Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro ISAVI/47/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.5.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ASIA Rääsysuon lohkojen 5 ja 6 turvetuotantoalueen ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemus, Joutsa HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Vapo Oy on 15.9.2009 ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Rääsysuon lohkojen 5 ja 6 turvetuotannolle 59,5 ha:n alalla. Hakemusta on täydennetty 3.11.2009 tarkennuksilla kuivatusvesien johtamisesta ja tukikohta-alueesta. Tuotantoalue sijaitsee Joutsan kunnan Havumäen kylässä 13 15 km Leivonmäen taajamasta koilliseen. Hakija on pyytänyt vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta johtaa kuivatusvedet toisten alueilla olevissa ojissa vesistöön. Hakija on pyytänyt ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.
2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Yleiskuvaus toiminnasta Kyseessä on uusi turvetuotantoalue, eikä sillä ole aikaisempia lupia. Hankealue on pääosin hakijan omistuksessa (Rääsysuo 172-417-112-8 ja kaksi määräalaa Leivonmäen valtionmaa -tilasta 172-893-1-6), suunnitellusta tuotantoalueesta on vuokrattua 3 ha. Rääsysuon (karttanimi Juurikkasuo) alueelle on maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymässä ja ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa turvetuotantoaluevaraus (EO/tu). Merkintään liittyy seuraava suunnittelumääräys: "Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää." Rääsysuon kuivatusvedet johdetaan Kylmäpurussa Puulaan Etelä-Savon alueelle. Vahvistetussa seutukaavassa purkureitistö sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Etelä-Savon maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavaluonnoksessa ei ole aluevarauksia ko. alueella. Rääsysuon lohkojen 5 ja 6 turvetuotannon on arvioitu jatkuvan vuoteen 2035 saakka. Tuotantoalueella on kaksi lohkoa ja kolme auma-aluetta. Lohkon 5 koko on 39,1 ha, lohko 6 on kooltaan 14,1 ha ja auma-alueet yhteensä 6,3 ha. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta. Sinä aikana poistetaan puusto, rakennetaan tiestö, tehdään eristysojat ja paloaltaat sekä sen jälkeen vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat sekä reuna- ja sarkaojat. Sarkojen pintakerros jyrsitään, asennetaan päisteputket ja kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Alueella tuotettava jyrsinpolttoturve on tarkoitus kerätä mekaanisella kokoojavaunulla. Alkuvuosina tuotettava ympäristöturve kerätään pölyerottimella varustetulla imuvaunulla. Keräilyä edeltäviä vaiheita ovat jyrsintä, kääntäminen ja karheaminen. Turvetta tuotetaan kesäaikana 30 50 päivän ajan ympäri vuorokauden. Keskimääräinen tuotanto on noin 26 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta vuodessa. Energiaturve käytetään Jyväskylässä sijaitsevilla voimalaitoksilla. Ympäristöturvetta käytetään kuivikkeena, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Tuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Hakijan omistamat alueet kunnostetaan uuteen maankäyttöön. Jälkikäyttönä voi olla esimerkiksi metsittäminen tai viljely.
3 Vesien käsittely Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut ja sarkaojapidättimet sekä laskeutusallas, pumppausallas ja pintavalutuskenttä. Laskeutusallas on poistopäästään padottava ja varustettu pintapuomilla. Vettä pumpataan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Pumppaamo toimii suorasähköllä. Pintavalutuskentän valuma-alue on 66 ha ja sen pinta-ala on 5 ha, mikä on 7,6 % kentän valuma-alueesta. Kentän turvepaksuus on 1 1,8 m. Kenttä on metsäojitettua suoaluetta. Ojat on tarkoitus tukkia. Päästöt vesistöön Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella olevien turvetuotantoalueiden tarkkailutietojen ja Etelä-Suomen metsätalousmaiden kuormitustietojen perusteella laskettu Rääsysuon kuntoonpano- ja tuotantovaiheen vuosikuormitus vesistöön ilman luonnonhuuhtoumaa on esitetty seuraavassa taulukossa. Rääsysuon lohkojen 5 ja 6 toiminnan nettopäästöt vesistöön Kiintoaine kg/vuosi fosfori kg/vuosi kuntoonpanovaihe 1 154 16 435 tuotantovaihe 581 4 145 typpi kg/vuosi Hakijan mukaan hankkeen vesiensuojeluratkaisut täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimukset. Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon ilmapäästöt ovat tuotannosta ja lastauksesta syntyviä hiukkaspäästöjä sekä ajoneuvojen pakokaasupäästöjä. Kesällä tehtävä turpeen kuormaus karheelta kokoojavaunuun ja aumaus sekä lyhytjaksoisesti talvisin tehtävä lastaus ovat pölyävimpiä työvaiheita. Toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Turvepölyhiukkasista suurin osa on yli 10 µm:n hiukkasia, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM10, alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM2,5, alle 2,5 µm). Pölyämisen aiheuttama viihtyisyyshaitta ulottuu tutkimusten ja laskeumamittausten mukaan avoimessa maastossa noin 500 m:n etäisyydelle. Yli 1 000 m:n päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Tuulen suunnan vaihteluista johtuen pöly ei leviä koko ajan samaan suuntaan. Tuotantoalueen reunalla alle 50 m:n etäisyydellä oleva puusto sitoo pölyn lähes kokonaan. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m sekunnissa tuotanto keskeytetään aina tulipaloriskin takia. Melua aiheutuu työkoneista, turpeen kuormauksesta ja kuljetuksista. Hakemuksen mukaan jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db(a) melua 100 200 m:n etäisyydelle. Turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat 55 db(a) melutasoja 300 400 m:n etäisyydelle. Jyrsinturvetuotannon 40 db(a) meluvaikutus jää 100 150 m:n etäisyydelle tuotantoalueen reunasta, kun alueen reunasta alkaa met-
sävaltainen alue. Avoimessa maastossa 40 db(a) melu voi satunnaisesti kuulua 300 m:n etäisyydelle. 4 Energiaturve toimitetaan käyttöön pääasiassa lämmityskaudella lokakuusta huhtikuuhun keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Ympäristöturvetta kuljetetaan alueelta ympäri vuoden. Liikenne kulkee työmaalta metsäautotietä Lapintielle ja edelleen seututien 6162 kautta valtatietä 4 Jyväskylään. Tuotantokoneiden vetokoneet tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Jossain määrin on myös muuta raskasta liikennettä, mutta työmaaliikenne on pääasiassa henkilöautoliikennettä. Työmaateiden ja metsäautotien varrella ei ole asutusta. Varastointi ja jätteet Rääsysuon lohkojen 5 ja 6 alueella käytettävät polttoaineet säilytetään siirrettävissä säiliöissä ja jätteet varastoidaan tuotantoalueen tukikohdassa, joka sijaitsee hankealueen pohjoispuolella valmistelussa olevalla Rääsysuon turvetuotantoalueella. Toiminnassa syntyvät jätteet Jätelaji jätetunnus* jätemäärä kg/vuosi varastointi ja käsittely jäteöljy 130208 200 jätepiste kiinteä öljyjäte 150202 30 jätepiste akut 160601 10 jätepiste sekajäte 200301 200 säiliö, kaatopaikalle aumamuovit 020104 1 500 paalaus rautaromu 200140 120 kasassa, kierrätys *Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen jätetunnus Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman (päivätty 3.8.2009) mukaan koko toiminnan aikana kertyy kantoja ja puutavaraa 36 000 m³, kiviä noin 30 m 3, mineraalimaita 15 000 m 3 ja laskeutusaltaan lietettä noin 60 m³. Puujätteet varastoidaan tuotantoalueen reunoilla ja toimitetaan energiantuotantoon. Kivet käytetään teiden rungoissa tai sijoitetaan maaperään. Mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana, pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen ja laskeutusaltaiden liete siirretään tuotantoalueelle tai käytetään maisemoinnissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakija katsoo, että vesienkäsittely täyttää Rääsysuon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Hakemuksen mukaan Rääsysuon lohkojen 5 ja 6 alue on kokonaan ojitettu. Alueella ei ole tavattu uhanalaisia eliölajeja tai suotyyppejä. Tuotantoaluerajauksen ulkopuolella sen kaakkoispuolella on ojittamatonta rämettä/nevaa.
