1 KUNTALIITOKSEN ESISELVITYKSEN KONSULTOINTITYÖ ALAVUDEN KAUPUNKI, KUORTANEEN KUNTA, TÖYSÄN KUNTA Tilastoaineisto
2 Sisällysluettelo 1 Johdanto...3 1.1 Toimeksianto...3 1.2 Selvityksen eteneminen...3 2 Kuntaliitoksen tavoitteet...5 3 Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta...7 4 Perustietoja selvityksen kohteena olevista kunnista...8 4.1 Väestö...8 4.2 Työ ja toimeentulo...12 4.3 Sairastavuus ja kansantaudit...17 4.4 Toimintaympäristön muutokset ja toiminnallisuus...17 4.5 Kuntatalous...19 4.5.1 Kuntatalouden kehitys vuosina 2000-2006...21 4.6 Palvelutuotannon kustannukset...25 4.7 Väestö- ja ikärakenteen muutoksen vaikutukset palvelutuotannon kustannuksiin...27 4.8 Johtopäätökset tilastoista...29 4.8.1 Asukasmäärän kehitys ja ikäryhmittäinen väestöennuste...29 4.8.2 Kuntatalous...29 4.8.3 Työllisyys, yritystoiminta, yhdyskuntarakenteen toimivuus...29 4.8.4 Henkilöstö...30
3 1 Johdanto 1.1 Toimeksianto Alavuden kaupunki, Kuortaneen kunta ja Töysän kunta tilasivat PricewaterhouseCoopers:lta (PwC) toimeksiannon, jonka tarkoitus on tehdä kuntaliitoksen esiselvitys ja siihen liittyvät tarvittavat analyysit ja suunnitelmat siten, että valtuustot voivat ottaa kantaa siihen, onko kunnissa edellytyksiä ryhtyä laatimaan varsinaisia Kuntajakolain mukaisia yhdistymisasiakirjoja. 1.2 Selvityksen eteneminen Työ on edennyt seuraavan kaavion mukaisesti: Esiselvityksen etenemissuunnitelma Kuntalaiset Päättäjät Suunnitelmallisella tiedottamisella huolehditaan kuntalaisten riittävästä tiedonsaannista 10.Päättäjäseminaari Esiselvitysraportin esittely 13. Kuntien hallinnollinen käsittely -hallitukset -valtuustot Kunnat 3. Kuntakohtaiset tapaamiset Alavus 3. Kuntakohtaiset tapaamiset Kuortane 3. Kuntakohtaiset tapaamiset Töysä Ohjausryhmä Toimeksiannon kokonaisohjaus 2. Ohjausryhmä 1 -tavoitteet 6. Ohjausryhmä 2 -tarkennukset 9. Ohjausryhmä 3 -tarkennukset ja korjaukset 12. Ohjausryhmä 4 -loppuraportin hyväksyminen Toimialajohto Suunnitelma mitä uuden kunnan palveluista 4. Toimialajohto -perusrakenne -palveluverkko 7. Toimialajohto -hyötyjen ja riskien analysointi Konsultti Prosessinkokonaisohjaus ohjausryhmän linjausten mukaan 1. Perusaineiston kokoaminen 5. Selvitysversio 1 Slide 10 8. Selvitysversio 2 11. Konsultin loppuraportti PwC
4 Työtä on ohjannut kuntajohtajista ja johtavista luottamushenkilöistä sekä henkilöstön edustajista koostunut ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokoonpano oli seuraava: Alavus: Juhani Järvinen Aapo Saari Pekka Ala-Mäenpää, kaupunginjohtaja Kuortane: Ilmari Niemelä Pauli Talvitie Pentti Turunen, kunnanjohtaja Töysä: Kari Keisala Sami Pennala Arto Lamminmäki, kunnanjohtaja Henkilöstöjärjestöjen nimeämät edustajat: Kirsti Mäkelä Alavus Outi Pyykkö, Kuortane Eila Haakana, Töysä Ohjausryhmä on kokoontunut toimeksiannon aikana 4 kertaa.
