Alue: Rinta-Lopen alue Korttelit: 279, 280 ja Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, Ilmajoki

Transkriptio

1 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 Rinta-Lopen alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Ilmajoki Kunnanosa: Palon kunnanosa Alue: Rinta-Lopen alue Korttelit: 279, 280 ja Kaava: asemakaavan muutos ja laajennus Kaava laatija Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, Ilmajoki Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) fax (06) sähköposti kaisa.sippola@ilmajoki.fi Kaavasuunnittelija Tapio Mäntymaa puh. (06) sähköposti tapio.mantymaa@ilmajoki.fi Vireille tulo Kaavoituspäätös OAS nähtävänä Kaavoituspäätös laajentamisesta Päivitetty OAS nähtävänä Asemakaavan hyväksyminen Tekninen lautakunta Kunnanhallitus x.x.2013 Kunnanvaltuusto x.x.2013

2 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Palon kunnanosassa Rinta-Lopen alueella kunnan keskustan laajennusalueella. Alue rajautuu Nikkolantiehen, Malmivaarantiehen ja Ronnalantiehen. Alue on osittain asemakaavoitettua. Suunnittelualue rajattuna. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan tavoitteena on osoittaa alueelle pientalojen korttelialueita. Maanomistajien kanssa pyritään neuvottelemaan maankäyttösopimukset asemakaavan ehdotusvaiheessa. 1.4 Kaavaselostuksen sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot 1 2. Tiivistelmä 3 3. Lähtökohdat 4 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 7 5. Asemakaavan kuvaus Asemakaavan toteutus Liiteasiakirjat Liite 1. Kaavoituspäätös Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös 2

3 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava Maanomistajan aloite Teknisen lautakunnan esitys Kaavoituspäätös Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä Kaavaluonnokset ja lähtötietoaineisto nähtävänä Kaavoituspäätös laajentamisesta Kaavaluonnos sekä päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kaavaehdotus julkisesti nähtävänä Kunnanhallitus x.x.2013 Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös x.x Asemakaavan toteuttaminen Suunnittelualueella on kolme toimintansa lopettanutta maatilan talouskeskusta, yksi vanha rakennuspaikka ja neljä olemassa olevaa omakotitaloa. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu seitsemäntoista uutta rakennuspaikkaa. Muutosalueen ja laajennuksen pinta-ala on noin 7,35 ha, rakennusoikeuden määrä k-m 2 ja aluetehokkuus e= 0,15. Virkistysalue on jatkettu alueen läpi kulkevaksi siten, että viheryhteys muodostuu alueen sisäisiä teitä sekä viheralueita yhdistäväksi. Uudet tiet tukeutuvat Nikkolantiehen ja Ronnalantiehen. Tonttialueet ovat yksityisten omistuksessa. Kunta pyrkii tekemään maankäyttösopimukset katujen rakentamisesta ja vastaa kunnallistekniikan sekä virkistysalueiden toteuttamisesta. 3

4 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualueella sijaitsee seitsemän omakotitaloa sekä puisto, osaksi alue on viljeltyä peltoa. Ympäristö on osittaen toteutunutta pientaloaluetta, joka täydentää keskustan rakentumista pohjoisen suuntaan. Lännen suunnalla alue rajautuu Röyskölä-Nikkolan jokivarsiasutukseen. Alueesta pohjoiseen avautuu Alajoen maatalousmaisema. Suunnittelualue ympyröity (Mika Ruutiainen 2007) Luonnonympäristö Luonnonolot, maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualueella on viljellylle alueelle ominaista kasvillisuutta. Puustoa ja pensaita on lähinnä pihapiireissä. Eläimistö on tyypillistä kulttuurivaikutteisen alueen lajistoa. Luonnonsuojelullisesti suojeltavia lajeja ei alueella ole tavattu. Pinnanmuodostukseltaan suunnittelualue on tasaista sijaiten noin 42 metriä mpy. Näkymä Nikkolantieltä suunnittelualueelle Rakennettu ympäristö Taajamakuva Alueen ympäristö on rakennettua asuinaluetta ja peltoa. Suunnittelualue täydentää ja eheyttää Ilmajoen keskustaajaman reunavyöhykettä. 4

5 Ronnalantien raittimaista ympäristöä suojaavine puustoineen. Väestö, asuminen, palvelut ja työpaikat Ilmajoen keskustaajamassa on 4479 asukasta; alle 14-vuotiaita on 776, vuotiaita 2626 ja yli 65-vuotiaita 1077 henkilöä (Tilastokeskus ). Suunnittelualueella asuu noin 15 henkilöä. Alue liittyy tiiviisti asuttuihin omakoti- ja rivitalotaloalueisiin. Alue tukeutuu keskustaajaman palveluihin ja lähiseudun työpaikkoihin. Liikenne Alueen tonttiliittymät ovat Ronnalantielle, Malmivaarantielle sekä Nikkolantielle Tekninen huolto Suunnittelualue on osittain kunnallistekniikan piirissä. Jätehuollosta vastaa Lakeuden Etappi Oy. Malmivaarantien reunassa kulkee kaukolämpöverkosto. Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristö on omakoti- ja rivitaloaluetta Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, jossa suunnittelualue on osoitettu kuntakeskuksen keskustatoimintojen ja taajamatoimintojen alueeksi. 5

6 Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Ilmajoen keskustassa on voimassa osayleiskaava vuodelta MRL:n mukainen keskustan yleiskaava on vireillä. Asemakaava Osalla suunnittelualueesta on voimassa lääninhallituksen vahvistama rakennuskaava ja kunnanvaltuuston hyväksymä asemakaava. Ote voimassa olevasta rakennuskaavasta. Rakennusjärjestys ja pohjakartta Ilmajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Kaavan pohjakarttana on käytetty 1:2000 mittakaavaista pohjakarttaa, jonka kunnan mittaustyönjohtaja on hyväksynyt Suojelupäätökset ja muut selvitykset Alueella ei ole suojelupäätöksiä. Keskustan yleiskaava-alueelle on laadittu luontoselvitys vuonna 2009 ja muinaisjäännösinventointi vuonna

7 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Eino Rinta-Loppi, Helena Lakso, Hannele Mahlamäki ja Elina Rinta-Loppi ovat esittäneet asemakaavan muuttamista omistamallaan alueella Palon kunnanosassa maatalousalueella. Suunnittelun kuluessa aluetta on laajennettu maanomistajien aloitteesta. Asemakaavassa alueelle on osoitettu yksi pientalojen korttelialue ja puisto sekä maatalousalue. Tilanne ympäristössä on muuttunut siten, että naapurissa ei enää toimi sikala, joten asuntojen osoittaminen tilalle on nyt mahdollista. Alue sijaitsee keskustan lähietäisyydellä ja se rajautuu omakotitaloalueeseen. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Vireille tulo Tekninen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle kaavoituspäätöksen tekemistä Palon kunnanosan kortteliin 280 sekä maatalousalueelle. Kunnanhallitus teki teknisen lautakunnan esityksestä kaavoituspäätöksen asemakaavan muuttamiseksi ja laajentamiseksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään ja Ilmajoen kunta. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnokset sekä lähtötiedot ovat olleet nähtävillä Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat uudelleen nähtävänä Osallisilla on ollut mahdollista ottaa kantaa kaavaluonnoksiin niiden ollessa nähtävillä. Kaavan laatimisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu Ilmajoki-lehdessä sekä kunnan internet-sivuilla ja ilmoitustaululla. Osallisia on kuultu myös suullisesti ja nähtävillä olosta on lähetetty tiedote kaava-alueen maanomistajille. Yleisötilaisuus osallisille, erityisesti alueen maanomistajille on pidetty Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnoksista on pyydetty lausunto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta ja Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä sekä Ilmajoen kunnan asiantuntijaviranomaisilta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kunnanhallitus on asettanut asemakaavan tavoitteeksi osoittaa alueelle pientalojen korttelialueita. Maanomistajien kanssa pyritään neuvottelemaan maankäyttösopimukset asemakaavan ehdotusvaiheessa. 7

8 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Luonnosvaihtoehdot 1 ja 2, jotka ovat olleet nähtävillä Luonnosvaihtoehto 1 Luonnosvaihtoehto 2 Lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioon ottaminen Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos muistuttaa pelastusteiden vaatimuksista ja teitten riittävästä tilavarauksesta raskaille ajoneuvoille. Fortum Sähkönsiirto Oy poistaa alueen halki kulkevan ilmajohdon ja siirtää sähkölinjan maakaapeleissa kulkevaksi Ronnalantien ja Tuoresluomantien tiealueille. Pentti Rinta-Rahko pyytää laajentamaan suunnittelualuetta koskemaan myös tiloja 1:454 sekä 1:453 siten, että molemmille tiloille tulisi kaksi AP-tonttia. 8

9 Anneli Niemistö kannattaa vaihtoehtoa 2 ja vaatii korttelin 351 tonttien 10 ja 11 välisen ohjeellisen rajan merkitsemistä karttaliitteiden mukaisesti (rakennuslupa n:o 16/61, sekä ote maanmittauskartasta vuodelta 1957). Lisäksi liittymä Nikkolantie 69 tulisi säilyttää. Harri ja Hannele Haapala kannattavat VE 1 mukaista AP-merkintää tontilleen sekä yleisen tien suoja-alueen muutosta siten, että mahdollinen asuinrakennuksen pienimuotoinen laajentaminen olisi mahdollista. Kaavassa tulisi säilyttää myös kiinteistön oma liittymä Nikkolantielle. Anssi ja Maria Palmu kannattavat VE 1. Korttelin 351 tontteja 5 ja 6 voisi suurentaa, koska maatalousrakennukset ovat poistumassa. Vanhan talouskeskuksen alue saisi olla AP. Rivitalojen hyvä sijainti olisi Nikkolantien puoleisilla tonteilla. Ronnalantien liikennettä tulisi ohjata muualle. Jari Alatalo toivoo, että ohjeellinen tontinraja korttelissa 351 noudattaisi tonttien 10 ja 11 osalta kiinteistörajaa, liitteenä maanmittauslaitoksen karttaote, toimitusnumero ELY-keskukselta ei ole saatu lausuntoa luonnosvaihtoehdoista Kaavaluonnos, joka on ollut nähtävillä Kaavaluonnos on yhdistelmä luonnosvaihtoehdoista 1 ja 2. Siinä on otettu huomioon annetut lausunnot ja mielipiteet. Kaavoitettavaa aluetta on laajennettu Antti, Pentti, Ari ja Jouko Rinta-Rahkon sekä Hilkka ja Seppo Leppälän esityksen mukaiseksi. He esittävät, että heidän omistamalleen alueelle kaavoitetaan olemassa olevan asuinrakennuksen lisäksi kolme pientalotonttia. 9

10 Edelleen tekninen lautakunta päätti neuvotella ehdotusvaiheessa Palmun ja Niemistön sekä Rinta-Rahkon ja Leppälän kanssa maankäyttösopimuksen kunnanhallituksen Rinta-Lopen aluetta koskevan päätöksen mukaisesti. Lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioon ottaminen ELY- keskuksen mielestä Nikkolantie tulee sisällyttää kaavoitettavaan alueeseen asemakaavaalueella. Fortum Sähkönsiirto Oy:llä ei ole huomautettavaa. Jouko Rinta-Rahko esittää Ronnalankuja-nimen muuttamista Vesihaantieksi ja uuden lähivirkistysalueen nimeämistä Vesihaanpuistoksi. Tielle ja virkistysalueelle esitetään vielä uutta muutosta Hakavainiontieksi ja Hakavainionpuistoksi. Anneli Niemistö haluaa siirtää korttelin 351 tonttien 7 ja 9 välistä ohjeellista tontin rajaa 8 m. Lausunnot ja mielipiteet on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Ohjeellinen tontinraja korttelissa 351 noudattaa tonttien 10 ja 11 väliseltä osalta voimassa olevan pohjakartan mukaista kiinteistörajaa. Nikkolantie on sisällytetty kaavoitettavaan alueeseen asemakaava-alueella siltä osin kuin se sisältyy voimassa olevaan asemakaavaan. Muun tiealueen rajoja ei voida määritellä, koska tietoimitusta ei ole tehty Kaavaehdotus Asemakaavaehdotus on nähtävillä olleen luonnoksen mukainen edellä esitetyin muutoksin. 4.6 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset Asemakaavan muutoksesta valmisteltiin kaksi kaavaluonnosta. Alustava kuuleminen oli Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos asetettiin uudelleen nähtäville väliseksi ajaksi. Tekninen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle luonnoksen pohjalta valmistellun kaavaehdotuksen hyväksymistä. Kunnanhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen ja päätti asettaa sen virallisesti nähtäville ehdotusvaiheen kuulemista varten. Kaavaehdotus oli nähtävänä x.x - x.x

