Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09"

Juha Hämäläinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm gsm NUMMELA fax (09) fax (09)

059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09)

2 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3414/09/1 1:3000 Pohjatutkimuskartta 3414/09/2 1:3000 Leikkaus A-A 3414/09/3 1:300/1:100 Leikkaus B-B 3414/09/4 1:300/1:100 Leikkaus C-C 3414/09/5 1:1000/1:100 Leikkaus D-D 3414/09/6 1:1000/1:100 Leikkaus E-E 3414/09/7 1:1000/1:200 KP /09/8 1:100 PL 145 gsm gsm NUMMELA fax (09) fax (09)

1:1000/1:100 Leikkaus D-D 3414/09/6 1:1000/1:100 Leikkaus E-E 3414/09/7 1:1000/1:200 KP 15 3414/09/8 1:100 PL 145 gsm

3 LAUSUNTO (7) VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Nummela 1. YLEISTÄ Toimeksiannosta olemme tehneet alueellisen pohjatutkimuksen Vihdin Nummelassa, Kotirinteen kaava-alueella. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alueen maaperäolosuhteet. Maastotyöt on tehty syyskuussa TUTKIMUKSET 2.1 Maakerrospaksuuksien ja maalajirajojen selvittämiseksi suoritettiin painokairauksia yhteensä 14 pisteessä. Kairauspiste nro 15 on tehty aikaisemmin. Kairauspisteiden paikat on esitetty pohjatutkimuskartassa nro 3414/09/1-2, ja tutkimustulokset kairausdiagrammien leikkauksissa A A E E ja KP 15, piirustusnumerot 3414/09/ Kairauspisteet on kartoitettu Vihdin kunnan toimesta. 2.3 Maanäytteitä ei ole otettu, maalajimääritykset perustuvat kairausten aikana tehtyihin havaintoihin. 2.4 Maaperä on routivaa koko alueella. Radonpitoisuutta ei ole tutkittu. 2.5 Pohjavedestä ei saatu tarkkaa havaintoa kairausten yhteydessä. Sen arvioidaan olevan peltoalueella noin kahden kolmen metrin syvyydellä maanpinnasta ja korttelin 277 alaosassa noin kolmen metrin syvyydellä maanpinnasta. 3. K 149 T1, K 155 T2 JA T3, KAIRAUSPISTEET 1 JA Ylimmäisenä maalajikerroksena on noin neljä metriä paksu savikerros. Savi on pehmeää osalla alueesta kahden metrin kuivakuorikerroksen alla. Savikerroksen alla on silttiä ja hienoa hiekkaa sisältäviä kerroksia. Hiekka on paksussa välikerroksessa hyvin tiivistä. Alimmaisena on tiivis ja kivinen hiekkakerros. 3.2 Kairaukset ovat päättyneet kiveen kairauspisteiden 1 ja 10 osalta. KP 11 on päättynyt todennäköiseen kallioon. Kairausreikien syvyydet ovat m. PL 145 gsm gsm NUMMELA fax (09) fax (09) jukka.keranen@uma.fi heikki.riikonen@mavor.fi

1 Maakerrospaksuuksien ja maalajirajojen selvittämiseksi suoritettiin painokairauksia yhteensä 14 pisteessä. Kairauspiste nro 15 on tehty aikaisemmin.

