Liikenteen ympäristöseuranta 2000/2001 6,6b//<6/8(77(/2-2+'$172 2.$69,+821(.$$683bb67g7 3 1 Kansainvälinen yhteistyö 3 2 Vero- ja maksujärjestelmät 5 3 Ympäristömyötäiset tuotteet 7.(67b9b.(+,7<6 9 1 Strateginen suunnittelu 10 2 Yhdyskuntasuunnittelu 13 3 Joukko- ja kevyt liikenne 14 4 Tavaraliikenne 16 /82112//(7$,7(59(<'(//( +$,7$//,6(73bb67g7 18 1 Tieliikenteen pakokaasupäästöt 19 2 Vesiliikenteen päästöt 21 3 Raide- ja lentoliikenteen päästöt 21 4 Puhtaampi tekniikka 20 0(/8 23 1 Ennaltaehkäisy 23 2 Tekniset ratkaisut 25 3 Meluhaittojen poistaminen 26 32+-$9('(7-b77((7 /8211219$52-(1.b<77g %,2',9(56,7((77, 27 1 Ympäristövaikutusten arviointi 28 2 Luonnonvarojen käyttö 29 3 Jätteet 31 4 Maaperä ja vedet 32 5 Vaarallisten aineiden kuljetus 34 787.,086-$9$/,6786 36 1 Tutkimustoiminta 36 2 Kehittämis- ja koulutustyö 39
-2+'$172 /LLNHQWHHQ \PSlULVW VHXUDQWD on liikennesektorin syksyllä 1999 uudistetun ympäristöohjelman /LLNHQWHHQ WRLPLQWDOLQMDW \PSlULVW N\V\P\NVLVVl toinen seurantaraportti. Uuden ohjelman ensimmäinen seurantaraportti /LLNHQWHHQ \PSlULVW VHXUDQWD ilmestyi kesällä 2000. Uudessa ohjelmassa hallituksen kestävän kehityksen ohjelman tavoitteet on tulkittu liikennesektorille kohta kohdalta (ks. /LLNHQWHHQ WRLPLQWDOLQMDW«os. www.mintc.fi/ymparisto). Liikenteen ympäristöohjelmassa esitetään myös toimenpiteet, vastuutahot ja aikataulut, joilla tavoitteet aiotaan saavuttaa. Ohjelma kattaa vuodet 1999-2004. vuoden välein seuranta tuotetaan lisäksi perinteisenä (painettuna) julkaisuna. Seurannat tuotetaan pääosin hallinnonalan itseseurantana. Käytännössä tämä tarkoittaa, että seurantatiedot kerätään organisaatioiden omista lähteistä: julkaisuista, tiedotteista, www-sivuilta sekä henkilölähteistä. Käsillä olevassa seurannassa on hyödynnetty myös liikenne- ja viestintäministeriön päivittäin ilmestyvää lehdistöseurantaa. Raportin on ministeriön toimeksiannosta tehnyt MMM Saara Vitikainen Diskurssi Oy:stä. Työn ohjaajana on toiminut liikenneneuvos Raisa Valli liikenne- ja viestintäministeriöstä. Raportti täydentää ministeriön aiemmin keväällä ilmestynyttä, yleisempää kuvaa ministeriön ympäristötyöstä antavaa julkaisua <PSlULVW UDSRUWWL Ympäristöohjelman uudistamisen yhteydessä hallinnonalan ympäristöasioiden hoito järjestettiin ISO 14 001 periaatteita noudattavan ympäristöjärjestelmän muotoon. Järjestelmään kuuluu olennaisesti jatkuvan kehittämisen periaate: toimintaa kehitetään vastaamaan seurannassa saatuja kokemuksia ja toimintaympäristön muutoksia. Seuranta antaa mahdollisuuden tarkistaa tehtyjen toimien riittävyyttä ja arvioida sovittujen sitoumusten täyttymistä. Säännöllinen seuranta antaa myös mahdollisuuden arvioida toimintaa muuttuvan tiedon valossa. Näin luodaan pohjaa seuraavan ohjelman valmistelulle, koska toimintaympäristön muutosten arvioidaan edellyttävän ohjelman uusimista 4-5 vuoden välein. Vuosittaisten seurantojen tulokset julkaistaan netissä osoitteessa www.mintc.fi/ymparisto. 2-3 2
.$69,+821(.$$68 3bb67g7 /LLNHQQHVHNWRULQ WRLPHW HGLVWlYlW NDVYLKXRQHNDDVXMHQ YlKHQWlPLVWDYRLWWHLGHQ VDDYXWWDPLVWD 7DYRLWWHHQD RQ HWWl VHNWRULQ SllVW W RYDW YXRQQD NRUNHLQWDDQ YXRGHQWDVROOD t 18 000 000 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 1980 1983 +LLOLGLRNVLGL Tieliik. Rautatieliik. Vesiliik. Ilmaliik. 1986 /lkgh977/,3$672 1989 1992 1995 1998 Suomen liikenteen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2000 kansallisen LIPASTO laskentajärjestelmän (www.vtt.fi/rte/projects/ lipasto) mukaan noin 15,6 miljoonaa tonnia eli noin 24 % kaikista hiilidioksidipäästöistä. Tieliikenteen osuus tästä oli noin 70 %. 