Asutus ja maankäyttö Hakemukseen on liitetty vuoden 1998 kesällä tehtyyn maastokartoitukseen perustuva suokasvillisuus- ja linnustoselvitys. Ojitetulla alueella ei ole enää puhtaita suotyyppejä vaan eriasteisia muuntumia. Suon yleisilme on puustoinen ja melko karu. Ojat ovat monin paikoin umpeutumassa, märemmän paikan kasveja esiintyy yksinomaan niissä. Alueen linnusto on pääasiassa tavallisia metsälintuja. Varsinaisista suolinnuista havaittiin suometsissä pesivä pohjansirkku. Alueen pohjoisosassa havaittiin merkkejä metsosta ja käpytikasta. Hankealueen lähiympäristö on pääasiassa metsää ja suota. Pohjoispuolella on valmisteluvaiheessa oleva 90 ha:n Rääsysuon turvetuotantoalue. Lähin asutus on 520 m:n päässä tuotantoalueesta lounaaseen. Hankealueen läheisyydessä ei ole kaivoja, joihin toiminnalla voisi olla vaikutusta. Hankealueen läheisyydessä ei ole arvokkaiksi luokiteltuja pienvesiä. Toiminnasta voi ajoittain joutua turvepölyä tuotantoalueen lähiympäristöön. Tuulen suunnat jakautuvat suhteellisen tasaisesti, vallitsevan tuulen suunta on luoteesta. Tuotantoalueen vähäinen koko, vallitsevat tuulensuunnat ja suojavyöhykkeenä toimivat metsäalueet sekä asutuksen etäisyys huomioon ottaen toiminnasta ei aiheudu hakemuksen mukaan naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta pölyn muodossa. Tuotannosta aiheutuva melutaso ei ylitä ohjearvoja lähimmillä kiinteistöillä. Kuljetusreittien varressa ei ole asutusta. Tuotantoalue sijoittuu metsäiselle alueelle. Maisemassa tapahtuvat muutokset eivät näy etäälle. Lähiympäristössä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita, joihin toiminnalla voisi olla vaikutusta. Pohjavesialueet ja suojelukohteet Vesistö ja veden laatu Tuotantoalue ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen välittömässä läheisyydessä ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin Natura-alue on soidensuojeluohjelmaan kuuluva Kälkäsuo Lehmusuo (FI0900010, SCI), joka sijaitsee 6,5 km hankealueesta etelään. Pitkästä välimatkasta johtuen hankealueen turvetuotannolla ei ole vaikutuksia suojelualueen luonnonarvoihin. Rääsysuon turvetuotantoalue sijaitsee Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen (VHA 2) Mäntyharjun reitillä ja siellä tarkemmin Puulaveden alueen Puulan lähialueella (14.923). Kuivatusvedet johdetaan laskuojassa Kylmäpuruun, joka laskee Puulan Lihvanselän Lämpsänlahteen 2,3 km:n päässä hankealueen pintavalutuskentän reunasta. 5
6 Puulan lähialueesta (1 038 km 2 ) suota on 5,6 %, peltoja 3,1 % ja järviä 34 %. Valtaosa valuma-alueesta on metsätalousmaata. Hankealueen osuus valuma-alueesta on noin 0,06 %. Kylmäpurun valuma-alue on noin 5,8 km 2 ja hankealue on siitä noin 10,3 %. Kylmäpurun virtaamatiedot laskussa Lämpsänlahteen ovat seuraavassa taulukossa. Kylmäpuru laskussa Lämpsänlahteen m³/s Keskivirtaama MQ 0,04 keskialivirtaama MNQ 0,006 keskiylivirtaama MHQ 0,57 Kylmäpurun veden laatua on tarkkailtu vuonna 2006 pisteestä, joka sijaitsee noin 150 m Lämpsänlahden yläpuolella. Puulan Lihvanselän veden laatua on tarkkailtu vuosina 1997 2009. Kylmäpurun vesi on hapanta, ravinteikasta, humuspitoista ja ruskeaa. Lihvanselän pintavesi on kirkasta ja vähähumuksista. Rehevyystasoltaan järvi on lievästi rehevä, keskiravinteinen. Vesien ekologisen ja kemiallisen tilaluokituksen mukaan Lihvanselkä on erinomaisessa tilassa. Veden laadussa ei ole tapahtunut muutoksia pitkällä aikajaksolla. Vuositasolla keskimääräiseen virtaamatilanteeseen arvioidut pitoisuuslisät Rääsysuon lohkojen 5 ja 6 turvetuotantoalueen alapuolisessa Kylmäpurussa käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. Arviossa ei ole otettu huomioon sedimentoitumista tai ravinteiden sitoutumista. Rääsysuon lohkojen 5 ja 6 turvetuotannon aiheuttamat laskennalliset nettokuormituksen pitoisuuslisät keskivirtaamatilanteessa (0,04 m³/s) Kylmäpuru kiintoaine mg/l kokonaisfosfori µg/l kokonaistyppi µg/l kuntoonpanovaihe 0,92 12,9 348 tuotantovaihe 0,47 3,3 116 Hankealueen vedet eivät hakijan arvion mukaan normaalissa tuotantovaiheessa muuta merkittävästi purkureitin tilaa. Kuntoonpanovaiheessa vaikutukset ovat suuremmat kuin tuotantovaiheessa, mutta ne rajoittuvat pääosin laskuojaan ja Kylmäpuruun. Lihvanselällä vaikutukset rajoittuvat Lämpsänlahteen, johon Kylmäpuru laskee. Lihvanselällä vedet sekoittuvat avoimessa vesimassassa hyvin. Hankkeen kokonaisvaikutusten arvioidaan olevan vähäiset. Rankat sateet voivat hetkellisesti lisätä ravinnehuuhtoumia. Hakija arvioi, ettei rantakiinteistöille ja niiden käytölle aiheudu korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa.
