Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Ympäristöselvitys Päivämäärä 18.3.2014 UPM WIND HOLDINGS OY KONTTISUON (SOINI)TUULIVOIMA- HANKKEEN YMPÄRISTÖSELVITYS
UPM WIND HOLDINGS OY Päivämäärä 18.3.2014 Laatija Heli Lehvola, Timo Laitinen, Heikki Tuohimaa, Janne Ristolainen, Arttu Ruhanen, Sampo Ahonen, Dennis Söderholm, Kirsi Lehtinen Tarkastaja Kirsi Lehtinen Kuvaus Ympäristöselvitys Soinin Konttisuon tuulivoimahankkeesta Viite 1510011135 Ramboll Niemenkatu 73 15140 Lahti P +358 20 755 7010 F +358 20 755 7011 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Hankkeen kuvaus 2 2.1 Sijainti 2 2.2 Tuulivoimalan rakenne 3 2.3 Sähkönsiirto 3 2.4 Rakennus- ja huoltotiet sekä kenttäalueet 3 2.5 Suunnittelutilanne 5 3. Ympäristön nykytila 6 3.1 Maankäyttö ja kaavoitus 6 3.1.1 Nykyinen maankäyttö 6 3.1.2 Maakuntakaava 8 3.1.3 Yleiskaava 12 3.1.4 Asema- tai ranta-asemakaavat 19 3.2 Liikenne 19 3.3 Maanomistus 19 3.4 Muut vireillä olevat hankkeet 19 3.5 Maisema ja kulttuuriympäristö 20 3.5.1 Maisema 20 3.5.2 Arvokkaat kulttuuri- ja maisema-alueet 20 3.5.3 Muinaisjäännökset 21 3.6 Luonnonympäristö 21 3.6.1 Yleiskuvaus ja arvokkaat luontokohteet 21 3.6.2 Rakentamisalueet 23 3.6.3 Suojeltujen, uhanalaisten ja muiden arvokkaiden lajien esiintyminen 27 3.6.4 Linnustoselvitykset 28 3.7 Natura-alueet ja muut luonnonsuojelualueet 29 4. Hankkeen ympäristövaikutukset 31 4.1 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen 31 4.2 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön 32 4.3 Vaikutukset luonnonympäristöön 33 4.4 Melu 35 4.4.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 35 4.4.2 Vaikutusmekanismit 36 4.4.3 Tuuliolosuhteiden vaikutus äänen havaittavuuteen 37 4.4.4 Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvot 37 4.4.5 Mallinnetut melutasot ja vertailu suunnitteluohjearvoihin 39 4.5 Välkevaikutukset 41 5. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa 43 5.1.1 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaluonnoksen tuulivoimaalueet 43 5.1.2 Alajärven, Soinin ja Vimpelin kuntien tuulivoima-alueiden yleissuunnitelma 43 5.1.3 Keski-Suomen lähimmät tuulivoima-alueet 44 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja kaavoitukseen 45
5.2 Melu- ja välke 46 5.3 Maisema 46 5.4 Linnusto 47 5.5 Sähkönsiirto 47 6. Lähteet 48 LIITTEET 1. Konttisuon tuulivoimahankkeen luontoselvitys 2. Konttisuon tuulivoimahankkeen metsäkanalintuselvitys 3. Konttisuon tuulivoimahankkeen pesimälinnustoselvitys 4. Kevätmuutonseuranta ja petolintutarkkailu, SSLTY. Vain viranomaiskäyttöön 5. Syysmuutonseuranta, SSLTY. 6. Konttisuon tuulivoimahankkeen liito-oravaselvitys 7. Konttisuon tuulivoimahankkeen lepakkoselvitys 8. Konttisuon tuulivoimahankkeen viitasammakkoselvitys 9. Konttisuon tuulivoimahankkeen meluselvitys 10. Konttisuon tuulivoimahankkeen välkeselvitys 11. Yleissuunnitelman mukainen näkyvyysanalyysi Konttisuon tuulivoimahankkeesta
1-1 1. JOHDANTO suunnittelee kahdeksan tuulivoimalan sijoittamista Soinin Konttisuon alueelle. Matkaa Soinin kuntakeskukseen on noin 18 kilometriä ja Karstulan kuntakeskukseen noin 20 kilometriä. Putkirakenteisten tuulivoimaloiden tornien suunniteltu napakorkeus on noin 141 metriä ja roottoreiden halkaisija noin 117 metriä. Tuulivoimaloiden suunniteltu yksikköteho on noin 3 MW. Soinin Konttisuon tuulivoimahanke on osa :n tavoitetta kehittää kasvihuonekaasupäästövähennyksiin tähtäävää tuulivoimatuotantoa Suomessa. Hankkeen osayleiskaavoitus on käynnistynyt alkuvuodesta 2014. Yhtiön tavoitteena on, että voimalat olisivat tuotannossa vuonna 2016. Ympäristöselvitys perustuu olemassa olevaan tietoon, jota on täydennetty alueella laadituin erillisselvityksin, sekä mallinnuksin. Ympäristöselvitys on laadittu vireillä olevan osayleiskaavoituksen ja hankkeen luvitusmenettelyn tarpeisiin ja sen laatimisesta on vastannut Ramboll Finland Oy. Hankkeen yhteydessä laaditut erillisselvitykset, sekä yhteistyössä Järvi-Pohjanmaan kuntien kanssa toteutetun yleissuunnitelman puitteissa laaditut selvitysraportit ovat tämän ympäristöselvityksen liitteenä.
1-2 2. HANKKEEN KUVAUS 2.1 Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Soinin kunnan eteläosassa, Karstulan kunnan rajalla n. 18 km etäisyydellä Soinin keskustasta. Suunnittelualueen koillispuolella sijaitsevaan Karstulan keskustaan on matkaa noin 20 km, lounaispuolella sijaitsevaan Ähtärin keskustaan noin 27 km, pohjoisessa sijaitsevaan Kyyjärven keskustaan noin 34 km ja luoteessa sijaitsevaan Alajärven keskustaan noin 41 km. Kuva 2-1 Suunnittelualueen sijainti.
1-3 2.2 Tuulivoimalan rakenne Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta roottorista ja konehuoneesta. Tuulivoimalan tornin valmistukseen voidaan käyttää erilaisia rakennustekniikoita. Konttisuon alueella suunniteltujen putkirakenteisten tuulivoimaloiden torni voidaan toteuttaa teräsrakenteisena, betonirakenteisena tai betonin ja teräksen yhdistelmänä, nk. hybridirakenteena. Suunniteltujen tuulivoimaloiden tornien napakorkeus on noin 141 metriä ja roottorin halkaisija on noin 117 metriä. 2.3 Sähkönsiirto Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto tuulivoimaloilta tuulivoimapuiston omalle sähköasemalle toteutetaan maakaapelein. Sähköliityntä on tarkoitus toteuttaa johdonvarsiliitynnällä Fingrid Oyj:n Alajärvi-Petäjävesi 220 kv voimajohtoon, joka uusitaan 110 kv jännitteiseksi 2015-2016. Voimajohto liittyy Möksyn (Alajärven) sähköasemaan. Kuva 2-2 Esimerkkikuva putkitornirakenteisesta tuulivoimalasta. 2.4 Rakennus- ja huoltotiet sekä kenttäalueet Tuulivoimaloiden rakentamis- ja toiminnanaikaisia tehtäviä varten tarvitaan huoltoteitä. Rakennettavat huoltotiet ovat sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä. Metsäisessä maastossa tielinjauksien alueilta kaadetaan puustoa noin 12-15 metrin leveydeltä reunaluiskien ja työkoneiden tarvitseman tilan vuoksi. Raivattava alue saattaa kaarteissa olla kaksinkertainen erikoispitkien kuljetuksien (siivet, tornin osa) vaatiman tilan johdosta. Huoltoteiden lisäksi jokaisen tuulivoimalan yhteyteen rakennetaan enintään noin 0,5 hehtaarin laajuinen kokoamis- ja työskentelyalue. Huoltotiet ja kenttäalueet raivataan kasvillisuudesta ja tasoitetaan. Kallioisilla alueilla pohjaa tasataan louhimalla ja louhetäytöillä riittävän tasauksen saavuttamiseksi. Pehmeiköillä maa-aines korvataan kantavalla materiaalilla. Rakentamistoimien jälkeen kenttäalueet maisemoidaan lukuun ottamatta toiminnan aikaisiin huoltotoimenpiteisiin varattavaa aluetta.
1-4 Kuva 2-3 Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden sijoitussuunnitelma.