1 Liikenteen osuus metaanipäästöistä oli noin 15 %, typpioksiduulipäästöistä hieman yli 30 1 Kansainvälisistä laskelmista poiketen LIPASTO laskelmissa ovat mukana myös ulkomaille suuntautuva vesiliikenne sekä ilmaliikenteen ylilennot Suomen alueella. Kansainvälisten laskelmien mukaan Suomen liikenteen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2000 noin 12,1 miljoonaa tonnia, josta tieliikenteen osuus oli 90 %. % ja HFC yhdisteiden päästöistä noin 10 %. Ilman lisätoimenpiteitä liikenteen päästöjen arvioidaan kasvavan noin miljoonan hiilidioksiditonnin verran vuoteen 2020-2025 mennessä. Vuonna 1990 liikenteen hiilidioksidipäästöt olivat LIPASTO:n mukaan noin 14,7 miljoonaa tonnia..dqvdlqylolqhq \KWHLVW\ VLLKHQ OLLWW\Yl NDQVDOOLQHQ YDOPLVWHOX MD WRLPHHQSDQR WRWHXWHWDDQ KDOOLQQRQDORMHQ MD VLGRVU\KPLHQ \KWHLVW\ Ql.HKLWHWllQ \PSlULVW QlN NRKWLHQ KXRPLRRQRWWDPLVWDRVDQD(8QMD6XRPHQ OLLNHQQHSROLWLLNNDD/90<0MDWNXYDD EU:ssa valmisteltiin seurantavuonna kahta ympäristön kannalta merkittävää ohjelmaa, jotka sisälsivät runsaasti myös liikennettä koskevia kohtia. Nämä ohjelmat olivat EU:n 6. ympäristöohjelma sekä kestävän kehityksen strategia. Lisäksi päivitettiin vuonna 1999 hyväksytty EU:n neuvoston strategia /LLNHQQH MD \PSlULVW ympäristönäkökohtien ja kestävän kehityksen integroimiseksi muuhun liikennepolitiikkaan. Sekä 6. ympäristöohjelmaa että kestävän kehityksen ohjelmaa tullaan liikennesektorilla toteuttamaan tämän ns. integrointistrategian kautta ja osana yhteisön yhteistä liikennepolitiikkaa. Liikenne- ja viestintäministeriö osallistui aktiivisesti sekä integrointistrategian päivittämiseen että kestävän kehityksen ja ympäristöohjelman kansalliseen muotoiluun. Yhteinen päätöslauselma integrointistrategiasta hyväksyttiin EU:n neuvostossa huhtikuussa 2001. Ministeriö osallistui myös komission liikenne- ja ympäristötyöryhmän sekä sen yhteydessä toimineen, liikenteen ympäristötavoitteita tarkastelleen työryhmän työhön. Ministeriössä valmistui marraskuussa 2000 uusi pitkän aikavälin liikennepolitiikan strategialinjaus.rkwl lo\nlvwl MD NHVWlYll OLLNHQQHWWl. Strategia toimii koko liikennesektoria koskevana kestävän 3
kehityksen ohjelmana, jossa otetaan huomioon ja pyritään sovittamaan yhteen taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriin liittyvät näkökohdat. Strategiassa esitetään tavoitteet ja toimintalinjat kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän saavuttamiseksi. Toimintalinjoissa luetellaan myös tärkeimmät toimet liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla sekä kuvataan tarvittavaa yhteistyötä ministeriön hallinnonalan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. 6XXQQLWHOODDQMDWRWHXWHWDDQWRLPLDMRWWD OLLNHQWHHQ NDVYLKXRQHNDDVXMHQ SllVW W YXRQQD ROLVLYDW NRUNHLQWDDQ YXRGHQ WDVROOD /90 <0 90.70 \ULW\NVHWMlUMHVW WMDWNXYDD Ks. kohta 1.3 alla. 2VDOOLVWXWDDQ(8QLOPDVWRVWUDWHJLDQMD NDQVDOOLVHQLOPDVWRVWUDWHJLDQYDOPLVWHOXXQ /90 Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistui seurantavuonna liikennesektorin ilmastostrategia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Strategia on osa kansallista ilmasto-ohjelmaa, joka esiteltiin eduskunnalle hallituksen selontekona keväällä 2001. Strategiassa ehdotetut toimenpiteet sisältävät yhdeksän toimenpideryhmää, joiden avulla päästötasoissa arvioidaan päästävän vuoden 1990 tasoon vuoteen 2010 mennessä. Toimenpiteitä toteutettiin vuonna 2000 myös käytännössä. Kuvaukset toimenpiteistä löytyvät enimmäkseen ympäristöohjelman toimenpiteiden alle hajautettuina (ks. numerointi alla). 1) 7LHOLLNHQWHHQ YHURWXVWD S\ULWllQ NHKLWWlPllQ SROWWRDLQHHQNXOXWXV KXRPLRRQ RWWDYDNVL. Ks. kohta 2.1. 2) 7DORXGHOOLVHQDMRWDYDQNRXOXWXVWDOLVlWllQ Ks. kohta 2.5 luvussa Tutkimus ja valistus. 3).HY\HQ OLLNHQWHHQ NHKLWWlPLVWl MDWNHWDDQ Ks. kohta 3.4 luvussa Kestävä liikenne. 4) -RXNNROLLNHQQHWWl NHKLWHWllQ Ks. kohdat 2.6, 3.1 ja 3.2 luvussa Kestävä liikenne. 5) 7DYDUDOLLNHQQHWWl WHKRVWHWDDQ Ks. kohta 3.6 sekä kohta 4.1 luvussa Kestävä liikenne. 6),QIRUPDDWLRWHNQRORJLDQNl\WW lolvlwllqmd NHKLWHWllQ Ks. kohta 3.5. 7) <KG\VNXQWDUDNHQQHWWD S\ULWllQ HKH\WWlPllQ Ks. kohta 1.4 alla sekä kohta 2 luvussa Kestävä liikenne. 8) 7LHOLLNHQWHHQ SDOYHOXWDVRRQ YDLNXWHWDDQ Sujuvampi liikenne pienentää kulutusta ja vähentää päästöjä. Sujuvuutta parantavien toimien yhteydessä on kuitenkin huolehdittava siitä, että liikenteen suorite ei sujuvuuden myötä kasva ja mitätöi toimien positiivista vaikutusta. 