7 Kalasto ja kalastus Ympäristöriskit Etelä-Savon TE-keskuksen arvion mukaan kalastus Puulalla lienee virkistys- ja kotitarvekalastusta. Alueella ei ole tehty kalanistutuksia. Hakijan arvion mukaan Puulan Lihvanselällä ei ole kalataloudellista merkitystä tai sen merkitys on vähäinen. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio. Tuotantoalueella on sammutuskalustoa ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Henkilöstön valmiuksia hätätilanteessa ylläpidetään koulutuksen ja harjoitusten avulla. Pumppauksen toimintahäiriöistä tulee ympäri vuoden hälytys nimetylle pumppaamon hoitajalle tekstiviestipalvelun kautta. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemuksen liitteenä on esitys tarkkailusuunnitelmaksi. Rääsysuon turvetuotannon tarkkailuun kuuluu käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu. Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun antamalla siihen taustatietoja. Kuormitukseen vaikuttavien tekijöiden kirjaaminen sekä vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta kuuluvat käyttötarkkailuun. Käyttöpäiväkirjan vuosiyhteenveto toimitetaan Etelä-Savon ympäristökeskukseen. Päästötarkkailuun liittyen suolta purkautuva vesimäärä mitataan jatkuvatoimisesti sulan maan aikaan, jos mahdollista. Virtaama arvioidaan muiden tarkkailusoiden perusteella, jos mittausta ei pysytä toteuttamaan. Kuntoonpanovaiheessa vesinäytteet otetaan touko syyskuussa pintavalutuskentälle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä. Muina kuukausina näytteet otetaan lähtevästä vedestä. Tuotantovaiheessa otetaan näytteet kahtena peräkkäisenä vuotena lupajakson aikana samoista pisteistä kuin kuntoonpanovaiheessa. Vesistötarkkailulla selvitetään tuotantoalueen vesien vaikutusta alapuolisen vesistön veden laatuun. Näytteet otetaan Kylmäpurusta ja Puulan Lihvanselältä samoina vuosina kuin päästötarkkailunäytteet. Yhdet näytteet otetaan ennen kuntoonpanotöiden aloittamista. Järvipisteeltä näytteet otetaan maalis huhtikuussa ja heinä elokuussa. Puropistenäytteet otetaan kevättulvan jälkeen huhti toukokuussa, elokuussa sekä syys lokakuussa. Tulokset raportoidaan Keski-Suomen ja Etelä-Savon ympäristökeskuksille ja Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakija ei esitä hankealueen tarkkailuihin erillistä biologista tai kalataloudellista tarkkailua eikä pöly- tai melutarkkailua.
8 Korvaukset Hakija arvioi, ettei Rääsysuon lohkojen 5 ja 6 toiminnoista aiheudu korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa kalataloudelle, kalastukselle, rantakiinteistöille tai niiden käytölle. Vesien johtamisesta ojassa toisen kiinteistöille ei aiheudu kiinteistöille ja niiden toiminnoille korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Toiminnanaloittamisluvan perustelut Perusteluina ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiselle aloitusluvalle hakija on esittänyt, että tarvetta kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen on, koska käytössä olevista turvevaroista on kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella kasvava. Hakija esittää vakuudeksi 5 000 euroa, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Vakuus on riittävä kattamaan kolmen vuoden ajan kuivatusvesien ympärivuotisen pintavalutukseen pumppauksen ja kunnossapidon kustannukset. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Joutsan ja Kangasniemen kunnissa 24.11. 28.12.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 24.11.2009 Keskisuomalainen -nimisessä lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski- Suomen ja Etelä-Savon ympäristökeskuksilta, Keski-Suomen ja Etelä-Savon TEkeskuksilta, Joutsan ja Kangasniemen kunnanhallituksilta sekä Joutsan ja Kangasniemen kuntien ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Etelä Savon ympäristökeskus Etelä Savon ympäristökeskus on antanut lausunnon hankkeen vesistövaikutuksista. Puulan veden laadun suurimmat vaihtelut ilmenevät järven läntisissä osissa eli juuri Lihvanselän, Haapaselän, Siikaveden, Puulansalmen ja Karttuunselän alueella. Siikavesi on selvästi humuksisin vesistö. Tämä johtuu suuresta metsäisestä ja runsaasti turvemaata sisältävästä valuma-alueesta, jossa ei ole ravinteita, humusta eikä kiintoainesta pidättävää suurempaa vesistöä. Valuma-alueella on runsaasti toiminnassa olevia turvetuotantoalueita. Puulansalmesta Karttuunselälle mentäessä vesistön laatu ja väri muuttuvat oleellisesti. Karttuunselkä on koko Suomen mittapuun mukaan kirkas ja hyvinkin niukkaravinteinen vesistö. Puulansalmen alue on laimenemisaluetta, jonka veden laatuun vaikuttavat toisaalta sadanta ja ilmasto ja toisaalta vallitsevat tuulet ja pintavirtaukset.
Lihvanselälle purkaa vetensä Synsiän reitti, jonka valuma-alueella on myös runsaasti turveperäistä maata. Ennen Lihvanselkää on kuitenkin joitain järvialtaita, joissa osa kuormituksesta sedimentoituu. Lihvanselän mataluus lisää sen herkkyyttä muuttuvalle kuormitukselle. Selkeästi syvempi selkävesien alue alkaa vasta Haapaselällä Pienen Kärmesaaren ja Veitsiniemen tasolta. Lausunnon liitteenä on teemakartta, johon on kerätty neljän vesistöpisteen uusimpien väri- ja kokonaisfosforinäytteiden tulokset. Sekä väriluvun että kokonaisfosforin arvot ovat kohonneet 1990-luvun loppupuolelta 2000-luvun loppupuolelle. Tiheämmän näytteenoton yhteydessä kauden loppupuolella on havaittavissa, että arvot vaihtelevat voimakkaasti. Tällainen on ominaista tilanteessa, jossa hajakuormitus on lisääntynyt. Tilanteeseen ovat vaikuttaneet myös 2000-luvun loppupuolen sateiset vuodet. Niille on ollut ominaista kuiva ja kuuma kesä sekä runsas sadanta ja sulanta talvella. Lihvanselkä Kaiskonselkä kuuluu tyypiltään keskikokoisiin humusjärviin (Kh) (väriluku 30 90 mg Pt/l). Vesimuodostuma on vesienhoidon suunnittelussa arvioitu tilaltaan erinomaiseksi. Havaintopaikkana vesimuodostuman tila-arvioinnissa on käytetty pistettä Puula 3, joka tosin sijaitsee vesimuodostuman eteläosassa. Pohjoiset lahtialueet poikkeavat veden laadun suhteen jossain määrin eteläosasta. Lihvanselkä on kokonaisfosforin ja -typen osalta erinomaisen tilan alarajalla ja ajoittain vaarassa laskea hyvään tilaan. Tähän viittaavat vuosina 2006 2008 nousseet pitoisuudet. Kuormituksen lisääntyminen Lihvanselällä kasvattaisi riskiä luokan laskemiseen. Vesiensuojelun ja -hoidon yleinen tavoite on jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Rääsysuon lohkoille 5 ja 6 ei ole ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä. Lihvanselän alue on otettu kohtalaisen taajaan virkistyskäyttöön. Vesistö on matalaa, Lihvanselällä on keskisyvyys noin 2 m. Lisäkuormitus muuttaa jo nyt ajoittain vesistön tilaa ja jatkuva lisäkuorma todennäköisesti muuttaisi vesistön luokan alemmalle tasolle. Keski-Suomen ympäristökeskus Tuotantoalueen itäpuolella on kiinteistö RN:o 75:0, jolle metsäkeskus on myöntänyt kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaista ympäristötukea. Runsaan 8 ha:n suuruinen neva on metsälain erityisen tärkeää elinympäristöä ja sen keskellä oleva metsäsaareke muuta arvokasta elinympäristöä. Tuotantoalueen ja nevan välissä olevalla Pitkäsaarella on luontoarvoa vanhana metsänä, joka toivottavasti säilyy. 9
