Uusilla rehuilla kohti ympäristöystävällisyyttä.



Samankaltaiset tiedostot
Ekotehokasta kalantuotantoa kotimaisilla kalanrehuilla.

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Terra - täysin uusi sarja pieneläimille

Parhaat ympäristökäytännöt vesiviljelyyn Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd

merikalat, krilli, mäti, soijalesitiini, hiiva-autolysaatti, mikrolevät, kalan gelatiini, mustekalajauho, hydrogenoitu kasvirasva

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Kalanviljelyyn uusia lajeja Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Raisio on nyt terveelliseen ruokaan keskittyvä kansainvälinen bränditalo

Herne lisää lehmien maitotuotosta

KASVUN

Rehuanalyysiesimerkkejä

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Kettujen ravinnontarve kasvatuskaudella lyhyt oppimäärä. Tapio Hernesniemi Turkistuotannon lehtori

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Myllyvehnän lannoitus AK

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Näkymät tulevasta maailmasta

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa Maija Leino

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin.

Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön. Maija Karhapää

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä (7)

VOIWIENEREIDEN VALMISTUS

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen

Hyödyllinen puna-apila

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

CASE BENELLA INNOTORI

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä

SIVUTUOTTEIDEN KERÄILY JA HYÖDYNTÄMINEN TURKISELÄINTEN REHUSSA

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Täysrehut pieneläimille

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

HOLZ-HER Glu Jet Järjestelmä Näkymättömät ja ohuet liimasaumat. Älykästä Reunalistoitusta PATENTOITU JÄRJESTELMÄ Ä

Tankki täyteen kiitos!

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Kalankasvatuksen. Antti Ylitalo

Eurajoki viemäristä lohijoeksi?

Broilerivehnän viljelypäivä Essi Tuomola

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Vesiviljelyn kestävyys ja sijainninohjaus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä

KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Fytaasi ja uusi rehuarvojärjestelmä. Maija Karhapää

SUPER SHREDDER Kaikkiruokainen linjamurskain

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

OMAVARA hankkeen loppuseminaari Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg

Raision osavuosikatsaus tammi-maaliskuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

Aperehuruokinnan periaatteet

Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä. jälkeen

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Elovena Pro Kuitukaurat Kauran pehmeä maku ja hyvät ominaisuudet

Raision osavuosikatsaus

Raaka-aineen fraktiointi

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto ETM, Anna Ojala

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

HYVÄT YMPÄRISTÖKÄYTÄNNÖT LUOTEIS-VENÄJÄN KALANVILJELYSSÄ -OPASHANKE

Premium-luokan koiranruokasarja D

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

Pohjois-Karjalan - virka- ja luottamusmiehet POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖOHJELMA 2010

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

EKOTEHOKKUUS JA YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS YRITYSTOIMINNASSA Ekoteollisuuspuisto yritysten kustannus- ja ekotehokkuuden parantajana Timo Holmberg

Transkriptio:

Uusilla rehuilla kohti ympäristöystävällisyyttä. Erik Norrgård 4.9.2008

Esityksen sisältö lyhyesti. - Rehututkimus luo perustan ympäristöystävälliselle kalanviljelylle. - Rehun väkevöityminen vähentää kuormitusta. - Uuden sukupolven rehunvalmistustekniikka. - Rehuoptimoinnin luomat mahdollisuudet. - Rehujen kehitys käytännön tuloksin. - Rehukehityksen haasteet. - Kehityksen painopisteet. - Uudet rehut ovat ekotehokkaampia kuin perinteiset. 4.9.2008 sivu 2

Rehusuunnittelun tavoitteena on luoda kestävän liiketoiminnan mahdollistava tuotantoväline. Tehokas ja vähän ympäristöä kuormittava.

Ympäristölliset tavoitteet voidaan saavuttaa vain ruokkimalla kalaa rehunvalmistajan ohjeiden mukaisesti. - Rehu kehittyy, samoin oikea ruokintatekniikka. - Rehun käyttö on arvioitava altaittain reaaliajassa ruokinnasta on pidettävä päiväkirjaa. - Päiväannoksen suuruus pohjautuu ruokintahetken biomassaan ja ruokintataulukoihin. - Rehukertoimet voivat vaihdella laitoskohtaisesti. 4.9.2008 sivu 4

Tältä näyttävät eri laitosten käytännön tulokset, vaikka käytössä on sama rehu. Rehuvalmistajan ja kasvattajan tietotaito yhdessä muodostavat onnistumisen edellytykset. Olettaen, että olosuhteet ja kala ovat OK. 4.9.2008 sivu 5