9) /HQWR ODLYD MD UDXWDWLHOLLNHQWHHQ KLLOLGLRNVLGLSllVW Ml S\ULWllQ YlKHQWlPllQ NDQVDLQYlOLVWHQ MlUMHVW MHQ WRLPLQQDQ NDXWWD Avainjärjestöjä tämän toimenpiteen toteuttamiseksi ovat Kansainvälinen siviiliilmailuorganisaatio ICAO ja Kansainvälinen merenkulkuorganisaatio IMO. 2VDOOLVWXWDDQ LOPDVWRQPXXWRNVHQ WLHWHHOOLVHHQDUYLRLQWLLQMDVLLKHQSHUXVWXYLHQ MDWNRWRLPLHQ VXXQQLWWHOXXQ,/ /90 Liikenne- ja viestintäministeriö osallistui seurantavuonna kansallisen IPCC forumin ja YM:n kasvihuonekaasutyöryhmän työskentelyyn sekä Globaalimuutoksen tutkimusohjelma FIGARE:n (1999-2002) rahoitukseen..vqllvwlwdunhpplqnrkgdvvd 7XWNLPXVMDYDOLVWXV Ministeriön julkaisusarjassa ilmestyi seurantavuonna tutkimus ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämeren jääpeitteeseen ja routaan lumettomilla paikoilla Suomessa (julkaisu 13/2000)..V WlVWl HQHPPlQ NRKGDVVDOXYXVVD 7XWNLPXVMDYDOLVWXV Kansallisessa ilmasto-ohjelmassa selvitettiin yhdyskuntarakenteen vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin. Selvityksen 4
mukaan seutujen sisäisen henkilöliikenteen vuotuinen ajoneuvosuorite lisääntyy jopa 66 % vuodesta 1990 vuoteen 2010, jos yhdyskuntarakenteen hajautuminen jatkuu yhtä voimakkaana kuin 1990-luvulla. Vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät seudullisessa liikenteessä vuoteen 2010 mennessä yli miljoonalla hiilidioksiditonnilla eli n. 32 % vuodesta 1990, jos ajoneuvojen polttoaineen ominaiskulutus vähenee oletetulla tavalla. Mikäli ominaiskulutus vähenee oletettua hitaammin, päästöt kasvavat arvioitua enemmän. Selvityksen tavoitteellisessa yhdyskuntarakennevaihtoehdossa tarkastellaan tilannetta, jossa muuttoliike jatkuu samoille työssäkäyntialueille kuin nykyään, mutta jossa kasvuseutujen yhdyskuntarakenteen hajautuminen vältetään sijoittamalla uusia toimintoja reuna-alueiden sijasta keskuskuntiin. Lisäksi uusi asutus on lähempänä työpaikkoja ja palveluja kuin nykykehitysskenaariossa. Selvityksen mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä on mahdollista vähentää yhdyskuntarakennetta eheyttämällä nykykehitysskenaarioon verrattuna 1,2-1,4 Mt hiilidioksidia. 9DOPLVWDXGXWDDQ <.Q.HVWlYlQ NHKLW\NVHQ WRLPLNXQQDQ &6' WRLPLQWDRKMHOPDQ $JHQGD OLLNHQQHRVD DOXHHQWRWHXWWDPLVHHQNRWLPDDVVDMD(8VVD /90KDOOLQQRQDODQODLWRNVHW<0\ULW\NVHW MDMlUMHVW W Kansainvälinen CSD 9 kokous pidettiin huhtikuussa 2001 New Yorkissa ja sen erityisteemoina olivat liikenne, energia ja ilmasto. Liikenne- ja viestintäministeriö osallistui kansainvälisen kokouksen valmistelukokouksiin sekä Suomessa että USA:ssa. Ministeriöllä oli edustajansa myös varsinaisessa kokouksessa. Ministeriö osallistui aktiivisesti liikennettä ja ilmakehää koskevien EU kantojen ja kompromissiehdotusten muotoiluun. Kestävän kehityksen huippukokous (Rio de Janeiron 10-vuotisseurantakokous, World Summit on Sustainable Development, WSSD) tullaan järjestämään Etelä-Afrikan Johannesburgissa kesällä 2002. YK:n kestävän kehityksen toimikunnan 10. istunto toimii huippukokouksen valmisteluelimenä. Liikenne- ja viestintäministeriö on osallistunut keväällä 2001 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan alaisuuteen perustetun kansallisen valmistelukomitean työhön. Suomen Kestävän kehityksen toimikunnan pyynnöstä ministeriössä laadittiin keväällä 2001 laaja arviointiraportti hallituksen kestävän kehityksen ohjelman toteutumisesta liikennesektorilla. Yhdessä muiden toimijoiden raporttien kanssa raportti muodostaa YK:n kestävän kehityksen toimikunnalle toimitettavan, kestävän kehityksen toteutumista Suomessa arvioivan maaraportin. Maaraportit käydään läpi Johannesburgissa. 9HUR MD PDNVXMlUMHVWHOPLl NHKLWHWllQ \PSlULVW NXRUPLWXVWD YlKHQWlYllQ VXXQWDDQ (GLVWHWllQ SLHQLNXOXWXNVHOOLVWHQ DXWRMHQ \OHLVW\PLVWl DXWRYHURWXVWD PXXWWDPDOOD 90/90<0 Päävastuu verojärjestelmien kehittämisestä kuuluu valtiovarainministeriölle. Liikenne- ja viestintäministeriön yhteistyötavoitteeksi.rkwllo\nlvwlmdnhvwlyllollnhqqhwwl strategiassa asetettiin sopiminen siitä, että liikenteeltä perittäviä veroja ja maksuja käytettäisiin aiempaa enemmän liikennepolitiikan ohjauskeinona. Käytännön toimenpiteisiin autoverotuksen muuttamiseksi ei seurantavuonna ryhdytty. Sen sijaan ajoneuvojen tekninen kehitys on vaikuttanut siihen, että uusien myytyjen autojen keskimääräinen polttoaineenkulutus on 1990- luvulla pienentynyt, vaikka myytyjen autojen koko on samanaikaisesti kasvanut. Bensiinikäyttöisillä uusilla autoilla keskimääräinen polttoaineenkulutus on vähentynyt lähes 8,5 litrasta 7,5 litraan/ 100 5