5 2 Kuntaliitoksen tavoitteet Ohjausryhmä linjasi ensimmäisessä kokouksessaan kuntaliitostavoitteita. Seuraavassa on esitetty ne kiteytettynä. Tavoitekiteytys Varaudutaan tulevaan muutokseen palvelurakenne kuntarakenne Omaa voimaa kehittyä voimakas keskus Säilyttää päätöksentekoa mahdollisimman paljon kunnan suorassa päätösvallassa Kehittää elinkeinotoiminnan vahvuutta Houkutella väestöä työhön sekä asumiseen Palvelutuotannon kysyntäpohjan laajentaminen Nykyorganisaation ohuuden poistaminen Vakaan talouden kunta Uusi palvelutuotantomalli Talous ei ole alijäämäinen Kehittäminen, laatu ja henkilöstö -riittävän kattava -tehokas -ei alijäämäinen Toimitaan tehokkaasti Talouden tavoitteet riittävän pitkällä aikavälillä Tehokkuus, tuottavuus ja talous Slide 16 PwC Seuraavassa taulukossa on tarkemmin kiteytetty tavoitteita, jotka nousivat esiin kuntajohtajille ja johtaville luottamushenkilöille suunnatuissa haastatteluissa: Tavoitealue Voimavarat Sanotun kiteytys Kuntakoon kasvattaminen lisää voimavaroja kehittää kunnan toimintoja. Kuntakoon kasvattaminen yhdistää resursseja, joilla tuotetaan elinvoiman kannalta tärkeitä edellytyksiä elinkeinoelämälle, seudulliselle kilpailulle ja palvelutuotannolle. Vaikuttavuus kehittämisessä
6 Palvelutuotannon kehittäminen Kuntarakenteen muutos tarjoaa tilaisuuden kehittää palvelutuotannon prosesseja ja organisaatiota. Palveluvolyymin kasvaminen edellyttää toimintamallin ja johtamismallin läpikäymistä ja siinä yhteydessä niiden tehostamista. Suurempi kokonaisuus pystyy vastaamaan paremmin kysynnän muutoksiin. Hyvinvointi Tulevaisuus / varautuminen Kuntarakenteen muutos lisää alueellista hyvinvointia. Tulevaisuuden muutokset sisäiset ja ulkoiset on helpompi kohdata suuremmalla kuntakoolla. Alueella tapahtuva muutos edellyttää liittoutumista kunnan edunvalvonta-aseman kannalta. Taloudelliset Päätöksenteko ja johtaminen Talous kestävälle pohjalle Kuntarakenteen muutos edellyttää johtamis- ja päätöksentekorakenteen kehittämistä. Samalla se tuo yhteen johtamisessa ja kehittämisessä tarvittavia resursseja. Yllä olevat tavoitteet ovat vaikeasti mitattavia tavoitteita. Kuntaliitoksesta saatavien hyötyjen toteutuminen on johtamiskysymys ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttää määrätietoisia toimenpiteitä kuntaliitoksen yhteydessä. Uhkana kuntaliitoksessa koettiin se, että nykyiset kunnat tai kunnanosat näivettyvät kuntaliitoksen myötä. Kuntaliitokselta halutaan tasapuolisuutta ja sitä, että nykyisiä vahvuuksia edistetään myös suuremmassa kunnassa.
7 3 Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Demokratia Demokratia ja ja johtaminen johtaminen Palvelut Palvelut ja ja asiakkaat asiakkaat Elinvoimainen Elinvoimainen ja ja toimintakykyinen toimintakykyinen kunta kunta Elinkeinot Elinkeinot ja ja työllisyys työllisyys Talous Talous ja ja henkilöstö henkilöstö Yhdyskunta Yhdyskunta ja ja ympäristö ympäristö Kuntien elinvoimaisuutta tarkastellaan yllä mainituilla ulottuvuuksilla tilastoaineiston valossa. Samat ulottuvuudet sisältyvät myös Kuntajakolain 3 :ssä mainittuihin yleisiin edellytyksiin: Kuntajakolain 3 :n mukaan kuntajaon muutoksen yleiset edellytykset ovat olemassa, jos muutos: 1. edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille, 2. parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita, 3. parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia, tai 4. edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. Keskeisiä arviointikriteerejä elinvoimaisuutta arvioitaessa ovat mm. asukasmäärän kasvu, kuntatalouden tila, yritystoiminnan aktiivisuus, työpaikkojen lisäys ja henkilöstön hyvinvointi.
8 4 Perustietoja selvityksen kohteena olevista kunnista 4.1 Väestö Maapinta-ala, väkiluku ja väestön muutos Alavudella, Kuortaneella ja Töysässä ovat seuraavat: Maapintaala, km2 1.1.2007 Väkiluku 31.12.2006 Väestön kokonaismuutos,% 2006 Muuttovoitto, henkilöä 2006 0-14 - vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2006 15-64 - vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2006 Yli 64 - vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2006 Alavus 790,6 9543-0,9-89 17,5 61,2 21,2 Kuortane 462,1 4167-0,4-14 15,1 60,6 24,3 Töysä 297,8 3248 0,3 11 19,7 61,1 19,2 Alavuden, Kuortaneen ja Töysän kunnat muodostaisivat yhdessä noin 17 000 asukkaan kunnan. Vuonna 2006 väestön kokonaismuutos oli Alavudella ja Kuortaneella negatiivinen, Töysässä positiivinen. Suurin muuttotappio on ollut vuonna 2006 Alavuden kaupungilla. Yli 64- vuotiaiden osuus väestöstä on Alavudella ja Kuortaneella suurempi kuin alle 15 vuotiaiden määrä. Väestömuutos kunnissa vuosina 1996-2006, prosenttia Töysä 2,0-11,2 Kuortane -6,1 Alavus -12,0-10,0-8,0-6,0-4,0-2,0 0,0 2,0 4,0 Vuodesta 1996 vuoteen 2006 on Kuortaneen väkiluku vähentynyt noin 11 % ja Alavudella noin 6 %. Töysän väkiluku on vastaavana ajanjaksona kasvanut 2 %.
