Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö



Samankaltaiset tiedostot
EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Ebolasta Hannu Syrjälä

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Penikkatauti turkiseläimillä

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä Osl. Jukka Suni. A.

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Ebola. VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjunta

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP

Euroopan lääkeviraston rooli rokotteen turvallisuuden arvioinnissa - tapaus Pandemrix. Sosiaali- ja Terveysministeriö

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot saakka

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Sanna Nikunen ELL

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Tietopaketti seksitaudeista

Influenssa. Niina Ikonen. Tartuntatautikurssi, Helsinki

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta

Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi

Mitä opittiin lasten H1N1 (sikainfluenssa) -pandemiarokotteista

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

Tuhkarokko meillä ja muualla

C.difficile alueellisena haasteena

Tuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Opiskelijan rokotukset Taneli Puumalainen

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

THL HPV-rokotekampanja

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.)

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Torjuntatoimet hepatiitti A -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje

Sairaalahygienia

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen

Moniresistentit bakteerit

Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

Kalataudit vuonna 2017

Uimavesiepidemia Tampereella Sirpa Räsänen ) Epidemiologi, tartuntatautivastuulääkäri Tre / PSHP

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Usein kysyttyä kausi-influenssarokotuksista

Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö

40 vuotta. potilaan. parhaaksi. MRSAepidemian. selvitystyö psykiatrisella. osastolla

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät

Tutkimus vuotiaille

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 13/2018 Löydöstiedot saakka

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Sivu 1 / 5. Ohje perusterveydenhuollon ympärivuorokautista hoitoa antaviin yksiköihin

PEP ja PrEP tilanne Suomessa

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät

TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö

EBOLA Virus. Tartuntatavat. Länsi-Afrikan Ebola-epidemia Baize S, Pannetier D, OesterreichL, ym. NEJM April 15, 2014

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 09/2018 Löydöstiedot saakka

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka Etiikan päivä 2014

Kontaminoituneelle limakalvolle tai sidekalvolle ensiapu on runsas huuhtelu.

Ripuliepidemia - toimintaohje

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/ (5) SAIRAANHOITOPIIRI

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

Ebola - ja muut verenvuotokuumeet

Autoimmuunitaudit: osa 1

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

Keskisuomalaiset zoonoosit

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

Vanhentunut. Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä SUOSITUS

Transkriptio:

Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia Ensimmäiset havainnot viruksesta 1976 lähellä Ebola jokea Tarttuu mahdollisesti eläimistä ihmiseen tai kädellisiin hedelmälepakot mahdollinen reservuaari Tarttuu eritteiden kautta henkilöstä toiseen sairastuneella loppuvaiheessa runsaasti virusta eritteissä infektiivinen annos todennäköisesti pieni Nykyinen epidemia Sierra Leonessa, Liberiassa ja Guineassa suurin tunnettu epidemia I uhri tiettävästi 2 vuotias poika Guineasta 16/11/2015 2

16/11/2015 3

16/11/2015 4

Perusasioita Ebola viruksesta Itämisaika 2-21 vuorokautta Henkilö oireettomassa vaiheessa ei ole tartuttava Loppuvaiheessa potilaasta runsaasti eritteitä ripulia 8 l oksentelua verenvuotoja (ei tavallista) eritteissä runsaasti virusta Kuolleisuus nykyisessä epidemiassa noin 70 % sama terveydenhuollon työntekijöillä alueella länsimaihin evakuoiduilla noin 25 % Diagnostiikka PCR eritteistä vaatii BSL 3 luokan laboratorion (HUSLAB) virusviljely BSL 4 luokan laboratorion (Tukholma) vasta-ainetutkimus epidemioiden selvittämisessä 16/11/2015 5

Perusasioita Ebola viruksesta Virus pääsee elimistöön, limakalvojen tai ihorikkojen kautta Infektoi monosyytit, makrofaagit ja dendriittisolut Virus leviää ensiksi alueellisiin imusolmukkeisiin ja sen jälkeen muualle elimistöön maksa, perna endoteelisolut lisämunuaisen kuorikerroksen solut voi jäädä oireisen vaiheen jälkeen elimistöön piilemään? Aiheuttaa hyytymishäiriöitä, endoteelitoiminnan häiriöitä, lymfosyyttien apoptoosia 16/11/2015 6