km ja dieselkäyttöisillä autoilla noin 7,5 litrasta alle 6 litraan/ 100 km. Vähemmän kuluttavien autojen yleistymiseen on saattanut vaikuttaa myös raakaöljyn korkeasta maailmanmarkkinahinnasta johtunut liikennepolttoaineiden korkea hinta. Tästä ei kuitenkaan ole saatavilla tutkittua tietoa. Tiehallinnossa tutkittiin sen sijaan polttoaineen hinnan vaikutuksia auton käyttöön. 3ROWWRDLQHHQ KLQQDQQRXVXQ YDLNXWXV DXWRQNl\WW Q PDDOLVHORNXXVVD selvityksen mukaan lähes puolet autoilijoista vähensi polttoaineen hinnan kohotessa henkilöauton käyttöä ainakin jossakin määrin. Eniten käyttö väheni vapaaajan viettoon ja asiointiin liittyvillä lyhyehköillä matkoilla. Kymmenesosa automatkaajista ilmoitti siirtyneensä joukkoliikenteen käyttöön joillakin matkoilla ja noin neljäsosa oli siirtynyt lyhyehköillä matkoilla kävelyyn tai pyöräilyyn. Noin kolmasosa autoilijoista oli tehostanut autonkäyttöä mm. ajoja yhdistämällä. Tammikuussa 2000 valmistui Kuluttajatutkimuskeskuksen selvitys 3\KlQ OHKPlQ YHURWXV ± $XWRYHURQ DOHQWDPLVHQ YDLNXWXNVLVWD (Keskustelualoite 30/2000). Tässä selvityksessä arvioitiin, että autoveron alentaminen ei välttämättä johtaisikaan autokannan uusiutumiseen. Syynä tähän olisi autovalmistajien hintadiskriminaatio Suomessa: autojen verottomat hinnat ovat EU-komission tekemien vertailujen mukaan korkean autoveron Suomessa alhaisemmat kuin matalan veron maissa. Mikäli autojen hankintaveroa laskettaisiin tai se poistettaisiin Suomesta kokonaan, autovalmistajat saattaisivat nostaa täällä myytävien uusien autojen verottomia hintoja normaalille eurooppalaiselle tasolle. Uusien autojen myynti ei näin ollen välttämättä kasvaisi, ja veronalennuksesta hyötyisivät autonvalmistajat, eivät kuluttajat. 6HOYLWHWllQ (8\KWHLVW\ VVl OLLNHQWHHVWl DLKHXWXYLHQ \PSlULVW KDLWWRMHQ MD PXLGHQ \KWHLVNXQQDOOLVWHQ NXVWDQQXVWHQ KXRPLRRQ RWRQ YDLKWRHKWRMD MD QLLGHQ YDLNXWXNVLD /90<090670 EU:n liikenteen hinnoittelua koskeva valkoinen kirja tähtää siihen, että jokaisen liikennemuodon tulee maksaa yhteiskunnallisella rajakustannusperiaatteella kustannukset, jotka se yhteiskunnalle aiheuttaa infrastruktuurin kulumisena, ympäristön pilaamisena, meluna, onnettomuuksina ja ruuhkina. Liikenne- ja viestintäministeriössä on arvioitu, että liikkumisen määrään perustuvat verot kattoivat vuonna 1999 yhteiskuntataloudelliset rajakustannukset tieliikenteessä seuraavasti: henkilöautot 180 %, linja-autot 121 % ja kuorma-autot 124 % sekä rautatieliikenteessä: henkilöliikenne 69 % ja tavaraliikenne 116 %. Ilma- ja vesiliikenteessä infrastruktuurin haltijan toiminta on organisoitu liiketoiminnan muotoon, jossa tuloilla katetaan myös investointikustannukset, mutta ei ulkoisia kustannuksia. Luvuissa ei ole mukana melukustannuksia eikä tieliikenteessä väylänpidon pääomakustannuksia. EU:n ns. UNITE 8QLILFDWLRQRIDFFRXQWVDQG PDUJLQDO FRVWV IRU WUDQVSRUW HIILFLHQF\ projektissa (2000-2002) laaditaan liikenteen yhteiskuntataloudelliset hyödyt ja kustannukset esittävät yleiseurooppalaiset kustannusvastaavuustilit. Liikenne- ja viestintäministeriössä käynnistettiin seurantavuonna kansallinen tutkimushanke UNITE-projektiin pohjautuen. Kolmivuotinen hanke edesauttaa pohjoisen näkökulman huomioon ottamista yleiseurooppalaisia tilejä laadittaessa ja liikenteen hinnoitteluperiaatteita määritettäessä. Liikenne- ja viestintäministeriössä jatkettiin myös Suomen ja Ruotsin yhteisen, vuonna 1999 käynnistyneen liikenteen hinnoittelun pilottiprojektin toteuttamista. Projektin avulla saadaan tietoa siitä, mitä liikenteen hinnoittelun valkoisen kirjan ehdotukset liikennesektorilla käytännössä tarkoittaisivat. Olemalla mukana jo alusta saakka liikenteen hinnoittelua koskevassa projektissa, vaikutetaan lopullisiin laskentamenetelmiin ja saadaan Suomen liikenteen mahdolliset 6