9 Tilastokeskuksen tekemän väestöennusteen mukaan Alavuden, Kuortaneen ja Töysän asukasmäärän kehitys vuosina on 2005-2040 seuraava: Väestö yhteensä Muutos vuoteen 2005 % muutos 2005 2010 2015 2020 2025 henkeä Alavus 9631 9421 9308 9251 9226-405 -4,2 Kuortane 4185 4009 3868 3780 3705-480 -11,5 Töysä 3237 3370 3515 3650 3762 525 16,2 Yhteensä 17053 16800 16691 16681 16693-360 -2,1 Muutos vuoteen 2005% -1,5-2,1-2,2-2,1 Vuoteen 2010 mennessä väestömäärä vähenee yhteensä 1,5 %, vuoteen 2025 2,1 %. Nopeinta väestömäärän väheneminen on Kuortaneella (11,5 % vuoteen 2025). Töysän väestömäärän ennakoidaan kasvavan vuoteen 2025 noin 16 %. Ikäryhmittäiset väestöennusteet kunnittain ja yhteenlaskettuna ovat seuraavat: Väestöennuste ikäryhmittäin 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0-2000 Ikäluokat yh 0-6 7-16 17-19 20-64 65-74 75-84 85 - yli 75-v. yli 75-v.osuu Alavus 2005 9631 736 1233 401 5289 979 788 205 993 10,3 2010 9421 790 1089 359 5103 1002 775 303 1078 11,4 2015 9308 792 1092 307 4779 1221 751 366 1117 12,0 2020 9251 794 1142 284 4450 1400 799 382 1181 12,8 2025 9226 778 1149 322 4223 1346 1010 398 1408 15,3 % muutos -4,2 5,7-6,8-19,7-20,2 37,5 28,2 94,1 41,8 5,0 Yli 75-vuotiaiden määrä Alavudella kasvaa vuoteen 2025 mennessä 41,8%. Heidän osuus koko väestöstä on vuonna 2005 10,3% ja vuonna 2025 15,3% (kasvu 5 %).
10 5000 4000 3000 2000 1000 0-1000 Ikäluokat y0-6 7-16 17-19 20-64 65-74 75-84 85 - yli 75-v. yli 75-v.osu Kuortane 2005 4185 265 479 155 2294 470 402 120 522 12,5 2010 4009 261 424 151 2159 473 403 138 541 13,5 2015 3868 257 420 114 1968 569 360 180 540 14,0 2020 3780 253 409 120 1811 628 376 183 559 14,8 2025 3705 246 408 119 1726 555 472 179 651 17,6 % muutos -11,5-7,2-14,8-23,2-24,8 18,1 17,4 49,2 24,7 5,1 Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Kuortaneella vuoteen 2025 mennessä 24,7%. Heidän osuus koko väestöstä on vuonna 2005 12,5% ja vuonna 2025 17,6% (kasvu 5,1%)
11 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Ikäluokat y 0-6 7-16 17-19 20-64 65-74 75-84 85 - yli 75-v. yli 75-v.os Töysä 2005 3237 294 450 113 1767 313 233 67 300 9,3 2010 3370 316 428 121 1859 318 246 82 328 9,7 2015 3515 340 436 113 1871 405 248 102 350 10,0 2020 3650 348 476 113 1843 491 265 114 379 10,4 2025 3762 344 500 122 1824 500 347 125 472 12,5 % muutos 16,2 17,0 11,1 8,0 3,2 59,7 48,9 86,6 57,3 3,3 Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä 57,3%. Heidän osuus koko väestöstä on vuonna 2005 9,3% ja vuonna 2025 12,5% (kasvu 3,3%).
12 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0-2000 Ikäluokat yhte 0-6 7-16 17-19 20-64 65-74 75-84 85 - yli 75-v. yli 75-v.osuus Kunnat yhteensä 2005 17053 1295 2162 669 9350 1762 1423 392 1815 10,6 2010 16800 1367 1941 631 9121 1793 1424 523 1947 11,6 2015 16691 1389 1948 534 8618 2195 1359 648 2007 12,0 2020 16681 1395 2027 517 8104 2519 1440 679 2119 12,7 2025 16693 1368 2057 563 7773 2401 1829 702 2531 15,2 % muutos -2,1 5,6-4,9-15,8-16,9 36,3 28,5 79,1 39,4 4,5 Väestöennuste kunnat yhteensä osoittaa, että väestömäärä vähenee vuodesta 2005 vuoteen 2025 2,1%. Siitä päivähoitoikäisten määrän muutos on +5,6%, peruskouluikäisten -4,9%, työikäisen väestön osuus -16,9%. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä puolestaan kasvaa. Vuoteen 2005 verrattuna yli 75-vuotiaiden osuus (10,6%) väestöstä kasvaa vuoteen 2025 15,2 %:een (kasvu 4,5%). 4.2 Työ ja toimeentulo Seuraavassa taulukossa on esitetty muutamia työhön ja toimeentuloon liittyviä lukuja: Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2005 Työssä käyvien henkilöiden osuus väestöstä, % 31.12.2005 ennakko Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2005 ennakko Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä, henkilöä 31.12.2005 ennakko Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä, henkilöä 31.12.2005 ennakko Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä, % 31.12.2005 ennakko Alavus 54,9 39,4 27,8 3798 3313 70,8 Kuortane 53,6 40,4 31,7 1690 1430 67,7 Töysä 54,2 41 25,2 1326 1758 70,4
13 Työpaikat jakautuivat toimialoittain seuraavasti: Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2005 ennakko Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2005 ennakko Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2005 ennakko Muiden toimialojen / toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 31.12.2005 ennakko Alavus 14,2 26,3 57 2,5 Kuortane 19,2 30,5 48,3 2 Töysä 9 17,3 71,2 2,4 Palvelutyöpaikkojen osuus on suurin kaikissa kunnissa. Töysässä työpaikat painottuvat yli 70 % palvelujen työpaikkoihin ja alkutuotannos osuus työpaikoista on pienin. Alavuden ja Kuortaneen työpaikat jakautuvat tasaisemmin toimialojen kesken. Työllinen työvoima (vuoden 2004 tietojen mukaan) toimialan mukaan: Työllinen työvoima Alavus 30 % 3 % 12 % 1 % 19 % (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 6 % 5 % 17 % 0 % 7 % (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (J-K) Rahoitus- vakuutus-, ym. toim. (L-Q) Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Yhteiskunnallisten palvelujen jälkeen 3 suurinta toimialaa Alavudella ovat teollisuus, kauppa-, majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä maa- ja metsätalous.
