 350 500 metrin päässä ratalinjasta, sijaitsevat Murron ja Kanniston liitooravan esiintymisalueet. Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin tiukasti suojeltujen lajien IV(a)-listalle, jonne luetteloitujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Lisäksi Vantaanjoki on valtioneuvoston päätöksellä esitetty 1.3.2012 lisättäväksi Suomen Natura-verkostoon, mutta EU:sta ei ole tullut asiasta lopullista vahvistusta. Betonikaukalon ja avorataosuuden työnaikaiset kuivatusvedet puretaan Koivupäänojaan kolmessa purkupisteessä. Työnaikaisista kuivatusvesistä ei saa aiheutua tulvimista tai merkittävää vedenlaadun heikentymistä. Rakentaminen on jo suurelta osin tehty, mutta vielä käynnissä olevilla työosuuksilla kuivatusvesiä ei saa johtaa suoraan puroon, vaan vedet on johdettava laskeutusaltaiden kautta kiintoaineen laskeuttamiseksi. Ratalinjan läheisyydessä on runsaasti asutusta, lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 80 metrin etäisyydellä ratalinjasta. Toiminta tulee järjestää siten, että häiriöt asutukselle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET 4) AAn perikunta (92-24-6-5-V) on lausunut, että osoitteessa Runkotie 6 oleva kiinteistö käyttää ainoana vedenlähteenään porakaivoa, joka on ollut käytössä jo 40 vuotta. Vedenlaatu on moitteeton ja vesituottoa on 900 l/h (15 l/min). Muistuttaja on mittauttanut vedenlaatua ja tuottoa yksityisesti aika-ajoin ja viimeksi 21.12.2011, kun Kehäradan rakentaminen alkoi. Viimeisin raportti on muistutuksen liitteenä. Kaivokartoitusta on tehty Liikenneviraston toimeksiannosta säännöllisin väliajoin pohjavedenpinnan muutoksien seuraamiseksi. Mikäli töistä aiheutuva pohjaveden lasku vaikuttaa kaivoveden määrään eikä kaivoa voi käyttää vedenlähteenä, perikunta tulee hakemaan korvauksia. 5) BB (92-409-1-50)on lausunut, että tulvavesistä on ollut ongelmaa erityisesti keväisin. Viime keväänä ongelmat ovat olleet tosin vähäisiä. Muistut-

18 (25) tajan talon läheisyydessä on räjäytetty kallioita. Ne voivat aiheuttaa porakaivon vedessä maku- ja riittävyysongelmia. HAKIJAN SELITYS Hakija on lausunut, että työmaalla on tällä hetkellä valmiina betonikaukalo ja radanpitoon liittyvät kuivatusjärjestelmät sekä ratapohjan eriste- ja välikerros paaluväillä 18+990 19+670. Betonikaukalon pohjoispuolella oleva hulevesilinja on rakennettu kaukalon itäpäähän asti. Koivupäänoja on johdettu kulkemaan hulevesiviemäriin suunnitelmien mukaisesti. Koska betonikaukalon itäpuolella oleva ratalinjan ylittävä silta ei ole vielä valmistunut, hulevedet sekä kaukalon sisäpuoliset kuivatusvedet pumpataan tilapäisesti Riipiläntien varren ojaan. Kokonaisuudessaan hulevesiviemäri on valmis vuoden 2013 loppuun mennessä, jolloin Koivupäänoja siirtyy kulkemaan hakemuksessa esitettyä lopullista reittiä. Alueen pohjavedenpinta on noussut elokuusta 2013 alkaen. Kaukalon välittömässä läheisyydessä pohjavedenpinta on edelleen noin 1,5 2 m rakentamista edeltävää tasoa alempana. Nousua keväästä 2013 on kuitenkin 1,5 2 m. Koska vesitiivis betonikaukalo on jo valmis, ei pohjavesi enää alene kaukalo-osuudella Kehäratahankkeen töistä johtuen. Tulevalla asuntomessualueella olevassa havaintoputkessa pohjavedenpinta on 1,6 m rakentamista edeltävää tasoa alempana ja lähellä nykyisiä Kivistön kortteleita pohjavedenpinta on normaalitasolla. Kehärata-hankkeeseen kuuluva Riipiläntielle tuleva radan ylittävä silta on valettu ja kaivu sillan alta on alkamassa. Kaivanto ja sen kuivana pito voivat vielä aiheuttaa betonikaukalon itäpuolella pohjaveden alenemista. Pohjaveden pinnat ovat alueella tällä hetkellä aivan radan tuntumassa 1 3 m normaalia alempana. Kauempana työmaasta vaikutusta ei ole havaittavissa. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa on esitetty lupaharkinnan ehtona, että radan rakennusalueelta juoksutettavan pohjaveden määrä tulee selvittää. Tarkkailuohjelmaan on esitetty lisättäväksi salaojien kautta juoksutettavien vesien määrän mittaaminen kahdesti vuodessa kaksi vuotta radan valmistumisen jälkeen. Lisäksi on tuotu esiin, että Koivupäänojan perkaustarve pidemmälle kuin suunnitelmissa on esitetty, tulisi selvittää. Samoin tulisi selvittää Koivupäänojan minimirumpukoot Vantaanjokeen asti. Hakija on tuonut esiin, että vesitiiviin betonikaukalon rakentamisen aikana työmaan kaivannoista pumpatut vedet ovat sisältäneet sekä pohjavesiä, pintavesiä että sadevesiä. Työnaikaisten ja eri alkuperää olevien vesien erottaminen toisistaan on ollut mahdotonta. Betonikaukalon rakentamisen aikana tiivistysvalussa havaittiin pohjavesivuotoja kahden tiivistyslaatan osalla. Nämä vuodot tukittiin. Suunnitelman mukaisesti 1 000 mm paksun tiivistevalun päälle on valettu 800 mm:n paksuinen betonilaatta, joten pohjavesien suotautumista betonikaukalon sisäpuolelle ei tapahdu.

19 (25) Rata-alueen kuivatusjärjestelmä on yhtenäinen. Rata-alue pidetään kuivana salaojin, jotka ulottuvat betonikaukalorakenteen länsipuolella sijaitsevalle tukimuurilliselle osuudelle, paalulle 17+540 saakka. Toisin sanoen vedet kerätään yli kahden kilometrin matkalta. Tukimuurillisella osuudella salaojiin purkautuvat sekä pinta-, sade- että mahdolliset pohjavedet. Purkautuvan pohjaveden osuuden erottaminen muista vesistä on mahdotonta. Tilanne betonikaukalorakenteen länsipuolella sijaitsevalla tukimuurillisella osuudella on ollut vakio syksystä 2012 lähtien, eikä tilanne tältä osin tule tulevaisuudessa muuttumaan. Betonikaukalon valmistumisen jälkeen pohjavesiä ei ole vuotanut kaukaloon, eikä kaukalossa tai sen ulkopuolella tehdä pohjaveden pumppausta eikä vesien juoksutusta. Kaukalon alueella olevaan salaojajärjestelmään ohjataan välttämättömät rata-alueen kuivatusvedet. Alueilta, joilla rata kulkee leikkauksessa, salaojajärjestelmään tulee myös pieniä määriä pohjavesiä aivan kuten muillakin rata- ja tieosuuksilla, jotka kulkevat maa- tai kallioleikkauksessa. Salaojajärjestelmän vesimäärien mittaamisella ei saada tietoa todellisesta radan kuivatusvesien määrästä. Samalla tavoin, kuin minkä tahansa muun rata- tai tieosuuden kuivatusjärjestelmän virtaaman mittaaminen, kuvastaa kyseessä olevan kuivatusjärjestelmän virtaama ainoastaan sen hetkistä virtaustilannetta, joka heijastelee lähinnä sadannassa tapahtuvia muutoksia. Näin ollen mittaustulokset eivät ole myöskään toisensa kanssa vertailukelpoisia. Edellä mainituilla perusteilla hakija ei ole pitänyt vesimäärien mittaamista osana tarkkailuohjelmaa hankkeen vaikutusten seuraamisen kannalta tarkoituksenmukaisena. Hakemuksen liitteenä olleessa suunnitelmassa Koivupäänojan perkaamista on tarkasteltu siitä näkökulmasta, millaista korkeustasoa uusi rumpu edellyttää. Hakija on katsonut, että rata-alueen hulevesimäärät ovat vähäisiä eivätkä aiheuta Koivupäänojan virtaaman kasvua. Hakemuksen täydennyksessä on todettu, että rata-alueen osuus on vain 3 % Koivupäänojan valuma-alueesta. Liikennevirasto ja Vantaan kaupungin ovat sopineet, että hulevesiviemäri rakennetaan osana Kehärata-projektia. Vaikka hulevesiviemäri on rakennettu ratahankkeen yhteydessä, se liittyy kuitenkin laajemmin Kivistön alueen kaavoitukseen ja hulevesiviemäri palvelee laajempaa aluetta kuin