erikoispiirteet parhaiten huomioitua. Projekti on valmistumassa vuoden 2001 aikana. Merenkulkulaitoksella valmistui huhtikuussa 2000 tutkimus 6XRPHQ YHVLOLLNHQWHHQ SllVW MHQ \PSlULVW YDLNXWXVWHQ NXVWDQQXNVHW Tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää, mitata ja arvottaa vesiliikenteen ilmapäästöjen haittojen sekä jätevesien ja jätteiden ympäristökustannukset. Kokonaishaitta-arvioksi muodostui noin 1100 milj. mk/a, josta summasta suurin osa aiheutui ilmapäästöjen haitoista. 3llWHWllQWXWNLPXNVLLQSHUXVWXHQPLKLQ WRLPLLQU\KG\WllQYHURWXVMD WXNLMlUMHVWHOPLHQW\ VXKGHDXWRMHQVHNl W\ PDWNDNXOXMHQYHURYlKHQQ\VRLNHXGHQ NHKLWWlPLVHNVL/90<09070 Liikenneministerit hyväksyivät keväällä 2000 lentoliikennettä ja ympäristöä koskevat päätelmät. Päätelmät olivat ministerien vastaus komission joulukuussa 1999 antamaan lentoliikenne ja ympäristö tiedonantoon. Erääksi tärkeimmistä toimenpiteistä nostettiin taloudellisten ohjauskeinojen kuten päästömaksujen käyttöönotto lentokoneiden ympäristöystävällisyyden parantamiseksi. Lentopolttoaineiden verotusta ei alueellisena (EU:n sisäisenä) ratkaisuna pidetty toimivana, koska sen katsottiin liiaksi haittaavan EUmaiden lentoyhtiöiden kilpailuasemia. Myös valtiovarainministerit käsittelivät vesija lentoliikenteen polttoaineveroja kokouksessaan tammikuussa 2001. Ministerit päättivät, että harrastelijaveneilijät ja lentäjät saavat pitää olemassa olevan alennuksen polttoaineverossa. Komissio yritti saada valtiovarainministereiltä hyväksynnän sille, että huviveneiden ja yksityisilmailun valmisteveroon ei enää saisi alennuksia. Huviveneilyn kustannukset olisivat nousseet esityksen vuoksi selvästi. <PSlULVW P\ WlLVWHQ WXRWWHLGHQ YDOLQWDPDKGROOLVXXNVLDOLVlWllQ 6XXQQLWHOODDQ (8VVD K\YlNV\W\Q SROWWRDLQHHQ NXOXWXNVHQ VHXUDQWD MD PHUNLQWlMlUMHVWHOPlQ SRKMDOWD NDQVDOOLQHQ MlUMHVWHOPl/90$.(<0 Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat kesäkuussa 2000 päätöksen, jolla saatettiin alulle yhteisössä rekisteröitävien uusien henkilöautojen polttoaineen kulutuksen ja keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen seurantajärjestelmän luominen. Suomessa vastuu järjestelmään tarvittavien tietojen keräämisestä ja lähettämisestä komissiolle kuuluu Ajoneuvohallintokeskukselle. Päätöksessä tarkoitetut tiedot on ensimmäisen kerran toimitettava komissiolle heinäkuuhun 2001 mennessä. 7HKGllQ WDUSHHOOLVHW ODLQVllGlQW PXXWRNVHW MD RWHWDDQ MlUMHVWHOPlWNl\WW Q Ajoneuvohallintokeskus on seurantavuonna kehittänyt ja ottanut käyttöön järjestelmän, jonka avulla Suomessa myytävien uusien ajoneuvojen polttoaineen kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä voidaan seurata. 2VDOOLVWXWDDQ (8Q DXWRWHROOLVXXGHQ NDQVVD WHNHPlQ SROWWRDLQHHQNXOXWXVWD NRVNHYDQ VRSLPXNVHQ WRLPLYXXGHQ MD MDWNRWRLPLHQ WDUSHHQ DUYLRLQWLLQ VHNl DUYLRLGDDQ WRLPLHQ YDLNXWXVWD 6XRPHVVD /90<0 Vuonna 1998 solmittiin Euroopan autoteollisuuden (ACEA) kanssa sopimus uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen rajoittamisesta. Teollisuus sitoutui sopimuksessa mm. alentamaan uusien henkilöautojen keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä 140 g/km vuoteen 2008 mennessä sekä toimittamaan vuoden 2000 aikana markkinoille automalleja, joiden päästötaso on 120 g/km. Päästötaso 120 g/km vastaa bensiinikäyttöisillä autoilla noin 5 l/100 km kulutusta ja dieselautoilla noin 4,5 l/100 km kulutusta. Vuonna 1999 tehtiin vastaavanlainen sopimus Japanin ja Korean autonvalmistajayhdistysten (JAMA, KAMA) kanssa. Molemmat yhdistykset sitoutuivat saavuttamaan 140 g/km päästötason vuoteen 7