14 Työllinen työvoima Kuortane 29 % 2 % 17 % 0 % (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen 6 % 6 % 13 % 8 % 0 % 19 % (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (J-K) Rahoitus- vakuutus-, ym. toim. (L-Q) Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Yhteiskunnallisten palvelujen jälkeen 3 suurinta toimialaa Kuortaneella ovat teollisuus, maa- ja metsätalous sekä kauppa-, majoitus- ja ravintolatoiminta. Työllinen työvoima Töysä 26 % 3 % 14 % 0 % 15 % (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 7 % 5 % 24 % 6 % 0 % (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (J-K) Rahoitus- vakuutus-, ym. toim. (L-Q) Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Yhteiskunnallisten palvelujen jälkeen 3 suurinta toimialaa Töysässä ovat kauppa-, majoitus- ja ravitsemustoiminta, teollisuus ja maa- ja metsätalous.
15 Yrityskanta vuosina 2001-2006 600 500 400 300 200 Alavus Kuortane Töysä 100 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Alavus 476 482 505 494 512 523 Kuortane 253 262 266 265 268 273 Töysä 197 205 213 211 204 213 Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä: Aloittaneet ja lopettaneet yritykset, toimialat yhteensä 600 500 400 300 200 Alavus Kuortane Töysä 100 0 AloittaLopetYritys AloittaLopetYritys AloittaLopetYritys AloittaLopetYritys AloittaLopetYritys AloittaLopetYritys 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Alavus 34 30 476 37 19 482 39 36 505 21 30 494 45 34 512 45 35 523 Kuortane 19 12 253 19 19 262 21 14 266 14 16 265 19 21 268 26 14 273 Töysä 17 10 197 16 4 205 13 15 213 13 18 211 11 9 204 18 12 213
16 Työpaikkaomavaraisuuden kehitys 1994-2004 Muutos %-yksikköä 1994-2004 ALUE 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Etelä- Pohjanmaa 97,2 97,2 97,4 97,4 97,1 97,0 97,0 96,9 97,3 97,4 97,3 0,1 0,3 2000-2004 KUNNAT Alavus 95,9 94,6 94,2 94,6 93,4 93,5 91,6 92,3 90,4 89,3 89,5-6,3-2,0 Kuortane 92,3 90,9 91,6 90,8 89,6 86,2 86,9 87,6 89,0 88,3 87,2-5,1 0,4 Töysä 110,5 111,3 104,3 105,4 107,1 111,8 115,6 118,7 121,6 124,0 128,5 18,0 12,9 Työpaikkaomavaraisuus on kehittynyt vuosina 1994-2004 Alavudella -6,3%, Kuortaneella - 5,1% ja Töysässä +18%. Samainen kehitys on vuosina 2000-2004 ollut Alavudella -2,0%, Kuortaneella +0,4% ja Töysässä +12,9 %. Vuonna 2005 Töysän työpaikkaomavaraisuus oli 132,6 (Tilastokeskus työssäkäyntitilasto, ennakkotieto), mikä oli koko maan kuudenneksi suurin omavaraisuusaste. Suurin työpaikkaomavaraisuus oli Maarianhaminassa 184,9 ja Manner-Suomen kunnista Ylihärmässä 149,5. Työttömät työnhakijat Työttömät työnhakijat Muutos marras marras.07 2006-2007 Työvoima Työttömien %- osuus työvoimasta Alavus 261-47 4188 6,2 Kuortane 76-10 1786 4,3 Töysä 99-8 1420 7 Työttömien työnhakijoiden määrä on kaikissa kunnissa laskenut vuoden aikana. Työttömien osuus työvoimasta oli marraskuussa Alavudella 6,2 %, Kuortaneella 4,3 % ja Töysässä 7%. Paras-hankkeen mukainen huoltosuhde kunnittain eli yli 64-vuotiaiden ja alle 17-vuotiaiden määrän suhde 17-64-vuotiaiden määrään: Väestöllinen huoltosuhde (PARAS - hanke) 2005 2010 2015 2020 2025 Alavus 69,3 72,5 83 95,4 103 Kuortane 70,9 73,5 85,8 95,8 100,8 Töysä 72,2 70,2 77,2 86,6 93,3
17 4.3 Sairastavuus ja kansantaudit Kelan Terveyspuntarin 2006 tietojen mukaan Alavuden, Kuortaneen ja Töysän kuntien sairastavuus on seuraava: (www.kela.fi). Terveyspuntarin sairastavuusindeksi Vakioimaton Vakioitu Alavuden kaupunki 126,4 110,7 Kuortaneen kunta 127,8 101,2 Töysän kunta 118,4 112,5 Sekä ikävakioimaton että ikävakioitu sairastavuusindeksi on yli maan keskitason (=100). Kelan Terveyspuntarin 2006 tietojen mukaan kansantautien summaindeksit Alavudella, Kuortaneella ja Töysässä ovat seuraavat: (www.kela.fi ). Terveyspuntarin kansantaudit Vakioimaton Vakioitu Alavus 137,5 120,8 Kuortane 141,2 108,3 Töysä 126,1 120,4 Kansantautien esiintyminen on kaikissa kunnissa sekä ikävakioimattomana että ikävakioituna yli maan keskitason. 4.4 Toimintaympäristön muutokset ja toiminnallisuus Etelä-Pohjanmaan kunnissa tapahtuu huomattava määrä kuntarakenteen muutoksia vuoden 2009 alusta. Selvityksen alla on parhaillaan useita kuntarakenteen muutoshankkeita. Alahärmän, Kauhavan, Kortesjärven ja Ylihärmän kuntaliitos 2009 Nurmon, Seinäjoen ja Ylistaron kuntaliitos 2009 Alajärvi, Lehtimäki Kuntaliitos 2009 Jurva, Kurikka Kuntaliitos 2009 Isojoki-Kauhajoki Selvitys käynnissä Slide 7 Kuortane, Alavus, Töysä Selvitys käynnissä PwC
