Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien alue asemakaavan muutos ja kumoaminen Kaava laatija Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 sähköposti kaisa.sippola@ilmajoki.fi Vireille tulo Maanomistajan esitys 20.11.2013 Kaavoituspäätös 16.12.2013 OAS nähtävänä 3.6-16.6.2014 Asemakaavan hyväksyminen Tekninen lautakunta 8.9.2014 Kunnanhallitus 15.9.2014 Kunnanvaltuusto x.x.2014
1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskustassa Siltalan kunnanosassa Antila-Paalutien alueella, kantatie 67 kaakkoispuolella. Alue rajautuu Satulakujaan, Ratsumiehentiehen, Paalutiehen ja eteläosassa kaavan rajaan. Alue on asemakaavoitettua. Suunnittelualueen sijainti. Tila Paavalinranta rajattuna kaava-alueella 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan tavoitteena on poistaa korttelialueita tilan Paavalinranta 3:523 alueelta, sekä osoittaa tieyhteys Satulakujalta korttelin 121 rakennuspaikalle 2. 1.4 Kaavaselostuksen sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot 1 2. Tiivistelmä 2 3. Lähtökohdat 4 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 7 5. Asemakaavan kuvaus 8 6. Asemakaavan toteutus 10 1.5 Liiteasiakirjat Liite 1. Kaavoituspäätös Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Maanomistajan aloite 20.11.2013 Teknisen lautakunnan esitys 10.12.2013 Kaavoituspäätös, kunnanhallitus 16.12.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 3.6-16 6.2014 Kaavaluonnos ja lähtötietoaineisto nähtävänä 3.6-16.6.2014 Tekninen lautakunta 8.9.2014 Kunnanhallitus 15.9.2014 Kaavaehdotus julkisesti nähtävänä 30.9-29.10.2014 Kunnanhallitus x.x.2014 Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös x.x.2014 2
2.2 Asemakaava Asemakaavan kumoamisella ja muutoksella alueelle jää kaksi rakennuspaikkaa, josta toiselle on jo rakennettu omakotitalo. Kaavaan on osoitettu kevytväyläyhteys ja kaksi puiston osaa. Isompi puistoalue on osa voimassa olevan kaavan mukaista Ratsupuistoa ja pienempi puiston osa on poistuvan kaavatien (Kannuskujan) kääntöpaikkaa. Tämä pieni puiston osa liittyy Ratsumiehenpuistoon. Uusi kevytväyläyhteys, jolla tontille ajo on sallittu, on osoitettu rakennetulta Satulakujalta. Alueen pinta-ala on 0,5399 ha, rakennusoikeuden määrä 540 k-m2 ja aluetehokkuus e= 0,10. Muu alue on kumottavaa aluetta. Kumoamisella poistuu yksi rivitalotontti, yhdeksän omakotitonttia, puistoalueita, tiestöä ja vesialuetta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alue on pääosin yksityisen omistuksessa. Kunta omistaa yhden rakentamattoman rakennuspaikan johon kulkuyhteys on osoitettu tilusvaihdossa kunnan ja yksityisen välillä. Kunta vastaa kunnallistekniikan, tiestön sekä virkistysalueiden toteuttamisesta. Kunta myy omistamansa rakennuspaikan yksityisille rakentajille. 3
3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualueella sijaitsee yksi rakennettu omakotitalo, muuten alue on viljelykäytössä. Ympäristö on osittain toteutunutta pientalo- ja rivitaloaluetta. Alueen länsipuolella on Kestopuun teollisuusalue. 3.1.1 Luonnonympäristö Luonnonolot, maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualueella on viljellylle alueelle ominaista kasvillisuutta. Puustoa ja pensaita on lähinnä asuinrakennusten pihapiireissä ja Tuoresluoman rannan tuntumassa. Eläimistö on tyypillistä kulttuurivaikutteisen alueen lajistoa. Luonnonsuojelullisesti suojeltavia lajeja ei alueella ole tavattu. Pinnanmuodostukseltaan suunnittelualue on tasaista sijaiten noin 44 metriä mpy. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Taajamakuva Alueen ympäristö on osittain rakennettua asuinaluetta ja peltoa. Väestö, asuminen, palvelut ja työpaikat Ilmajoen keskustassa on 5409 asukasta; alle 14-vuotiaita on 961, 15-64-vuotiaita 3209 ja yli 65-vuotiaita 1239 henkilöä (Tilastokeskus 31.12.2013). Suunnittelualueella asuu yksi perhe. Alue liittyy kiinteästi asuttuihin omakoti- ja rivitalotaloalueisiin sekä toiselta reunaltaa teollisuusalueeseen. Alue tukeutuu keskus-taajaman palveluihin ja lähiseudun työpaikkoihin. Liikenne Alueelle kuljetaan Ruotumiehentieltä, Satulakujalta ja Ratsumiehentieltä. Tekninen huolto Alue on rakennetuilta osin kunnallistekniikan piirissä. Jätehuollosta vastaa Lakeuden Etappi Oy. Alueella on myös kaukolämpöverkosto. Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristö on omakoti- ja rivitaloaluetta. 3.1.3 Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa ja korttelin 121 rakennuspaikka kaksi on kunnan omistama, rekisterinumero 2:323. Alueella on tehty tilusvaihto kunnan ja yksityisen maanomistajan kanssa siten, että kulkuyhteys rakentamattomalle tontille kaavanmuutoksessa voidaan osoittaa kunnan omistamalle maalle. 4
Karttakopio tilusvaihtokauppakirjasta. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa 23.5.2005 vahvistettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, jossa suunnittelualue on osoitettu kuntakeskuksen keskustatoimintojen ja taajamatoimintojen alueeksi. Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Ilmajoen keskustassa on voimassa osayleiskaava vuodelta 1992. MRL:n mukainen keskustan yleiskaava on vireillä. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa lääninhallituksen 21.6.1990 vahvistama rakennuskaava. Voimassa olevassa kaavassa on yksi rivitalotontti (AR), yhdeksän omakotitonttia (AO), puistoalueita (VP), tiealuetta, kevytväyliä ja vesialuetta. 5
Kaavaluonnoksen valmisteluvaiheessa on myös korttelin 121 kaksi Tuoresluoman rannan puoleista rakennuspaikkaa otettu mukaan suunnittelualueeseen. Ote voimassa olevasta rakennuskaavasta. Rakennusjärjestys ja pohjakartta Ilmajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2002. Kaavan pohjakarttana on käytetty 1:2000 mittakaavaista pohjakarttaa, jonka kunnan mittaustyönjohtaja on hyväksynyt 15.5.2014. Suojelupäätökset ja muut selvitykset Alueella ei ole suojelupäätöksiä. Keskustan yleiskaava-alueelle on laadittu luontoselvitys vuonna 2009 ja muinaisjäännösinventointi vuonna 2008. 6
4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Marja-Liisa ja Markku Ojala ovat esittäneet kirjeellään 20.11.2013 asemakaavan poistamista omistamansa tilan Paavalinranta 3:523 alueelta. Asemakaavassa alueelle on osoitettu rivitalotontti, omakotitontteja, tiealuetta, kevytväyliä, puistoja ja vesialuetta. Suunnittelutyön kuluessa on myös kaksi AO-tonttia otettu mukaan muutokseen, toisessa niistä on rakennettuna omakotitalo. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Vireille tulo Tekninen lautakunta päätti 10.12.2013 esittää kunnanhallitukselle kaavoituspäätöksen tekemistä Siltalan kunnanosan Antila-Paalutien alueelle. Kunnanhallitus teki teknisen lautakunnan esityksestä kaavoituspäätöksen 16.12.2013 asemakaavan kumoamiseksi ja muuttamiseksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä 3.-16.6.2014. Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 3.-16.6.2014. Kaavan laatimisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu Ilmajokilehdessä sekä kunnan internet-sivuilla ja ilmoitustaululla. Nähtävillä oloista on myös tiedotettu kirjeitse maanomistajille 27.5.2014 (luonnosvaihe) ja 22.9.2014 (ehdotusvaihe). Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnoksesta ei ole pyydetty lausuntoja. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kunnanhallitus on asettanut asemakaavan tavoitteeksi kumota kaava tilan Paavalinranta 3:523 alueelta ja muuttaa kaavaa siten, että tontille 121/2 osoitetaan tieyhteys Satulakujalta. 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 4.5.1 Luonnos on ollut nähtävänä 3.-16.6.2014, eikä siitä ole esitetty mielipiteitä. 7