Pintavalutuskenttä on suunniteltu ojitetulle alueelle ja ojat ovat suunnitellun virtaussuunnan mukaiset, mikä muodostaa oikovirtausriskin. Vesiensuojelutoimet ovat BAT:n mukaiset, jos ojat saadaan tukittua hyvin. Kuntoonpanoon, tuotantoon tai vesien johtamiseen liittyvät merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet on ilmoitettava ympäristökeskukselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat korjattava viipymättä. Lämpsänlahti näyttää ilmakuvan perusteella olevan hyvin matala ja kasvittunut lahti. Hankkeella voi olla hyvinkin merkittävät vaikutukset lahden tilaan. Hankealueen ulkopuolinen vesistö kuuluu Etelä-Savon tarkkailtaviin alueisiin, joten Keski-Suomen ympäristökeskus jättää tarkemmat vesistövaikutuksia ja tarkkailua koskevat arviot sen lausuttavaksi. Hakijalla ei ole Puulan lähialueella muita turvetuotantoalueita. Hakijan Rääsysuon pohjoisosan tuotantoalueen (90 ha), jota parhaillaan kunnostetaan turvetuotantoon, kuivatusvedet johdetaan Kälkäjoen vesistöalueen (14.95) kautta Kälkäjokea myöten Puulan Siikaveteen, joka on Puulan lähialuetta. Jatkossa Juurikkasuon lupa-asiat on käsiteltävä samanaikaisesti Rääsysuon lupaasioiden kanssa (Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös 155/08/1) eli luvan määräysten tarkistamista koskeva hakemus on toimitettava ympäristölupavirastolle 1.3.2017 mennessä. Keski-Suomen TE-keskus Hankealueen kuivatusvesien kalataloudelliset vaikutukset kohdistuvat Etelä-Savon TE-keskuksen alueelle. Keski-Suomen TE-keskus ei anna asiasta lausuntoa. Etelä-Savon TE-keskus Lihvanselkä on sokkeloinen lahtialue, josta vedet kulkeutuvat Puulan pääaltaalle kapeiden salmien kautta. Lihvanselällä tavataan kaikkia pääaltaallakin olevia kalalajeja. Muikku- ja siikakannat ovat kohtalaisia, järvitaimenta ja järvilohta saadaan saaliissa. Lihvanselkä yhtyy etelässä Kurjenmyllynselkään, johon Haapalammesta laskeva Kurjenjoki laskee. Kurjenjoki kunnostettiin vuonna 2006. Taimen lisääntyy jo nyt joessa luonnonvaraisesti. Lihvanselän kalastus on kotitarve- ja virkistyskalastusta ympärivuotisesti. Saaliin määrästä ei ole tietoja, mutta muikkukanta on niin hyvä, että alueella on muutama säännöllisesti kalastava nuottakunta. Turvetuotantoalueelta on niin lyhyt matka Lihvanselkään, että ravinteet ja kiintoaine eivät ehdi laskeutua Kylmäpuruun, vaan suuri osa kuormituksesta kulkeutuu Lihvanselkään. Erityisesti kiintoaineen kertyminen pohjaan heikentää pohjassa kutevien kalalajien (mm. siika, muikku ja made) elinmahdollisuuksia. Veden rehevyystason nousu heikentää syyskutuisten kalalajien elinmahdollisuuksia. Rääsysuon lohkojen 5 ja 6 vaikutus alapuolisen vesistön kalastukseen ja kalastoon on niin merkittävä, että ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä ei ole. Kielteisestä 10
kannasta johtuen TE-keskus ei ota kantaa korvauksiin tai toiminnanaloittamislupahakemukseen. Rääsysuon lohkojen 5 ja 6 kuivatusvedet on mahdollista johtaa Kälkäjoen valumaalueelle, jolla on jo useita turvetuotantoalueita (yhteispinta-ala yli 400 ha). Tässäkin vaihtoehdossa uutta pinta-alaa tulisi ottaa käyttöön vain sitä mukaa, kun vanhaa poistuu käytöstä. Toinen vaihtoehto olisi vesiensuojelumenetelmien tehostaminen, mm. suuremmat pintavalutuskentät, siten ettei kuormitus kasva. Kälkäjoen virtavedet on arvioitu Etelä-Savon kalataloudellisessa kunnostusohjelmassa maakunnallisesti arvokkaiksi. Vaikka alue on moniongelmainen, se omaa nykyisessä tilassakin suuren kalataloudellisen potentiaalin. Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja Joutsan kunnanhallitus Valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 mukaan turvetuotanto olisi suunnattava jo ojitetuille alueille. Turvetuotannon vesistö- ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi on käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Rakenteiden toimivuutta tulee valvoa tuotantoaikana ja sen ulkopuolella. Hakemussuunnitelman mukaan toiminta täyttää turvetuotannon ympäristöoppaan asettamat vaatimukset. Toiminnan voi aloittaa muutoksenhausta huolimatta, koska alue on kaavoituksessa varattu turvetuotantoon. Hakemuksesta ei ole muutoin huomauttamista. 11 Kangasniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja terveydensuojeluviranomainen sekä Kangasniemen kunnanhallitus Joutsan kunnassa Puulaan laskevat turvetuotantoalueet tulisi suunnitella siten, että kuivatusvedet johdetaan vain Kälkäjoen reitille. Kälkäjoki lampineen toimii nykyisin mm. turvetuotantoalueiden ravinteiden ja kiintoaineen suodattimena ennen vesien johtamista Puulaan. Turvetuotannosta aiheutuvaa kuormitusta ei tulisi kohdistaa useaan eri vesistön osaan. Hakemuksessa on huomioitu vain kiintoaineen ja ravinteiden määrä. Asiassa tulee huomioida myös veden värin tummuminen sekä vaikutukset rantakiinteistöjen arvoon. Hakijan tulee tehdä ennen luvan käsittelyä selvitys kuivatusvesien johtamisen vaihtoehdoista, joita ovat ainakin Kälkäjoki ja toissijaisesti Lihvanselän puolella myös Kuivalammen reitti. Selvityksen tekeminen ja uusi kuulemiskierros eivät lisää hankkeeseen kuluvaa aikaa, sillä kuulutus tulisi tehdä joka tapauksessa uusiksi väärin nimetyn hankealueen takia. Peruskartan mukaan hanke ei koske Rääsysuota vaan Juurikkasuota. Väärällä nimeämisellä hakija on saattanut yrittää vaikuttaa hankkeesta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. Kylmäpuru on lyhyt puro Puulan Lihvanselälle ilman sedimentaatiota ja biologisia prosesseja. Lihvanselällä on suuri merkitys virkistysalueena ja asumiselle sekä matkailuarvoa. Veden laadusta, vaihtuvuudesta ja kuormituksen vaikutuksista tulisi olla