Annostelu & Sekoitus Kalanrehun valmistus Seulonta Jauhatus Syötin Vesi Höyry Ekstruuderi Öljynlisäys Öljy Hoyryvalmennin Jäähdytys Moottori Ruuvi Suutin ja leikkuri Seulonta Vesi Kuivuri Säkitys 4.9.2008 sivu 6

Kalanrehujen valmistusteknologia Ekstruuderi muodostuu kahdesta sylinterin sisällä pyörivästä ruuvista, joiden kierteet sivuavat jatkuvasti toisiaan siirtäen siten massaa eteenpäin sylinterissä. Ruuvit on koottu ruuviosasista, joilla on erilainen nousu. Näin voidaan lisätä massaan kohdistuvaa mekaanista painetta ja kitkaa halutulla tavalla. Mekaanisen ja sisäisen kitkan ansiosta ruuvi vaivaa ja sekoittaa taikinaa aiheuttaen tärkkelyksen täydellisen kypsymisen. Kypsä tärkkelys muodostaa sitkeän verkkomaisen biopolymeerirakenteen taikinaan. Lämpötila nousee ruuvin loppupäässä muodostuvan ylipaineen avulla nopeasti yli 100 asteeseen. Vaihe kestää kuitenkin vain kymmenisen sekuntia. 4.9.2008 sivu 7

Kalanrehujen valmistusteknologia Sylinterin lämpötilaa voidaan säätää lämmittämällä sitä eri kohdista sähkövastuksilla taikka jäähdyttämällä jäähdytyskanavissa virtaavan veden avulla. Sylinterin loppupäässä on suutinlevy, joka pakottaa massan virtaamaan ulos tarkkaan mitoitettujen suutinaukkojen kautta. Taikina pursottuu suutinreikien läpi ja samalla se hieman paisuu, kun taikinan sisältämä vesi höyrystyy nopeasti paineen laskiessa suuttimen jälkeen.tämä muodostaa massaan myös pienen pieniä kuplia. Suutinlevyn takana pyörii leikkuri, joka leikkaa suuttimista pursuavat tuotenauhat tasamittaisiksi paloiksi. 4.9.2008 sivu 8

Evolum extruuderi 4.9.2008 sivu 9

Fosforitase Syöty % 100 Kontrollirehu 37 Uloste % 52 Eritys % 11 Syöty % 100 Rehu 34 +A+F 40 Uloste % 38 Eritys % 22 4.9.2008 sivu 10

Valkuaisainetase Syöty % 100 Kontrollirehu 48 Uloste % 13 Eritys % 39 Syöty % 100 Rehu 34 +A+F 52 Uloste % 11 Eritys % 37

Rehuraision Teettämä koe RKTL / Fi Fosforikuormitus ja fosforin sitoutumistehokkuus Fosforin sitoutumistehokkuus % 60 50 40 30 20 10 0 Sitoutuminen Kuormitus 39 % 35 % 35 % 34 % +A +A+F * 60 50 40 30 20 10 0 Fosforikuormitus g/lisäkasvu kg Raision rehukoe Laukaassa 1997-1998 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Kalojen fosforin saanti on riippuvainen rehukertoimesta! Kalan P-pitoisuus Aikuinen kirjolohi 1000g 4,0 4,0 Rehukerroin P-sulavuus rehuissa (oletus) Rehujen fosforin minimitason on oltava 1.2 40 % 8 g 1.0 40 % 9.6 g 4.9.2008 sivu 13

Ulosteessa oleva fosfori. Kurt Smeds: - Fosfori on erittäin tiukasti sitoutunut mm. kalsium- ja rautayhdisteisiin ja liukenee todella huonosti vesistöön. - Kalsiumiin sitoutuneen fosforin sulavuus ei muutu vähähappisessa olosuhteessa. - Vastaava toteutuu mm. yhdyskuntajätteiden puhdistuksissa, jossa käytetään mm. rauta- / alumiini- ja kalsiumsuoloja sedimentoinnissa. 4.9.2008 sivu 14

Fytaasi entsyymi - Sen käyttöä on tutkittu intensiivisesti jo vuosia - Tähänastiset toimivat sovellukset ovat käytössä vain kotieläinrehuissa. - Uusi tekniikka apuun - lähitulevaisuudessa todennäköisesti käytettävissä myös kaloille. 4.9.2008 sivu 15

Öljyt energialähteenä, valkuainen ohjataan lihaskasvuun. -Kalaöljyn ja kasviöljyn lisääntynyt käyttö on lisännyt kasvatustehoa ja parantanut rehukerrointa oleellisesti. - Öljyjen lisääntynyt käyttö säästää valkuaista =>ympäristötehokkuus paranee. 4.9.2008 sivu 16

