Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto
Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999) 2001, 2006, 2008, 2009, (2011) OPS-katselmukset 2010 Laadunvarmistusjärjestelmän itsearviointi 2010 Ryhmäpohdintaa ja keskustelua
Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearvioinnilla tarkoitetaan yhteisön oman toiminnan kehittämiseksi tai seuraamiseksi toteutettuja arviointitoimia ja prosesseja. Systemaattinen tiedonkeruu tärkeämpää kuin menetelmä, jolla itsearviointi toteutetaan. Itsearviointi on kehittämissuuntautunutta arviointia, jonka tavoitteena on hankkia tietoa toiminnan vahvuuksista ja heikkouksista kehittämistyötä varten.
Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Arviointiin osallistuvat ovat aktiivisesti mukana arvioinnin suunnittelussa, toteutuksessa ja arviointitulosten perusteella tapahtuvassa kehittämistyössä. Perusperiaatteena on, että arviointitietoa hyödynnetään välittömästi arvioitavan kohteen kehittämiseksi. Itsearviointiprosessi jo sinällään kehittää toimintaa. Lähteenä mm. Huusko, M. 2009. Itsearviointi suomalaisissa yliopistoissa: arvoja, kehittämistä ja imagon rakentamista.
Miksi nämä esimerkit? EFQM-itsearvioinnin kehittämisvelvoite auditoinnissa Itsearviointimallin ketteryyden aikaansaamiseksi tehty paljon kehittämistyötä Monet AMKit soveltavat EFQM-mallia tai ainakin harkitsevat mallin käyttöä Sähköinen itsearviointimalli tuotteistettu palvelutuotteeksi OPS- ja LVJ- itsearvioinnit uusia, toteutettu v. 2010 Em. ehkä vähemmän toteutettuja ja siksi saattavat olla kiinnostavia
EFQM-itsearviointi MAMKissa Tausta ja tavoite Toteutus Tulokset Jatkotyöskentely
EFQM-itsearvointi: tausta ja tavoite Auditointipalautteen mukaan EFQM-itsearvioinnin ja johdon katselmusten tehtävää ja käyttöä laatujärjestelmässä oli syytä selkiyttää. Lisäksi palautteiden pohjalta käynnistetyistä kehittämistoimista tiedottamista tuli lisätä. Laadunvarmistusjärjestelmän mukaan MAMKin johto tekee itsearvioinnin joka kolmas vuosi ja koko amk:n henkilöstö n. joka kolmas vuosi. Itsearviointien tavoitteena on nostaa esille amk:n vahvuudet ja kehittämiskohteet ja näin käynnistää kehittämistyötä. Tavoitteena on myös lisätä oman organisaation tuntemusta, sitouttaa ja motivoida arviointiin osallistujia kehittämistyöhön.
EFQM-itsearviointi: toteutus EFQM-mallin pohjalta muokatut MAMKille sopivat sähköiset arviointipohjat pohjia kolme: johdon malli, koulutusta antavien yksiköiden malli, muiden yksiköiden malli pohjaan liitetään sähköinen tausta-aineisto arvioinnin tueksi toteutuksen vaiheet suunnittelu arvioinnin tekeminen tulosten alustava analysointi tulosten käsittely, vahvuuksista ja kehittämishankkeista sopiminen kehittämishankkeiden käynnistys ja seuranta
EFQM: tulokset Itsearvioinnit ovat johtaneet kehittämishankkeisiin v. 2006 johdon itsearvioinnissa viisi hanketta v. 2008 henkilöstön itsearvioinnissa keskimäärin kolme hanketta/laitos tai yksikkö v. 2009 johdon itsearvioinnissa viisi hanketta
EFQM: tulokset Esimerkkinä v. 2006 itsearvioinnin hankkeet henkilöstöjohtamisen ja palvelujen kehittäminen sekä organisaation osaamisen kehittäminen osaavampi MAMK koulutuskokonaisuus henkilöstön tutkintoon johtavan koulutuksen tukeminen kehittäjäkoulu henkilöstöhallinnon järjestelmien kehittäminen palautejärjestelmän tarkistus ja ulkoisen palautteen hyödyntäminen karsittiin, selkiytettiin ja täydennettiin
EFQM: tulokset yhteisten strategisten tavoitteiden ja toimintatapojen omaksuminen laitos- ja yksikkötasolla Kesu & Laatu Road Show strategiapuu henkilöstölle kehityskeskustelujen teemana Kesun merkitys omassa työssä opiskelijamarkkinointi ja rekrytointi rehtorin johtama markkinointityöryhmä koulutusohjelmien hyvien käytänteiden benchmarking laitosten markkinointisuunnitelmat, koulutusohjelmien profilointi, sähköisen markkinoinnin kehittäminen kumppanuuksien kehittäminen ja alueelle työllistymisen lisääminen Käynnistynyt v. 2010