pelkästään rata-aluetta. Suurin osa hulevesiputkeen kerättävistä vesistä tulee Vantaan kaupungin kaavoittamilta alueilta, jotka rakentuvat vähitellen ratalinjan pohjoispuolelle. Hulevesien johtamisen osalta hyödynsaajina ovat siten kaavoitettujen alueiden rakentuessa lukuisat kiinteistöt, ei ainoastaan rata-alue. Edellä mainituilla perusteilla hakija on katsonut, että mahdolliset Koivupäänojan virtaaman muutokset aiheutuvat muiden kaavoitettujen alueiden hulevesien johtamisesta, ei rautatiealueen hulevesien johtamisesta. Näin ollen Koivupäänojan mahdolliset lisäperkaamiset tai muut toimet kuuluvat Vantaan kaupungille.

20 (25) Vantaan ympäristökeskus on lausunut, että Koivupäänojan siirtoa ei ole hakemuksessa esitetty riittävän perusteellisesti. Ympäristökeskus on todennut lausunnossaan, että hakemuksen liitteen 3 mukaan uomaa olisi jo siirretty ja perattu radan pohjoispuolella. Lisäksi on mainittu, että hakemuksesta ei käy ilmi putkitetaanko ja perataanko ojaa vielä muilta osuuksilta. Hakija toteaa, että hakemussuunnitelman liitteessä 3 on esitetty Koivupään ojan lopullinen putkitus ( Käytönaikainen hulevesiviemäri ). Samassa liitteessä ja hakemuksessa kappaleessa 4.3. on esitetty työmaan rakentamisen aikaiseen kuivatukseen liittyvä väliaikainen uoman siirto. Uoman siirtoon ei ole liittynyt perkaus- ym. toimenpiteitä, vaan uoma putkitettiin kulkemaan työmaakaivannon yli, jotta suunnitelmien mukaiset kaukalon rakennustyöt saatiin suoritettua. Koivupäänojan perattava osuus on esitetty hakemuksen liitteessä 7. Hakija ei ole esittänyt ojaa perattavaksi pidemmältä matkalta. Ympäristökeskus on tuonut esiin entisen Marja-Vantaan alueella havaitut liito-oravat. Hakija on todennut, että havainnot on tehty melko kaukana ratalinjasta (350 500 m). Lisäksi nyt toteutettava rakentaminen on voimassa olevan asemakaavan mukaista. Liito-oravien esiintymisalueet on huomioitu kaavoitusprosessissa, josta vastaa Vantaan kaupunki. Vantaan kuntatekniikan keskus on lausunnossaan tuonut esiin kaukalon mahdollisen padottavan vaikutuksen. Radan pohjoispuoli on rakentumassa ja kaavoituksessa on arvioitu mm. kellareiden rakentamismahdollisuutta. Hakija on tuonut esiin, että ratahanke on voimassa olevan asemakaavan sekä Kehäradan yleissuunnitelman mukainen. Kaavoituksesta vastaa Vantaan kaupunki ja kaupunki on osallistunut myös Kehäradan suunnitteluun. Kaukalon padottava vaikutus on hyvin vähäistä kahdesta syystä. Ensinnäkin kalliopinnan ja betonikaukalorakenteen väliin jää runsaasti pohjaveden virtauksen mahdollistavia irtomaakerroksia. Kaukalo leikkaa lähinnä siltistä tai savesta koostuvat maakerrokset, joiden merkitys kaukalon pohjoispuolelta eteläpuolelle suuntautuvan pohjaveden virtauksen kannalta on vähäinen. Vaikka kalliopinnan ja kaukalon väliin jäävien irtomaakerrosten poikkipinta-ala pienenee, pohjaveden muodostumisen vähentyminen ratalinjan pohjoispuolella kompensoi tätä. Pohjaveden muodostuminen kaukalorakenteen pohjoispuolella tulee vähentymään radan pohjoispuolella olevan alueen rakentumisen myötä vettä läpäisemättömien pintojen pinta-alan kasvun seurauksena. Kuntatekniikan keskus on myös edellyttänyt lausunnossaan Kehäratahankkeen painumaseurannan laajentamista rata-alueen pohjoispuolelle rakennettaville teille. Hakija ei ole nähnyt seurannan laajentamista tarpeellisena. Alueelle rakennettava betonikaukalo on valmis ja vesitiivis, joten rakentamisen aikainen pohjaveden pinnan alentuminen on päättynyt ja pohjaveden pinnat tulevat palautumaan alueella normaalitasolle. Alueelle tulevat tiet eivät ole vielä valmistuneet.