Muistutukset ja mielipiteet tarkemmat selvitykset. Asiassa tulee huomioida alueen omistajien ja rantaasukkaiden mielipiteet. Vesistötarkkailu tulee tehdä tuotantovaiheessakin vähintään joka toinen vuosi ja tulokset tulee lähettää tiedoksi Kangasniemen kuntaan. Hankkeelle ei tulisi myöntää ympäristölupaa ja toiminnanaloittamislupaa ennen kuin hakemusta on muutettu edellä kuvatusti. Rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen Markku Kuusjärvi on jättänyt poikkeavan mielipiteen lautakunnan lausunnosta: Uudelle turvetuotannolle, nykyisen turvetuotannon laajentamiselle tai muullekaan toiminnalle, jolla lisätään suovesien ja kiintoaineen laskemista Puulaveteen, ei pidä myöntää ympäristölupaa. Uuden vesiensuojelulain antamat perusteet suojella Puulavettä tulisi ottaa lausunnossa paremmin huomioon. Suot eivät uusiudu kuten on väitetty, vaan ne tuhoutuvat lopullisesti. Lausunnossa on selkeästi ilmoitettava, ettei toimintaa saa aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Samalla alueella on tuotannossa olevia ja tuotannosta poistuneita turvetuotantoalueita yli 400 ha, joten niiden ympäristövaikutukset tulisi arvioida YVA-menettelyssä. 1) A vastustaa hanketta. Puulavesi on vielä puhdas ja kirkasvetinen. Hakijan laskelmien mukaan päästöt eivät vaikuta Puulaveteen. Kaikenlaiset päästöt kuitenkin saastuttavat vettä ja pitkällä aikavälillä niillä on vaikutusta. 2) B ei hyväksy, että Puulavesi pilataan laskemalla sinne likaista vettä. 3) C (Ohensalo 25:2) ja D (Perkiö 25:3) vastustavat kuivatusvesien johtamista Puulan Lihvanselälle. Puulan rantaosayleiskaavassa on Lihvanselän ja Kortesalmen väliselle vesialueelle merkitty 20 rantarakennuspaikkaa kyseisten tilojen rannoille. Koko alueelle on kaavoitettu yli 100 rantarakennuspaikkaa, joista yli 50 on rakentamatta. Rantatonttien myyntiarvo laskee, jos kuivatusvedet johdetaan Lihvanselälle. Muistuttajat viittaavat Rääsysuon turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksessä (155/08/1) oleviin Lihvanselkää koskeviin muistutuksiin. Aiempaa ympäristölupapäätöstä tulee noudattaa ja johtaa Rääsysuon vedet Mustajoen, Kälkäjärvien, Alajärven ja Kälkäjoen kautta Puulan Siikaveteen. Kälkäjoesta tulevan kuormituksen vaikutukset ovat nähtävissä jo Kortesalmen pohjoispuolellakin muistuttajien asuntojen läheisyydessä, vaikka Kortesalmessa normaali virtaussuunta on etelään. Muistuttajat kokevat sekavana alueesta käytetyt nimitykset Rääsysuo, Juurikkasuo, Rääsysuon lohkot 5 ja 6 sekä Rääsysuon lisäalue. 12
Hakemuksen mukaista Juurikkasuota koskevaa ympäristölupaa ei tule myöntää. Samalla tulee tehdä lopullinen päätös, ettei alueelle voi jättää uusia hakemuksia, joiden mukaan kuivatusvedet johdettaisiin Lihvanselälle. 4) E (Siikaniemi 2:8) vastustaa kuivatusvesien johtamista Kylmäpurussa Lämpsänlahteen. Vesistöalue on matalaa, eikä kestä lisäkuormitusta. Vedet tulee johtaa Kälkäjokeen luontaisen valuman mukaisesti. Uutta tuotantoalaa tulee ottaa käyttöön vanhojen poistuessa käytöstä. 5) F (Kurki 1:79) vastustaa ympäristö- ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Lämpsänlahti on matala, sokkeloinen ja veden virtaus on heikkoa. Turvetuotannon vesien vaikutusalueella on noin 200 kiinteistöä ja tonttia, joiden arvo laskee. Monet ranta-asukkaat ottavat talousvetensä Puulasta ja ovat huolissaan veden laadun heikkenemisestä. Luontainen vesien johtamissuunta olisi Kälkäjoki. Lupa-asian käsittelyssä on käytetty sekavasti eri nimiä hankealueesta. 6) G (Veitsilehto 1:71) muistutus on yhteneväinen muistutuksen 5) kanssa. 7) H vastustaa ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Kurjenmyllynselän alusveden happitilanne on heikohko syksyllä ja keväällä. Seurantatulokset ovat olleet tyydyttäviä, mutta alue ei siedä minkäänlaista lisäkuormitusta. Alueella on mm. siikaa, taimenta, madetta ja muikkua, jonka kanta on saatu hieman elpymään, sekä satunnaisesti järvilohta. Kurjenjoki on kunnostettu taimenen luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi. Turvetuotannon vesien johtaminen Lämpsänlahteen vesittäisi edellä mainitut kalastonhoitotoimet. Lihvanselän vaikutuspiirissä on Etelä-Savon maakuntakaavassa rakennussuojelualue. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu turvetuotantoalueita Ohensalon kylällä Kuren osakaskunnan vesialuilla. Vapo Oy osallistuu Ylä-Kälkäjärven kunnostukseen. Hankealueen vedet voisi käsitellä ja johtaa ajan hengen mukaisesti sieltä kautta. Suositeltavaa olisi lisätä uusia turvetuotantoalueita vain samassa suhteessa kuin vanhoja poistuu tuotannosta. Muilta osin muistutus on yhteneväinen muistutuksen 5) kanssa. 13 8) I (Enonranta 7:14) vastustavat kuivatusvesien johtamista Puulan Lämpsänlahteen. Vedet tulee johtaa Kälkäjokireittiä Siikaveteen. Osa tuotannosta tulee siirtää myöhempään ajankohtaan, jos vesistökuormitus ylittyy. Tuotantoalueen vedet aiheuttaisivat Ohensalon Puulassa rehevöitymistä ja pohjan liettymistä. Muistuttajat käyttävät vesistöä kotitarvekalastukseen ja vesistön vettä talousvetenä. Turvetuotanto alentaisi muistuttajien tilojen arvoa. 9) J (Koivuranta 23:5) vastustaa Juurikkasuon turvetuotantoalueelle haettavaa ympäristölupaa. Jos alueen ympäristökuormitusta lisätään suunnitellulla tavalla, katoaa kalastusalueen siikakanta ja muistuttajan mökin virkistysarvo laskee. Kuivatusvesien käsittelyssä tulisi huomioida keväiset sulamisvedet ja rankkasateet, etteivät ne toisi