2009 mennessä. Toimien vaikuttavuutta ryhdytään Suomessa seuraamaan mm. ilmasto-ohjelman seurannan kautta. AKE:ssa teetettiin seurantavuonna tutkimus uusien henkilöautojen keskimääräisistä hiilidioksidipäästöistä Suomessa vuosina 1993-2000. Päästöt määritettiin tyyppikoodeittain polttoaineenkulutuksesta. Keskimääräiset polttoaineenkulutukset laskettiin myyntimäärillä painotettuna keskiarvona. Tutkimuksessa ei otettu kantaa siihen, miten autojen käyttöerot vaikuttavat keskimääräisiin kulutuslukemiin. Esimerkiksi dieselkäyttöisillä henkilöautoilla ajetaan huomattavasti enemmän kuin bensiinikäyttöisillä henkilöautoilla. Tutkimuksen tulosten mukaan Suomessa vuonna 2000 ensirekisteröity henkilöauto tuotti kilometrin matkalla keskimäärin 174 g hiilidioksidia. Bensiinikäyttöisillä henkilöautoilla päästökerroin oli 178 g/km ja dieselkäyttöisillä 155 g/km. Tarkastelujakson aikana henkilöautojen CO2-päästökerroin pienentyi 11 %. Bensiinikäyttöisillä päästökerroin pienentyi 8 % ja dieselkäyttöisillä 23 %. /LVlWllQ NXOXWWDMLHQ PDKGROOLVXXNVLD YDOLWD SLHQLNXOXWXNVHOOLVLD DXWRMD MD \PSlULVW \VWlYlOOLVLl PDWNXVWXVWDSRMD NHKLWWlPlOOl QlLWl NRVNHYDD WLHGRWXVWD /90 <0 027,9$ \ULW\NVHW MD MlUMHVW W Tammikuussa 2001 tuli voimaan hallituksen asetus, jonka mukaan tiedot uusien myytävien ja vuokrattavien henkilöautojen polttoaineenkulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä on ilmoitettava ostajille niin myyntipaikalla kuin mainoksissakin. Asetuksella saatettiin voimaan asiaa koskeva EU-direktiivi. Myyntipaikalla kulutusta ja päästöjä koskeva merkintä tulee kiinnittää jokaiseen uuteen henkilöautomalliin tai sen lähelle niin, että sen huomaa helposti. Myyntipaikoilta tulee myös löytyä jokaisen automerkin kulutuksesta ja päästöistä tietoa antava juliste tai avoinna oleva tietokanta. Kulutus- ja päästötietojen tulee näkyä myös kirjallisessa mainonnassa. Tiedot tulee esittää helppolukuisella ja helposti ymmärrettävällä tavalla ja ainakin yhtä näkyvästi kuin pääosa mainosjulkaisun muista tiedoista. Ajoneuvohallintokeskus laati seurantavuonna yhdessä henkilöautojen maahantuojien kanssa oppaan uusien henkilöautojen kulutuksesta ja päästöistä. Opasta päivitetään vuoden välein, ja sitä tulee olla maksutta saatavilla myyntipaikoilla. Opasta saa myös AKE:sta tilaamalla. Vinkkejä ajoneuvon ympäristöystävälliseen valintaan, huoltoon ja käyttöön löytyy myös Energiansäästön palvelukeskus Motivan internet-sivuilta (www.motiva.fi) sekä liikenne- ja viestintäministeriön ympäristösivuilta (www.mintc.fi/ymparisto). (GLVWHWllQWLHGRQYlOLW\VWHNQLLNDQHWlW\ RVLWXVMlUMHVWHOPlW Nl\WW l I\\VLVHQ OLLNHQWHHQ NRUYDDMDQD /90 \ULW\NVHW MDWNXYDD Seurantavuonna käynnistyi valtakunnallinen, informaatioteknologian mahdollisuuksia kestävän kehityksen edistäjänä kartoittava tutkimusohjelma Kestävä kehitys ja tietoyhteiskunta (KESTY). Ohjelma on osa eri hallinnonalojen yhteisen ympäristöklusterin tutkimusohjelman toista kautta (2000-2002). Ohjelmalla rahoitetaan yhteensä 16 tietoyhteiskuntahanketta. Liikennesektorille tärkeitä hankkeita käynnistyi useita, mm. hankkeet (WlW\ Q HNRKDOOLWWX Nl\WW QRWWR ± $VXPLVHQ W\ Q MD OLLNNXPLVHQ NDXSXQNLUDNHQWHHOOLVHQ XXVMDRQ \PSlULVW YDLNXWXNVHW sekä 7DYDUDNXOMHWXVWHQ WHOHPDWLLNDQ \PSlULVW YDLNXWXNVHW Seurantavuoden lopulla loppui liikenne- ja viestintäministeriön neljä vuotta kestänyt /LLNHQWHHQ WHOHPDWLLNDQ WXWNLPXV MD NHKLWWlPLVRKMHOPD TETRA (1997-2000). TETRA:n keskeisiä ohjelma-alueita olivat mm. liikennetelematiikan järjestelmäarkkitehtuuri ja kaikki liikennemuodot kattava liikenteen 8
tietojärjestelmä. Tietojärjestelmän avulla pyritään mm. teiden ja katujen digitaaliseen kuvaamiseen (DIGIROAD hanke). DIGIROAD:in pilotointi ja koko maan vuonna 2003 kattavan toteutuksen valmistelu käynnistettiin seurantavuonna. TETRA ohjelman jatkajaksi perustettiin /LLNHQQHWHOHPDWLLNDQ UDNHQWHLGHQ MD SDOYHOXLGHQ WXWNLPXV MD NHKLWWlPLVRKMHOPD (FITS). FITS ohjelman tavoitteena on edistää käyttäjien tarpeiden mukaisten liikennetelematiikan palveluiden syntymistä Suomessa luomalla edellytyksiä yksityisen ja julkisen sektorin palvelutarjonnalle ja panostamalla liikennepoliittisesti tärkeiden liikennetelematiikan osa-alueiden