Asemakaava-aluetta on kumottu maanomistajan toiveen mukaisesti. Kunnan omistamalle rakentamattomalle tontille on osoitettu kulkuyhteys. Lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioon ottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole jätetty huomautuksia eikä kaavaluonnoksesta mielipiteitä. 4.5.2 Kaavaehdotus Asemakaavaehdotus on nähtävillä olleen luonnoksen mukainen. 4.6 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset Asemakaavan kumoamisesta ja muutoksesta valmisteltiin yksi kaavaluonnos. Alustava kuuleminen oli 3.-16.6.2014. Tekninen lautakunta päätti 8.9.2014 esittää kunnanhallitukselle kaavaehdotuksen hyväksymistä. Kunnanhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen 15.9.2014 ja päätti asettaa sen virallisesti nähtäville ehdotusvaiheen kuulemista varten. Kaavaehdotus oli nähtävänä 30.9-29.10.2014. 5 Asemakaavan kuvaus Alueelta on kumottu asemakaava n. 3 ha:n alueelta. 5.1 Kaavan rakenne Asemakaava sijoittuu olemassa olevan maaseudun asunto, - teollisuus- ja viljelyalueen sisään. Asemakaavalla kumotaan yksi rivitalon rakennuspaikka ja yhdeksän omakotitalon rakennuspaikkaa sekä tiestöä, puistoalueita ja vesialuetta. Jäljelle jäävälle rakentamattomalle 8
kunnan omistamalle omakotitontille on osoitettu kulkuyhteys Satulakujalta. Alue tukeutuu olemassa olevaan kokoojatiehen. Mitoitus ja palvelut Kaava-alueen pinta-alaksi jää 0,5399 ha, ja rakennusoikeus 540 k-m 2. Aluetehokkuus on e=0,10. Keskustan palvelut ovat reilun kahden kilometrin päässä. Koulu sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä, liikuntahalli vajaan neljän kilometrin etäisyydellä ja terveyskeskus noin kolmen kilometrin etäisyydellä. Asemakaavaa kumotaan - 3,1563 ha. Rakennusoikeus vähenee kumoamisen myötä - 2439 k-m 2. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alue viljelyskäyttöön, mitä se rakentamattomilta osin on jo ollutkin. 5.3 Aluevaraukset Erillispientalojen korttelialue AO Alueelle saa rakentaa yksikerroksisia pientaloja. Tontin tehokkuus e = 0,20. Virkistysalue VP Alueelle jää vielä 1982m 2 :n osa Ratsupuiston puistoalueesta ja sinne on osoitettu ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Puisto on alueen sisäinen, jo alueelle rakennettujen asuinrakennusten helposti saavutettava viheralue. Toinen pieni puistoalue 178m 2 suuruinen on liitetty poistuvasta Kannuskujan kääntöpaikasta Ratsumiehenpuistoon. Kevytväylä pp/t Rakennetulta Satulakujalta on osoitettu uusi noin 50 metriä pitkä kevytväyläyhteys, jolla tontille ajo on sallittu. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön luontoon ja luonnonympäristöön Yhdyskuntarakenne väljenee kun kaavaa kumotaan, joskin rakentamattomat rakennuspaikat ovat jo nytkin olleet viljelykäytössä. Kumoamisen myötä vähenee myös liikenne alueella, kun voimassa olevan kaavan mukaista maankäyttöä ja tiealuevarauksia poistuu. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole häiriöitä. 9
5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.7 Nimistö Uusi kevytväylä on nimetty Satulakujaksi. 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteuttaminen ja seuranta Kunnan tekninen osasto vastaa kunnallistekniikasta ja kunnanvaltuusto päättää rakentamisesta. Tontti myydään rakentajalle sen jälkeen, kun kunnallistekniikka on valmis. Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennuslupamenettelyn ja kunnallistekniikan rakentamisen kautta. 10