4 LAUSUNTO (7) Maanpinnan korkeudet kairauspisteissä ovat m. 3.4 Rakennukset perustetaan pääsääntöisesti paalujen varaan. Paaluina voi tulla kysymykseen ruuvi-, kitka tai tukipaalut. Kairauspisteen 1 ympäristössä on mahdollista perustaa kevyet rakennukset maanvaraisesti. 3.5 Kitkapaaluina voidaan käyttää joko poikkileikkaukseltaan 250 x 250 mm:n tai 300 x 300 mm:n paaluja. Paalut lyödään hiekkakerroksista riippuen noin tasoon , jolloin alustavana kantavuutena 250 x 250 mm:n paaluilla voidaan käyttää arvoa 250 kn/paalu, ja 300 x 300 mm:n paaluilla arvoa 300 kn/paalu. 4. K 268 T 1 JA 5, K 269, KAIRAUSPISTEET Kairauspisteiden alueella pinnassa olevan savikerroksen alla on ohuita silttiä ja hienoa hiekkaa sisältäviä kerroksia. Alimmaisena kerroksena vaihtelee siltti ja hiekkakerrokset. 4.2 Kairaukset ovat päättyneet kiveen, lohkareeseen tai kallioon. KP 15 on päätetty tiiviiseen maakerrokseen. Reikien syvyydet ovat m. 4.3 Maanpinnan korkeudet kairauspisteissä ovat m. 5.4 Rakennukset perustetaan pääsääntöisesti tukipaalujen varaan. Paalut ulottuvat kairauspisteiden 13 ja 14 osalta vähintään kairattuihin syvyyksiin. 5. K 270 ja K 271, KAIRAUSPISTEET 9 JA Kairauspisteiden alueella pinnassa olevan savikerroksen alla on ohuita savea, silttiä ja hienoa hiekkaa sisältäviä kerroksia. Alimmaisena kerroksena on tiivis hiekkakerros. 5.2 Kairaukset ovat päättyneet kiveen, lohkareeseen tai kallioon. Reikien syvyydet ovat 14.8 ja 21.9 m. 5.3 Maanpinnan korkeudet vaihtelevat välillä m. 5.4 Rakennukset perustetaan pääsääntöisesti tukipaalujen varaan. Tukipaalut ulottuvat vähintään kairattuihin syvyyksiin. PL 145 gsm gsm NUMMELA fax (09) fax (09) jukka.keranen@uma.fi heikki.riikonen@mavor.fi

5 Kitkapaaluina voidaan käyttää joko poikkileikkaukseltaan 250 x 250 mm:n tai 300 x 300 mm:n paaluja.

5 LAUSUNTO (7) K 272, KAIRAUSPISTEET Ylimmäisenä maalajikerroksena on savista silttiä/silttiä sisältävä maakerros. Kerroksen alla on alueen alaosassa pehmeä savikerros joka ohenee ylöspäin mentäessä. Alimmaisena on kivinen hiekka- tai moreenikerros. 6.2 Kairaukset ovat päättyneet pisteiden 6 ja 8 osalta kiveen lohkareeseen tai kallioon, pisteen 7 osalta kiveen. Reikäsyvyydet ovat m. 6.3 Maanpinnan korkeudet vaihtelevat välillä m. 6.4 Alueella perustamisvaihtoehtoina voivat olla joko maanvaraisperustus tai paaluperustus. Alueen yläosassa kallio saattaa nousta lähelle maanpintaa, jolloin kallionvarainen perustaminen saattaa tulla kyseeseen. Paaluina tulevat kyseeseen lähinnä tukipaalut. Paalut ulottuvat vähintään kairattuihin syvyyksiin. Geoteknisen kantavuuden arvoina maanvaraisperustukselle alueen alaosassa tulevat kysymykseen arvot välillä kn/m2. 7. K 277, T Maaperä vaihtelee tontin yksi savisesta maaperästä ylempänä olevien tonttien siltti- ja moreenimaahan. 7.2 Kairaukset ovat päättyneet kiveen, lohkareeseen tai kallioon. 7.3 Maanpinnan korkeudet vaihtelevat välillä m. 7.4 Rakennukset voidaan perustaa maan/kalliovaraisesti. Alustavat geoteknisen kantavuuden arvot vaihtelevat alatontin savipohjan n. 60 kn/m2 kallionvaraiseen 200 kn/m2 perustukseen. 8. PERUSTAMINEN, YLEISTÄ 8.1 Paalutustyö tehdään luokassa II, noudattaen Lyöntipaalutusohje LPO määräyksiä ja ohjeita. Paalujen arvioidut tunkeutumissyvyydet ja kitkapaalujen lyöntisyvyydet on esitetty kairausdiagrammien leikkauksissa. 8.2 Alapohjat rakennetaan kantavana, kun perustukset paalutetaan. Muussa tapauksessa alapohjat voidaan rakentaa maavaraisena. Joissakin tapauksissa maapohjan pehmeydestä riippuen voi olla perustellumpaa rakentaa alapohja kantavana. Lattian alle tehdään vähintään 200 mm paksu salaoja- PL 145 gsm gsm NUMMELA fax (09) fax (09) jukka.keranen@uma.fi heikki.riikonen@mavor.fi