Ebola infektion oireet yleisyys ja oireeseen liittyvä lisääntynyt kuolemanriski Lähde Vapalahti ym. Duodecim 214 16/11/2015 7

Nykyisestä Ebola epidemiasta I tapaus joulukuussa 2013 I viite epidemiasta maaliskuussa 2014 Guineasta Kesäkuun 2014 alusta lähtien selkeä nousu tapausluvuissa Huippu tapausmäärissä Liberiassa elo-syyskuussa 2014 Guineassa mahdollisesti joulukuussa 2014 Sierra Leonessa marraskuussa 2014 epidemia katsottiin päättyneeksi 7.11. 2015 Tilanne 7.11.2015 epidemian katsottiin päättyneen 3.9.2015 Liberiassa ja 7.11.2015 Sierra Leonessa Terveydenhuoltohenkilökunnan osuus sairastuneista noin 4 % (825/21 296 lähde: WHO 14.1.2015) Länsimaissa sairastuneita 6 henkeä Länsimaissa sairastuneita tai länsimaihin hoitoon siirrettyjä noin 20-30? 16/11/2015 8

Ebola tilanne 4.11.2015 WHO 16/11/2015 9

Tilanne WHO:n raportin mukaan 4.11.2015 16/11/2015 10

Ebolaa sairastavan potilaan hoitamisesta Spesifistä hoitoa tai rokotetta ei ole ollut Ebolaan tärkein hoito on ollut nestetasapainon hoito, mahdolliset muut infektiot (malaria, sekundaaribakteremiat jne) Tutkimuksen alla on useita hoitoja kolmeen vasta-aineeseen perustuva ZMAPP parantuneiden potilaiden plasmankeruu ja antaminen potilaille veriryhmän mukaisesti, eurooppalaisten veripalveluiden yhteistyö annettu yksittäisille potilaille TKM-ebola antisense RNA-molekyyli faasi I tulokset julkaistu Nukleotidi aihiolääke: GS5734 favipiraviiri, brindisidofoviiri, lamivudiini? Rokotteet tartuntojen ehkäisyyn kaksi rokotettu tutkimuksissa Yhdysvaltojen viranomaisten ja GSK yhteistyö: faasi I julkaistu Kanada ja NewLink Genetics yhtiön yhteistyö rvsv-zebov (Merkck) Infterim analyysi Cluster tutkimuksesta 16/11/2015 11 julkaistu

Tilanne tutkimusrintamalla 15.10.2015: Lähde: WHO:n raportti 16/11/2015 12

Ebola rokotetutkimus:interim analyysi Henae-Restrepo AM ym Lancet 2015 (31.7.2015) Avoin tutkimus, WHO:n tukema 1.4-20.7.2015 RVSV-vektori rokote elävä vesikulaarinen stomatiittivirus, johon kytketty Zaire Ebolaviruksen pinnan glykoproteiini Rokotettiin Ebola-potilaiden kontakteja tai kontaktien kontakteja Guineassa ns. ring vaccine mentelmä Yksi rokotuskerta Satunnaistettiin ryvästymien suhteen kahteen ryhmään välitön rokotus 48 ryvästymää, 4123 potilasta viivästynyt rokotus 21 vrk kuluttua 42 ryvästymää, 3528 Primaaripäätetapahtuma varmistettu Ebola tapaus 10 päivää rokotuksesta 16/11/2015 13

Ebola rokotetutkimus:interim analyysi Henae-Restrepo AM ym Lancet 2015 (31.7.2015) Tulokset: varhaisessa rokotusryhmässä ei yhtään varmistettu Ebola tapausta 10 vrk;ta rokotuksen jälkeen viivästetyssä ryhmässä 16 tapausta kummassakaan ryhmässä ei tullut uusia tapauksia, jos oli kulunut yli 6 vrk:ta rokotuksesta Siedettävyys hyvä 43 vakavaa haittatapahtumaa, vain yksi rokotteeseen liittyen (kuume-episodi,josta potilas toipui) Johtopäätös rokote on erittäin tehokas ja turvallinen Ebolaviruksen aiheuttaman infektion ehkäisyssä 16/11/2015 14