etenemiseen. Ohjelma käynnistyi vuoden 2001 alussa. Ministeriössä oli seurantavuonna käynnissä henkilökohtaisen navigoinnin kehittämiseen tähtäävä NAVI ohjelma. Ohjelma on kolmivuotinen ja se käynnistyi vuonna 1999. Ohjelman tavoitteena on pystyä paikantamaan sekä palveluiden käyttäjä että niiden tarjoaja DIGIROAD projektissa luotaville digitaalisille kartoille. Ohjelman avulla ihminen voi paikantaa itsensä esimerkiksi kännykällään näkyvälle kartalle, etsiä samalta kartalta toivomansa palvelut ja sen jälkeen saada apua sopivan liikkumismuodon ja reitin valinnassa. Liikenne- ja viestintäministeriön 9HUNNRNDYHUL ±NHKLWWlPLVRKMHOPD VEKA (1998-2000) päättyi seurantavuonna. Ohjelman avulla pyrittiin tukemaan tietoyhteiskuntakehitystä yrityssektorilla. Ohjelmalla välitettiin pk-yrityksiin konkreettista tukea ja tietoa internetin tarjoamista mahdollisuuksista, liiketoiminnan muodoista internetissä sekä käytännön ratkaisuista. Kauppa- ja teollisuusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Suomen Kuormaautoliitto ry allekirjoittivat syyskuussa 1999 sopimuksen kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiansäästön edistämiseksi. Linja-autoalan vastaava sopimus allekirjoitettiin maaliskuussa 2001. Sopimusten tavoitteena on saada alan yritykset mahdollisimman kattavasti mukaan toimintaan sekä alentaa niiden aiheuttamaa energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä 10-15 % vuonna 2010 verrattuna vuoden 1995 kulutustasoon. Seurantavuonna päättyi liikenne- ja viestintäministeriön LYYLI ohjelmaan kuulunut hanke (WlOlVQlRORQ OLLNHQWHHOOLVHW MD \PSlULVW OOLVHW YDLNXWXNVHW (LYYLI raporttisarja no 21). Tutkimuksen mukaan etätyöstä saatavat liikenteelliset ja ympäristölliset edut ja säästöt voidaan maksimoida, jos etätyön edistäminen voidaan kohdistaa pitkää työmatkaa henkilöautolla tekeviin henkilöihin. Lainsäädännöllisten toimien lisäksi erilaisia kannustimia kuten esimerkiksi verohelpotuksia voitaisiin antaa niille työnantajille, jotka sallivat organisaatioissaan etätyön tekemisen sekä etätyöntekijöille. Etätyö voitaisiin omalta osaltaan valjastaa myös vähentämään työmatkaliikenteen hiilidioksidipäästöjä, minkä suhteen organisaatiot voisivat asettaa itselleen vuositavoitteita. $UYLRLGDDQ KDOOLQQRQDODQ ODLWRVWHQ MD \ULW\VWHQ SRWHQWLDDOLD VDDGD DLNDDQ HQHUJLDQVllVW l PP HQHUJLDQVllVW VRSLPXNVLQ HWlW\ Wl OLVllPlOOl MD KDQNLQWRMD VXXQWDDPDOOD 7HKGllQ WDUYLWWDYDW WRLPHQSLGHHKGRWXNVHW /90 7,(+ 5+. 0./,//,/ 07/ \ULW\NVHW027,9$ 9
.(67b9b.(+,7<6.HKLWHWllQ OLLNHQQHMlUMHVWHOPLl NRNRQDLVXXWHQD VLWHQ HWWl HGLVWHWllQ \PSlULVW Q NDQQDOWD HGXOOLVWHQ OLLNHQQHPXRWRMHQNl\WW l /XRGDDQ WRLPLYLD PDWND MD NXOMHWXVNHWMXMD MRWWD OLLNHQWHHQ KDLWDOOLVHW SllVW W MD OLLNHQWHHQHQHUJLDQNl\WW YlKHQLVLYlW 3\ULWllQ VXXQQLWWHOHPDDQ PDDQNl\WW l WRLPLQWRMHQVLMRLWWXPLVWDMDOLLNNXPLVWDVLWHQ HWWlOXRGDDQHGHOO\W\NVLlK\YlOOHMDWHUYH\WWl \OOlSLWlYlOOH\PSlULVW OOH.HKLWHWllQ \PSlULVW YDLNXWXVWHQ DUYLRLQWLD MD YXRURYDLNXWXVWD QLLQ HWWl \Kl XVHDPSL YRLVLRWWDDRVDDVXXQQLWWHOXXQ Liikennesuorite yleisillä teillä kasvoi seurantavuonna noin 3 prosenttia, kaduilla ja yksityisillä teillä noin kaksi prosenttia (ks. liikennemäärien kuukausittainen kehitys osoitteessa www.tiehallinto.fi/liikeh.htm). Henkilöautojen osuus tieliikenteen suoritteesta oli noin kaksi kolmannesta. Tieliikenteen ohella kasvoivat myös juna- ja lentoliikenteen matkojen määrät sekä merituonti ja -vienti. Meritse kulkeneiden matkustajien määrät pysyivät ennallaan. Suomalaiset tekevät päivittäin yhä pitempiä matkoja, vaikka väestö keskittyy Etelä- Suomen asutuskeskuksiin. Työmatka oli vuonna 2000 keskimäärin 13 kilometriä pitkä, kun se vuonna 1980 oli 9 kilometriä. Asutus hajautuu yhä laajemmalle alueelle suurten asutuskeskusten sisällä. -XQDOHQWRNPW 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1992 1994 1996 1998 47000 46000 45000 44000 43000 42000 41000 40000 39000 $MRQHXYRNPW /lkgh/llnhqqhwlodvwroolqhqyxrvlnlumd 40 000 35 000 30 000 N P 25 000 WR X 20 000 LOMÃD 15 000 0 10 000 5 000 0 7LHOLLNHQWHHQÃNHKLW\VÃÃ 1980 1984 /lkgh7lhkdoolqwr 100 80 60 40 20 1988 1992 1996 2000.XONXWDSDRVXXGHWÃÈÃHULÃSLWXLVLOODÃ PDWNRLOOD 0 0-1 km 1-3 km 3-5 km 5-10 km Muut Junakilometrit (milj. km) Lentokilometrit (kotimaa, milj. km) Ajoneuvokm:t (milj. km) Henkilöautot Kuormaautot Pakettiautot Linja-autot HA matkustaja HA kuljettaja Raideliikenne Linja-auto Polkupyörä Jalankulku /lkgh/90+hqnlo OLLNHQQHWXWNLPXV.HKLWHWllQ KDOOLQQRQDODQ VWUDWHJLVWD VXXQQLWWHOXD 3DUDQQHWDDQ OLLNHQQHMlUMHVWHOPLHQ MD \KG\VNXQWDUDNHQWHHQ \KWHHQVRYLWWDPLVWD YHUNRVWRMHQ NRNRQDLVYDLNXWXVWHQ KXRPLRRQ RWWDPLVWD MD OLLNHQQHPXRWRMHQ 10