suurta kuormitusta alueelle. Lähialueelle aiheutuvat melu- ja pölyhaitat tulee minimoida. Muistuttaja tulee vaatimaan merkittävää rahallista korvausta mökkikiinteistönsä arvon alenemisesta ja virkistys- ja kalastusarvon alenemisesta, jos haittavaikutuksia ilmenee luvan myöntämisen jälkeen. Hakijalle tulee asettaa siian ja taimenen istutusvelvoite Lihvanselälle, jos lupa myönnetään. Tuulirajan turpeen nostolle tulee olla alhainen. Ympärivuorokautista toimintaa ei tule sallia melusyistä. 10) K vastustaa luvan myöntämistä erillisenä muista Vapo Oy:n turvetuotantohankkeista. Joutsan kunnan koillis- ja itäosiin aiemmin myönnettyjen ja mahdollisten uusien suunnitteilla olevien tuotantoalueiden vaikutukset ympäristöön ja erityisesti Puulan veden laatuun tulee selvittää kokonaisuutena. Lupa-asia tulee ratkaista vasta em. selvityksen ja sen johdosta pyydettyjen lausuntojen perusteella. Hankkeelle ei tule antaa toiminnanaloittamislupaa. Kuivatusvedet tulee johtaa Kälkäjoen kautta Siikaveteen paremmin puhdistettuina, jos lupa em. selvityksen jälkeen myönnetään. Hakemuksessa esitetty vesienkäsittelymenetelmä ei ole riittävän tehokas täyttämään Kymijoen Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman tavoitteita. Muilta Vapo Oy:n turvesoilta johdetut vedet ovat huonontaneet Siikaveden veden laatua ja tummentaneet vettä. Kuivatusvedet tulee käsitellä kemiallisesti tai vesienkäsittelyalaa merkittävästi lisäämällä kaikilla hakijan Joutsan koillisen ja itäisen osan turvesoilla. Hakijalle aiemmin asetetut kalojen istutus- tai maksuvelvoitteet eivät paranna veden laatua. Aikaisemmin myönnettyjen ja ympäristöselvityksen laatimisen jälkeen myönnettävän uuden luvan ehdoissa tulee määritellä toimenpiteet sallittujen arvojen ylittämisestä sekä sanktiot, mikäli toimenpiteitä ei jostain syystä välittömästi noudateta. 11) L (Koivuniemi 19:2) vaativat Vapo Oy:n Rääsysuon lohkojen 5 ja 6 ympäristölupahakemuksen hylkäämistä. 12) M vastustaa turvetuotannon kuivatusvesien johtamista Kylmäpurussa Puulaan. Lihvanselän veden laatu on huonontunut 40 vuodessa huomattavasti metsäojista tulevan veden vaikutuksesta. Rannat ovat kaisloittuneet, kaislanvarret limoittuneet, vesi ruskettunut, kalat ovat vähentyneet ja maistuvat pahalle. Vettä voi käyttää vain pesuvetenä saunassa. Rankkasateet ja kevättulvat lisäisivät järveen menevää humusta ja rehevöityminen lisääntyisi entisestään. Tuulen mukana leviävä turvepöly pilaisi hengitysilman asukkailta. Eikö olisi viisaampaa pitää järvi elävänä virkistysalueena seudun asukkaille sukupolvesta toiseen? Eikö pitäisi kiinnittää huomiota ilmaston lämpenemiseen ja kehittää muunlaisia energian tuottamismuotoja? 13) N (Riihikallio 1:91) vaatii, että hakemuksen mukaisia kuivatusvesiä ei johdeta Lihvanselkään ja hakemus hylätään. Hanke aiheuttaisi ympäristön pilaantumista sekä tilanomistajille jäljempänä kuvattuja haittoja. 14
15 Kuren kalastuskunta on niittänyt järvikasvillisuutta muistuttajan läheiseltä vesialueelta ja kalastanut roskakalaa pois. Veden laadun hoito on edellyttänyt kalastuskunnan mittavaa työ- ja taloudellista panosta. Panostus menisi vesien johtamisen myötä hukkaan. Veden laadun heikentyminen huonontaisi veden käyttöarvoa ja aiheuttaisi kiinteistöjen arvon laskua ja suuria elinkeinon harjoittamiseen kohdistuvia haittoja. Puulan alueen rantaosayleiskaavassa Lihvanselän eteläosassa oleva lahti on luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävä alue, lintuvesi. Muistuttaja vaatii hakemuksen hylkäämistä, koska hankkeen toteuttaminen aiheuttaisi merkittävän pilaantumisen rantaosayleiskaavaan kirjatuille luontoarvoille. 14) O (Varparanta 1:80) vastustavat ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Joutsan ja Kangasniemen kunnanvirastot ovat olleet suljettuna osan nähtävilläoloajasta. Vesistöön johdettava kuormitus laskee muistuttajien omistaman kiinteistön arvoa. Vesistö on suotovesien vaikutusalueella kalastuksellisesti erittäin monipuolinen ja merkittävä. Pintavalutuskenttä ei ole riittävä vesiensuojeluratkaisu, koska sen käyttöikä on lyhyempi kuin suunniteltu tuotantoaika. Hakijan tulee käyttää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa vesienkäsittelyssä ja laatia suunnitelma vesien johtamiseksi Kälkäjoen suuntaan. Alapuolisten vesistöjen tilaa Kortesalmen sillalle asti tulee tarkkailla jatkuvasti. Hakijan tulee osallistua mahdollisiin vesistön kunnostuskustannuksiin. Ennakoimattomista vahingoista on oltava mahdollisuus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti. 15) P (Mustila 1:83) muistutus on yhteneväinen muistutuksen 14) kanssa. 16) Q (Vesala 11:1) vaatii, ettei ympäristölupaa myönnetä. Muistuttajien asumukset sijaitsevat Puulan Lihvanselän välittömässä läheisyydessä. Vesi on jo väriltään melko tummaa, vaikka se laatuluokitukseltaan katsotaan hyväksi. Rantapoukamat ovat jo rehevöitymässä. Turvetuotannon kuivatusvedet rehevöittäisivät haitallisessa määrin vesistöä. Muistuttajat pyytävät huomioimaan myös yksittäisten asukkaiden näkökulman turvetuotannon lupia myönnettäessä. 17) R (Saunakallio 23:2) ja S (Saunamännikkö 23:4, Putkisaari 23:0) vaativat, ettei ympäristö- ja toiminnanaloittamislupaa myönnetä. Hakemuksessa käytetään hankealueesta Rääsysuo-nimeä, vaikka kartalla alue on Juurikkasuo. Sen alueelta on poistettu maakuntakaavan vahvistamisen yhteydessä turvetuotantoalue-merkintä. Hakemus tulee käsitellä erillisenä asiana kuitenkin huomioiden Puulaveden vesistön kokonaiskuormitus. Hanke on vesipuitedirektiivin ja vesienhoitolainsäädännön vastainen, koska se huonontaa vesistön ekosysteemin laatua. Hankealueen kunnostamisvaihe aiheuttaa moninkertaisen vesistökuormituksen verrattuna tuotantoaikaan. Hakemuksessa ei ole kuvattu tulvien ja rankkasateiden kunnostusvaiheessa aiheuttamia riskejä.
Lihvanselkä ei ole syvä, kuten hakemuksessa sanotaan. Sen keskisyvyys on kolme metriä. Rannoiltaan se on erittäin matala. Veden virtaus on Lihvanselällä huono johtuen kapeista ja matalista salmista. Hakemuksessa esitetään virheellistä tietoa Kortesalmen pohjoisosan kalataloudellisesta merkityksestä. Kurjenmyllyselkä on muikun nuottauksen aluetta sekä siian ja järvilohen elinaluetta. Kortesalmen pohjoisosan alueella on lähes 200 rantarakennuspaikkaa. Kiinteistöjen arvoalennus on yhteensä vähintään kaksi miljoonaa euroa. Toiminnanaloittamisluvan vakuuden pitäisi olla vähintään edellä mainittu summa. 18) T (Vaahteramäki 1:39) muistutus on yhteneväinen muistutuksen 14) kanssa. 19) U (Kurki 1:79) muistutus on yhteneväinen muistutuksen 14) kanssa. 20) V (Salonranta 12:80) muistutus on yhteneväinen muistutuksen 14) kanssa. 21) W (Nyrhiniemi 1:28) muistutus on yhteneväinen muistutuksen 14) kanssa. 