21 (25) ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU AAn perikunta on muistutuksessaan tuonut esiin osoitteessa Runkotie 6 olevan porakaivon, joka toimii kiinteistön ainoana vedenlähteenä. Kaivo on hakijan tiedossa (hakemuksessa kaivo 916) ja se on mukana Kehäratahankkeen seurannassa. Pohjavedenpinta kaivossa on vaihdellut melko paljon, mutta muutokset eivät ole noudattaneet vastaavaa trendiä kuin betonikaukalon vaikutusalueella olevat pohjavesiputket. Havaitut vaihtelut johtuvat siis kaivon käytöstä ja vuodenaikaisvaihteluista. Hakija vastaa kuitenkin kaikista hankkeen aiheuttamista haitoista vesilain edellyttämällä tavalla. BBn muistutukseen hakija on todennut, että kiinteistön Piispankyläntie 14:n porakaivo ei ole hankkeen vaikutusalueella. Hakemuksen mukaisen rataosuuden rakentaminen ei aiheuta tulvimista muistuttajan kiinteistölle, joka sijaitsee noin 380 m etelään ratalinjasta. Kehärataprojektiin liittyviä räjäytyksiä ei ole tehty kiinteistön lähellä. Lähimmät Kehärata-projektiin liittyvät räjäytykset on tehty yli 450 m päässä kiinteistöstä. Alueella on käynnissä myös muita rakennushankkeita, joihin räjäytykset saattavat liittyä. Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Liikennevirastolle luvan betonikaukalon ja avorataosuuden rakentamiseen sekä Koivupäänojan putkittamiseen ja perkaamiseen Kehäradan rakentamiseksi kilometrivälillä 18+990 19+900 Vantaan kaupungin omistamalla kiinteistöllä 92-871-1-1 hakemukseen liitetyn ja myöhemmin täydennetyn suunnitelman mukaisesti Vantaan kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Lupamääräykset 1) Rakennustyön aikaiset kuivatusvedet johdetaan lähiojiin suunnitelman mukaisesti. Kuivatusojien, rumpujen ja sadevesiviemäreiden kapasiteetit on tarkistettava ja tarvittaessa korjattava sellaisiksi, etteivät ne aiheuta tulvaa. 2) Luvan saajan on tarkkailtava betonikaukalon lähialueella kaivojen veden korkeutta ja laatua, pohjaveden pinnan korkeutta ja laatua sekä rakennusten painumista hakemukseen liitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuja on jatkettava kaksi vuotta rakennustöiden valmistumisen jälkeen. Tarkkailujen tulokset toimitettava vuosittain Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 3) Tarkkailua varten luvan saajalla on oikeus ylläpitää tarvittavat havaintoputket ja painumapultit ja suorittaa niistä mittauksia. Havaintoputkien lopullinen sijainti on sovittava maanomistajien kanssa. 4) Hankkeen vaikutusalueella oman kaivon varassa olevien kiinteistöjen vedensaanti on turvattava. Mikäli vedensaanti kaivosta estyy tai huomattavasti hankaloituu, luvan saaja on velvollinen tarkoituksenmukaisin toimen-