18 Muutokset vaikuttavat kuntarakenteeseen siten, että tällä hetkellä maakunnassa 26 kuntaa, joista 7 lakkautuu vuoden 2009 alusta. Jäljelle jää 19 kuntaa. Selvitystyö käynnissä 3 kunnan vähenemiseksi, tämän jälkeen maakuntaan jäisi 16 kuntaa, joista 5 suurinta olisi (kattaa 62% väestöstä): 1. Seinäjoki (54 616 asukasta) 2. Kauhava (18 077 asukasta) 3. Alavus-Kuortane-Töysä (16 958 asukasta) Mikäli Alavus, Kuortane ja Töysä yhdistyvät, ne muodostavat yhdessä maakunnan kolmanneksi suurimman kokonaisuuden. Isojoen ja Kauhajoen mahdollisen liitoksen myötä Kauhajoki tulisi kolmanneksi suurimmaksi. Kuntakeskusten etäisyydet kilometreinä ovat seuraavat: (020202.fi mukaan) Alavus Kuortane Töysä Alavus 27 14 Kuortane 27 37 Töysä 14 37 Lyhin etäisyys on Alavuden ja Töysän välillä (14 km) ja suurin etäisyys Kuortaneen ja Töysän välillä (37 km). Puitelain mukaan kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset turvata palvelut tulevaisuudessakin. Etäisyyksien puolesta Alavus, Kuortane ja Töysä muodostavat varsin tiiviin kokonaisuuden. Yhdyskuntarakenteeseen kunta voi vaikuttaa kaavoituksella sekä kunnallisten palvelupisteiden sijoittelulla.
19 4.5 Kuntatalous Kuntalain 65 :n mukaan kunnan on laadittava talousarvio ja -suunnitelma siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan: kunnan rahoituspohjan on oltava riittävä ja mahdolliset kertyneet alijäämät on katettava suunnittelukauden aikana. Vahva talous on kunnan elinvoimaisuuden perusta. Kuntatalouden pelisääntöjä tarkennettiin 1.8.2006 voimaan tulleessa kuntalain muutoksessa. Kunnan, jolla on taseessa kertynyttä alijäämää, on kuntalain muutoksen jälkeen laadittava tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Suunnitelma voi olla enintään neljän vuoden pituinen. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi taloussuunnitelmassa, kunnalla on velvollisuus laatia yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Lisäksi puitelain 9 :n mukaan jos rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat ja ne ovat kahtena vuonna peräkkäin alittaneet valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot, kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin
20 palveluiden edellytysten turvaamiseksi. Erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien osalta on laissa esitetty menettelytapa, joka voi johtaa vuonna 2009 valtioneuvoston toimiin kunnan liittämiseksi toiseen kuntaan. Puitelakiin liittyvä asetus tuli voimaan 23.2.2007. Siinä määritellään kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavien tunnuslukujen raja-arvot. Raja-arvot alittuvat, jos kunnan tilinpäätöksen mukainen taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti oli viimeisessä selvityksen käynnistämistä edeltäneessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään 1000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. ( raja-arvo 1 ) Raja-arvot alittuvat myös, jos edellä kunnan tilinpäätösten (2006) mukaan kunnan taloudessa täyttyvät kaikki seuraavat kuusi edellytystä ( raja-arvo 2 ): 1) Kunnan vuosikate on ilman kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 13 :n mukaan myönnettyä harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen, 2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kun kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti, 3) asukasta kohti laskettu lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla, 4) kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää, 5) kunnan omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia, sekä 6) kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. Alla olevan taulukon luvut on päivitetty Sisäasiainministeriön kuntakortin 19.12.2007 mukaisina.. Kunta Asukasluku 31.12.2006 Tulovero- % 2006 Vuosikate /asukas Lainakanta /asukas Omavaraisuus- % Suhteellinen velkaantuneisuus % Rajaarvot 18,9 negat. 2192 alle 50% vähint. 50% Kertynyt yli- /alijäämä /asukas kertynyt alijäämää Alavus 9543 18,75 309 1275 62 37 549 Kuortane 4167 18,5 34 2 88 11 874 Töysä 3248 18,5 238 2752 56 73 1794 Töysän osalta raja-arvoista ylittyvät vuonna 2006 lainakanta/asukas ja suhteellinen velkaantuneisuus. Huom. Selvityksessä ei ole tarkemmin analysoitu kuntien taseissa olevia eriä, joita realisoimalla kuntien taloudellinen tilanne voisi muuttua. Esimerkiksi Töysän määräaikaistalletuksen määrä (1517 /as) pienentäisi sekä lainakannan että suhteellisen velkaantuneisuuden alle puoleen esitetystä.