Ebola valmistautuminen Suomessa Jokainen yliopistosairaala luvannut ottaa omalta alueeltaan potilaan hoitoon potilaiden siirtäminen sairaalasta toiseen edellyttää erikoiskuljetusta HUS:n infektioambulanssi, lentokuljetus kapselissa Epidemia-alueella altistuneen työntekijän tai lieväoireisen sairastuneen evakuointi mahdollista erikoiskuljetus siirtokapselissa omalla lentokoneella HUS vastaa omalle alueelleen tulevan epäillyn tai varmistuneen potilaan hoidosta esim. Vantaan lentokentälle tuleva potilas ohjataan aina HUS:iin 16/11/2015 15

Ebola potilaiden hoitovalmiudet HUS:ssa 1-2 potilasta pystytään hoitamaan Kolmiosairaalan infektiosairauksien osastolla 2 B jo yhden potilaan hoitaminen edellyttää osaston potilaspaikkojen vähentämistä Norjassa yhtä potilasta hoitanut 130 henkeä teho-osasto tasoisen potilaan hoidon takia joudutaan sulkemaan potilaspaikkoja osastolta 20 hoitopaikka 2B:llä, mutta henkilökunta tehoosastolta Auroran sairaalan osastolla 4 voi hoitaa hyväkuntoisia potilaita Suuremman määrän potilaiden hoitaminen vaikuttaa huomattavasti sairaalan muuhun toimintaan 16/11/2015 16

Kokeellinen tutkimus Yhdysvalloista Ihon kontaminaatio suojavaatetuksen riisumisen yhteydessä 435 simuloitua tilannetta suojavaatetuksen ja käsineiden riisumisen yhteydessä donning and doffing Testattiin fluorisoivalla väriaineella ja bakteriofaagi-viruksella Henkilöt hieroivat käsineisiin tai suojavaatteen etuosaan bakteriofaagia ja/tai fluorisoivaa nestettä 0.5 ml Pyydettiin riisumaan normaalitekniikalla Koulutettiin ja harjoiteltiin oikeaa pukeutumis ja riisumistekniikkaa toisen seuraamana toistettiin fluorisoivalla väriaineella testaukset uudelleen 16/11/2015 17

Tulokset kaiken kaikkiaan ihokontaminaatiota tapahtui 40 %:ssa ihon kontaminaatio oli samanlaista käytettiinkö bakteriofaagia vai fluorisoivaa nestettä (52 vs 58 %) kontaminoituneita käsineitä poistettaessa syntyi useammin ihokontaminaatio kuin suojavaatetta poistettaessa 52.9 % vs 37.8 % (p=0.02) kontaminaatio oli tavallisempaa, jos tilanne huomattiin riisuttaessa 70.3 % vs 30 % (p<0.01) Interventiolla ihon kontaminoituminen väheni 60 % vs18.9 % 16/11/2015 18

16/11/2015 19

Ebola viruksen havaitseminen kuukausittain siemennesteestä sairastumisen jälkeen Lähde: Deen DF ym NEJM 15.10.2015 16/11/2015 20

Ebola epidemian opetukset Epidemiat erittäin hankalia alueilla, joissa terveydenhuolto ei toimi kaikkien etu on, että maailmassa pystytään takaamaan kaikille perusterveyden huolto Hyvin köyhät maat riskialueita Ebola maita ei saa jättää yksin Sodat ja luonnonkatastrofit levittävät epidemioita Kansainvälinen yhteisö voi toimia ja valmiuksia parannetaan Epidemiat kannattaa torjua synty-ympäristössä Uskomuksilla ja kulttuurilla on merkittävä vaikutus epidemioiden leviämiseen Rokotetutkimuksen tulokset erittäin lupaavia onko tämä viimeinen suuri Ebola epidemia? Emme vieläkään tunne tautia kunnolla Meilläkin on parannettavaa suojautumisessa erittäin tartuttavia ja vaarallisia infektioita vastaan 16/11/2015 21