Kasvatusrehut vuonna 1996 ja 2008. Vuonna 1996. Vuonna 2008. Fosforia 0,8 %, muutos 19-33%, -Fosforia 0,95-1,2 % Rehun valkuaismäärä on 37 %, typpeä 5,92%, muutos 16-19,6%. -ja valkuaista 44-46%, joten typpimäärä oli 7.04-7,36 %. - Muutoksen mahdollisti uusiutuva valmistustekniikka, aminohappotasolle menevä valkuaisen optimointi sekä kohonnut kalaöljyn määrä rehussa. -Raisio oli uuden tekniikan ensimmäisiä hyödyntäjiä pohjoismaissa. 4.9.2008 sivu 17

Rehun optimoinnin ja rehun tarkentuneen käytön vaikutus ominaiskuormitukseen ( FIN ) 90-luvulta nykypäivään. Raision Venäjälle tekemät rehut valmistetaan samalla reseptillä kuin kotimaan markkinoille tehdyt. 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1990 Edel 1993 Royal 1997 Roy Plus 1998 Roy Plus Hercules 2008 typpi N fosfori P 4.9.2008 sivu 18

Rehunkehityksen haasteet lähitulevaisuudessa saatavuus -Kausiluontoisuuden ja luonnon aiheuttamien ongelmien ennakointi. - Kalajauhoa korvaavien valkuaisraaka-aineiden saanti - hyvät erät ovat kilpailtuja -Kalasaaliit vaihtelevat 4.9.2008 sivu 19 tammikuu huhtikuu kesäkuu elokuu lokakuu joulukuu

Rehujen kehittämisen haasteet lähitulevaisuudessa kemia / biologia. - Uudet raaka-aineet vaativat lisätutkimuksia ravintosisältönsä ja prosessoitavuutensa vuoksi. - korkea kuitu ja haitta-aineet ovat monen kasvisraakaaineen ongelma - sulava fosfori on kasviraaka-aineissa vähissä - Viljojen prosessointi kehittyy ja tutkimustyö jatkuu. 4.9.2008 sivu 20

Rehujen kehittämisen haasteet lähitulevaisuudessa ongelmanratkaisu - BAT:n (parhaan saatavilla olevan tekniikan) tuomat edut kasvatustoiminnassa korostuvat. - Edelleen suurin vaikutus ympäristöasioihin syntyy rehun annostelun onnistumisesta. - pitää kyetä näkemään lainalaisuudet / kasvatuspaikkakohtaiset erot - Rehunvalmistajan on saatava tarkkaa palautetta tuotteen käytöstä ja kasvutuloksista voidakseen luoda tehokkaampia rehuja. - Uusien rehujen ruokinta ei onnistu perinteisen ruokahalun mukaan tapahtuvalla ruokinnalla vaan annosajattelulla.. 4.9.2008 sivu 21

Kuormituksesta suurin osa muodostuu viimeisenä kasvatuskesänä. - Rehujen kehitys fosforin laskemiseksi on kohdistettava ensisijaisesti loppukasvatusrehuihin ( 7 ja 9 mm ). - kalan fosforin tarve pienempi - fosforikertymästä suurin osa syntyy silloin 4.9.2008 sivu 22

Ympäristöystävällinen kestävän kehityksen mukainen kalantuotanto edellyttää mm.: - Valmiuden hyödyntää uuden sukupolven rehuja, ei halvimpia, mutta kokonaistaloudellisesti tehokkaimpia. Hyvä rehun sulavuus. Tuotantovaiheeseen tarvittava määrä valkuaista ja energiaa. Hyvät olosuhteet, terveet kalat ja oikea ruokinta. - Uuden sukupolven rehujen edut korostuvat pitkällä aikavälillä mm. parantuneina kasvatusolosuhteina. Mm. orgaanisen kuormituksen vähentymisenä. 4.9.2008 sivu 23

Rehun kehitystyö on pitkäaikaista sitoutumista tavoitteen toteuttamiseksi. - Kehitystyö edellyttää sidosryhmien välistä yhteistyötä. - Osapuolten tulee huolehtia siitä, että uusi tieto ja uudet arvot korvaavat vanhat opit. - toiminnan Lupapolitiikka marssi- rehut BAT järjestys volyymi /kannattavuus 4.9.2008 sivu 24

WWW.rehuraisio.com klikkaa Russian, valintaikkunan yläreunasta Seuraavaksi valitse: Altaanreunalta lehti Erikoisnumerossa on laaja katsaus ympäristöystävällisen kalantuotannon totuttamiseksi. 4.9.2008 sivu 25