21 4.5.1 Kuntatalouden kehitys vuosina 2000-2006 Liiteaineistossa on esitetty laajempi talouden aikasarajatarkastelu tunnusluvuittain. Alavus 1500 1211 1275 1000 500 0-500 947 865 684 717 706 552 554 464 335 263 268 269 309 125 130 128 131 133 163 142 146 164 180 81 26-197 -228-163 -143-164 -158-336 -349-166 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006-428 -492-689 -276 Vuosikate /asukas Yli-/alijäämä /asukas Poistot /asukas Nettoinvestoinnit /asukas Lainat /asukas Rahoitusvarallisuus /asukas -1000
22 Kuortane 1400 1200 1000 800 600 400 200 0-200 1196 1064 1094 1019 1028 1039 486 295 327 334 347 344 226 159 165 169 179 203 225 205 195 213 144 119 151 170 104 54 69 10 14 12 9 7 35 4 34 2 2000-100 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Vuosikate /asukas Yli-/alijäämä /asukas Poistot /asukas Nettoinvestoinnit /asukas Lainat /asukas Rahoitusvarallisuus /asukas Töysä 3000 2500 2000 1500 1000 500 0-500 -1000-1500 2752 2478 2288 2182 2080 2102 2109 1963 1947 1743 968 1034 703 631 472 571 230 313 376 411 346 146 144 145 194 238 26 38 159 193 227 226 237 75 141-71 23 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006-405 -768-1130 Vuosikate /asukas Yli-/alijäämä /asukas Poistot /asukas Nettoinvestoinnit /asukas Lainat /asukas Rahoitusvarallisuus /asukas
23 Seuraava ennuste perustuu Sisäasiaiministeriön aineistoon kuntatalouden rahoituksen riittävyyden ennusteista vuosina 2005-2009: Kunnan nimi ALAVUS ALAVUS Valitse kunta valikosta 1000 euroa ja euroa/as 2005 2006 2007 2008 2009 Toimintakate -35 484-37 016-38 756-40 500-42 322 Verotulot 18 276 19 155 20 751 21 925 22 559 Kunnallisverotulot 16 305 17 207 18 679 19 791 20 341 Yhteisöverotulot 1 208 1 159 1 129 1 182 1 233 Kiinteistöverotulot 763 789 944 989 1 023 Käyttötalouden valtionosuudet 17 265 17 711 18 773 20 424 21 179 *joista valtionosuuksien tasaus 5 752 6 069 6 193 6 727 7 114 Muut rahoituserät, netto 196 3 098 3 098 3 133 3 196 Vuosikate 253 2 948 3 866 4 982 4 612 Vuosikate euroa/as 26 309 405 522 483 Poistot 1 575 1 720 1 649 1 648 1 672 Poistot euroa/as 164 180 173 173 175 Tilikauden tulos /as, vuosikate-poistot -137 129 232 349 308 Tulorahoituksen riittävyys epätasapainossa tasapainossa tasapainossa tasapainossa tasapainossa Lainakanta, 1000 euroa 11 666 12 167 14 446 13 724 13 724 Lainakanta euroa/as 1 211 1 275 1 514 1 438 1 438 Kassavarat, 1000 euroa 7 443 8 901 9 756 11 805 11 435 Kassavarat euroa/as 773 933 1 022 1 237 1 198 Nettovelka euroa/as (lainak.- kassav.) 438 342 491 201 240 Veroprosentti (koko maa painotettu) 18,75 18,75 19,25 19,25 19,25
24 Kunnan nimi KUORTANE KUORTANE Valitse kunta valikosta 1000 euroa ja euroa/as 2005 2006 2007 2008 2009 Toimintakate -15 664-16 780-17 569-18 359-19 185 Verotulot 8 148 8 513 9 488 9 953 10 136 Kunnallisverotulot 7 084 7 488 8 377 8 789 8 932 Yhteisöverotulot 690 639 696 753 780 Kiinteistöverotulot 374 386 415 435 450 Käyttötalouden valtionosuudet 8 038 8 080 8 471 9 065 9 341 *joista valtionosuuksien tasaus 2 410 2 382 2 400 2 485 2 596 Muut rahoituserät, netto 109 327 327 326 329 Vuosikate 631 140 827 875 621 Vuosikate euroa/as 151 34 199 210 149 Poistot 818 886 928 877 897 Poistot euroa/as 195 213 223 211 215 Tilikauden tulos /as, vuosikate-poistot -45-179 -24-1 -66 Tulorahoituksen riittävyys epätasapainossa epätasapainossa epätasapainossa epätasapainossa epätasapainossa Lainakanta, 1000 euroa 16 9 1 009 959 1 009 Lainakanta euroa/as 4 2 242 230 242 Kassavarat, 1000 euroa 408 60 0 73 0 Kassavarat euroa/as 97 14 0 17 0 Nettovelka euroa/as (lainak.