1-5 2.5 Suunnittelutilanne Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella tuulivoiman sijoittumista käsittelevä vaihekaava I:n luonnos on ollut nähtävillä kesällä 2012. Vaihekaavan aikataulullisena tavoitteena on asettaa se maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi loppuvuonna 2014. Konttisuon alue on osoitettu vaihekaavaluonnoksessa pääosin tuulivoimapuiston alueeksi (tv 10, Konttisuo). Tuulivoima-alueiden yleissuunnitelma Järvi-Pohjanmaan kunnissa, Alajärvellä, Soinissa ja Vimpelissä, on käynnissä yhteistoimintana toteutettava tuulivoima-alueiden yleissuunnitelma. Yleissuunnitelman tarkoituksena on tarkentaa maakuntakaavatason suunnittelua kohdekuntien alueella ja tarkastelun lähtökohtana ovat olleet kuntien alueella sijaitsevat viisi tuulivoimatuotantoalueeksi suunniteltua aluetta (Kuva 5-1). Konttisuon ohella yleissuunnitelmassa tarkastellaan Soinin alueella Pesolan ja Korkeanmaan tuulivoima-alueita, sekä Alajärven alueelle suunniteltua Möksyn tuulivoima-aluetta. Vimpelissä yleissuunnitelmaan sisältyy Hietapuron tuulivoima-alue. Selvitys on rajattu koskemaan lähtökohtaisesti noin kymmenen kilometrin laajuista vyöhykettä tuulivoimatuotantoalueista ulospäin. Tälle vyöhykkeelle sijoittuu myös muita tuulivoimatuotannolle suunniteltavia alueita, jotka on huomioitu suunnitelmassa yhteis- ja kokonaisvaikutusten osalta. Yleissuunnitelma on ensimmäinen osa kaksiosaisesta hankkeesta, jonka toisessa vaiheessa laaditaan osalle yleissuunnitelman alueista oikeusvaikutteinen tuulivoimayleiskaava. Yleissuunnitelman lähtiessä käyntiin alkuvuonna 2013 oli Alajärvellä ja Soinissa käynnistymässä neljän tuulivoima-alueen (Louhu-Möksy ja Pesola-Korkeamaa) YVA-menettely ja myös osayleiskaavat kuulutettiin vireille näiden alueiden osalta. Yleissuunnitelman tarkoituksena on toimia käynnissä olevien osayleiskaavojen taustaselvityksenä ja tarkastella tuulivoimaa suhteessa muihin keskeisiin maankäyttöluokkiin ja tuulivoimavarauksiin. Keskeinen osa yleissuunnitelmaa on yleissuunnitelma-alueen tuulivoimatuotantoalueiden kokonais- ja yhteisvaikutusten arviointi mm. linnuston, maiseman ja sähkönsiirtoyhteyksien osalta. Yleiskaava Yleissuunnitelmaan lukeutuvan Konttisuon tuulivoimahankkeen osayleiskaavoitus käynnistettiin alkuvuodesta 2014. Kunnan tekninen lautakunta päätti osayleiskaavan vireilletulosta 6.2.2014. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 6.3.-7.4.2014.
1-6 3. YMPÄRISTÖN NYKYTILA 3.1 Maankäyttö ja kaavoitus 3.1.1 Nykyinen maankäyttö Suunnittelualueen pinta-ala on noin 835 hehtaaria ja se on turvetuotanto- sekä maa- ja metsätalouskäytössä. Suunnittelualue rajautuu itäosastaan Soinin ja Karstulan kuntien väliseen rajaan. Alueen keskiosan läpi kulkee luoteis-kaakko -suuntaisesti Fingrid Oyj:n Alajärvi-Petäjävesi 220 kv voimajohto. Alue on osin Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta. Tuoreen ympäristöluvan päivityksen (41/2014/1) mukaan Puntari-Konttisuon alue on kunnostettu turvetuotantoa varten 1980- luvun puolivälissä. Tuotantoalue koostuu viidestä eri lohkosta. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta pääasiassa Jyväskylässä ja Jämsänjokilaaksossa sijaitsevien voimalaitosten käyttöön. Vuotuinen kokonaistuotantomäärä on ollut keskimäärin noin 40 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta. Turvetuotannon arvioidaan päättyvän alueella vuosien 2030-2035 aikana. Suunnittelualuetta ympäröivät muutaman kilometrin säteellä pienialaiset järvet ja lammet. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Iso Lauttajärvi, koillispuolella Koijärvi ja Alanen, itäpuolella Hepolampi, eteläpuolella Ulvotuinen, Maintainen ja Teevaanlampi sekä länsipuolella Lylylampi. Suunnittelualue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin luokiteltu pohjavesialue, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Korpiniitynkangas (1075914), sijaitsee suunnittelualueen lounaispuolella lähimmillään 230 metrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Multiantien, Halla-ahontien ja Haapalantien varsilla noin 1-1,4 km etäisyydellä. Alle kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsee 10 asuinrakennusta. Lähimmät lomarakennukset sijaitsevat reilun 2 kilometrin päässä lähimmistä tuulivoimaloista. Suunnittelualueen lähimmät kylät Soinin kunnan puolella ovat Raitaperän ja Ulvon kylät, joista ensimmäiseksi mainittu sijaitsee Konttisuon suunnittelualueen luoteispuolella noin 3 kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista. Ulvon kylä sijoittuu suunnittelualueen eteläpuolelle noin 2,5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista. Karstulan kunnan lähin kylä on noin 2,5 kilometrin päässä koillisessa sijaitseva Aution kylä.
1-7 Kuva 3-1 Lähialueen asuin- ja lomarakennukset (Maanmittauslaitoksen maastotietokanta).
1-8 3.1.2 Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Soinin kunta sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama 23.5.2005. Vahvistettuun maakuntakaavaan on tehty muutos Lapuan Honkimäelle (vahvistettu 5.12.2006). Suunnittelualueelle ei vahvistetussa maakuntakaavassa ole merkitty aluevarauksia. Alueen halki kulkee turvetuotantovyöhykkeen raja ja voimajohto. Lounaispuolella sijaitseva Korpiniitynkangas on osoitettu pohjavesialueeksi (pv). Suunnittelualueen eteläosa rajautuu ohjeelliseen moottorikelkkailun runkoreittiin. Suunnittelualueen länsipuolella noin 2 kilometrin etäisyydellä sijaitsee arvokas harjualue (ge). Ohjeellinen ulkoilureitti sijaitsee suunnittelualueen etelä- ja länsipuolella noin 2 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta niin, että länsipuolella ulkoilureitti kulkee arvokkaan harjualueen päällä. Kuva 3-2. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavayhdistelmästä. Suunnittelualue on merkitty otteeseen punaisella. Vahvistettua maakuntakaavaa täydennetään parhaillaan vaihekaavoilla: I. Tuulivoima II. Kauppa, liikenne ja maisema-alueet III. Turvetuotanto, suoluonto ja bioenergia. Tuulivoimaa käsittelevän I vaihekaavan luonnos on päivätty 28.5.2012 ja se on ollut nähtävillä 11.6. 23.8.2012. Vaihekaavan aikataulullisena tavoitteena on saattaa se maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi loppuvuonna 2014. Vaihekaavan lähtökohta-aineistoksi on laadittu seuraavat: Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys (2012) ja sen täydennykset Natura-arvioinnin tarveharkinta (2013) Raportti tuulivoiman 3D-analyysista Etelä-Pohjanmaan pienten tuulivoimapuistojen selvitys Lintujen kevätmuuton seuranta osalla maakuntakaavan tuulivoima-alueita Tuulivoimakaavan linnustovaikutusten arviointi (luonnos) Konttisuon alue on osoitettu vaihemaakuntakaavaluonnoksessa pääosin tuulivoimapuiston alueeksi (tv 10, Konttisuo). Merkinnällä osoitetaan tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet vähintään kymmenen voimalan suuruisille tuulivoimapuistoille.
1-9 Kuva 3-3. Ote Etelä-Pohjanmaan 1. vaihekaavaluonnoksesta. Suunnittelualue on merkitty otteeseen punaisella. I vaihemaakuntakaavoituksen lisäksi Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on käynnissä kaupan, liikenteen ja maisema-alueiden sijoittumista käsittelevä II vaihemaakaavan, sekä turvetuotantoa, suoluontoa ja bioenergiaa käsittelevän III vaihemaakuntakaavan laatiminen. Toisen ja kolmannen vaiheen maakuntakaavasta on tehty osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnokset 18.2.2013. Toisen vaiheen maakuntakaavaan liittyen on lisäksi tehty Etelä-Pohjanmaan pääteiden logistiikka- ja maankäytön loppuraportti (2011), sekä Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 selvitys. Toisen ja kolmannen vaiheen maakuntakaavat eivät koske Konttisuon suunnittelualuetta. Keski-Suomen maakuntakaava Konttisuon alue rajautuu idässä Karstulan kunnan rajaan. Karstulan kunta sijoittuu Keski-Suomen maakunnan alueelle. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Maakuntakaavassa on käsitelty kaikkia keskeisiä maankäytön suunnittelun kannalta keskeisiä aihepiirejä. Keski-Suomen vaihemaakuntakaavat Keski-Suomen maakuntakaavaa täydennetään useilla eri vaihekaavoilla. Ympäristöministeriön 16.12.2009 vahvistama Keski-Suomen ensimmäinen vaihemaakuntakaava käsittelee Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskuksen sijoittumista. Lainvoiman 20.11.2012 saaneen toisen vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Keski-Suomen kolmannessa vaihemaakuntakaavassa osoitetaan alueita turvetuotannolle ja suojellaan samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Vaihemaakuntakaava on maakuntavaltuuston 14.11.2012 hyväksymä. Maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta.
1-10 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Keski-Suomen liitto laatii 3. maakuntavaihekaavaa, jonka yhteydessä Keski-Suomen liitto on tehnyt perusselvityksiä tuulisuusolosuhteista sekä tuulivoimapuistojen toteuttamismahdollisuuksista ja toteuttamista estävistä olosuhteista. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten 14.11. 30.12.2011 välisen ajan. Kuva 3-4. Ote Keski-Suomen maakuntakaavayhdistelmästä. Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmässä esitetään yhdellä kartalla voimassa ja vahvistettavana olevat maakuntakaavat. Kartta sekä merkinnät ja määräykset ovat epävirallisia. Suunnittelualue on merkitty kaavaotteeseen punaisella. Konttisuon alue rajautuu itäosastaan turvetuotantoalueeseen (EO/tu).