22) X (Cliff-house 1:34) muistutus on osittain yhteneväinen muistutuksen 14) kanssa. Lisäksi Vapo Oy:n tulisi korvata kiinteistöjen arvon aleneminen ja myynnin vaikeutuminen, jotka aiheutuvat jo siitä, että alueella suunnitellaan turvetuotannon vesien johtamista vesistöön. Hankealue on Tsernobylin onnettomuudesta aiheutuneen laskeuman alueella. Hakijan tulisi selvittää kalojen Cesium-137 määrät ennen kuivatuksen aloittamista ja tarkkailla määriä jatkossa. Hakijan on korvattava vahingot, jos kalankäyttöä rajoitetaan jatkossa nousseiden pitoisuuksien vuoksi. Samat vaatimukset koskevat myös turvetuotantoalueelta vapautuvia raskasmetalleja, ainakin elohopeaa. Vesistön tarkkailu on ulotettava vähintään Kortesalmeen asti. Millaisiin tutkimuksiin perustuu vesistön jätteiden sietokyvyn arviointi? Onko samaa reittiä tarkoitus johtaa myöhemmin muidenkin soiden kuivatusvesiä? Rankkasateiden vaikutuksia ei ole arvioitu hakemuksessa. Epäselvää on myös, miten hakija takaa, ettei vesiä tule muualta kuin tuotantolohkoilta. Kylmäpurun virtauksen lisääntyminen irrottaa kiintoainesta huomattavasti. Vesistökuormitus on arvioitu vain tuotantoajalle. Valmistelu- ja lopettamisvaiheessa kuormitus on huomattavaa. 23) Y (Tarula 1:8) muistutus on yhteneväinen muistutuksen 14) kanssa. 24) Z (Tilkkula 1:85) muistutus on yhteneväinen muistutuksen 14) kanssa. 25) Å (Suvisaari 1:75) vastustaa ympäristö- ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Ennen asian ratkaisemista tulisi järjestää katselmus. Valumavesien vaikutusalueella kalalajisto on monipuolinen ja runsas eli alue on kalastollisesti merkittävä. Veden tummentumisella olisi kohtalokas vaikutus esimerkiksi siika- ja järvitaimenkannalle. Pintavalutuskenttä ei ole riittävä vesiensuojeluratkaisu, koska sen käyttöikä on lyhyempi kuin suunniteltu tuotantoaika. Hakijan tulee käyttää parasta käytettävissä olevaa 16
tekniikkaa vesienkäsittelyssä ja laatia suunnitelma vesien johtamiseksi Kälkäjoen suuntaan. Alapuolisten vesistöjen tilaa Kortesalmen sillalle asti tulee tarkkailla jatkuvasti. Hakijan tulee osallistua mahdollisiin vesistön kunnostuskustannuksiin. Ennakoimattomista vahingoista on oltava mahdollisuus vaatia korvausta. 26) Ä (Puukkohippa 1:84) muistutus on yhteneväinen muistutuksen 14) kanssa. 27) Ö (Hepokatti 1:37) muistutus on yhteneväinen muistutuksen 14) kanssa. 28) AA (Rantakaari 1:82) muistutus on yhteneväinen muistutuksen 14) kanssa. 29) BB (Taipale 3:106) muistutus on yhteneväinen muistutuksen 14) kanssa. 30) CC (Aarnilehto 1:66) muistutus on yhteneväinen muistutuksen 14) kanssa. 31) DD (Töyrysaari 1:78) muistutus on yhteneväinen muistutuksen 14) kanssa. 32) EE (Ranta-aho 1:68) muistutus on yhteneväinen muistutuksen 14) kanssa. 33) FF (Kalaranta 3:100, Kalaniemi 3:120, Venetsaari 23:1) vastustavat kuivatusvesien johtamista Lämpsänlahteen. Usean turvetuotantoalueen yhteisvaikutus on erittäin merkittävä ja aiheuttaa erilaisia ympäristöhaittoja. Muistuttajat omistavat kolme kesäasuntoa, joihin otetaan talousvesi pääasiassa järvestä. Kuivatusvedet tulevat rehevöittämään ja happamoittamaan vesistön. Veden väri muuttuu ruskeaksi, limaisuus lisääntyy ja veden käyttö talousvetenä on mahdotonta. Hiekkarantojen liettyminen haittaa virkistyskäyttöä. Kalanpyydykset likaantuvat ja kaloihin tulee makuhaittoja. Suuria taloudellisia haittoja ovat kiinteistöjen arvon lasku ja mökkien vuokratulojen pieneneminen. 34) GG vastustaa Vapo Oy:n suunnitelmaa laajentaa turpeennostoa Rääsysuolla ja laskea kuivatusvedet Puulan Lihvanselälle. Vesi rehevöityy ja samentuu. Veden laadun heikkeneminen tulee huonontamaan rantatonttien myyntimahdollisuuksia. 35) HH (Pohjoisranta 24:0) vastustaa ympäristö- ja toiminnanaloittamislupaa hakemuksessa esitetyllä tavalla toteutetulle toiminnalle. Hakijan aikomus johtaa kuivatusvesiä nykyisin turvetuotannosta kärsimättömään vesistöön rikkoo vesiensuojelun periaatteita. Uuden turvetuotannon ehtona on: alapuolisiin vesistöihin ei saa tulla lisää kiintoaine-, typpi- ja fosforikuormitusta toiminnanharjoittajan tulee järjestää em. päästöjen seurantamittaukset viranomaisten käyttöön tuotantoalueelta lähtevästä vedestä ja viranomaisten osoittamaan paikkaan purkualueella tuotantoa saa jatkaa vain, jos hakemuksessa ilmoitettuja päästöjä ei ylitetä (lupaehdot) ympäristölupa tulee hakea oikealla suon nimellä. 36) II kieltää Juurikkasuon vesien johtamisen Puulaan. Kälkäjoessa lasketut jätevedet ovat jo lianneet Puulan. Päätöksen teossa tulee noudattaa perustuslakia. Päätöksen ei tule perustua olettamuksiin. 17
37) JJ (Lihva 3:21) vaatii Vapo Oy:tä rakentamaan tilalleen kaivon, koska Lihvanselän lomakylän ja Lihva-talon käyttämä vesi on todennäköisesti juomakelvotonta turvetuotannon käynnistämisen jälkeen. Kylmäpuru laskee Lämpsänlahden ja Lihvanselän puoleen väliin vähäruohikkoiselle vesialueelle, josta 300 m:n päässä on muistuttajan juomavedenoton pohjaventtiili. 38) KK (Kokkosaari 23:0) vastustavat kuivatusvesien johtamista Puulan Lihvanselälle. Muistuttajien tila sijaitsee kilometrin päässä suunnitellun laskuojan päästä sen alapuolella. Turvetuotantoalueen vesien humusaineet ja ravinteet aiheuttavat vesistön likaantumista ja sitä kautta alentavat muistuttajien tilan arvoa. Muilta osin muistuttajat yhtyvät Kuren osakaskunnan muistutukseen. Muistuttajat vaativat omistamansa tilan arvon alentumisen osalta kertakorvauksena 60 000 euroa, jos lupa kuivatusvesien johtamiseen hakemuksen mukaisesti myönnetään. 39) LL eivät hyväksy, että kuivatusvedet johdetaan Lihvanselälle. Hankealueelle tulee rakentaa paras käytettävissä oleva vesien käsittelyjärjestelmä. Vedet tulisi johtaa Kälkäjoen kautta Siikaveteen. Kuormitusta ja vesiluontoa, mukaan lukien vesistö pohjaeliöineen, kalatalous, vesistön ympärillä olevien talouksien vesi- ja asumisympäristö, tulee tarkkailla entistä tehokkaammin. 40) MM vastustaa turvetuotannon kuivatusvesien johtamista Kylmäpurussa Lämpsänlahteen. Vesi tulisi muuttumaan humuspitoisemmaksi ja ruskeammaksi. Veden käyttö pesuvetenä rantasaunassa hankaloituisi. Saunassa ei ole käytettävissä muuta vettä. Liettyminen heikentäisi virkistyskäyttömahdollisuuksia. Toimintaa tulisi harjoittaa siten, että sen vaikutukset pysyisivät sijaintikunnan (Joutsa) alueella. Paras vaihtoehto olisi luopua koko hankkeesta. 41) NN (Puukkomäki 1:16) muistutus on yhteneväinen muistutuksen 14) kanssa. 42) OO (Kiviniemi 3:119) vastustaa kuivatusvesien johtamista Lämpsänlahteen. Vesistö tulee rehevöitymään ja happamoitumaan sekä vesi muuttumaan ruskeaksi yllättävän voimakkaasti ja nopeasti. Limaisuus lisääntyy ja veden käyttö talousvetenä on mahdotonta. Hiekkarantojen liettyminen on suuri ongelma virkistyskäytön kannalta. Kalanpyydykset likaantuvat ja kaloihin tulee makuhaittoja. Lähialueella jo olevia tuotantoalueita ei haluta ottaa huomioon. Usean turvetuotantoalueen yhteisvaikutus on erittäin merkittävä. 43) PP (Mehtoniemi 16:7, Korpimehto 16:4) vaatii, ettei vesistön kuormitusta enää lisätä. Eri tuotantoalueiden yhteisvaikutukset tulisi arvioida tarkemmin. Onko Lihvanselältä olemassa riittävästi vedenlaatutietoja osoittamaan vesialueen kunto? Puulan alueen latvavedet ovat rehevöityneet viime vuosikymmenten aikana selvästi. Kuormitus vaikuttaa paikallisesti voimakkaasti matalalla vesialueella, jossa on heikko virtaus. Hankealueen vedet tulisi ohjata muualle kuin Lämpsänlahteen. Ennen lupahakemuksen käsittelyä tulee selvittää tarkemmin: Ravinnepitoisuuksia ja happitilannetta on seurattava säännöllisesti erityisesti Lihvanselältä myös kalanäytteitä ottaen. 18