2 Kairaukset ovat päättyneet pisteiden 6 ja 8 osalta kiveen lohkareeseen tai kallioon, pisteen 7 osalta kiveen. Reikäsyvyydet ovat 2.9 9.8 m. 6.3 Maanpinnan korkeudet vaihtelevat välillä +59.3 62.2 m.

6 LAUSUNTO (7) kerros tarkoitukseen soveltuvasta materiaalista. Myös tuuletetun alapohjan alle tehdään vastaavanlainen kerros. 8.3 Teräsbetonisten tukipaalujen 250 mm x 250 mm sallittuna kantavuutena voidaan käyttää arvoa 437 kn/paalu. Teräs-paalujen mitoituksessa käytetään paalun valmistajan tai PPO-2007:n mukaisia kantavuusarvoja. Saven leikkauslujuuden arvoina käytetään paikasta riippuen arvoja 7-10 kn/m2. 5. SALAOJITUS JA ROUTASUOJAUS 5.1 Rakennusten ympärille suositellaan tehtäväksi salaojitus julkaisun RIL 126 Rakennusten ja tonttialueiden kuivatus mukaisesti. 5.2 Roudalle alttiit rakenteet suojataan lämmöneristein, mikäli perustamissyvyys tulevasta maanpinnasta mitattuna on pienempi kuin 1,4 m lämpimillä rakenteilla ja 1,8 m kylmillä rakenteilla. Routasuojaus suunnitellaan esim. VTT:n Geotekniikan laboratorion laatiman julkaisun Talonrakennuksen routasuojausohjeet mukaisesti. 6. PUTKI- JA JOHTOLINJAT 6.1 Putki- ja johtolinjat kannatetaan paalutetulla osalla rakenteista. Muualla savipohjalla ne tehdään suodatinkankaan päälle tehdyn murskearinan varaan. Kysymykseen saattavat tulla myös erilaiset arinarakenteet. Linjojen kohdalla on varauduttava painumaan. Kortteleiden 272 ja 277 yläosissa linjoja voidaan joutua louhimaan. 7. LISÄTUTKIMUKSET 7.1 Lausunnossa on esitetty yleisiä ohjeita rakennusten perustamisen ja perustamistöiden osalta. Rakennusten tarkkojen sijaintien ollessa selvillä suosittelemme lisätutkimuksia perustamiseen liittyvien yksityiskohtien selvittämiseksi. RI Jukka Keränen PL 145 gsm gsm NUMMELA fax (09) fax (09) jukka.keranen@uma.fi heikki.riikonen@mavor.fi

Teräs-paalujen mitoituksessa käytetään paalun valmistajan tai PPO-2007:n mukaisia kantavuusarvoja. Saven leikkauslujuuden arvoina käytetään paikasta riippuen arvoja 7-10 kn/m2. 5.

7 LAUSUNTO (7) PL 145 gsm gsm NUMMELA fax (09) fax (09)

808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09)

8 ...\korjatut\3414pohj.dwg :39:17

9 ...\rakennettavuus\3414etelä.dwg :40:10

10 ...\rakennettavuus\3414pl.dwg :55:42

11 ...\rakennettavuus\3414pl.dwg :56:58

12 ...\rakennettavuus\3414pl.dwg :57:23

13 ...\rakennettavuus\3414pl.dwg :57:45

14 ...\rakennettavuus\3414pl.dwg :58:07

15 ...\rakennettavuus\3414pl.dwg :58:33

Samankaltaiset tiedostot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A