1-11 Kuva 3-5. Ote Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavasta. Suunnittelualue on merkitty otteeseen punaisella. Konttisuon suunnittelualuetta koskevat merkinnät ja aluevaraukset maakuntakaavoissa (Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava ja Keski-Suomen maakuntakaava): Ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti. Ohjeellinen ulkoilureitti. Voimajohto 400 kv / 220 kv / 110 kv. Turvetuotantovyöhyke. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurikohde. Matkailun vetovoima-alue. Luonnonsuojelualue. Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu alue. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamistarjous.
1-12 Natura 2000-verkostoon kuuluva alue. Turvetuotantoalue (EO/tu, eo/tu). Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoalueita, joilla on jo turpeenottotoimintaa tai joilla ottotoiminnan edellytykset on selvitetty. Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma Erityissuojelua vaativa vesistö. Tuulivoimapuiston alue (tv) Merkinnällä osoitetaan tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet. 3.1.3 Yleiskaava Soinissa on voimassa koko kunnan ranta-alueet kattava oikeusvaikutteinen rantayleiskaava, joka on vahvistettu 17.8.2000. Lisäksi Soinissa on voimassa Soinin ja Lehtimäen rajavesistöjen rantayleiskaava, joka vahvistettiin 17.8.2000 sekä Jokijärven alueen rantaosayleiskaavan tarkistus, joka puolestaan vahvistettiin 15.6.2009. Soinin ja Lehtimäen rantaosayleiskaavan ja Jokijärven alueen rantaosayleiskaavan alueet eivät sijaitse Konttisuon suunnittelualueen läheisyydessä. Soinin kunnan ranta-alueet kattavan rantayleiskaavalla osoitetut Konttisuota lähimmät alueet ovat maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Kaavassa lomarakennusoikeus on osoitettu RA-1, RA-2 ja RM-1 alueilla. Rantayleiskaavan kaavalehdelle 24 ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Olemassa olevat rakennuspaikat sijaitsevat reilun 3 kilometrin päässä alustavista tuulivoimaloiden sijoituspaikoista. Kaavalehdellä 25 uudet rakennuspaikat sijoittuvat noin 2,2 km päähän alustavista tuulivoimaloiden sijoituspaikoista ja kaavalehdelle 26 ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Olemassa olevat rakennuspaikat kaavalehdellä 26 sijaitsevat noin 2,7 kilometrin päässä alustavista tuulivoimaloiden sijoituspaikoista. Rantayleiskaavan alueet ja lehtijako on esitetty Kuva 3-6 Soinin rantayleiskaavan alueet ja lehtijako.ja Kuva 3-7. Suunnittelualueelle viereiset kaavalehdet on esitetty kuvissa Kuva 3-8Kuva 3-9Kuva 3-10.
1-13 Kuva 3-6 Soinin rantayleiskaavan alueet ja lehtijako. Suunnittelualueen sijoittuminen on esitetty vihreällä.
1-14 Kuva 3-7. Soinin rantayleiskaavan kaavalehdet 24, 25 ja 26 sekä Konttisuon suunnittelualueen ja tuulivoimaloiden sijainti.
1-15 Kuva 3-8. Soinin rantayleiskaavan kaavalehti 24 sekä Konttisuon suunnittelualueen ja lähimpien tuulivoimaloiden sijainti. Rantayleiskaavan kaavalehdelle 24 ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja.
1-16 Kuva 3-9. Soinin rantayleiskaavan kaavalehti 26 sekä Konttisuon suunnittelualueen ja lähimpien tuulivoimaloiden sijainti. Rantayleiskaavan kaavalehdelle 26 ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja.
1-17 Kuva 3-10. Soinin rantayleiskaavan kaavalehti 25 sekä Konttisuon suunnittelualueen ja lähimpien tuulivoimaloiden sijainti. Rantayleiskaavalla osoitetut uudet rakennuspaikat sijoittuvat noin 2,2 km päähän alustavista tuulivoimaloiden sijoituspaikoista. Konttisuon suunnittelualueen läheisten rantayleiskaava-alueiden kaavamerkinnät:
1-18 Karstulan kunta laatii rantaosayleiskaavan vielä kaavoittamattomille taajaman ulkopuolisille vesistöille. Alustava kaavamuutoksen luonnos on ollut valmistelussa 2010 2013. Kuva 3-11. Ote Karstulan kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan suunnittelualueesta. Rantaosayleiskaavan suunnittelualueeseen kuuluvat vesistöt on rajattu karttaan sinisellä. Lähimmät suunnittelualueeseen kuuluvat järvet sijaitsevat Konttisuon suunnittelualueesta noin 1,5 km päässä koillisessa. Pohjoisen Keski-Suomen kahdeksan kunnan yhteinen tuulivoimayleiskaava Pohjoisen Keski-Suomen kunnissa on käynnistetty kahdeksan kunnan yhteinen tuulivoimayleiskaavoitus. Kaavahankkeessa ovat mukana Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Pihtiputaan kunnat sekä Viitasaaren ja Saarijärven kaupungit. Kaavatyössä on tavoitteena laatia vähintään yksi tuulivoimalapuistoalue jokaisen kunnan alueelle. Yleiskaavoitustyö ei sisällä YVA menettelyjä. Tuulivoimayleiskaavan tavoitteena on, että yleiskaavalla voidaan myöntää suoraan rakennusluvat noin 1-9 tuulivoimalan käsittävälle tuulivoimalapuistolle (tuulivoimala-alueen ydinosalle) tai kokonaisteholtaan alle 30 megawatin puistoalueelle. Tuulivoimalapuiston laajennusalueet merkitään yleiskaavaan ohjeellisina. Laajennusalueiden käyttöönottaminen edellyttää mm. YVA menettelyä sekä suunnittelutarveratkaisua. YVA menettelyn laadintavastuu kuuluu tuulivoimalahankkeen toteuttajalle. Vuoden 2013 aikana on laadittu tuulisuusmittauksia ja -mallinnuksia. Loppuvuonna 2013 valitaan kaavoitettavat kohteet. Vuonna 2014 laaditaan perusselvitykset kaavoitettavista kohteista sekä kaavaluonnos. Vuonna 2015 laaditaan kaavaehdotus joka käsitellään kuntien valtuustoissa. Valtuustojen hyväksymän yleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö.
1-19 3.1.4 Asema- tai ranta-asemakaavat Alueella ei ole asema- tai ranta-asemakaavaa. 3.2 Liikenne Suunnittelualuetta ympäröi ja sen myös osittain läpäisee alempiasteinen tieverkko; alueen itäpuolella on Kangasalta Kärsämäelle kulkeva kantatie 58, joka yhdistyy etelässä Valtatie 18. Valtatie 18 on Jyväskylästä Petäjäveden, Ähtärin, Töysän, Tuurin, Seinäjoen ja Laihian kautta Vaasaan johtava valtatie. Osittain suunnittelualueella oleva Multiantie, yhdistyy etelässä kantatie 58 ja pohjoisessa Soinin ja Karstulan yhdistävään Karstulantiehen. Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee myös Korkeaperäntie, joka yhdistyy suunnittelualueelta koillisessa Multiantiehen ja luoteessa Kantatie 58. Kuva 3-12. Suunnittelualueen ympäristön tiestö. 3.3 Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä maanomistuksessa. 3.4 Muut vireillä olevat hankkeet Suunnittelualueen ympäristössä noin 30 kilometrin etäisyydellä sijaitsevat muut tiedossa olevat tuulivoimahankkeet on esitetty yhteisvaikutusosuudessa luvussa 5.
1-20 3.5 Maisema ja kulttuuriympäristö 3.5.1 Maisema Suunnittelualue sijoittuu maisemallisessa maakuntajaossa Suomenselän alueelle. Pohjanmaan ja Järvi-Suomen välillä sijaitseva Suomenselkä on karu ja laakea vedenjakajaseutu. Suomenselän maasto on joko suhteellisen tasaista tai korkeussuhteiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa. Konttisuon suunnittelualue sijaitsee suhteellisen tasaisella ja soisella alueella. Suomenselällä keskimäärin puolet maa-alasta on soita. Suuri osa suunnittelualueesta on turvetuotantokäytössä. Suunnittelualueen ympäristössä vuorottelevat metsätalousalueet, suot ja pienialaiset järvet ja lammet. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitseva asutus on keskittynyt pieniin kyliin Multiantien ja Korkeaperäntien varsille. Kylät ovat syntyneet maaston korkeammille kohdille tai järvien rannoille. Kylissä sijaitsee pienialaisia peltokuvioita, muutoin avoimia viljelymaisemia alueella ei ole. Lähialueen järviä, joiden rannoilla on asuin- ja lomarakennuksia, ovat etenkin suunnittelualueen koillispuolella sijaitseva Alanen ja eteläpuolella sijaitsevat Ulvotuinen ja Maintainen. Ulvotuisen ja Maintaisen väliin on syntynyt muutamista peltokuvioista ja noin 20 asuinrakennuksesta koostuva Ulvon kylä. Suunnittelualueesta etäämmällä sijaitsee myös järviä, joiden rannoilla on asutusta. 3.5.2 Arvokkaat kulttuuri- ja maisema-alueet Konttisuon suunnittelualueen lähialueella ei sijaitse arvokkaita kulttuuri- tai maisema-alueita. Lähin maakunnallisesti arvokas maisema-alue Luksanjärvi sijaitsee suunnittelualueesta lähimmillään noin 14 kilometriä idässä (Kuva 3-13). Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Lehtimäen mäkiasutus sijaitsee luoteessa lähimmillään runsaan 23 kilometrin päässä. Lähimmät arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön alueet sijaitsevat suunnittelualueesta yli 20 kilometrin etäisyydellä. Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja perinnemaisema-alueita. Kuva 3-13. Arvokkaat maisema-alueet ja kiinteät muinaisjäännökset (Museovirasto).
1-21 3.5.3 Muinaisjäännökset Museoviraston rekisteritietojen mukaan suunnittelualueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä. Lähimmät luokitellut muinaisjäännökset Alasensaari ja Tildanharju sijoittuvat suunnittelualueen koillispuolelle Alanen -järvelle suunnittelualueesta noin 2 kilometrin päähän (Kuva 3-14). Alasensaaressa sijaitseva muinaisjäännös Alasensaari ja Alanen -järven rantavyöhykkeellä sijaitseva Tildanharju ovat historiallisia työ- ja valmistuspaikkoja. Kuva 3-14. Suunnittelualueen lähimmät kiinteät muinaisjäännökset (Museovirasto). 3.6 Luonnonympäristö Konttisuon suunnittelualueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä, sekä alueella esiintyviä arvokkaita luontokohteita selvitettiin suunnittelualueelle kesällä 2013 toteutetuilla maastokäynneillä. Kasvillisuutta ja luontotyyppejä selvitettiin kohdennetusti voimaloiden sijoitusalueilta ja niiden lähiympäristöstä. Huhtikuussa alueella kartoitettiin pöllöjen esiintymistä sekä havainnoitiin viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Huhti-toukokuussa selvitettiin metsäkanalintujen soidinpaikkoja ja touko-kesäkuussa Konttisuon pesimälinnustoa. Liito-oravien esiintymistä alueella selvitettiin toukokuussa ja lepakoiden kesä-heinäkuussa. Selvityksissä erityistä huomiota kiinnitettiin EU:n luontodirektiivin liitteen IV mainittujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen, lintudirektiivissä liitteessä I mainittujen lajien, Suomen kansainvälisen linnustonseurannan erityisvastuulajien, uhanalaisuustarkastelussa uhanalaisten tai silmälläpidettävien lajien, luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen lajien sekä uhanalaisiksi arvioitujen, luonnonsuojelulain tai metsälain mukaisten luontotyyppien esiintymiseen. Selvityksistä laadittiin erilliset raportit kasvillisuuden ja luontotyyppien, liito-oravan, lepakoiden, viitasammakon, metsäkanalintujen soidinpaikkojen ja linnuston osalta (liitteet 1-3, 6-8). 3.6.1 Yleiskuvaus ja arvokkaat luontokohteet Konttisuon alue käsittää useita turvetuotantoalueita, jotka pirstovat alueen metsä- ja suoympäristöä. Alueen turvetuotannon ulkopuolisista soista pieni osa on ojitettuja, mutta turvetuotantoalueiden läheisyys vaikuttaa myös ojittamattomien soiden vesitalouteen. Suot ovat pääosin puustoisia rämeitä, alueella esiintyy lisäksi vähäpuustoisia tupasvillarämeitä. Konttisuon kangasmet-
1-22 sät ovat karuleimaisia ja mäntyvaltaisia kuivia ja kuivahkoja kankaita sekä paikoitellen myös kuusivaltaisia tuoreita kankaita, joissa kasvaa sekapuuna koivua ja muutamilla paikoilla harvakseltaan haapaa. Alueen metsiköt ovat pääosin metsätalouskäytössä ja osa metsäaloista on avohakattu. Konttisuon alueen pohjoisrajalle sijoittuu lisäksi yksi lampi, Tenhuslampi. Suunnittelualueen ulkopuolelle länsireunaan sijoittuu Lylylampi. Suunnittelualueella esiintyy muutamia vähäpuustoisia soita sekä alle hehtaarin laajuinen Tenhuslampi. Suot ovat kuitenkin pääosin yli hehtaarin laajuisia harvapuustoisia tupasvillarämeitä, jonka vuoksi ne eivät täytä metsälain erityisen arvokkaan elinympäristön kokovaatimuksia. Tenhuslammen välitön lähiympäristö on määritelty metsälain erityisen arvokkaaksi elinympäristöksi. Tenhuslampeen on kuitenkin kaivettu oja, joka heikentää hieman kohteen luonnontilaa. Kuva 3-15. Suunnittelualueen arvokkaat luontokohteet.
1-23 Kuva 3-16. Tenhuslammen arvokas luontokohde. Kuva 3-17. Konttisuon tyypillistä luonnonympäristöä. 3.6.2 Rakentamisalueet Suunnitellut voimalat ja huoltotiet sijaitsevat pääosin mäntyvaltaisilla, metsätyypiltään karuilla tuoreilla kankailla sekä kuivahkolla kankaalla, joiden puusto on metsätaloustoimin käsiteltyä. Huomionarvoisia kasvilajeja ei suunniteltujen voimaloiden läheisyydessä havaittu. Tuulivoimala 1 Tuulivoimalan paikkaa ei ole inventoitu. Voimalapaikan välittömässä läheisyydessä sijaitsee perinneympäristö (maanomistajan päätös). Rakentamisalueen luontoarvot selvitetään osayleiskaavoituksen yhteydessä.
1-24 Tuulivoimala 2 Tuulivoimalan 2 rakentamisalue sijoittuu kuivahkon kankaan (VT) männikköön. Alikasvoksena kasvaa katajaa, mutta myös kuusen ja lehtipuiden taimia. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, puolukka, metsämaitikka, kanerva ja kultapiisku. Lyhyt huoltotieyhteys sijoittuu samantyyppiseen ympäristöön kuin voimalapaikka. Kuva 3-18. Tuulivoimalan 2 sijoituspaikka. Tuulivoimala 3 Tuulivoimalan 3 rakentamisalue sijoittuu matalan ja kapean harjumuodostuman päälle. Harjulla esiintyy kuivahkon kankaan (VT) varttuvaa männikköä. Rakentamisalueen länsipuolella on pienialainen räme ja itäpuolella kosteampi tuoreen kankaan (MT) kuusivaltainen metsä. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mm. kanerva, mustikka, puolukka ja metsämaitikka. Kuva 3-19. Tuulivoimalan 3 sijoituspaikka.
1-25 Tuulivoimala 4 Tuulivoimalan rakentamisalue sijoittuu pienialaiselle avohakkuulle aivan metsäautotien varteen. Kuva 3-20. Tuulivoimalan 4 sijoituspaikka. Tuulivoimala 5 Tuulivoimalan rakentamisalue sijoittuu tuoreen kankaan (MT) mäntyvaltaiseen metsikköön, jossa kasvaa alikasvoksena lisäksi koivua ja kuusta. Kenttä- ja pensaskerroksen lajistoon kuuluvat mm. kataja, mustikka, puolukka, metsämaitikka, metsätähti, vanamo ja kanerva. Kuva 3-21. Tuulivoimalan 5 sijoituspaikka.
1-26 Tuulivoimala 6 Tuulivoimalan rakentamisalue sijoittuu laajalle uudistusalalle. Kuva 3-22. Tuulivoimalan 6 sijoituspaikka. Tuulivoimala 7 Tuulivoimalan rakentamisalue sijoittuu kangasmetsäsaarekkeelle nuoreen kuivahkon kankaan (VT) männikköön, jota ympäröi puustoinen ojittamaton räme. Saarekkeen kenttäkerroksen valtalajeja ovat mm. mustikka, puolukka sekä metsätähti. Pensaskerroksessa kasvaa runsaasti katajaa sekä kuusen ja koivun taimia. Suunniteltu huoltotieyhteys sijoittuu kangasmaalla avohakkuualalle ja kulkee saareketta ympäröivän rämeen läpi rakentamisalueelle. Kuva 3-23. Tuulivoimalan 7 sijoituspaikka.
1-27 Tuulivoimala 8 Tuulivoimalan rakentamisalue sijoittuu kuivahkon kankaan (VT) varttuneeseen männikköön, jossa sekapuuna kasvaa kuusta. Pensaskerroksessa kasvaa koivua ja katajaa. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat mm. puolukka, mustikka, kanerva ja metsämaitikka. Metsäautotieltä rakennettava huoltotieyhteys sijoittuu vastaavanlaiseen ympäristöön. Kuva 3-24. Tuulivoimalan 8 sijoituspaikka. 3.6.3 Suojeltujen, uhanalaisten ja muiden arvokkaiden lajien esiintyminen Suunnittelualueelta ei ole aikaisemmin tehty uhanalaisten tai muiden huomionarvoisten lajien havaintoja (Eliölajit-tietojärjestelmä). Lähin havainto koskee liito-oravaa vuodelta 2008 ja se sijoittuu hieman vajaan 1,5 kilometrin etäisyydelle suunnittelualueen rajauksesta. Suunnittelualueella toteutettiin liito-oravaselvitys huhtikuussa 2013 (liite 6). Alueella ei tehty havaintoja lajin esiintymisestä. Liito-oravalle soveltuvat metsiköt ovat suunnittelualueella ja sen ympäristössä pienialaisia ja toisistaan eristäytyneitä. Viitasammakkoselvityksessä havaittiin suunnittelualueen eteläosista Mustassuon kaakkoisosista sekä Heposuon ja Mölynsuon välisistä kookkaista turvetuotannon kokoojaojista viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdysalueita. Viitasammakoiden luonnontilaisia lisääntymis- ja levähdysalueita, kuten lampia ja puroja, ei suunnittelualueella havaittu. Suunnittelualueella toteutettiin lepakkoselvitys kesä-elokuussa 2013 (liite 7). Lepakoita havaittiin suunnittelualueella sekä sen ympäristössä hyvin pieniä määriä. Alueella tehdyt havainnot koskivat yleiseksi ja elinvoimaiseksi luokiteltua pohjanlepakkoa. Eniten lepakoita havaittiin Vesakkoahon autiotalon pihapiiristä ja alue määritettiin lepakoiden käyttämäksi III- luokan alueeksi (alueella liikkuu lepakoita mutta havaittu laji- ja yksilömäärä on pienehkö). Autiotalo sijoittuu suunnittelualueen ulkopuolelle.
1-28 3.6.4 Linnustoselvitykset Suunnittelualueella toteutettiin pesimälinnustoselvitys touko-kesäkuussa 2013 (liite 3). Suunnittelualueella ja sen ympäristössä havaittiin kaikkiaan 56 pesiväksi tulkittavaa lajia. Näistä suurin osa oli yleisiä talousmetsille tyypillisiä lajeja, joista yleisimmät lajit olivat peippo, pajulintu ja metsäkirvinen. Joukossa oli myös joitakin pienvesillä pesiviä vesi- ja kosteikkolajeja. Pöllöjä ei kevään selvityksessä havaittu. Lajeista 24 oli huomionarvoisia, eri suojeluluokituksissa mainittuja. Suunnittelualueen sisällä tavattiin kuusi huomionarvoista lajia. Suunnittelualueen sisällä havaituista EU:n lintudirektiivin I-liitteeseen kuuluvia lajeja olivat kaakkuri ja pikkulepinkäinen. Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajeja olivat tavi ja valkoviklo sekä silmälläpidettäviksi (NT) luokiteltuja lajeja kaakkuri, pikkulepinkäinen ja sirittäjä. Kivitasku on luokiteltu vaarantuneeksi (VU). Huomionarvoisista lajeista suunnittelualueen pohjoisrajalla sijaitsevalla Tenhuslammella tavattiin kaakkuri, tavi ja valkoviklo. Pikkulepinkäinen tavattiin voimaloiden 4 ja 6 alueilta, myös kivitasku havaittiin voimalan 6 läheisyydestä. Sirittäjäreviirejä tavattiin useita eri puolilla suunnittelualuetta. Alueen läheisyydessä havaittiin kevään ja kesän aikana kaksi kertaa saalistava sääksi, mutta rengastustoimiston tietojen mukaan suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia pesiä. Lähimmät tunnetut pesät ovat (rengastustoimisto) noin viiden kilometrin päässä. Maakotkaa ei havaittu linnustokartoitusten aikana suunnittelualueella. Maakotkan (Metsähallitus) osalta lähimmät tunnetut pesät ovat jo yli 10 kilometrin päässä. Suunnittelualueelta ja sen läheisyydestä selvitettiin teeren ja metson soidinpaikkoja sekä riekkojen reviirejä. Suunnittelualueen ulkopuolella, sen pohjoispuolelta havaittiin kaksi metson soidinpaikkaa, joista pohjoisemmalla Hongikkosaareen sijoittuvalla soidinpaikalla havaittiin viisi kukkoa ja Pirttiniemeen sijoittuvalta soidinpaikalta kolme kukkoa. Pirttiniemen soidinpaikka sijoittuu noin kahden kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta ja Hongikkosaaren soidinpaikka noin neljän kilometrin etäisyydelle. Teerien soitimia havaittiin Pirttilammen avosuoalueelta, Iso-Lauttajärven eteläpuolen vähäpuustoiselta suolta sekä Isosuon turvetuotantoalueelta. Kukkomäärältään suurin soidin oli Pirttilammella, jossa tavattiin yli 10 kukkoa muiden soitimien jäädessä 5-10 kukon suuruisiksi. Kaikki havaitut teerien soidinpaikat sijoittuivat suunnittelualueen ulkopuolelle, sen pohjoispuolelle. Pirttilammen soidinpaikka sijoittui noin kahden kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta ja Iso-Lauttajärven eteläpuolen soidinpaikka noin 500 metrin etäisyydelle. Isosuon turvetuotantoalue sijaitsi noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Riekkojen reviirejä suunnittelualueelta ei havaittu. Muutonaikainen lintujen esiintyminen (Aalto 2013a, Aalto 2013b) selvitettiin vuonna 2013 yhteistyössä Järvi-Pohjanmaan kuntien Alajärven, Soinin ja Vimpelin toteutetun tuulivoimayleissuunnitelman yhteydessä. Muuttolintuselvityksistä vastasi Suomenselän lintutieteellinen yhdistys (SSLTY). Ne perustuivat sekä vuoden 2013 maastokartoituksiin että yhdistykselle vuosien saatossa kertyneeseen havaintoarkistoon. Muuttolintuselvityksessä tarkasteltiin sekä muuttoliikehdintää että tuulivoima-alueilla ja niiden lähistöllä levähtäviä lintuja. Keväällä 2013 havainnointi toteutettiin välillä 27.3.-7.5. neljältä päätarkkailupisteeltä. Näistä Konttisuon suunnittelualuetta lähimpänä sijaitsevalla Karstulan Kokkokankaalla havainnoitiin 66 tuntia. Levähtäviä lintuja laskettiin tärkeimmiltä paikoilta 1-3 päivänä. Syksyllä 2013 maastotöitä suunniteltujen tuulivoimaalueiden vaikutuspiirissä tehtiin neljänä eri ajankohtana. Muuttoliikehdintää seurattiin maastossa noin 7 tuntia syksyn kahtena vilkkaimpana kurkien ja hanhien muuttopäivinä Soinin Matosuolla. Suhteutettuna havainnointiaikaan muuttolennossa havaittujen lintujen määriä voidaan pitää varsin pienenä eli Konttisuon suunnittelualue ei sijoitu tärkeälle muuttoreitille. Kokkokankaalla havaittiin kevään aikana (yksilöä) mm. laulujoutsenia 90, hanhia 629, kurkia 412 ja petolintuja 58. Syksyllä 23.9. Soinin Matosuolla havaittiin 6314 kurkea ja 150 metsähanhea. Lintumuuton voidaan katsoa olleen piirteiltään ja voimakkuudeltaan Kokkokankaan tarkkailupisteellä vastaavaa kuin muilla päätarkkailupisteillä keskimäärin. Muuttolinnuille merkittäviä levähdysalueita ei havaittu hankealueella. Lylylammella havaittiin kuitenkin kevään käynneillä mm. taveja (24 yksilöä) ja naurulokkeja (190 yksilöä) ja aluetta pidettiin linnustoltaan paikallisesti arvokkaana (Aalto 2013a).
1-29 3.7 Natura-alueet ja muut luonnonsuojelualueet Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura-alueita. Lähin Natura-alue, Aittosuo-Leppäsuo-Uitusharju (FI900005, SCI) sijaitsee runsaan 1,5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Osa alueesta on suojeltu yksityisenä suojelualueena (YSA206790) sekä soidensuojelualueena (SSA090043). Alueen suot, kangasmaat, purot ja lammet muodostavat monimuotoisen kokonaisuuden. Alueella esiintyvät luontotyypit edustavat karuleimaisia elinympäristöjä: alueella esiintyy pääasiassa lyhytkortisia nevoja ja karuja rämeitä sekä kuivia kangasmaita. Pienet lammet märkine lähiympäristöineen ovat kahlaajien suosimaa elinympäristöä ja alueella risteilevät luonnontilaiset tai lähes luonnontilaiset pienet purot. Noin 1,9 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsee Ison Koirajärven harjun Natura-alue (FI0800120, SCI). Osa alueesta sisältyy harjujensuojeluohjelmaan (HSO100095). Aluetta hallitsee noin viiden kilometrin pituinen harjumuodostuma. Lisäksi alueella virtaa varsin luonnontilainen Hirvijoki, jonka reunoilla esiintyy korpia, kangasmaita sekä rämeitä. Alueella esiintyy kaksi luonnontilaisen kaltaista humupitoista pientä lampea, Pieni Koirajärvi ja Saarilampi. Runsaan viiden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsee Laihistenneva-Härkäneva- Vahvasenjoen Natura-alue (FI0900055), josta osa lukeutuu myös soidensuojeluohjelmaan (SSO090246). Vahvasenjoen alueelle sijoittuu lisäksi yksityisiä suojelualueita (YSA200064, YSA097490, YSA097363, YSA204828 ja YSA207087). Alue on varsin luonnontilaisena säilynyt mesotrofisiakin alueita sisältävä suoalue, johon liittyy kiinteästi luonnontilaisen kaltainen Härkäneva. Vahvasen joen jokivarsi on säilynyt erämaisena jokireittinä, jossa on muutamia koskipaikkoja. Yli kuuden kilometrin etäisyydelle sijoittuvat Matosuon (FI800038) Natura-alue sekä Matosuon soidensuojeluohjelmaan lukeutuva alue (SSO100315), Matosuonniemen (FI0800150), Tervaniemen (FI0900128) sekä Haukisuo-Härkäneva-Kukkonevan (FI0900093) Natura-alueet. Hieman vajaan kuuden kilometrin etäisyydelle suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuu erityisesti suojeltavien lajien esiintymisalueiden rauhoituspäätöksellä suojeltu alue (ERA206515).
1-30 Kuva 3-25 Natura- ja muut luonnonsuojelualueet sekä luonnonsuojeluohjelmiin ja strategioihin kuuluvat alueet hankealueen ympäristössä (OIVA-paikkatietopalvelu).
1-31 4. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4.1 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu suuria yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Hankkeen toteuttaminen ei edellytä yhdyskuntarakenteen hajauttamista, eikä uusien asuin-, virkistys-, palvelu-, tmv. toteuttamista voimassa olevista maankäytön suunnitelmista poikkeavalla tavalla. Hankkeen liikenteen järjestäminen ei edellytä muutoksia alueen päätieverkkoon. Suunnittelualueen sisällä käytetään ensisijaisesti jo olemassa olevia yksityis- ja metsäautoteitä, jotka kunnostetaan ja hoidetaan tuulivoimahankkeen elinkaaren ajan hankkeesta vastaavan puolesta. Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamisen myötä metsätalousmaata häviää metsätaloustuotannosta. Tuulivoimaloiden kenttäalueet ovat alle hehtaarin laajuisia ja huoltotiet leveydeltään noin kuusi metriä. Huoltoteiden osalta kaarteissa on todennäköisesti tarpeen poistaa puustoa laajemmalta alueelta. Tuulivoimahankkeen rakentamisaika voi turvallisuussyistä johtuen rajoittaa alueella tehtäviä metsätaloustoimia, mutta toiminnan aikana metsätalous voi jatkua alueella entiseen tapaan. Uusia tieyhteyksiä voidaan käyttää metsätalouden harjoittamiseen liittyvässä liikkumisessa ja kuljetuksissa. Rakentamisalueet sijoittuvat kivennäismaa-alueille, eikä hanke siten vaikuta turpeen hyödyntämiseen tai turvetuotannon jatkumiseen alueella. Tuulivoima- ja turvetuotannon maankäytöllinen yhteensovittaminen toteutetaan käynnissä olevassa osayleiskaavassa. Tiestön osalta hyödynnetään alueen nykyisiä metsäautoteitä, sekä mahdollisesti turvetuotannon käytössä olevia teitä, joita tullaan vahvistamaan. Tuulivoimaloiden sijoittaminen turvetuotantoalueiden läheisyyteen ei lisää turpeen pölyämistä. Tuulivoimalan lähialue voidaan varustaa putoavasta jäästä varoittavilla kylteillä. Suunnittelualueen lähiasutukselle (n. 1-1,4 km etäisyydellä) irtoavasta jäästä ei koidu riskiä. Mahdollinen irtoava jää putoaa pääasiassa tuulivoimalan alle. Tuulivoimaloista irtoavan jään aiheuttama turvallisuusriski on erittäin pieni, eikä se esimerkiksi estä alueen käyttöä nykyisiin toimintoihin. Turvetuotantoalueilla on varsinkin kesäaikaan kohonnut tulipalon syttymisriski. Tuulivoimaloiden tulipaloja ennaltaehkäistään sekä passiivisin että aktiivisin keinoin. Passiivisina keinoina mahdollisimman suuri osa rakenteista on valmistettu palamattomasta materiaalista kuten teräksestä, eikä tuulivoimalassa säilytetä mitään ylimääräistä syttyvää materiaalia. Lisäksi tuulivoimalan siivet ja muut rakenteet on varustettu ukkosenjohdattimin, jotka johtavat virran turvallisesti eristettynä maahan. Alueen metsänmonikäyttömuodot, kuten ulkoilu, luonnontuotteiden keräily ja metsästys ovat mahdollisia jatkossakin. Tuulivoima-alueelle kulku tapahtuu Multiantien kautta, joka kulkee Soinin keskustan ja suunnittelualueen välillä. Hankkeen rakentamisen aiheuttamat häiriöt ja liikenne suunnittelualueella tapahtuvat etäällä asutusalueista ja muusta maankäytöstä, minkä johdosta rakentaminen ei aiheuta erityisiä vaikutuksia lähiympäristön maankäyttöön. Tuulivoimaloiden rakentamisaikana liikkuminen tuulivoimalan rakennustyömaalla on turvallisuussyistä kiellettyä. Tuulivoimaloiden komponenttien kuljetukset Konttisuon tuulivoima-alueelle on luonnollisinta toimittaa etelän suunnasta esimerkiksi valtatietä 18 Petäjäveden suunnasta, mutta myös Ähtärin suunnasta saapuminen on mahdollista (Etelä-pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus, Keski-Pohjanmaan liitto 2013). Mikäli kuljetukset tulevat etelän suunnasta, on kuljetusten ylitettävä Rannilan silta yhdystiellä 7140 Ulvon kylässä. Sen kantavuus riittänee raskaimmissakin tuulivoimaloiden komponenttien kuljetuksissa valvottuna kuljetuksena. Kuljetukset voivat kuitenkin saapua myös pohjoisen suunnasta seututietä 714 (ks. Kimpilamminkangas). Tuulivoima-alueen pohjoisosien kuljetuksessa saattaa tulla tarpeen hyödyntää myös yhdystietä 16853 (Korkeaperäntie). Tie on sorapintainen ja melko kapea, ja mutkaisuudesta johtuen näkemät tiellä ovat paikoitellen huonot. Tie on kuitenkin vähäliikenteinen (keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) vuonna 2013 tierekisterin mukaan 84 ajon./vrk), mikä vähentää kohtaamisonnettomuusriskiä. Tien ylitse kulkee yksittäisiä ilmalankoja, mutta siltoja tiellä ei ole ennen tuulivoima-aluetta lännen suunnasta lähestyttäessä. Jos huoltotienä halutaan käyttää Halla-ahontietä, on sen liittymäaluetta laajennettava kuljetuksia varten. Tien käyttöä on kuitenkin syytä välttää kelirikkoherkkinä vuodenaikoina, sillä tie oli keväällä 2013 pintakelirikon vuoksi painorajoitusuhan alla.
1-32 Hankkeen toteuttamisella edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Tuulivoimalat on sijoiteltu siten, että ne eivät estä tai haittaa maakuntakaavassa osoitettujen toimintojen toteuttamista alueella tai sen lähiympäristössä. Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava I Tuulivoima on siirtymässä ehdotusvaiheeseen. Vaihemaakuntakaavassa on luonnosvaiheessa huomioitu Konttisuon alue ja hanke on siten vaihemaakuntakaavan mukainen. Muissa käynnissä olevissa vaihemaakuntakaavoissa ei ole osoitettu toimintoja suunnittelualueelle. Hankkeen toteuttamisella ei ole vaikutusta vaihemaakuntakaavojen toteuttamiselle. Keski-Suomen maakuntakaavassa ei ole osoitettu suunnittelualueen läheisyyteen sellaisia toimintoja, joihin Konttisuon tuulivoima-alueella olisi heikentäviä vaikutuksia, eikä hankkeella ole vaikutuksia vaihemaakuntakaavojen toteutumiselle. Tuulivoimala numero 6 sijoittuu Soinin rantayleiskaavan karttalehdellä 24 osoitetun maa- ja metsätalousalueen reunaan. Tällä vesistöalueella ei ole osoitettu lomarakentamisoikeutta, eikä hankkeella siten ole vaikutuksia lomarakentamiseen. Tuulivoimahankkeen ja rantayleiskaavan maankäyttömuotojen yhteensovittaminen toteutetaan käynnissä olevan tuulivoimahankkeen yleiskaavan yhteydessä. Hankkeen melu- ja välkevaikutukset eivät ulotu noin 2,2 kilometrin etäisyydellä etelässä osoitetuille kaavan uusille rakennuspaikoille. Karstulan kunta on laatimassa rantaosayleiskaavaa vielä kaavoittamattomille taajaman ulkopuolisille vesistöille. Lähimmät suunnittelualueeseen kuuluvat järvet sijaitsevat Konttisuon suunnittelualueesta noin 1,5 km päässä koillisessa. Hankkeen melu- ja välkevaikutukset eivät ulotu suunnittelualueelle asti, eikä hankkeella siten ole vaikutuksia rantaosayleiskaavan toteutumiseen. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää Soinin kunnan myöntämiä rakennuslupia osayleiskaavamenettelyn päättymisen jälkeen. 4.2 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimalat muodostavat maisemassa erottuvat uudet rakenteet, joiden teoreettinen näkyvyysalue avoimessa maastossa suotuisissa sääolosuhteissa ulottuu tornin osalta jopa yli 20 km etäisyydelle. Selkeällä säällä tuulivoimaloista voi erottaa 5 10 kilometrin säteellä roottorin lavat, joiden näkyvyyttä pyörimisliike korostaa. Konttisuon tuulivoima-alue on mukana Alajärven, Soinin ja Vimpelin yhteisessä tuulivoimaalueiden yleissuunnitelmassa (Tuulivoima-alueiden yleissuunnitelma 2014). Yleissuunnitelmassa tuulivoima-alueille on tehty visuaalinen maisemaselvitys, jossa eri hankkeiden teoreettiset näkemäalueet on mallinnettu kartalle. Mallinnus on teoreettinen yleistys ja sopii parhaiten laajojen näkyvyysalueiden, kuten avosoiden, peltojen ja järvien tunnistamiseen. Yleissuunnitelmassa Konttisuon näkyvyysanalyysi laadittiin 12 tuulivoimalan mukaisella sijoittelulla nykyisen 8 tuulivoimalan sijaan, joten analyysi jonkin verran yliarvioi näkyvyysvaikutuksia. Näkyvyysanalyysi on selvityksen liitteenä 11. Yleissuunnitelman yhteydessä on laadittu havainnekuva hankkeen maisemavaikutuksista eteläpuolella sijaitsevan Ulvon kylään (Kuva 4-1). Konttisuon alueella näkyvyyttä ja näköyhteyttä tuulivoimaloihin rajoittavat maaston metsäisyys ja tasaiset maanpinnanmuodot. Alueella ei ole myöskään avoimia peltoalueita muutamia peltokuvioita lukuun ottamatta, jotka mahdollistaisivat laajojen näkymäalueiden muodostumisen. Hankkeen lähimaisemavaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti lähimpien järvien ja lampien asutukselle ja muutamille maatalousalueille. Näitä ovat mm. Konttisuon suunnittelualueen eteläpuolella noin 2-3 kilometrin päässä sijaitsevat Ulvotuinen ja Maintainen sekä järvien välissä sijaitseva Ulvon kylä. Maintaisella loma-asutus sijaitsee järven pohjois- ja koillisrannalla, jolle maisemavaikutuksia ei muodostu, mutta Ulvotuisen rannoilla loma-asutusta on myös järven eteläosassa, josta avautuu näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Myös noin 2-6 kilometrin päässä suunnittelualueesta koilliseen sijaitsevilta järviltä Alaselta, Koijärveltä ja Vahvaselta sekä Aution kylältä voi muodostua paikallisia näkymiä voimaloiden suuntaan. Järvien rannoilla sijaitsee jonkin verran lomaasutusta. Maisemavaikutuksia vähentävät kuitenkin alueen maanpinnanmuodot ja puusto.