Kaikkien lupahakemusten arvioidut kiintoaine-, fosfori- ja typpimäärät on käsiteltävä kokonaisuutena ja toteuman seurantaan on oltava menetelmät. On valittava ympäristön kannalta parhaat vaihtoehtoiset kuivatusvesien laskureitit kustannuksista huolimatta. Joka tapauksessa on käytettävä uusimpia ja tehokkaimpia vesienkäsittelymenetelmiä kustannuksista riippumatta. Turvetuotannon laajentaminen on ristiriidassa valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 ja Metsoohjelman (2008 2016) kanssa. 44) QQ (Mattila 12:2, Rantamattila 17:0) vaatii, että hakemus hylätään. Hakemuksen mukaisia kuivatusvesiä ei saa johtaa Lihvanselkään ja kuivatusvedet tulee johtaa Kälkäjoen reittiä. Ennen hakemuksen käsittelyä tulee laatia tulvariskien hallintasuunnitelma ja tulvakartoitus sekä tehdä tarvittavat Ohensalontien tulvasuojelutoimenpiteet. Muistuttajien käsityksen mukaan kuivatusvedet tulevat kuormittamaan Kylmäpurun edustalta alkavaa pienialaista syvännettä ja heikentämään sen hydrologista tilaa. Vettä ei voisi enää käyttää talousvetenä, koska sen käyttö voisi aiheuttaa terveyshaitan. Laskeutusaltaat ja pintavalutus eivät ole riittävä käsittelymenetelmä poistamaan humusta ja liukoisia ravinteita tai kiintoainetta sade- ja sulamiskaudella. Vesistön virkistysarvo uima- ja kalavetenä romahtaisi sekä kiinteistöjen arvo laskisi. Puulan alueen rantaosayleiskaavassa luonnon ja maisemansuojelun kannalta merkittävä Iso-Käärmesaarenlahti turmeltuisi umpeen kasvamalla. Kuivatusvedet olisi mahdollista johtaa ojassa tai pumppaamalla Kälkäjoessa suuremmalle ja siten sietokykyisemmälle vesialueelle. Turvetuotantoalueen ojitus ja vesien johtaminen lisäävät tulvavahinkojen riskiä Ohensalontielle vaarantaen tienkäyttäjien turvallisuuden. 45) RR vastustaa kuivatusvesien johtamista Lämpsänlahteen. Vesi muuttuisi ruskeammaksi, rehevämmäksi ja humuspitoisemmaksi. 46) SS (Kaskiranta 1:73) muistutus on pääosin yhteneväinen muistutuksen 14) kanssa. Lisäksi muistuttaja vaatii, ettei kuivatusvesistä saa tulla lainkaan vaikutuksia vesistöön. Luvan saajan tulee osallistua kaikkiin vesistön tutkimus- ja kunnostuskustannuksiin. 47) TT (Hämeensaari 15:1) muistutus on yhteneväinen muistutuksen 14) kanssa. 48) UU (Mehtoniemi 16:7, Hyväsaari, Korpimehto 16:4) muistutus on pääosin yhteneväinen muistutuksen 43) kanssa. Lisäksi olisi esitettävä uudet laskelmat isommista laskeutusaltaista ja pintavalutuskentistä huomioiden lumien sulamisesta ja pitkistä sadejaksoista johtuvat virtaaman lisäykset. Linnusto ja muu eläimistö tulisi selvittää myös kuivatusvesien vaikutusalueelta. Turvetuotannon kuivatusvedet tulisi johtaa toisaalle, koska Lihvanlahteen tulee jo kylän sisäisten ojitusten seurauksena kuormitusta. 19
20 Hakijan selitys Hakemuksen kuulutusajan olisi tullut olla pitempi. 49) VV (Mehtoniemi 16:7, Korpimehto 16:4) muistutus on yhteneväinen muistutuksen 43) kanssa. 50) WW esittää, että Juurikkasuon kuivatusvedet tulisi johtaa ojassa Kälkäjokeen. Lihvanlahti rehevöityisi ja samentuisi edelleen, jos kuivatusvedet johdettaisiin siihen. Etelä-Savon ympäristökeskus Hanke ei aiheuta Puulan Lihvanselässä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä myöskään yleiseltä kannalta minkään tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista. Kuivatusvedet puhdistetaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla (pintavalutuskentän koko 7,6 % valuma-alueesta). Hankealueen koko on noin 3 % Lihvanselän arvioidusta noin 2 000 ha:n valuma-alueesta. Lihvanselän vesialueen koko on noin 210 ha ja se on verrattain syvä. Se on kooltaan ja morfologialtaan huomattavan suuri vastaanottamaan noin 60 ha:n turvetuotantoalueen tehokkaasti puhdistetut vedet. Lihvanselkä syvenee Kylmäpurun suulta suoraan etelään siten, että 2 m:n syvyys alkaa noin 350 m:n päästä ja 3 m:n syvyys noin 450 m:n päästä. Puolen kilometrin päässä on 10 m:n syvänne eli selkä ei ole matala. Kuivatusvedet sekoittuvat tehokkaasti Lihvanselän veteen. Lihvanselällä on hyvä sietokyky. Sen luokka on Etelä-Savon ympäristökeskuksen lausunnon mukaan erinomaisen ja hyvän rajalla ja Kangasniemen kunnan tietojen mukaan hyvä. Puulaveden alueen eri selkien tavoitetasot eivät voi olla samat, koska osavaluma-alueissa on luontaisia eroja. Selityksen liitteenä on Puulan selkien laatuluokitustietoja. Lihvanselän veden laatu ei voi alentua kokonaista laatuluokkaa erinomaisen rajalta hyvän rajalle. Etelä-Savon ympäristökeskus on käyttänyt vedenlaatuarviossaan Puulan eteläosan näytepistettä, mitä ei voi pitää oikeana. Lihvanselän vedenlaatutiedot olisivat olleet saatavilla ympäristöhallinnon rekisteristä. Lihvanselän oikea laatuluokka olisi hyvä. Laatuluokka ei missään tapauksessa alentuisi kokonaista luokkaa hankealueen vesien vaikutuksesta. Vuosina 2007 ja 2008 tapahtuneet muutokset väriluvussa johtuvat ajankohdan poikkeuksellisista sääolojen vaihteluista. Hakijan tiedossa ei ole muuta Lihvanselkää kuormittavaa turvetuotantoa. Rääsysuon pohjoisosaan perustetun turvetuotantoalueen vedet johdetaan Mustajokeen ja edelleen Kälkäjokeen. Vesien johtaminen tähän suuntaan ei ole teknistaloudellisesti mahdollista korkeuseroista ja maakannaksesta johtuen. Laskuojaosuuksista tulisi pitkät, tarvittaisiin toinen pumppaamo ja noin 500 m paineputkea maakannaksen ylittämiseen. Lisäksi Kälkäjoessa Siikaveteen johdetaan nykyisin turvetuotannon vesiä noin 400 ha:n alalta. Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa.