HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS 2. jaosto Raatihuoneenkatu 1 PL 640 13111 HÄMEENLINNA Puhelin (03) 622 31 Telekopio (03) 622 3269 Sähköposti hameenlinna.hao@om.fi PÄÄTÖS Antopäivä 28.11.2001 Numero 1 (29) 01/0635/2 Diaarinumero 00830/00/3050 00857/00/3050 00858/00/3050 00881/00/3050 00882/00/3050 00894/00/3050 00959/00/3050 01036/00/3050 02015/00/3050 ATK ASIA Rantaosayleiskaavan hyväksymistä koskevat valitukset MUUTOKSENHAKIJAT Anna-Leena Bergdahl Ajomiehentie 1 F 02940 ESPOO Vilma Syvälahden kuolinpesän osakkaat Seija Syvälahti, Raija Syvälahti ja Maija-Liisa Syvälahti Prosessiosoite: Maija-Liisa Syvälahti Jyväskyläntie 865 41630 ORAVASAARI Matti Perälä, Toivakka Asiamiehenään asianajaja Antti Keskinen Asianajotoimisto Antti Keskinen Ky Kauppakatu 31 B 40100 JYVÄSKYLÄ Taisto Parkkonen Kangaskoskentie 50 41660 TOIVAKKA Tuula ja Juhani Gardemeister, Kuusankoski Heikkiläntie 2 45910 VOIKKAA Erkki Tähti, Marja Tähti ja Juha Tähti Prosessiosoite: Erkki Tähti Kannaksenkatu 45 A 40600 JYVÄSKYLÄ
Antti Jokinen, Toivakka Asiamiehenään asianajaja Esa Puranen Asianajotoimisto Puranen & Kiviluoto Oy Kauppakatu 41 A 4 40100 JYVÄSKYLÄ 2 (29) Jouni Jäntti Rutalahdentie 277 41660 TOIVAKKA PÄÄTÖKSET, JOIHIN ON HAETTU MUUTOSTA Toivakan kunnanvaltuuston päätökset 27.3.2000 25 ja 26 sekä 28.8.2000 47. SELOSTUS ASIAN AIKAISEMMASTA KÄSITTELYSTÄ KÄSITTELY HALLINTO-OIKEUDESSA Toivakan kunnanvaltuusto on 27.3.2000 päätöksillään 25 ja 26 hyväksynyt Toivakan rantaosayleiskaavan läntisen ja itäisen osan maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Valitukset Anna-Leena Bergdahl vaatii kunnanvaltuuston päätöksen muuttamista siten, että Savirannan tilalle RN:o 5:470 myönnetään rakennusoikeus ympärivuotisen asuinrakennuksen rakentamiseen. Tila on arvoton ja käyttökelvoton ilman rakennusoikeutta. Koska tilan koko on noin 4 500 m 2, rakennus voi sijaita kauempana rantaviivasta. Vilma Syvälahden kuolinpesän osakkaat Maija-Liisa, Seija ja Raija Syvälahti vaativat kunnanvaltuuston päätöksen kumoamista heidän omistamansa Polulahden tilan RN:o 2:54 osalta ja kaavan muuttamista siten, että tilalle myönnetään kolme rakennuspaikkaa kaavassa myönnetyn kahden sijasta. Polulahden tilan pinta-ala on noin 11 hehtaaria ja sillä on todellista rantaviivaa ainakin 400 metriä. Kukin kolmesta Vilma Syvälahden kuolinpesän osakkaasta on suunnitellut saavansa oman loma-asuntopaikan sukutilan mailta. Rannan tulevaa käyttöä suunniteltaessa lähtökohtana on aina ollut se, että tilan maille voidaan muodostaa kolme mökkitonttia. Rajanaapurina olevalle Kallenkantin tilalle RN:o 2:53 laadittiin rantakaava vuonna 1996. Ilman Syvälahtien suostumusta rantakaavaan suunniteltuja rakennuspaikkoja ei olisi voitu sijoittaa Pitkäniemen etelärannalle kaavaan vahvistetussa muodossa ja määrin. Suostumus annettiin nimenomaan sillä ehdolla, että kaava ei kavenna Syvälahtien oikeuksia rakentaa myöhemmin omaan rantaansa. Se tarkoitti käytännössä juuri nyt kysymyksessä olevaa kolmea lomarakennuspaikkaa. Nyt vahvistetussa muodossaan yleiskaava johtaisi siihen, että aikaisempien ratkaisujen takia Syvälahdilta vietäisiin jo luvattu ja rannan laaja-alaisemman tarkastelun pohjalta oikeudenmukainen rakennusoikeus. Lopputulos on kokonaisuutena lain ja yleisten oikeusperiaatteiden vastainen. Yleiskaavan tarkoitusperien kannalta ei ole merkitystä sillä, sijoitetaanko Polulahden tilalle kaksi tai kolme lomarakennuspaikkaa. Kaavan
3 (29) suunnittelulle laissa asetetut vaatimukset ja suunnitteluohjeet tulevat täytetyiksi aivan yhtä hyvin. Kaavassa oleva lomarakennuspaikkojen määrä perustuu kaavan laatijoiden soveltamaan keinotekoiseen laskentakaavaan, joka siinä lähtökohdaksi käytetyllä, todellista pienemmällä rantaviivan määrällä näyt-täisi johtavan kaavaan merkittyyn tulokseen. Oikeudenmukaiseen ja viranomaisten päätöksillä tosiasiassa jo vahvistettuun rakennuspaikkojen määrään päästään kuitenkin vain ottamalla Syvälahtien osalta huomioon myös vuonna 1996 Pitkäniemen molemmille rannoille laadittu rantakaava koko pituudeltaan. Matti Perälä vaatii kunnanvaltuuston päätöksen muuttamista siten, että hänen omistamalleen Käpykankaan tilalle RN:o 2:103 lisätään tilan pohjoispäähän yhden loma-asunnon rakennuspaikka. Toissijaisesti Perälä vaatii kunnanvaltuuston päätöksen kumoamista Käpykankaan tilan osalta ja asian palauttamista uudelleen käsittelemistä varten. Kunnanvaltuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Valtuuston päätös on perustunut kunnanhallituksen ehdotukseen, joka puolestaan on perustunut yleiskaavatoimikunnan tekemään esitykseen. Yleiskaavatoimikunnan mukaan Käpykankaan kantatilalle on rakennettu kaksi loma-asuntoa 3.2.1964 lohkotuille rakennuspaikoille, minkä vuoksi rakennusoikeus on käytetty. Kaupat kyseisistä rakennuspaikoista on tehty loka-marraskuussa 1959 eli rakennuslain voimaantulon jälkeen. Yleiskaavatoimikunnan esitys on kuitenkin perustunut osin virheellisiin ja puutteellisiin tietoihin. Toinen Käpykankaan tilasta lohkotuista määräaloista, nykyisin tila RN:o 2:102, on ollut jo aikaisemmin vuokralla Matti Kankaisella. Rakennusluvat sekä huvilarakennukselle että saunalle on haettu jo vuonna 1952 ja rakennukset ovat valmistuneet vuosina 1953 ja 1954. Lohkotilan rakentaminen ajoittuu siten jo ajalle ennen rakennuslain voimaantuloa, joten yleiskaavatoimikunta on tältä osin tehnyt esityksensä väärin perustein. Osayleiskaavan valmistelussa ja siitä päätettäessä ei ole kiinnitetty riittävää huomiota siihen, että Käpykankaan tila on pinta-alaltaan 12,41 hehtaaria. Koska järven eteläpään ranta on jossakin määrin muuttanut muotoaan, kuuluu tilaan Perälän mittausten mukaan rantaviivaa noin 300 metriä eikä 270 metriä, kuten yleiskaavatoimikunnan selosteessa sanotaan. Edelleen olisi tullut ottaa huomioon se, ettei Perälä saatuaan tilan omistukseensa vuonna 1962 ole luovuttanut tilasta yhtään määräalaa. Hänen rakennuspaikaksi esittämällään alueella on lisäksi ollut vuodesta 1955 alkaen edelleenkin varasto- ym. käytössä oleva noin 50 m 2 :n suuruinen rakennus. Perälä on koko omistusaikansa pitänyt aluetta varattuna perheensä käyttöön tulevana rakennuspaikkana. Perälä katsoo, ettei häntä ole kohdeltu maanomistajana tasapuolisesti muihin maanomistajiin nähden, mistä rakentamisen estymisenä aiheutuisi hänelle kohtuuton haitta. Rakennuspaikan varaamiselle ei ole olemassa mitään maankäyttö- ja rakennuslain 73 :stä johtuvaa estettä. Taisto Parkkonen vaatii kunnanvaltuuston päätöksen muuttamista siten, että hänen omistamalleen Pyyniemen tilalle RN:o 5:418 myönnetään rakennusoikeus yhdelle uudelle loma-asunnolle.
4 (29) Tiloilla Pyyniemi ja Jokiniemi RN:o 57:9, lainhuutorekisterin mukaan oikeastaan Jokiranta RN:o 57:8, on rantaviivaa yhteensä noin 700 metriä, joka edellyttää kaavoittajan laskumenetelmän mukaan kolmea loma-asunnon rakennusoikeutta. Loma-asunnon rakennuspaikka on merkittävä Pyyniemen tilalle korvauksena suojelualueeksi merkitystä tilan RN:o 57:8 ranta-alueesta. Kaavatoimikunnan mukaan tilan niittypalstaa ei voi pitää laadultaan rakentamiseen kelpaavana. Rakennustarkastajan ja ympäristölautakunnan puheenjohtajan tekemässä maastokatselmuksessa todettiin kuitenkin osa tilan ranta-alueesta rakennuskelpoiseksi. Kaavoituksessa on myös väitetty Pyyniemen tilan olevan osa Leinolan kantatilaa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kiinteistörekisteriotteesta ilmenee, että Pyyniemen tila on osa Kuuskosken tilaa, joka on aikoinaan lohottu Läsän tilasta. Tuula ja Juhani Gardemeister vaativat kunnanvaltuuston päätöksen muuttamista siten, että heidän omistamalleen Haaparannan tilalle RN:o 1:284 osoitetaan lomarakennuspaikka. Muussa tapauksessa Toivakan kunta ja Haaparannan tilan lohkonut Keski-Suomen maanmittauskonttori on velvoitettava korvauksiin. Gardemeisterit ovat hankkineet Haaparannan tilan vuonna 1977. Tila on lohkottu Taipale-nimisestä kantatilasta vuonna 1972. Kaikille muille tuolloin kantatilasta lohotuille tiloille on myönnetty rakennusluvat lomarakennuksen rakentamista varten. Gardemeisterit ovat aikaisemmin hakeneet rakentamiseen poikkeuslupaa, mutta Keski-Suomen lääninhallitus on 12.2.1981 antamassaan kielteisessä päätöksessä todennut rakennusluvan myöntämisen aiheuttavan haittaa kaavoituksen toteuttamiselle ja asutuksen muulle järjestämiselle. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut lääninhallituksen päätöstä. Haaparannan tilalle oli merkitty ensimmäisessä kaavaluonnoksessa lomarakennuspaikka, mutta naapurin tekemän muistutuksen jälkeen rakennuspaikka poistettiin. Gardemeisterien asiasta tekemä muistutus on hylätty. Gardemeisterien mukaan kunnanvaltuuston jäsen Petri Haikkala on ollut esteellinen osallistumaan kunnanvaltuuston kokoukseen 27.3.2000. Tässä kokouksessa hyväksyttiin myös Haaparannan tilaa koskeva kaavatoimikunnan päätös. Petri Haikkala omistaa osan Taipaleen kantatilasta, josta Haaparannan tila on lohkottu. Haaparannan tila on alunperin lohkottu ja hankittu vapaa-ajan asumista varten. Ilman rakennusoikeutta ei tilalla ole Gardemeistereille eikä myöskään kunnalle minkäänlaista käyttöä. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen ja Keski-Suomen maanmittauskonttorin viranomaisen olisi vuonna 1972 suoritetun lohkomisen yhteydessä pitänyt varmistaa rakennuslupa-asia ennen lohkomisen suorittamista. Viranomaiset ovat siten jättäneet velvollisuutensa hoitamatta.
5 (29) Erkki, Marja ja Juha Tähti vaativat, että viereiselle Rajakallion tilalle RN:o 2:78 osoitettu AO-rakennuspaikka on poistettava, Peippolan tilan yksi heidän kartalla yksilöimänsä RA-rakennuspaikka on muutettava AOrakennuspaikaksi ja venevajojen rakennusoikeus tulee poistaa AO- ja AO-1-rakennuspaikoilta sekä rantaosayleiskaavan läntisellä että itäisellä osalla. Lisäksi Toivakan kunnan on korvattava Tähdille oikeudenkäyntikuluja 2 500 markkaa. Rajakallion tilasta ja viereisestä määräalasta koostuva rakennuspaikka on maasto-olosuhteiltaan sellainen, että rakentaminen aiheuttaisi huomattavaa haittaa Tähtien loma-asunnon käytölle. Koska yhteinen raja on täysin avointa kalliota, ei ole mahdollista saada minkäänlaista näkö- ja kuulosuojaa rakennuspaikkojen välille. Rakentaminen tulisi olemaan käytännössä samassa pihapiirissa Tähtien loma-asunnon kanssa. Maisemallisten arvojen takia avoin kallioniemi tulisi pitää rakentamisesta vapaana alueena. Kantatilan nykyinen rakentamistilanne ei salli uusien rakennuspaikkojen merkitsemistä yleiskaavaan, koska kantatilalla on tällä hetkellä 11,8 lomaasuntoa kilometriä kohti ja melkein koko rantaviiva on jo käytetty rakentamiseen. Lisärakennusoikeuden myöntäminen on ristiriidassa maanomistajien tasapuolisen kohtelun kanssa. Kaavatoimikunta on vedonnut kunnassa aiemmin tehtyihin päätöksiin perusteluna AO-merkinnälle. Kaikki kyseessä olevaa palstaa koskevat kuntatason päätökset ovat kuitenkin kumoutuneet ylempien viranomaisten toimesta. Kaavatoimikunta on viitannut myös kohtuullisuusharkintaan. Se ei ole kuitenkaan maininnut mihin tosiseikkoihin tämä harkinta perustuu. Kyseinen alue on siirtynyt nykyisten omistajien haltuun vuonna 1997. Kantatilan rakentamistilanne on jo silloin ollut nykyisenlainen. Kyseessä ei siten voi olla sekään, että viereiset tilat olisivat vieneet alueelle kuulunutta rakennusoikeutta. Kohtuullisuusharkinnan perusteena ei voi myöskään käyttää sitä, että alue on myyty rakennuspaikkana. Se, voidaanko alueelle tosiasiassa rakentaa, ratkaistaan pelkästään maankäytöllisin perustein. Kyseisellä rakennuspaikalla on myös Keski-Suomen ympäristökeskuksen katselmuksessa tekemien havaintojen mukaan luonnontilainen uoma, jota ei saa vesilain mukaan muuttaa. Tähdet katsovat naapuritiloille osoitettuun rakennusoikeuteen viitaten, että maanomistajien tasapuolisen kohtelun perusteella heiltä ei ole mahdollista evätä AO-merkintää. Esimerkiksi Uusi-Syvälahden kantatilalla on mitoitusnormin mukainen rakennusoikeus 2,95 yksikköä ja ennestään on rakennettu 6 yksikköä. Kaavassa on kolme jo rakennettua loma-asunnon rakennuspaikkaa muutettu AO-merkinnäksi. Sen lisäksi on toisen tilan vanha rantasauna merkitty RA-merkinnällä loma-asunnoksi eikä saunaksi. Tilalle on merkitty myös AP-1-alueita ja yksi uusi rantarakennuspaikka. Tällä tavoin kaavalla on lisätty jo ennestään täyteen rakennetun kantatilan rakennusoikeutta.
6 (29) Tähtien vaatima AO-rakennuspaikka on maasto-olosuhteiltaan sekä pintaalaltaan sellainen, että rakennukset on mahdollista sopeuttaa rantamaisemaan. Venevajojen rakennusoikeuksia on osoitettu kaavassa huomattava määrä selvittämättä, miten suunniteltu rakentaminen soveltuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Venevajojen sijoittaminen rantamaisemaan sopeutuvaksi on hyvin monilla rakennuspaikoilla mahdotonta. Venevajojen tarpeellisuudelle pysyvälle asutukselle ei ole olemassa mitään paikallisista oloista johtuvia erityisiä syitä. Venevaja ei ole tarpeellinen esimerkiksi elinkeinon harjoittamiseksi tai kulkuyhteyksien vuoksi vaan veneily liittyy kotitarvekalastukseen tai vapaa-ajan virkistykseen täysin samalla tavalla kuin loma-asukkailla. Näin ollen ei ole mitään perustetta sallia venevajojen rakentamista pysyvälle asutukselle, kun sitä ei ole katsottu mahdolliseksi loma-asutukselle. Venevajoja ei ole tähän mennessä juurikaan rakennettu. Antti Jokinen vaatii kunnanvaltuuston päätöksen muuttamista siten, että hänen omistamansa Niemelän tilan RN:o 1:369 rantarakennusoikeus vahvistetaan määräytyväksi muunnetun rantaviivan oikean pituuden 2 168 metrin perusteella nyt hyväksytyssä kaavaehdotuksessa käytetyn virheellisen 2,0 kilometrin sijasta. Toiseksi hän vaatii, että vuonna 1967 yhtenä rakennuspaikkana myydyn 0,7 hehtaarin määräalan, joka sittemmin on lohkottu kahdeksi rakennuspaikaksi, rantaviivan osuus huomioidaan kantatilan rantarakennusoikeutta määrättäessä vain yhden rakennuspaikan osalta vähentämään kantatilalle rantaosayleiskaavassa vahvistettavaa rakennusoikeutta. Jokinen pyytää suullisen käsittelyn toimittamista. Lisäksi Jokinen vaatii, että Toivakan kunta velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hallinto-oikeudessa myöhemmin ilmaistavalla määrällä korkolain 4 :n 3 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua siitä, kun päätös asiassa on annettu. Jokisen omistaman Niemelän tilan todellinen rantaviiva ja muunnettu rantaviiva on määritetty virheellisesti. Kaavatoimikunnan mukaan tilan rantaviivan pituus on 2,0 kilometriä, joka tuottaa rakennusoikeutta 12,0 yksikköä. Mikäli rantaviiva olisi huomioitu todellisista metreistä oikein muunnettuna 2 168 metrin pituisena, olisi tämä rantaviivan määrä tuottanut suoraan 13 rakennusoikeusyksikköä. Jokinen on liittänyt valitukseensa Ari-Pekka Laukkasen Keski-Suomen maanmittaustoimiston puolesta antaman kirjallisen todistuksen rantaviivan pituudesta. Jokisen vanhemmat ovat vuonna 1967 myyneet 7000 m 2 :n suuruisen määräalan erotettavaksi itsenäiseksi tilaksi, joka kokonsa ja ostajan ajankohtaisten tarpeiden perusteella oli tyypillisesti yhden rakennusoikeuden varaan tarkoitettu määräalan kauppa. Tontti on ostajan toimesta kuitenkin lohkottu kahdeksi tilaksi, joille sen aikaisen löyhän rakennuslupamenettelyn mukaisesti on vastoin kantatilan omistajan myyntitarkoitusta muodostettu kaksi rakennuspaikkaa. Tämä on sellainen Niemelän tilan omistuksesta riippumaton seikka, että sen negatiivisen vaikutuksen kohdistuminen kaavaratkaisussa kantatilan omistajan vahingoksi on kohtuutonta. Rakennusoikeuden määrän tilakohtainen vahvistaminen rantaosayleiskaavassa on maanomistajien yhdenvertaisuusperiaatetta palveleva näkökulma,
7 (29) jota täytyy tulkita terveen järjen varassa ja erityisesti Jokisen kaltaisen luontaiselinkeinojen harjoittajan etuja sivuuttamatta. Jokinen on esittänyt kunnalle seikkaperäiset vaatimukset ja selvitykset, jotka hän soveltuvin osin uudistaa. Jouni Jäntti vaatii kunnanvaltuuston päätöksen kumoamista Vennalammen osalta. Kaava ei täytä Vennalammen osalta vaatimusta maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta. Jäntin omistamalle Hyvärilän tilalle RN:o 1:97 olisi pitänyt osoittaa vähintään rantasaunan rakennusoikeus. Tilan etelärajalle merkitty vanha saunamökin rakennuspaikka on osoitettu sukupolvenvaihdossa Jäntin veljelle. Myös Malisen tilalle RN:o 1:89, joka sijaitsee varsinaisen kaava-alueen ulkopuolella ja jolla on yksi vanha loma-asunnon rakennuspaikka, mutta vähemmän rantaviivaa, on osoitettu rantasaunan rakennusoikeus. Rutalan tilalle RN:o 1:53, jolla on ollut noin 100 metriä vesijätöksi merkittyä rantaviivaa ja josta on lohottu aiemmin yksi loma-asunnon rakennuspaikka, on merkitty vanhaksi loma-asunnon rakennuspaikaksi rannanosa, jolla ennestään on vain tilan saunarakennus. Saunan mitoitusperusteita ei kaavassa ole osoitettu, vaan ne näyttäisivät jätetyn mitoituksen ulkopuolelle ja perustuvan lähinnä mielivaltaiseen menettelyyn. Vennalammen eteläpään rannan laatu on pohjoispäätä pehmeämpi ja vesialue ruovikkoisempi ja matalampi kuin pohjoispään. Peruskartasta on nähtävissä ja maastossa todettavissa, että Hyvärilän tilan kovan rakentamiskelpoisen rannan pituus on noin 350 metriä ja pehmeän rannan vain noin 100 metriä toisin kuin kaavatoimikunnan vastineessa esitetään. Vaaditun lisärakennusoikeuden poisjättämistä ei voi perustella rannan laadulla. Lisäksi lammen eteläpää on pohjoispäätä puolet kapeampi. Myöskään muiden tilojen rantaviivan mukaisen rakennusoikeuden mitoituksessa ei ole käytetty tasapuolisesti muuntamista, vaan rakennusoikeus näyttäisi perustuvan rantaviivan pituuteen tai olemassa oleviin rakennuksiin. Mikäli rakennusoikeus perustuisi kaavaselostuksen mukaiseen koko lammen muunnettuun rantaviivaan 1,56 kilometriä ja mitoitukseen 4,49 yksikköä muunnettua kilometriä kohti, kuuluisi Hyvärilän tilalle noin 1,6 yksikön rakennusoikeus. Tämä tarkoittaisi käytetyin muuntamisperustein kahta loma-asunnon rakennuspaikkaa. Siten kaavan rakennusoikeuden muuntamisperusteet ja kaavatoimikunnan tapa muuntaa rantaviivaa ovat johtaneet Jäntin kannalta epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen. Oikaisukehotus Keski-Suomen ympäristökeskus on ilmoittanut tehneensä Toivakan kunnalle 18.4.2000 päivätyn sekä rantaosayleiskaavan läntistä että itäistä osaa koskevan oikaisukehotuksen.
Uusi päätös 8 (29) Toivakan kunnanvaltuusto on päätöksellään 28.8.2000 47 Keski- Suomen ympäristökeskuksen oikaisukehotuksen johdosta tehnyt uuden päätöksen, jolla se on hyväksynyt osittain muutettuna Toivakan rantayleiskaavan maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Valittajien vaatimusten johdosta ei kaavaan ole tehty muutoksia valituksenalaisten tilojen rakennuspaikkojen lukumääriin. Valitusten täydennykset Hallinto-oikeus on maankäyttö- ja rakennuslain 196 :n 2 momentin nojalla varannut valittajille tilaisuuden täydentää tai muuttaa valitustaan valtuuston päätöksen 28.8.2000 johdosta. Vilma Syvälahden kuolinpesän osakkaat, Matti Perälä, Antti Jokinen sekä Jouni Jäntti ovat uudistaneet aikaisemmat vaatimuksensa. Erkki, Marja ja Juha Tähti ovat valtuuston uudesta päätöksestä tekemässään valituksessa uudistaneet aikaisemmat vaatimuksensa ja lisäksi vaatineet rantaosayleiskaavassa olevan suunnittelumääräyksen muuttamista sellaiseen muotoon kuin se oli kunnanvaltuuston 27.3.2000 hyväksymässä päätöksessä. Suunnittelumääräys Rakennusluvan voi myöntää kaikille yleiskaavan mukaisille rakennuspaikoille ilman vahvistettua rantakaavaa on siten palautettava muotoon Rakennusluvan voi myöntää yleiskaavan mukaisesti tavanomaisen omarantaisen lomarakennuksen rakentamiseen ilman vahvistettua rantakaavaa. Rantaosayleiskaavassa on osoitettu varsin runsaasti rantaan sijoittuvia pysyvän asutuksen rakennuspaikkoja. Monet niistä ovat olemassa olevan, paikoin tiheän loma-asutuksen keskellä. Rakennuspaikat ovat joko kokonaan uusia, jo rakennettuja tai joissakin tapauksissa jo olemassa olevan loma-asunnon rakennuspaikka on muutettu pysyvän asutuksen rakennuspaikaksi. Kaavan toteutuessa rakentamistiheys ylittää kaikkien merkittävien vesistöjen rannoilla huomattavasti kaavan tavoitteena olleen 5 loma-asuntoa kilometriä kohti, jota pidetään haja-asutusluonteisen kaavan maksimimitoituksena. Esimerkiksi Leppävedellä mitoitus on 9,2 asuntoa kilometriä kohti. Tähdet katsovat, että pysyvän asutuksen muodostumisen tulee perustua yksityiskohtaisempaan kaavaan eli asemakaavaan seuraavin perustein: Yleiskaavalla osoitettu rakentamistiheys ylittää noin kaksinkertaisesti haja-asutuskaavan normin. AO-kaavamerkinnät sallivat huomattavan rakennusoikeuden (350 m 2 tai 500 m 2 ) tehokkuusluvulla 0,1. AP-1-merkintä sallii 300 m 2. Lisäksi kaavamääräys sallii rakentamisen vain 30 metrin etäisyydelle rannasta. Yleiskaavaprosessin aikana ei kuitenkaan selvitetty rakennuspaikkakohtaisesti, miten suunniteltu rakentaminen soveltuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Tämä johtuu siitä, että kaavoituksen lähtökohtana oli sallia yleiskaavan perusteella rakennusluvan myöntäminen ainoastaan tavanomaisille loma-asunnoille ja tämän periaatteen mukaisesti koko kaava on laadittu.
9 (29) Kauempana rannasta olevilla AP-1-alueilla tulee kaavamääräyksen mukaan rakennuspaikan pinta-alan olla vähintään 4 000 m 2, mikäli jätevedet käsitellään rakennuspaikkakohtaisesti. Vastaavaa määräystä ei ole AO-alueilla, vaikka ne sijaitsevat pääosin vesistöjen rannalla. Tämä seikka sekä tontin tehokkuusluku 0,1 viittaavat siihen, että AO-rakennuspaikat on tarkoitettu liitettäväksi vesi- ja viemäriverkkoon. Kuitenkin ainoastaan asemakaava-alueilla voidaan kiinteistö velvoittaa liittymään kunnallistekniikkaan. Kaavamääräyksen mukaan AP-1-alueilla rakentamisen tulee olla väljää ja kylämäistä. Toivakan kunnan ympäristölautakunta on 11.5.2000 hyväksynyt Syväranta-tilalla RN:o 2:156 olevan AP-1-alueen palstoitussuunnitelman. Suunnitelma osoittaa, että aluetta on tarkoitus käyttää varsin tehokkaasti rakentamiseen eli kyseessä on suunnittelutarvealue, jonka rakentaminen edellyttää asemakaavaa. Lisäksi edellä mainittu alue sijaitsee valtatie 4:n molemmin puolin. Nämä seikat yhdessä estävät yleiskaavan käyttämisen rakennusluvan perusteena. Tähdet ovat lisäksi valituksensa täydennyksessä lausuneet muun ohella, että he pyysivät 3.7.2000 muistutuksessaan Toivakan kunnalta perusteltua kirjallista kannanottoa, mutta eivät kuitenkaan saaneet sellaista. Toivakan kunta ei ole edelleenkään ottanut kantaa Uusi-Syvälahden kantatilan käyttämään rakennusoikeuteen eikä esittänyt täsmällisiä perusteluja sille, miten on mahdollista poiketa huomattavasti kaavan mitoitusnormista loukkaamatta maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatetta. Lausunnot ja selitykset Toivakan kunnanhallitus katsoo lausunnossaan, että valitukset tulee aiheettomina hylätä. Yksittäisistä valituksista kunnanhallitus on esittänyt seuraavaa: Anna-Liisa Bergdahl Kantatilan rakennusoikeus on 1,3 yksikköä ja rakennettuna on kaksi yksikköä, joten kantatila on käyttänyt rakennusoikeutensa. Vilma Syvälahden kuolinpesän osakkaat Kantatilan muunnettu rantaviiva on 0,32 kilometriä, joka mitoitustasolla 5 yksikköä kilometriä kohti tuottaa rakennusoikeutta 1,6 yksikköä. Kaavassa on mitoituksen mukaisesti 2 rakennuspaikkaa. Rantakaava ei ole vähentänyt osoitettua rakennusoikeutta. Matti Perälä Kaavoitusta varten laadittu kantatilaselvitys on sidottu vuonna 1959 voimaan tulleeseen rakennuslakiin. Kun kaupat rakennuksista on tehty rakennuslain voimassaoloaikana loka-marraskuussa 1959 ja ne on lohkottu vasta 3.2.1964, lohkotilat on katsottu maanomistajien tasapuoliseen kohteluun perustuen kantatilaan kuuluviksi. Sillä, että tilalle on ennen rakennuslain voimaantuloa rakennettu loma-asunto vuokratontille, ei ole katsottu olevan merkitystä asiaa ratkaistaessa. Rantaviivan pituus on laskettu kartalta kaikkien maanomistajien kohdalla samoja etukäteen hyväksyttyjä menettelytapoja noudattaen.
10 (29) Taisto Parkkonen Rantaosayleiskaavan luonnos- ja ehdotusvaiheen kantatilaselvitys oli virheellinen. Kantatilalle on rakennettu kaksi loma-asuntoa eikä kolme kuten virheellisesti oli mainittu. Jokirannan tilalla olevan suojelualueen niittypalstaa ei voida pitää laadultaan rakentamiseen kelpaavana eikä sen kaltaisia suorantoja ole yleensäkään luettu mitoitusrantaviivaan. Ranta ei siten tuo lisärakennusoikeutta. Kantatilan muunnettu rantaviiva antaa rakennusoikeudeksi 1,96 yksikköä eli kaava on mitoituksen mukainen. Juhani ja Tuula Gardemeister Kaavaluonnoksesta on poistettu rakennusoikeus sillä perusteella, että sen hetkisen näytön perusteella tilalla ei ole alkujaankaan ollut rakennusoikeutta. Poistamisesta on ilmoitettu Gardemeistereille ja heille on varattu tilaisuus esittää päinvastainen näyttö. Kantatilan rakennusoikeudet on reippaasti ylitetty. Kunnanhallitus katsoo, että tilan lohkominen on kokonaan eri asia kuin nyt valituksen kohteena oleva rantayleiskaavan hyväksymispäätös. Näin ollen tähän liittyvät vaatimukset tulee jättää huomioon ottamatta. Kunnanvaltuuston 27.3.2000 pidetyn kokouksen pöytäkirjassa on nimenomaan todettu, ettei Petri Haikkala osallistunut asian käsittelyyn. Erkki, Marja ja Juha Tähti Valituksessa tarkoitettujen tilojen rakennuslupa- ja rakennusoikeusasioita on vuosien mittaan käsitelty moneen otteeseen. Ympäristökeskuksen oikaisukehotuksen johdosta tehdyn uuden päätöksen liitteenä on muun muassa kaavatoimikunnan 31.5.2000 pitämän kokouksen pöytäkirja ja ympäristökeskuksen ja kunnan välisen neuvottelun muistio, joista ilmenee lisäperusteluja kaavaratkaisulle ja ympäristökeskuksen kanssa saavutettu yhteisymmärrys ongelman ratkaisemiseksi. Kunnanvaltuusto on säilyttänyt Rajakallion tilan osalta AO-merkinnän ja lisännyt kaavaan M-merkinnät. Kyseisen tontin takarajaa on laajennettu kauemmas rannasta. Perusteluna on todettu tilan toisen rajanaapurin selkiintynyt tilanne, kun kolme kiin-teistöä on yhdistetty yhdeksi asuinrakennuksen rakennuspaikaksi. Kunnanhallitus katsoo, että syntynyt ratkaisu on vaikeat olosuhteet huomioiden pyritty saamaan mahdollisimman oikeudenmukaiseksi ja kohtuulliseksi. Venevajojen rakennusoikeuden antaminen AO-merkinnällä oleville rakennuspaikoille on kaavamääräyksiä laadittaessa harkittu tarpeelliseksi. Kyseisen asian harkinta kuuluu viime kädessä kunnanvaltuustolle. Lomarakennuspaikkoja ei ole automaattisesti muutettu AO-paikoiksi, vaan eräät seudut ovat olleet etusijalla. Muun muassa Leppäveden etelä- ja länsirannalla on suosittu uuden pysyvän asutuksen muodostumista siksi, että alueella on mahdollisuus liittyä kunnalliseen vesi- ja jätevesijärjestelmään, liikenteellisesti alueet ovat tarkoitukseen sopivia ja ennestäänkin alueella on melko runsaasti pysyvää asutusta. Kunnanhallitus pitää valittajien oikeudenkäyntikuluvaatimusta perusteettomana.
11 (29) Tähtien valituksen täydennyksen osalta kunnanhallitus lausuu, että kunnanvaltuuston 27.3.2000 tekemän päätöksen pohjana olevat erilliset merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset on päivätty viimeksi 11.3.2000. Niissä ensimmäisenä olevan suunnittelumääräyksen mukaan Rakennusluvan voi myöntää kaikille yleiskaavan mukaisille rakennuspaikoille ilman vahvistettua rantakaavaa. Erehdyksessä kaavakarttojen yhteydessä olleet 1.10.1999 päivätyn version mukaiset määräykset on luovutettu valittajien ja myös Keski-Suomen ympäristökeskuksen käyttöön. Oikaisukehotuksessaan 18.4.2000 ympäristökeskus on todennut, että karttaan liitetyt selitykset ja kaavamääräykset poikkeavat erilliseen asiakirjaan sisältyvistä merkintöjen selostuksista ja kaavamääräyksistä muun muassa kyseessä olevan suunnittelumääräyksen osalta. Kunnanvaltuusto on 28.8.2000 tehnyt oikaisukehotuksessa vaaditut oikaisut ja korjaukset siten, kun päätöksestä ja sen liitteistä ilmenee. Kaavamääräysten on todettu olevan 11.3.2000 päivättyjen määräysten mukaiset jo kunnanvaltuuston päätöksessä 27.3.2000. Näin ollen ei tältä osin ole syntynyt uutta valituskelpoista päätöstä. Kaavan mitoituksesta ja muista suunnitteluperiaatteista on viranomaisten kesken täysi yksimielisyys. Ilman kaavoitusta on aikojen saatossa syntynyt loma-asuntotihentymiä. Kun kantatiloille on pyritty kaavoituksella turvaamaan oikeudenmukainen rakennusoikeus, on selvää, että paikoin syntyy entistä tiiviimpiä alueita. Kokonaisuuden kannalta pysyvää asutusta on vain pieni osa. Antti Jokinen Myös kaavan laatijan toimesta on Jokisen kaavaehdotuksesta esittämien huomautusten ja muistutusten johdosta suoritettu rantaviivan tarkistusmittauksia, joiden perusteella ei ole ilmennyt aihetta kaavan muuttamiseen. Mittaukset on tarkistettu vielä kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen jälkeenkin. Mittaukset on suoritettu kunnanvaltuuston ja muiden viranomaisten hyväksymien ohjeiden mukaan kartoilta, joten kaikkien maanomistajien kohdalla myös muunnetun rantaviivan pituus on laskettu samalla tavalla ja näin ollen maanomistajia on käsitelty tasapuolisesti. Siirtyminen jonkun maanomistajan kohdalla valituksessa vaadittuun maastomittaukseen ei täytä tasapuolisen kohtelun vaatimusta. Yhtenä rakennuspaikkana vuonna 1967 myyty 7 000 m 2 :n suuruinen määräala, joka on sittemmin rakennettu ja jaettu kahdeksi tilaksi, on katsottu vastaavan kantatilan kahta rakennuspaikkaa vallitsevan todellisen tilanteen mukaisena. Tätä tukee myös se, että kantatilatarkastelussa kantatila on vuoden 1959 kiinteistöjaotuksen mukainen tila. Jokisen oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee hylätä. Jouni Jäntti Hyväksyttyjen muuntoperiaatteiden mukaisen kantatilaselvityksen mukainen kantatilan muunnetun rantaviivan pituus on 0,27 kilometriä, joka tuo rakennusoikeutta 0,81 yksikköä mitoituksen ollessa 3 yksikköä kilometriä kohti. Tilalla on ennestään yksi lomarakennusyksikkö. Yleiskaava on siten mitoituksen mukainen.
12 (29) Vennalammen tiloista laaditusta kantatilaselvityksestä voidaan havaita, että rakennettujen tonttien lisäksi kaavassa on osoitettu uusia lomarakennuspaikkoja mitoitukseen perustuvan rakennusoikeuden mukaisesti. Malisen tilalle RN:o 1:89, jonka talouskeskus on suunnittelualueen ulkopuolella, on harkittu kohtuulliseksi osoittaa kaava-alueelle pyydetty saunan rakennusoikeus. Hyvärilän tilalle olisi voitu kaavatoimikunnan kannanoton mukaisesti osoittaa rantasaunan rakennusoikeus, mikäli valtuuston hyväksymää kaavaa tarkistettaisiin. Kun muutoksia ei tässä vaiheessa tulla teke-mään, asia jää ratkaistavaksi myöhemmin. Keski-Suomen ympäristökeskus on antanut lausunnon. Reijo ja Eila Myyryläinen ovat antaneet selityksen, jossa he vaativat Tähtien valituksen hylkäämistä. Vastaselitykset Vilma Syvälahden kuolinpesän osakkaat ovat antaneet vastaselityksen. Taisto Parkkonen on antanut vastaselityksen, johon hän on liittänyt Insinööritoimisto Frenta Oy:n lausunnon Parkkosen omistaman tilan RN:o 57:8 ja toisen jo rakennetun tilan loma-asunnon rakennuspaikkojen samankaltaisuudesta ja rakennettavuudesta. Tuula ja Juhani Gardemeister ovat antaneet vastaselityksen. Erkki, Marja ja Juha Tähti ovat antaneet vastaselityksen. Siinä he muun ohella ilmoittavat oikeudenkäyntikulujensa lisääntymisestä 1 500 markalla. Antti Jokinen on antanut vastaselityksen. Jouni Jäntti on antanut vastaselityksen. Siinä hän esittää ensisijaisesti, että Hyvärilän tilalle lisättäisiin oikaisunluonteisena korjauksena rantasaunan rakennuspaikka Jäntin kartalla osoittamaan paikkaan. Mikäli rantasaunan rakennusoikeutta ei voida valitusten käsittelyn yhteydessä enää lisätä kaavaan, kaava on kumottava Vennalammen osalta tai kokonaan maanomistajien tasapuolista kohtelua loukkaavana. Anna-Leena Bergdahl ja Matti Perälä eivät ole antaneet vastaselityksiä. Uudet vaatimukset Antti Jokinen on hallinto-oikeuteen 12.7.2001 fax-lähetyksenä ja 13.7.2001 alkuperäisenä saapuneessa kirjelmässä esittänyt lisävaatimuksen, jonka mukaan hän vaatii kunnanvaltuuston päätöksen kumoamista kokonaisuudessaan. Lisäksi hän vaatii Toivakan kuntaa korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hallinto-oikeudessa valitustäydennyksen osalta 3 660 markalla laillisine korkoineen. Kaavatoimikunnassa, kunnanhallituksessa, ympäristöviranomaisen kanssa käydyissä neuvotteluissa sekä kunnanvaltuustossa asian käsittelyyn ja valmisteluun on osallistunut sellaisia henkilöitä, jotka oman tai lähisukulaisensa maanomistuksen perusteella ovat olleet esteellisiä. Nämä erittäin merkittävät seikat ovat tulleet muutoksenhakijan tietoon valitusajan päättymisen jälkeen. Jokinen on kirjelmässään esittänyt tarkemman selvityksen kysymyksessä olevista tiloista ja henkilöistä sekä heidän osallistumisestaan kaava-asian valmisteluun tai päätöksentekoon. Taisto Parkkonen on hallinto-oikeuteen 6.7.2001 saapuneessa kirjelmäs-
13 (29) sä täydentänyt valitustaan siten, että rantaosayleiskaavaa koskevat päätökset tulisi kumota ja käsitellä uudelleen, koska ne ovat syntyneet virheellisessä järjestyksessä. Parkkonen katsoo, että hänen kirjelmässään mainitsemansa henkilöt ovat olleet esteellisiä rantaosayleiskaavan valmistelussa, kunnanhallituksessa, valtuustossa ja neuvotteluissa. Kyseiset henkilöt tai heidän lähisukulaisensa omistavat kaava-alueella tilan tai tila rajoittuu sellaiseen vesistöön, joka on otettu huomioon mitoitusvaiheessa. Näillä henkilöillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa rakennusoikeuteen, omistamiensa tilojen läheisyyteen tulevien rakennuspaikkojen määrään ja kaavamerkintöihin. Nämä seikat ovat tulleet Parkkosen tietoon vasta valitusajan päättymisen jälkeen. Toivakan kunnanhallitus on antanut lausunnon Jokisen ja Parkkosen tekemistä valitusten täydennyksistä. Kunnanhallitus esittää uusien vaatimusten ja valitusperusteiden jättämistä tutkimatta tai toissijaisesti hylkäämistä aiheettomina. Oikeudenkäyntikuluja ei tule määrätä korvattavaksi. Antti Jokinen on antanut kunnanhallituksen lisälausunnon johdosta lisävastaselityksen. Mikäli Jokisen täydennyskirjoituksessa ilmaisemia perusteita ja lisävaatimuksia ei voida ottaa hallintolainkäyttölain 27 1 momentin nojalla valituksena käsiteltäväksi, hän uudistaa kyseisen kirjoituksen sisällön vaatimuksineen hallintolainkäyttölain 59 :n 1 momentin 2 kohdan mukaisena kanteluna. Vaatimuksena on, että muutoksenhaun kohteena oleva päätös on poistettava kokonaisuudessaan. Myös tässä tapauksessa Toivakan kunta on velvoitettava korvaamaan Jokisen oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulut vastaselityksen antamisen osalta ovat 1 833 markkaa arvonlisäveroineen. Jokinen on ilmoittanut oikeudenkäyntikulujensa olevan kokonaisuudessaan 10 004 markkaa arvonlisäveroineen. Parkkoselle on varattu tilaisuus lisävastaselityksen antamiseen. HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU JA PERUSTELUT Hallinto-oikeus ei tutki Jokisen ja Parkkosen valitusajan jälkeen esittämiä esteellisyyttä koskevia valitusperusteita valituksena eikä Jokisen osalta myöskään kanteluna. Hallinto-oikeus hylkää Jokisen vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta. Hallinto-oikeus hyväksyy Gardemeistereiden, Tähtien ja Jäntin valitukset osittain ja kumoaa kunnanvaltuuston päätöksen 28.8.2000 47, joka on tullut päätösten 27.3.2000 25 ja 26 sijaan. Hallinto-oikeus ei voi kuntalain 90 :n mukaan ottaa kantaa tarkoituksenmukaisuuteen eikä myöskään muuttaa kaavan sisältöä. Bergdahlin, Syvälahtien, Perälän, Parkkosen ja Jokisen valitukset sekä Jokisen ja Tähtien oikeudenkäyntikuluvaatimukset hylätään. Perustelut 1. Esteellisyyttä koskevat Jokisen ja Parkkosen valitusperusteet
1.1. Sovellettavat oikeusohjeet 14 (29) Hallintolainkäyttölain 3 :n mukaan jos muussa laissa tai ennen tämän lain voimaantuloa annetussa asetuksessa on tästä laista poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan tämän lain asemesta. Maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n 1 momentin mukaan yleiskaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Kuntalain 90 koskee kunnallisvalitusta. Pykälän 2 momentin mukaan valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen. Pykälän 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää 2 momentissa tarkoitetut valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä. Hallintolainkäyttölain 58 :n mukaan hallintoasiassa tehtyyn lainvoiman saaneeseen päätökseen saa hakea muutosta ylimääräisellä muutoksenhakukeinolla, joita ovat kantelu, menetetyn määräajan palauttaminen ja purku. 1.2. Hallinto-oikeuden johtopäätökset Esteellisyysperusteiden tutkiminen valituksena Rantaosayleiskaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta kuntalain mukaan eli kysymyksessä on kunnallisvalitus. Kunnallisvalitukseen on ensisijassa sovellettava kuntalakia ja vasta toissijaisesti hallintolainkäyttölakia. Hallituksen esityksessä (HE 110/1996 vp) todetaan, että 1.12.1996 voimaan tulleen hallintolainkäyttölain johdosta kuntalakia on muutettu siten, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti valitusajan päättymisen jälkeen ei saa esittää uusia valitusperusteita. Jokisen koko rantaosayleiskaavan kumoamista koskeva lisävaatimus ja esteellisyysperuste on esitetty hallinto-oikeudelle 12.7.2001 ja Parkkosen vastaava vaatimus ja peruste 6.7.2001 eli valitusajan päättymisen jälkeen. Vaatimukset ja niihin liittyvät perusteet on esitetty siten liian myöhään. Kun kysymyksessä on kunnallisvalitus, ei sillä seikalla, että Jokinen ja Parkkonen ovat kertomansa mukaan saaneet tietää esteellisyysperusteen olemassa olosta vasta valitusajan päättymisen jälkeen, ole merkitystä valituksen tutkimisen kannalta. Kanteluna tutkiminen Kantelun tutkiminen edellyttää, että päätös, jonka poistamista kantelu koskee, on lainvoimainen. Nyt kysymyksessä oleva kunnanvaltuuston kaavan hyväksymistä koskeva päätös ei ole lainvoimainen. Hallintooikeus ei siten voi tutkia Antti Jokisen kirjoitusta myöskään kanteluna.
2. Jokisen vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta 15 (29) Hallintolainkäyttölain 38 :n 1 momentin mukaan hallinto-oikeuden on toimitettava suullinen käsittely, jos yksityinen asianosainen pyytää sitä. Asianosaisen pyytämä suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton. Jokinen on esittänyt suullisen käsittelyn toimittamista todistaja Ari-Pekka Laukkasen kuulemiseksi lähinnä hänen suorittamastaan rantaviivan maastomittauksesta. Asiassa ei ole kysymys siitä, onko rantaviivan pituus mitattu oikein vaan siitä, onko tilalle osoitettavan rakennusoikeuden määrä ratkaistava maastossa mitatun rantaviivan pituuden vai kartalta lasketun muunnetun rantaviivan pituuden perusteella. Suullisen käsittelyn järjestäminen on tämän seikan ratkaisemiseksi ilmeisen tarpeetonta. 3. Kaavan hyväksymismenettelyä ja sisältöä koskevat valitusperusteet 3.1. Sovellettavat oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Pykälän 3 momentin mukaan 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n 1 momentin mukaan laadittaessa yleiskaavaa pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta.
3.2. Kaava-alueen ja kaavan kuvaus 16 (29) Rantaosayleiskaava-alueeseen kuuluvat Toivakan kunnan kaikki järvien ja merkittävien jokien ranta-alueet lukuunottamatta kirkonkylän rakennuskaava-aluetta ja puolustusvoimien käytössä olevia alueita. Kaavasuunnittelu on kohdistunut rantavyöhykkeeseen, jonka syvyys on keskimäärin 150-200 metriä maasto-olosuhteista riippuen. Kaavaselostukseen liitetystä tilastosta ilmenevien tietojen mukaan suunnittelualueella on yhteensä 664 olemassa olevan loma-asunnon rakennuspaikkaa (RA) ja sinne on osoitettu kaavassa 413 uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa (RA). Maatilan talouskeskuksen rakennuspaikkoja (AM) on 65 ja pysyvän asutuksen asuinpientalojen rakennuspaikkoja (AO tai AP) 142. Uusia pysyvän asutuksen rakennuspaikkoja (AO tai AP) on osoitettu 90. Kaava-alueella on niin kutsuttua muunnettua rantaviivaa 217 kilometriä. Järvet on kaavaselostuksen mukaan luokiteltu pinta-alan, luonto- ja kulttuuriarvojen sekä rantojen laadun perusteella ryhmiin. Kullekin ryhmälle on osoitettu suhteellinen mitoitusluku, joka on ryhmästä riippuen 3-6 loma-asuntoa muunnettua rantakilometriä kohti. Lisäksi on ryhmä, jolle rakennusoikeutta ei ole osoitettu lainkaan. Tilojen rakennusoikeuden määrittämisessä on kaavaselostuksen mukaan käytetty lähtökohtana muunnettua rantaviivan pituutta ja kantatilaperiaatetta eli emätilaperiaatetta. Muuntamistapana on käytetty muun muassa Keski-Suomen Liiton suosittelemasta 4. vaihekaavan yhteydessä sovelletusta laskentatavasta ja niin sanotusta Etelä-Savon mallista kehitettyä laskentatapaa. Rantaviivan mittaus on tapahtunut 1:10 000 mittakaavan kartoilta pienet rantaviivan mutkat oikoen. Kun kyseessä on ollut kapea niemi, kannas tai vesistö, niiden rantaviivan pituudesta on laskettu mitoitusrantaviivaan vain osa niemen, kannaksen tai vesistön leveydestä riippuen kaavaselostuksesta tarkemmin ilmenevien laskentasääntöjen mukaisesti. Selvästi rakennuskelvottomia pehmeikköjä tai suo- ja jyrkännerantoja ei ole otettu huomioon muunnetun rantaviivan pituutta laskettaessa. Myöskään sellaisia kiinteistönosia, jotka ovat rannasta laskien alle 40 metriä syvyydeltään, ei ole otettu huomioon mitoitusrantaviivaa laskettaessa. Emätilan omarantaisten loma-asuntojen lukumäärä lasketaan kertomalla muunnetun rantaviivan pituus osa-alueen mitoitusluvulla. 3.3. Vastaukset valituksiin 3.3.1. Anna-Leena Bergdahlin valitus Bergdahl omistaa tilan Saviranta RN:o 5:470, joka on kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). M-alueita koskevien kaavamääräysten mukaan asuin- ja lomarakennuksen rakentamista ei sallita rantaviivasta lukien noin 150 metriä leveällä maakaistalla. Alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty AO-, AO-1-, AO-2-, AP-1-, AM-, RA-, RA-1-, RA-2- ja RM-alueille. Maa- ja metsätaloutta varten tarpeellinen rakentaminen on sallittu.
17 (29) Kaava-asiakirjoihin sisältyvän tilakohtaisen mitoitustaulukon mukaan Savirannan tila kuuluu Leppärannan emätilaan, jolla on kaavaa laadittaessa käytettyjen yhtenäisten laskentaperusteiden mukaan muunnettua rantaviivaa 260 metriä. Emätilan alue kuuluu mitoitusvyöhykkeeseen, jolla mitoitus on 5 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. Emätilan laskennallinen rakennusoikeus on siten 1,3 rakennuspaikkaa. Emätilan alueella on jo kaksi rakennettua rantarakennuspaikkaa. Näillä perusteilla tila RN:o 5:470 on voitu kaavassa osoittaa M-alueeksi. Yleiskaava täyttää Bergdahlin osalta maankäyttö- ja rakennuslain kaavan sisällölle asettamat maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimukset eikä aiheuta hänelle kohtuutonta haittaa. Kaava ei ole tältä osin lainvastainen. 3.3.2. Vilma Syvälahden kuolinpesän osakkaiden valitus Valittajat omistavat tilan Polulahti RN:o 2:54. Tilalle on kaavassa osoitettu rantaan uusi asuinpientalon rakennuspaikka (AO) ja uusi loma-asunnon rakennuspaikka (RA) sekä sisemmäksi pientalovaltainen asuinalue (AP-1). Muilta osin tila on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). RA-rakennuspaikkoja koskevat muun ohella seuraavat kaavamääräykset: Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 m 2, kuitenkin niin, että tehokkuusluku e=0,05 ei rakennuspaikkakohtaisesti ylity. Rakennusten etäisyys keskivedenkorkeuden määrittämästä rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Erillinen, kerrosalaltaan enintään 25 m 2 suuruinen saunarakennus voidaan kuitenkin sijoittaa vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta, ei kuitenkaan rantavyöhykkeen avoimiin osiin. Jos RA-alue ei rajaudu rantaviivaan, rakennukset on sijoitettava RA-rajauksen määräämälle etäisyydelle rantaviivasta. AO-rakennuspaikkoja koskevien kaavamääräysten mukaan kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asuinrakennuksen tai loma-asunnon, tarvittavia talous- varasto-, huolto- tms. rakennuksia sekä yhden korkeintaan 25 m 2 :n laajuisen venevajan. Kullekin AO-rakennuspaikalle saa rakentaa siten, että tehokkuusluku e=0,1 ei ylity, kuitenkin yhden rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 350 m 2. Rakennusten etäisyys keskivedenkorkeuden määrittämästä rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä. Erillinen, kerrosalaltaan enintään 25 m 2 :n suuruinen saunarakennus voidaan kuitenkin sijoittaa vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Venevaja ei saa ulottua keskivedenkorkeuden määrittämän rantaviivan vedenpuoleiselle osalle. Sauna- ja venevajarakennuksia ei saa sijoittaa rantavyöhykkeen avoimiin osiin. Jos AO-alue ei rajaudu rantaviivaan, rakennukset on sijoitettava AO-rajauksen määräämälle etäisyydelle rantaviivasta. AP-1-alueita koskevien kaavamääräysten mukaan alueelle muodostuvan rakentamisen tulee olla väljää ja kylämäistä. Rakennuspaikkojen tulee olla pinta-alaltaan vähintään 4 000 m 2 :n suuruisia. Jos rakennuspaikka liitetään kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon, rakennuspaikan tulee olla kooltaan vähintään 2 000 m 2. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa siten, että
18 (29) tehokkuusluku e=0,1 ei ylity, kuitenkin yhden rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 m 2. Valtatien läheisyydessä uutta asuinrakennusta ei saa sijoittaa noin 100 metriä leveälle melusuojavyöhykkeelle. Kaava-asiakirjoihin sisältyvän tilakohtaisen mitoitustaulukon mukaan tiloilla Polulahti RN:o 2:54 ja Kallenkantti RN:o 2:53, jotka yhdessä muodostavat emätilan, on kaavaa laadittaessa käytettyjen yhtenäisten laskentaperusteiden mukaan muunnettua rantaviivaa yhteensä 1,2 kilometriä. Emätilan alue kuuluu rantaosayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaiseen mitoitusvyöhykkeeseen, jolla mitoitus on 5 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. Emätilan laskennallinen rakennusoikeus on siten 6,0 rakennuspaikkaa. Emätilan alueelle on kaavassa osoitettu yhteensä seitsemän rantarakennuspaikkaa, joista Kallenkantin tilalle osoitetut perustuvat rantakaavaan. Polulahden tilalle on siten osoitettu mitoitusperusteiden mukainen määrä omarantaista rakennusoikeutta. Rakennusoikeuden laskeminen valittajien ilmoittaman Polulahden tilan todellisen rantaviivan pituuden perusteella loukkaisi maanomistajien tasapuolisen kohtelun kaavoitukselle asettamia vaatimuksia, koska niin ei ole menetelty kaava-alueen muidenkaan tilojen kohdalla. Polulahden tilalle on osoitettu mitoitusperusteiden mukainen määrä rantarakennusoikeutta myös ilman emätilatarkastelua tilan oman muunnetun rantaviivan pituuden perusteella laskettuna, joten Kallenkantin tilan rantakaava ei ole vähentänyt Polulahden tilan rakennusoikeutta. Näillä perusteilla yleiskaava täyttää Syvälahden kuolinpesän osakkaiden osalta maanomistajien tasapuolisen kohtelun kaavoitukselle asettamat vaatimukset eikä aiheuta heille kohtuutonta haittaa. Kaava ei ole tältä osin lainvastainen. 3.3.3. Matti Perälän valitus Kaavaselostuksen mukaan jäljellä oleva rakennusoikeus on kaavaa laadittaessa määritelty rakennuslain voimaanastumisajan eli vuoden 1959 kiinteistöjaotuksen mukaan siten, että vuoden 1959 jälkeen erotetut tai rakennetut rakennuspaikat katsotaan emätilan tai siitä erotettujen tilojen käyttämäksi rakennusoikeudeksi. Perälä omistaa tilan Käpykangas RN:o 2:103. Tilan ranta-alue on kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Samaan emätilaan kuuluvat myös tilat RN:ot 2:101 ja 2:102. Mainitut kolme tilaa on lohottu emätilasta 3.2.1964 eli vuoden 1959 jälkeen. Toinen Käpykankaan tilasta lohotuista määräaloista, nykyisin RN:o 2:102, on ollut vuokrattuna ulkopuoliselle ja rakennettu vuosina 1953 ja 1954 eli ennen vuotta 1959. Tilaa ei tämän vuoksi lueta emätilaperiaatteen mukaisesti Käpykankaan tilaan kuuluvaksi rakennusoikeuksia laskettaessa.
19 (29) Kaava-asiakirjoihin sisältyvän tilakohtaisen mitoitustaulukon mukaan tilat RN:ot 2:101-103 kuuluvat rantaosayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaiseen mitoitusvyöhykkeeseen, jolla mitoitus on 5 rakennuspaikkaa muun-nettua rantaviivakilometriä kohti. Tiloilla on muunnettua rantaviivaa kaavaa laadittaessa käytettyjen yhtenäisten laskentaperusteiden mukaan yhteensä 0,27 kilometriä. Tilojen laskennallinen rakennusoikeus on siten 1,35 rakennuspaikkaa. Tiloille on kaavassa osoitettu kaksi jo rakennettua rakennuspaikkaa. Vaikka tilojen rakennusoikeus laskettaisiin Perälän vaatimaa muunnetun rantaviivan pituutta 0,3 kilometriä käyttäen, se ei vaikuttaisi rakennusoikeuden määrään rakennuspaikkoja lisäävästi. Mannerrannalla sijaitsevan tilan pinta-alalla ei mitoitusperusteiden mukaan myöskään ole merkitystä tilan rantarakennusoikeutta määriteltäessä. Tilojen alueelle on siten osoitettu mitoitusperusteiden mukainen määrä rakennusoikeutta. Rakennusoikeuden määrään ei vaikuta lisäävästi myöskään se, että tilaa RN:o 2:102 ei oteta huomioon emätilan muunnettua rantaviivaa laskettaessa, koska emätilan rantaviivan vastaava lyheneminen merkitsee samalla laskennallisen rakennusoikeuden alenemista 1,35 rakennuspaikasta eikä tilalle RN:0 2:103 tule siten uutta rakennusoikeutta. Näillä perusteilla yleiskaava täyttää Perälän osalta laissa säädetyt maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimukset eikä aiheuta hänelle kohtuutonta haittaa. Kaava ei ole tältä osin lainvastainen. 3.3.4. Taisto Parkkosen valitus Parkkonen omistaa, siltä osin kuin valituksessa on kysymys, Leppäveden rannassa tilat Pyyniemi RN:o 5:418 ja Jokiranta RN:o 57:8. Tilan RN:o 5:418 rantaan on kaavassa osoitettu olemassa olevan loma-asunnon rakennuspaikka (RA). Tilan RN:o 57:8 ranta-alue on kaavassa osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL). Kaavamääräysten mukaan SL-alue on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu tai rauhoitettavaksi tarkoitettu, valtion toimesta toteutettava alue. Alueella on merkittäviä luonnonarvoja. Kaava-asiakirjoihin sisältyvän tilakohtaisen mitoitustaulukon mukaan mainitut tilat kuuluvat rantaosayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaiseen mitoitusvyöhykkeeseen, jolla mitoitus on 5 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. Tilan Pyyniemi RN:o 5:418 emätilalla on muunnettua rantaviivaa kaavaa laadittaessa käytettyjen yhtenäisten laskentaperusteiden mukaan 0,20 kilometriä. Emätilan laskennallinen rakennusoikeus on taulukon mukaan 0,98 rakennuspaikkaa. Emätilan ranta-alueelle on kaavassa osoitettu kaksi olemassa olevan lomarakennuksen rakennuspaikkaa, joista toinen tilan RN:o 5:418 rantaan. Tilalla Jokiranta RN:o 57:8 on mainitun taulukon mukaan todellista rantaviivaa 0,36 kilometriä ja muunnettua rantaviiva 0,00 kilometriä. Parkkosen hallinto-oikeudelle toimittaman Toivakan rakennustarkastajan ja ympäristölautakunnan puheenjohtajan maastokatsemusta 4.4.2000 koskevan pöytäkirjan mukaan osa SL-alueen rannasta on rakennuskelpoista. Parkkosen
20 (29) toimittaman Insinööritoimisto Frenta Oy:n lausunnon mukaan katselmuksessa 7.5.2001 todettiin, että vedenpinta suurimmalta osin peitti kysymyksessä olevan ranta-alueen. Lausunnon mukaan kahden metrin mittainen, läpimitaltaan 8 mm:n harjateräs upposi työntämällä koko pituutensa maapohjaan. Edelleen lausunnon mukaan vastaavalla maantäytöllä kuin eräälle lähistön rantarakennuspaikalle oli tehty, pystytään tilalle kuitenkin saamaan aikaan lomarakennuksen rakennuspaikka. Kaavaselostuksesta ilmenee, että muunnettua rantaviivaa laskettaessa ei kaavaa laadittaessa ole otettu huomioon selvästi rakennuskelvottomia pehmeikköjä tai suo- ja jyrkännerantoja. Kun otetaan huomioon kaavan suunnittelumääräys, jonka mukaan rakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään 1,5 metriä keskivedenkorkeutta ylempänä ja että kaavaa laadittaessa on käytetty rantojen rakentamiskelpoisuuden osalta samoja yhtenäisiä kriteerejä koko kaava-alueella, sekä valittajan tänne toimittama ranta-alueen rakentamiskelpoisuutta koskeva selvitys, on kaavaa laadittaessa voitu jättää tilan RN:o 57:8 rantaviiva ottamatta huomioon rantaviivaa muunnettaessa. Parkkosen mainituille tiloille on siten osoitettu mitoitusperusteiden mukainen määrä rakennusoikeutta. Näillä perusteilla yleiskaava täyttää Parkkosen osalta laissa säädetyt maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimukset eikä aiheuta hänelle kohtuutonta haittaa. Kaava ei ole tältä osin lainvastainen. 3.3.5. Tuula ja Juhani Gardemeisterin valitus Rantayleiskaavan läntinen osa on hyväksytty kunnanvaltuuston kokouksessa 27.3.2000 25. Kokouksesta laadittuun pöytäkirjaan on merkitty, ettei Petri Haikkala ole osallistunut asian käsittelyyn esteellisyyden vuoksi. Haikkala ei ole myöskään osallistunut asian käsittelyyn kunnanvaltuuston kokouksessa 28.8.2000 47. Päätös ei siten ole syntynyt Haikkalan esteellisyyden vuoksi virheellisessä järjestyksessä. Gardemeisterit omistavat tilan Haaparanta RN:o 1:284, joka on kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Tila kuuluu Taipaleen emätilaan, jonka laskennallinen rakennusoikeus on 16,50 rakennuspaikkaa. Emätilan alueelle on kaavassa osoitettu 22 olemassa olevaa ja kolme uutta rantarakennuspaikkaa. Taipaleen emätila on 11.1.1972 rekisteröidyssä maanmittaustoimituksessa lohottu osiin RN:o 1:275-1:290. Muodostetuista Päijänteen Rutalahden rannalla yhdessä rivissä sijaitsevista 15 lohkotilasta 14 on rakennettu ja ainoastaan Gardemeistereiden omistama Haaparannan tila RN:o 1:284 on rakentamaton. Tila sijaitsee rivissä pohjoisesta lukien kolmantena. Keski- Suomen lääninhallitus on päätöksellään 12.2.1981 R-317 hylännyt Gardemeistereiden hakemuksen saada poiketa rakennuslain 5 :n taaja-asutuksen muodostamiskiellosta. Tämän jälkeen lääninhallitus on päätöksellään 27.8.1993 YA-574 myöntänyt luvan käyttää Taipaleen tilaa RN:o 1:445 kolmen omakotitalon tai loma-asunnon rakentamiseen rakennuslain rantakaavasäännöksistä poiketen.