1-33 Kuva 4-1. Havainnekuva Ulvon kylästä pohjoisessa sijaitsevien Konttisuon tuulivoimaloiden suuntaan. Matkaa lähimpiin tuulivoimaloihin on hieman alle 3 km. Tuulivoimaloiden paikat tuulivoimaloiden yleissuunnitelman mukaiset (Tuulivoima-alueiden yleissuunnitelma 2014). Yleissuunnitelmaan verrattuna yksi etualalla sijaitsevista voimaloista on poistettu. Paikallisia näkymiä Konttisuon alueella voi muodostua Korkeaperän ja Ritaperän kyliltä, jotka sijaitsevat suunnittelualueen pohjoispuolella noin 3 ja 6 kilometrin päästä. Samalle suunnalle noin 1,5-3 kilometrin päähän sijoittuva Iso Lauttajärvi on myös tuulivoimaloiden näkyvyysalueella. Järven pohjoisrannalla sijaitsee kaksi lomarakennusta. Suunnittelualueen läheisyyteen ei sijoitu arvokkaita maisema-, kulttuuriympäristöalueita tai arvokkaita rakennuskulttuurikohteita, joihin hankkeella olisi tärkeitä maisemallisia vaikutuksia. Lähin maisemallisesti arvokas kokonaisuus on Ison Koirajärven harju, joka sijaitsee 2-5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Harjualue on metsäinen, eikä alueelta muodostu suunnittelualueelle selkeitä avoimia näkymiä. Hankkeen vaikutukset kaukomaisemaan ovat vähäisiä maaston tasaisuuden ja metsäisyyden johdosta. Pitkän välimatkan vuoksi tuulivoimalat asettuvat kaukomaisemassa mm. 7-13 km etäisyydellä sijaitsevilla Iiroon- ja Jokijärvellä, sekä Kivijärvellä horisonttiin ja maisemavaikutukset jäävät pieniksi. 4.3 Vaikutukset luonnonympäristöön Tuulivoimahankkeen rakentamisen aikana vaikutukset luontotyyppeihin ja kasvillisuuteen kohdistuvat pääasiallisesti alueille, joille tehdään rakentamistoimia. Puusto kaadetaan ja kasvillisuus poistetaan tuulivoimaloiden perustusten, nosto- ja asennusalueen sekä huoltoteiden alueilta. Konttisuon alueella tuulivoimalat ja huoltotiet sijoittuvat pääosin mäntyvaltaisille, metsätyypiltään kuivahkoille ja tuoreille kankaille, joiden puusto on metsätaloustoimin käsiteltyä. Rakentamisalueilla ei tehty havaintoja huomionarvoisista kasvilajeista. Suunnittelualueen arvokkaat luontokohteet sijoittuvat rakentamisalueiden ulkopuolelle eikä niihin siten kohdistu vaikutuksia. Tuulivoimalan 1 rakentamisaleen luontoarvot ja tarkempi sijainti suhteessa perinneympäristöön tarkistetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä. Suunnittelualueella ei tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Alueella sijaitsevat lajille soveliaat elinympäristöt ovat pienialaisia ja muista seudun soveliaista elinympäristöistä, sekä aiemmin tehdyistä liito-oravahavainnoista erillään. Viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdysalueita havaittiin suunnittelualueen eteläosista. Alueet eivät sijoitu rakentamisalueille, mutta teiden parantamistoimet voimaloiden 6 8 välillä saattavat aiheuttaa vähäisiä muutoksia, mikäli veden virtausolosuhteet ojissa muuttuvat ojien tukkeutumisen johdosta. Nämä tieosuudet tulee huomioida hankkeen tarkemmassa tiesuunnittelussa. Lepakkoselvityksen yhteydessä suunnittelualueella lepakoita havaittiin vain hyvin vähän. Eniten lepakoita liikkui Vesakkoahon autiotalon pihapiirissä, joka sijoittuu suunnittelualueen ulkopuolelle noin 1,3 kilometriä lähimmästä voimalasta. Suunnittelualueella tehdyt lepakkohavainnot olivat lähinnä satunnaisia. Vaikutukset lepakoihin arvioidaan siten vähäisiksi.
1-34 Tuulivoimaloiden aiheuttamat pesimälinnustovaikutukset jaetaan yleensä rakentamisen aikaisiin ja käytön aikaisiin vaikutuksiin. Rakentamisen aikaisista vaikutuksista merkittävimmät ovat maaston, eli lintujen pesimäympäristön raivaus ja ihmisaktiviteetista aiheutuva lisääntynyt häiriö. Käytön aikaisista vaikutuksista tärkeimmät linnustoon vaikuttavat tekijät ovat lintujen riski törmätä tuulivoimalan roottorin lapoihin ja mahdollinen liikenteen lisääntyminen huoltoteillä. Lintujen törmäysriski vaihtelee lajeittain ja lajiryhmittäin huomattavasti muun muassa lajin lentotavan ja käyttäytymisen mukaan. Pesimälinnustoselvityksen yhteydessä suunnittelualueella havaittiin yhteensä kuusi suojelullisesti huomionarvoista lajia. Kaikkien parimäärät olivat suunnittelualueella pieniä lukuun ottamatta sirittäjää, jonka reviirejä alueella oli useita. Sirittäjille soveliaita valoisia metsiköitä alueella esiintyy kuitenkin runsaasti. Osa huomionarvoisten lajien reviireistä sijoittui tuulivoimaloiden lähiympäristöön. Nämä lajit kuitenkin viihtyvät pensaikkoisilla ja avoimilla alueilla ja saattavat hieman jopa hyötyä voimaloiden rakentamisalueista. Lisäksi valtaosa näistä lajeista ruokailee ja liikkuu pesimäkaudella pääosin huomattavasti tuulivoimaloiden lapojen alapuolella, jolloin niiden törmäysriski on pieni. Mahdollinen törmäysriski voimaloihin on pesimälajeista oletettavasti suurin kaakkurilla ja teerellä. Kaakkuri on vesielämään sopeutunut laji, joka ei kapeiden siipien takia pysty nopeisiin käännöksiin ilmassa. Suunnittelualueen pohjoisrajalla sijaitsevalla Tenhuslammella havaittu pesivä kaakkuripari käy ruokailemassa Iso-Lauttajärvellä, eikä pesimälammen ja ruokailualueen väliin lentoreitille sijoitu voimaloita. Tämän perusteella törmäysriski voimaloihin jää pieneksi. Teeren osalta mahdollinen törmäysriski muodostuu lähinnä talvisaikana, jolloin teeriparvet liikkuvat enemmän ja korkeammalla hakeutuessaan ruokailemaan koivikoihin. Niiden törmäysriski mäntyvaltaisella suunnittelualueella arvioidaan kuitenkin pieneksi. Suunnittelualueella ei myöskään sijaitse teeren soidinalueita, jolloin hankkeen vaikutukset teerikantaan voidaan arvioida vähäisiksi. Kokonaisuudessaan hankkeen ei voida katsoa aiheuttavan merkittävää haittaa suunnittelualueen ja sen ympäristön pesimälinnustolle tai muille lajeille. Raivaus- ja rakennustyöt suositellaan kuitenkin tehtäväksi mahdollisimman pitkälle lintujen pesimäkauden ja viitasammakoiden lisääntymisajan (huhti-heinäkuu) ulkopuolella rakennusaikaisten lisääntymiseen ja poikasten selviytymiseen vaikuttavien häiriöiden minimoimiseksi. Rakentaminen tulee myös suunnitella siten, ettei ojien virtausolosuhteet muutu viitasammakoiden lisääntymis- ja toukkakauden aikana. Tuulivoimasta voi aiheuta vaikutuksia muuttolinnuille lähinnä törmäyskuolleisuudesta ja estevaikutuksesta. Tässä tapauksessa tuulivoima-alue on kuitenkin pieni, eikä sijoitu keskeiselle muuttoreitille tai muuton aikaisten levähdysalueiden tuntumaan. Näistä syistä vaikutukset kohdistuvat pieneen osaan kannasta ja siihenkin vain lyhyen ohilennon ajalle, joten vaikutuksen merkittävyys tulee olemaan populaatiotasolla minimaalinen. Konttisuon ympäristössä sijaitsevat Natura-alueet (SCI), sekä muut luonnonsuojelualueet, sekä ohjelmien alueet sijaitsevat noin kahden kilometrin etäisyydellä, eikä hankkeesta arvioida aiheutuvan haitallisia vaikutuksia alueiden luontoarvoihin etäisyydestä johtuen. Etelä-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan Natura-arvioinnin tarveharkinnan mukaan vaihekaavaluonnoksen merkintä (tv, nro 10), jolle Konttisuon suunnittelualue sijoittuu, ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi Ison Koirajärven harjun Natura-alue on sisällytetty Natura-alueverkostoon luontodirektiivin perusteella.