EFQM: jatkotyöskentely Hankkeiden etenemisen seuranta MAMK tason hankkeiden seuranta johtoryhmässä laitos- ja yksikkötason hankkeiden seuranta laitosten johtotiimeissä ja MAMK-tasolla johdon katselmuksissa Itsearvioinnin toteutustavan kehittäminen johdon palaute 2006 henkilöstön palaute 2008 Vaikuttavuuden arviointi v. 2010 lähes 80% kyselyyn vastanneista sitä mieltä, että EFQM-itsearviointi MAMKin kannalta tärkeää itsearviointi pystyy nostamaan hyvin esille vahvuuksia ja kehittämiskohteita Itsearvioinnin toteutuskonseptia hyödynnetty muissa itsearvioinneissa
OPS-katselmus MAMKissa Tausta ja tavoite Toteutus Tulokset Jatkotyöskentely 10.12.2010 Marjo Nykänen
OPS-katselmus: tausta ja tavoite Osa MAMKin koulutusprosessin laadunvarmistusta Perustana kansalliset (Bolognan prosessi, ECTS-projekti, Arenen koulutusohjelmaprojekti) ja MAMKin ops-työtä ja opetuksen toteuttamista ohjaavat strategiat (KESU 2015, pedagoginen strategia, TKI-strategia, palvelustrategia) ja toimenpideohjelmat Taustalla vuosina 2005 ja 2007 toteutetut laajat OPS-uudistukset Tavoitteena kehittää MAMKin opetussuunnitelmia ja opetuksen järjestämistä sekä tukea koulutusohjelmien omaa kehittämistyötä Ops-katselmus tehdään, kun opetussuunnitelmia uudistetaan tai uusi koulutusohjelma aloitetaan 10.12.2010 Marjo Nykänen
OPS-katselmus: toteutus Teemat 1. Opetussuunnitelman ennakointi- ja laadintaprosessi 2. Opetussuunnitelman osaamisperusta ja rakenne 3. Koulutusohjelman pedagogiset lähtokohdat ja opetuksen järjestäminen 4. Osaamisen arviointi ja AHOT-menettelyt 5. Opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen 10.12.2010 Marjo Nykänen
LVJ-itsearviointi: tausta ja tavoite MAMKissa valmistautuminen 2. auditointikierrokselle käynnistettiin tekemällä laadunvarmistusjärjestelmän itsearviointi. Tämän itsearvioinnin tavoitteena oli saada kokonaiskuva MAMKin laadunvarmistuksen nykytilasta ja järjestelmän toimivuudesta. 10.12.2010 Marjo Nykänen
LVJ-itsearviointi: toteutus Arviointi toteutettiin tällä hetkellä voimassa olevan KKA:n auditointikäsikirjan mukaisesti. Itsearvioinnissa arvioitiin MAMKin laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta ja vaikuttavuutta. Arviointi kohdistui laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien (koulutus, tutkimus- ja kehitystyö, yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö) laadunvarmistukseen. Itsearvioinnissa käytettiin samaa kriteeristöä kuin KKA:n auditoinneissa. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista arviointikohteista. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan kaikista arviointikohteista niiden vahvuudet ja kehittämiskohteet 10.12.2010 Marjo Nykänen
LVJ-itsearviointi: tulokset Arviointikohteista parhaiksi arvioitiin tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus sekä laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen. Näiden kohteiden arvioitiin olevan tasolla kehittyvä, mutta niissä on runsaasti myös edistyneen tason piirteitä. Eniten kehitettävää on laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuudessa ja saatavuudessa korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta, jonka arvioitiin olevan alkavalla tasolla. Kokonaisuudessaan MAMKin laadunvarmistusjärjestelmän arvioitiin olevan kehittyvällä tasolla 10.12.2010 Marjo Nykänen
LVJ-itsearviointi: jatkotyöskentely Tulosten pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavat kehittämistoimenpiteet Uuden auditointikäsikirjan julkaisemisen jälkeen suunnitelmien tarkistus/tarkennus Myös keskustelu KyAMKin kanssa Laatukierrokset (= katselmukset) 01/2011 Projektisuunnitelman laatiminen ja valmisteluprojektin käynnistys 02/2011 Suunnitelman esittely henkilöstötilaisuudessa myöhemmin keväällä 2. itsearviointi keväällä 2011? 10.12.2010 Marjo Nykänen