- kassav.) -94-12 242 213 242 Veroprosentti (koko maa painotettu) 18,50 18,50 19,00 19,25 19,25 Kunnan nimi TÖYSÄ TÖYSÄ Valitse kunta valikosta 1000 euroa ja euroa/as 2005 2006 2007 2008 2009 Toimintakate -11 417-11 798-12 353-12 908-13 489 Verotulot 5 702 6 691 7 094 7 636 7 923 Kunnallisverotulot 4 743 5 407 5 775 6 303 6 535 Yhteisöverotulot 637 826 821 838 876 Kiinteistöverotulot 322 458 497 521 539 Käyttötalouden valtionosuudet 5 783 5 765 5 735 6 122 6 472 *joista valtionosuuksien tasaus 2 053 2 200 2 042 2 061 2 303 Muut rahoituserät, netto 175 115 115 93 91 Vuosikate 243 773 591 941 997 Vuosikate euroa/as 75 238 182 290 307 Poistot 736 770 773 760 768 Poistot euroa/as 227 237 238 234 236 Tilikauden tulos /as, vuosikate-poistot -152 1-56 56 71 Tulorahoituksen riittävyys epätasapainossa tasapainossa epätasapainossa tasapainossa tasapainossa Lainakanta, 1000 euroa 8 020 8 938 11 433 10 861 10 861 Lainakanta euroa/as 2 478 2 752 3 520 3 344 3 344 Kassavarat, 1000 euroa 4 942 5 179 3 398 2 437 2 492 Kassavarat euroa/as 1 527 1 595 1 046 750 767 Nettovelka euroa/as (lainak.- kassav.) 951 1 157 2 474 2 594 2 577 Veroprosentti (koko maa painotettu) 18,00 18,50 19,25 19,25 19,25
25 Yllä oleva tarkastelu osoittaa, että selvityksessä mukana olevissa kunnissa ei talouden tilanteen osalta olla kriisissä. Tulevaisuuden osalta kuntien taloudellinen tilanne asettaa joka tapauksessa haasteita palvelutuotannon turvaamiseksi. Ohjausryhmässä on todettu rakenteellisen alijäämän olevan noin 3 miljoonaa euroa, joten edellä oleva laskelma antaa positiivisemman kuvan talouden tilanteesta kuin se todellisuudessa kuntien omien suunnitelmien mukaan tällä hetkellä on. 4.6 Palvelutuotannon kustannukset Kuntien palvelutuotannosta on tehty vertailut vuoden 2005 ja vuoden 2006 tilinpäätöstiedoilla (lähde Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto). Seuraavassa on käyttötalouden nettomenojen vertailu. Käyttötalouden nettokustannukset /asukas 4400 4300 4200 4100 4000 3900 3800 3700 3600 3500 3400 4279 4057 3961 3909 3839 3847 3870 3754 Etelä-Pohjanmaa Alavus Kuortane Töysä 2005 2006 Käyttötalouden nettomenot ovat nousseet Alavudella vuodesta 2005 vuoteen 2006 5,5%, Kuortaneella 9,5% ja Töysässä 3,1%. Etelä-Pohjanmaan kunnissa kustannusten nousu on ollut keskimäärin 3,2%.
26 Erotus Töysään 2006 /as Säästöpotentiaali (kustannukset Töysän tasolle) Nettomenot 2005 /as Nettomenot 2006 /as Muutos edelliseen % Alavus 3 847 4 057 5,5 187 1 784 541 Kuortane 3 909 4 279 9,5 409 1 704 303 Töysä 3 754 3 870 3,1 0 Yhteensä 3 488 844 Halvimmat palvelutuotannon kustannukset ovat Töysässä (3 870 euroa/asukas) ja kalleimmat Kuortaneella (4 279 euroa/asukas). Erotus on siis Alavuden ja Töysän osalta on 187 euroa/asukas ja Kuortaneen ja Töysän osalta 409 /asukas. Jos kaikki kunnat tuottaisivat Töysän kustannuksin, olisi säästöpotentiaali 3,5 milj. euroa. Tarkastelu on suuruusluokkatasolla suuntaa-antava. Menotarkastelussa on otettava huomioon kuntakohtaiset erot ja mahdolliset tilastokäytännön eroavaisuudet. Kustannusten tarkastelussa on huomioitava myös palveluvarustuksen taso kunnittain. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, /asukas 2700 2650 2600 2550 2500 2450 2400 2350 2300 2676 2535 2489 2453 Etelä-Pohjanmaa Alavus Kuortane Töysä Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti ovat edullisimmat Töysässä. Eroa Alavuden kustannuksiin on 82 euroa/asukas ja Kuortaneen kustannuksiin 223 euroa/asukas.
27 Oman perusopetuksen käyttökustannukset (netto), /oppilas 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 6313 Etelä- Pohjanmaa 6948 5696 6044 Alavus Kuortane Töysä Oman perusopetuksen nettokustannukset ovat edullisimmat Alavudella. Eroa Töysään on 348 euroa oppilasta kohti ja Kuortaneeseen 904 euroa oppilasta kohti. 4.7 Väestö- ja ikärakenteen muutoksen vaikutukset palvelutuotannon kustannuksiin Seuraavassa taulukossa on matemaattisella mallilla laskettu väestö- ja ikärakenteen muutokset ja niiden vaikutukset palvelutuotantoon. Mallin pohjana on vuoden 2005 tilinpäätösluvut ja tarkastelu osoittaa rakenteellisten muutosten tarvetta väestörakenteen muutoksista johtuen. Huom! Laskelmassa ei ole otettu huomioon väkilukukehityksen mukanaan tuomaa tulopotentiaalin muutosta.