11 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Asemakaava sijoittuu olemassa olevan maaseudun asunto- ja maatalousalueen sisään. Asemakaavalla muodostetaan viisi omakotitalon ja 20 pientalon rakennuspaikkaa. Alue tukeutuu olemassa olevaan kokoojatiehen ja maantiehen. Alueelle rakennetaan kolme uutta kaavatietä 15 uudelle asuntotontille. Mitoitus ja palvelut Muutosalueen ja laajennuksen pinta-ala on 7,35 ha, rakennusoikeuden määrä k-m 2 ja aluetehokkuus e=0,15. Keskustan palvelut ovat reilun kilometrin päässä. Koulu, liikuntahalli ja terveyskeskus ovat noin 1,5 km päässä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alue toteuttaa viihtyisää taajama-asuinympäristöä lähellä luontoa ja palveluja. 11

12 5.3 Aluevaraukset Erillispientalojen korttelialue AO Alueelle saa rakentaa kaksikerroksisia pientaloja ja paritaloja. Tontin tehokkuus e = 0,20. Asuinpientalojen korttelialue AP Alueelle saa rakentaa kaksikerroksisia pientaloja, paritaloja sekä rivitaloja. Tontin tehokkuus e = 0,20. Lähivirkistysalue VL Kaavoitettuun alueen sisäinen, helposti saavutettava viheralue, jonne on mahdollista sijoittaa leikkipaikka. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Asemakaavalla edistetään yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne tiivistyy, infran käyttö tehostuu ja uusi asuminen tukee keskustan palveluita. Alueen toteutuessa väestön määrä suunnittelualueella kasvaa noin 50 asukkaalla. Alueen rakentuminen lisää liikennettä. Avosähkölinjan kaapelointi lisää sähkön toimitusvarmuutta. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan toteutumisella ei ole vaikutusta luonnonympäristöön, koska laajennusalue on jo ennestään rakennettua aluetta ja viljeltyä peltomaata. Yhdyskuntavaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutos tiivistää ja monipuolistaa sosiaalista ympäristöä. Kaavatiestön parantaminen lisää alueen turvallisuutta. Taloudelliset vaikutukset Asemakaavan toteuttaminen osittain rakentuneen alueen sisällä on kunnalle taloudellista. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alue on rauhallista asuintaajamaa. 12

13 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.7 Nimistö Uudet tiet on nimetty Einontieksi, Palmuntieksi ja Hakavainiontieksi sekä uusi lähivirkistysalue Hakavainionpuistoksi. 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteuttaminen ja seuranta Havainnepiirroksessa on esitetty ohjeellinen alueen toteutus. Kunnan tekninen osasto vastaa kunnallistekniikasta. Muu tekninen suunnittelu tapahtuu alueella toimivan sähkö- ja teleyhtiön toimesta. Asemakaavan toteutus on mahdollista aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Kunnallistekniikan rakentamisesta päättää kunnanvaltuusto. Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennuslupamenettelyn ja kunnallistekniikan rakentamisen kautta. 13