1-35 4.4 Melu 4.4.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Tuulivoimaloiden aiheuttamat melutasot suunnittelualueella ja sen ympäristössä mallinnettiin SoundPlan 7.1 melumallinnusohjelmalla Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tuulivoimalamallina oli Nordex N117, jonka napakorkeus on 141 metriä ja teho 3 MW. Valmistajan ilmoittama voimalan A-painotettu äänitehotaso LWA on 106 db, kun tuulennopeus on 8 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta. Voimalaitoksen melun taajuusjakauma ja melutason riippuvuus tuulennopeudesta on esitetty oheisissa kuvissa. Kuva 4-2. Nordex N117 voimalan äänitehotaso 1/3 oktaavikaistoittain kokonaisäänitehotasolla 106 db (valmistajan ilmoitus) Kuva 4-3. Nordex N117 voimalan äänitehotaso tuulennopeuden mukaan (valmistajan ilmoitus) Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin YM:n ohjeessa 2/2014 esitetyn mukaisesti. Melupäästötietona käytettiin laitosvalmistaja toimittamia 1/3-oktaavikaistatietoja laitoksen enimmäisäänitehotasolle (L WA = 106 db). Kokonais- ja pienitaajuista melua tarkasteltiin puistoa lähinnä olevien vakituisten asuintalojen kohdalla (4 tarkastelupistettä), missä meluvyöhykelaskennan mukaan on voimakkain melutaso. Tarkastelupisteet on esitetty Kuva 4-4.
1-36 Kuva 4-4. Tarkastelupisteiden (1-4) sijainnit. Mallinnuksen toteutus ja tuulivoimaloiden akustiset tiedot on esitetty liitteenä olevassa melumallinnusraportissa (liite 9). 4.4.2 Vaikutusmekanismit Tuulivoimaloiden käyntiääni koostuu pääosin laajakaistaisesta (noin 60 4000 Hz) lapojen aerodynaamisesta melusta sekä hieman kapeakaistaisemmista sähköntuotantokoneiston yksittäisten osien meluista (mm. vaihteisto, generaattori sekä jäähdytysjärjestelmät). Näistä aerodynaaminen melu on hallitsevin lapojen suuren vaikutuspinta-alan ja jaksollisen ns. amplitudimoduloituneen (sykkivää, äänen voimakkuus vaihtelee jaksollisesti), minkä on useassa tutkimuksessa havaittu muuten vähämeluisessa tilanteessa vaikuttavan melun häiritsevyyteen. Koska äänilähde sijaitsee korkealla, leviää melu laajemmalle kuin matalalla sijaitsevan äänilähteen melu. (Di Napoli 2007) Ihmisen kuuloalue ulottuu tyypillisesti noin 20 Hz 20 000 Hz taajuusalueelle ja herkin kuuloalue on taajuusalueella 500 4000 Hz. Pienitaajuiseksi ääneksi luokitellaan yleensä alle 200 Hz taajuusalueen äänet ja infraääneksi alle 20 Hz äänet. Kuulon herkkyys vähenee kuuloalueen ylä- ja alapäässä, mistä johtuu, että matalat äänet lähellä kuuloalueen alarajaa havaitaan vasta varsin kovalla äänenvoimakkuudella. Pienitaajuista ääntä (mukaan lukien infraääni) on lähes kaikissa kuunteluympäristöissä ja sen lähteitä ovat mm. koneet ja laitteet (moottorit, pumput ym.), liikenne sekä tuuli, ukkonen, aallot ym. luonnon äänilähteet. Tuulivoimalaitoksen melu painottuu pienille taajuuksille, mutta tuulivoimalaitoksen tuottaman infraäänen on todettu ns. downwindlaitoksia lukuun ottamatta olevan samaa luokkaa taustalähteiden kanssa muutoin kuin aivan voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä. Tuulivoimalaitosten melun on todettu olevan häiritsevää alhaisemmilla äänitasoilla kuin esim. liikennemelun. Tuulivoimalaitoksen melun häiritsevyyteen vaikuttaa tuulivoimalaitoksen aiheuttaman äänitason lisäksi esim. tuulen ja alueen muun toiminnan aiheuttaman taustaäänten peittovaikutus, tuulivoimalaitosten näkyvyys maisemassa ja kuulijan yleinen asenne tuulivoimaa kohtaan. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan häiritsevyys nousee voimakkaammin, kun tuulivoimalaitoksen aiheuttama äänitaso ylittää L Aeq 40 45 db.
1-37 4.4.3 Tuuliolosuhteiden vaikutus äänen havaittavuuteen Taustaäänet tai hiljaisuus vaikuttavat merkittävästi tuulivoimalaitoksen äänen havaitsemiseen. Tuulivoimalaitoksen äänen havaittavuutta nostaa sen taustamelusta poikkeava jaksottaisuus (amplitudimodulaatio). Tietyissä olosuhteissa (erityinen pystysuuntainen tuuliprofiili, lehdettömät puut) taustamelu havaintopisteessä saattaa olla niin alhainen, että tuulivoimalaitoksen vaimeakin ääni voi olla havaittavissa. Tällainen tilanne syntyy mm., kun tuulen nopeus on lähellä maanpintaa alhainen tai tyyni ja voimistuu merkittävästi korkeuden kasvaessa (tilanne esiintyy etenkin yöaikaan). Toisenlaisissa olosuhteissa taas voimakaskin tuulivoimalaitoksen käyntiääni saattaa peittyä taustamelun (tuulen humina puissa, maa- ja metsätalouskoneiden ääni, liikenne ym.) alle. Taustaäänten peittovaikutus riippuu paitsi äänitasosta, myös äänen taajuusjakaumasta. Tästä syystä tuulivoimalaitoksen melun havaittavuus riippuu voimakkaasti havaintopaikasta ja sen ympäristöstä. Tuuliolosuhteet vaikuttavat taustaäänen lisäksi myös tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Äänitehon riippuvuus tuulennopeudesta vaihtelee jonkin verran eri voimalaitosmalleilla, mutta pääsääntöisesti voimalaitoksen melu lisääntyy tuulennopeuden kasvaessa. Meluntuotto ei kuitenkaan kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy yleensä noin 8-10 m/s tuulennopeudella. Vastaavasti pienemmällä tuulennopeudella voimalaitoksen äänitehotaso saattaa olla merkittävästi maksimiarvoa hiljaisempi. 4.4.4 Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvot Ympäristöministeriö asettaman työryhmän raportti "Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" julkaistiin heinäkuussa 2012. Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle. Raportissa on sanottu suunnitteluohjearvoista seuraavaa: Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Seuraavassa taulukossa on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Taulukko 1. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* L Aeq Päiväajalle (07 22) L Aeq Yöajalle (22 07) 45 db 40 db 40 db 35 db Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla) ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) On huomattava, että taulukon suunnitteluohjearvoja sovelletaan vain asumiseen, lomaasumiseen ja virkistykseen käytettävillä alueilla sekä leirintä- ja luonnonsuojelualueilla. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään A-taajuuspainotettuna keskiäänitasona L Aeq erikseen päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) osalta. Kyse ei ole hetkellisistä enimmäisäänitasoista. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista.
1-38 Oppaassa mainituista häiritsevyyskorjauksista on todettava, että niitä ei lisätä automaattisesti tuulivoimalaitosten meluun, sillä melutason alhaisemmat suunnitteluohjearvot huomioivat jo tuulivoimalaitosten melun muuta melua häiritsevämmän luonteen. Lisäys tehdään ainoastaan siinä tapauksessa, että melu voidaan todeta erityisen häiritseväksi tarkastelupisteessä (esim. asutuksen tai loma-asuntojen kohdalla). Ympäristöministeriön julkaisemassa ohjeessa 2/2014 Tuulivoimalaitosten melun mallintaminen on todettu häiritsevyyskorjausten soveltamisesta seuraavaa: Äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Kapeakaistaisuus/tonaalisuus arvioidaan ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melupäästön mittausohjeen mukaan. Muussa tapauksessa sanktiota ei sovelleta melun mallinnuksessa.
1-39 4.4.5 Mallinnetut melutasot ja vertailu suunnitteluohjearvoihin Suunnittelualueen ympäristön eniten melulle altistuvat kohteet on esitetty kuvassa 4-5 ja melutasot ko. pisteissä on esitetty taulukossa 2. Kuvassa 4-5 on esitetty myös laskennalliset meluvyöhykkeet tuulivoimalaitosten ympäristössä. Taulukko 2. A-painotetut melutasot eniten melulle altistuvien kohteiden kohdalla (ulkomelutaso) Reseptori L Aeq / db 1 32,4 2 34,8 3 33,8 4 36,7 Mallinnuksen mukaan melutaso suunnittelualueen ympäristön vakituisten asuntojen kohdalla on alle yöajan suunnitteluohjearvon 40 db. Myös kaikkien loma-asuntojen kohdalla melutaso on alle yöajan ohjearvon 35 db. Kuva 4-5. Tuulivoimalaitosten mallinnetut melutasot.
1-40 Tuulivoimaloita lähinnä sijaitsevissa reseptoripisteissä jo pienitaajuisen melun ulkomelutasot (L eq ) ovat Asumisterveysohjeessa annettujen sisämeluohjearvojen alle tai lähellä ohjearvoja. Tulokset osoittavat, että ympäristön rakennusten kohdalla normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää vaimentamaan tuulivoimalaitosten pienitaajuisen melun ohjearvojen alle. Kuva 4-6. Pienitaajuisen ulkomelun laskentatulokset reseptoripisteissä. Kuva 4-7. Pienitaajuisen sisämelun laskentatulokset reseptoripisteissä.