28 Peruspalvelujen muutos verrattuna vuoteen 2005 tuhansina euroina 6 000 4 000 2 000 0-2 000 Alavus Kuortane Töysä Kunnat yht. 2010-322 -657-126 -1 105 2015 594-669 642 567 2020 1 775-474 1 526 2 827 2025 2 969-375 2 330 4 923 Peruspalvelujen muutoksessa kaikkien kuntien osalta vuoteen 2010 saakka palvelutuotannon lisärahoitustarve on yhteensä 1,1 miljoonaa euroa, jos palvelut tuotetaan samalla kustannustasolla ja rakenteella kuin ne on tuotettu vuonna 2005. Muutos johtuu erityisesti ikäluokan 7-16-vuotiaiden määrän vähenemisestä. Kuortaneen osalta väestöennusteen mukainen väheneminen vaikuttaa myös palvelutuotannon kustannuksiin. Jos palvelutuotanto pystyttäisiin toteuttamaan täysin väestöennusteen palvelutarpeen mukaiseksi, olisi vuonna 2025 mahdollista leikata palvelutuotannon kustannuksista 375 000 euroa. Väestön väheneminen ei kuitenkaan automaattisesti johda kysynnän laskuun, joten laskelma on teoreettinen. Erityisesti terveydenhuollon kustannukset kasvavat vuosittain, vaikka väestömäärä vähenisikin. Alavuden ja Töysän osalta tarve palvelutuotannon lisärahoitukseen on Alavudella vuoteen 2025 lähes 3 miljoonaa ja Töysässä yli 2 miljoonaa euroa. Tarkastelu osoittaa, että palvelurakenteessa täytyy tehdä muutoksia, jotta lisärahoitustarvetta kyetään hillitsemään.
29 4.8 Johtopäätökset tilastoista 4.8.1 Asukasmäärän kehitys ja ikäryhmittäinen väestöennuste Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestökehitys kunnissa on vuoteen 2025 Alavudella -4,2%, Kuortaneella -11,5% ja Töysässä +16,2%. Yhteenlaskettunakin väestökehitys olisi negatiivinen -2,1%. Tulevaisuuden haasteena on väestökehityksen kääntäminen positiiviseksi. Ikäryhmittäinen tarkastelu osoittaa, että yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä tulee merkittävästi lisääntymään. Tämä aiheuttaa kustannuspaineita vanhustenhuollon palveluihin. 4.8.2 Kuntatalous Kuntien taloudellinen tilanne on kokonaisuutena verraten melko samanlainen. Taloudellinen tilanne on ollut hyvä kaikissa kunnissa, mutta tulevaisuuden osalta talouden pitäminen samalla tasolla on haasteellinen tehtävä. Ottaen huomioon palvelutarpeessa ja erityisesti vanhusten palveluissa tarvittava kasvu, on kuntien myös itsenäisenä jatkaessaan tehtävä toimenpiteitä tuottavuuden parantamiseksi uudistamalla palvelurakennettaan. Itsenäisyysvaihtoehdossakin kuntien on tarkasteltava oma palvelutuotantonsa uudelleen, etenkin jos yhteistoiminta-alueen muodostamisessa merkittävä osa myös sosiaalitoimen palveluista ja henkilöstöstä siirtyy kuntayhtymään. Kuntaliitosvaihtoehdossa palvelurakenteen uudistus ja tuottavuuden parannus voidaan toteuttaa isompana kokonaisuutena. 4.8.3 Työllisyys, yritystoiminta, yhdyskuntarakenteen toimivuus Kuntien työllisyystilanne on viimeisen vuoden aikana kohentunut ja työttömien työnhakijoiden määrä laskenut. Kuntien elinkeinorakenne jakautuu melko tasaisesti alkutuotannon, jalostuksen ja palvelujen suhteen. Työpaikkaomavaraisuus on vuosina 2000-2004 kehittynyt positiivisesti Kuortaneella ja Töysässä, joista jälkimmäisessä se kehittyi jopa 12,9%. Yrityksiä kunnissa oli vuonna 2006 yhteensä 1009. Aloittaneita yrityksiä oli vuonna 2006 yhteensä 89 ja lopettaneita 61. Yhdyskuntarakenteeltaan kunnat muodostavat varsin tiiviin kokonaisuuden, kuntakeskusten välinen etäisyys on pisimmillään alle 40 kilometriä. Yhdyskuntarakenteeseen kunta vaikuttaa kaavoituksen ja palvelupisteiden sijoittelun avulla. Palvelujen saatavuuden turvaamisessa on huomioitava fyysiset etäisyydet mm. asiointiliikennettä kehittämällä ja uusilla toimintamalleilla lähipalvelujen turvaamiseksi.
30 4.8.4 Henkilöstö Keskeinen tekijä kuntien elinvoimaisuuden ja palvelukykyisyyden turvaamisessa on ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö. Kunnista eläköityy vuoteen 2015 mennessä yhteensä 255,6 henkilöä. Osaavan henkilöstön rekrytointi vaikeutuu. Toimialaryhmissä on todettu, että suurempi kuntakoko antaa mahdollisuuksia erikoistumisen ja työnjaon avulla palvelujen laadun ja tuottavuuden parantamiseen ja helpottaa erityispalvelujen järjestämistä.