\KWHHQVRYLWWDPLVWD /LLNHQQH MD YLHVWLQWlPLQLVWHUL QKDOOLQQRQDOD<0670 PDDNXQWLHQ OLLWRW NXQQDW.XQWDOLLWWR \ULW\NVHWMDMlUMHVW WMDWNXYDD Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki on keskeinen väline liikennesuunnittelun ja muun yhdyskuntasuunnittelun entistä parempaan yhteen sovittamiseen. Tavoitteena on mm. parantaa alueiden käytön suunnittelun edellytyksiä sekä ohjata yhdyskuntakehitystä, toimintojen sijoittelua ja ympäristön käyttöä kestävään suuntaan. Liikennesektorilla tavoitteiden toteutumiseen on pyritty sekä sektorin toimijoiden keskinäistä yhteistyötä tiivistämällä että muiden toimijoiden kanssa yhteisiin suunnittelukäytäntöihin osallistumalla. Merkittävä toimintamuoto on lisäksi ollut vuonna 1997 liikkeelle lähtenyt LYYLI <PSlULVW YDLNXWXNVLOWDDQ HGXOOLQHQ \KG\VNXQWDUDNHQQH MD OLLNHQQHMlUMHVWHOPl tutkimus- ja kehittämisohjelma NV/<</,VWl OLVll OXYXVVD 7XWNLPXV MD YDOLVWXV NRKWD Eri toimijoiden ja eri tavoitealueiden liikenteeseen kohdistuvia erilaisia vaatimuksia pyritään sovittamaan yhteen hallinnonalan pitkän aikavälin strategioissa. Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistui seurantavuonna strategia.rkwl lo\nlvwl MD NHVWlYll OLLNHQQHWWl Tiehallinnossa otettiin käyttöön 7LHQSLGRQOLQMDXNVHW strategia, ja RHK:ssa 5DWDYHUNNR suunnitelma. Ministeriön liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille 2001-2005 valmistui marraskuussa 2000. Liikenteessä kuolleiden määrä väheni seurantavuonna alle neljään sataan, mutta ylinopeudet, ajo-oikeudetta ajot, törkeät rattijuopumukset ja liikenteen vaarantumiset ovat samanaikaisesti lisääntyneet. Esimerkiksi YTV:n /LLNHQQHNl\WWl\W\PLQHQ SllNDXSXQNLVHXGXOOD tutkimuksen mukaan Helsingin Hämeentiellä noin 40 prosenttia autoilijoista ajaa vähintään 10 km/h ylinopeutta. Piittaamattomuus ja turvattomuuden tunne liikenteessä vaikuttavat epäsuotuisasti mm. kevyen liikenteen edistämispyrkimyksiin. Ruohonjuuritason kokemusten kartoittaminen on osoittautunut hyväksi tavaksi vähentää paikallisesti liikenteen riskejä. Paikka paikoin kunnallisissa liikenneturvallisuussuunnitelmissa hyödynnetään tavallisten kulkijoiden kokemuksia. Liikenne- ja viestintäministeriö on suositellut tällaisia räätälöityjä koulutus-, valistus- ja tiedotussuunnitelmia maan kaikkiin kuntiin. Kunnissa, joissa suunnitelmia on, liikenneturvallisuus on selvästi parantunut. Liikenne- ja viestintäministeriössä kehitettiin seurantavuonna myös eri liikennemuodot yhteensovittavaa liikennejärjestelmäsuunnittelua valtakunnan, maa-kunnan ja kaupunkiseudun tasolla. /LLNHQQHMlUMHVWHOPlVXXQQLWWHOXQ NHKLWWlPLQHQ hankkeessa (1998-2003) pohditaan myös keinoja laadittujen suunnitelmien toteutumisen edistämiseksi. Hankkeessa on mm. pilottiluonteisesti osallistuttu eräiden kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmien laadintaan ja eri liikennemuotojen rajapintoina toimivien terminaalien yleissuunnitteluun. Lisäksi on kehitetty menettelytapoja liikennejärjestelmäsuunnitelmien koordinoiduksi toteuttamiseksi suurilla kaupunkiseuduilla, joissa suunnitelman alaisia hankkeita on usean toimijan vastuulla (esim. Tiehallinto, Ratahallintokeskus, kunnat jne.). 7DUNDVWHOODDQ \KWHLVNXQQDOOLVWHQ PXXWRVWHQ HVLP WLHWR\KWHLVNXQQDQ YDLNXWXNVLD OLLNHQQHMlUMHVWHOPLHQ NHKLWWlPLVHHQ.HKLWWlPLVYDLKWRHKGRW RWHWDDQ KXRPLRRQ ODDGLWWDHVVD NHVNLSLWNlQ MDSLWNlQDLNDYlOLQVXXQQLWHOPLDMDRKMHOPLD PP OLLNHQQHYHUNNRMHQ NHKLWWlPLVRKMHOPLD /907,(+5+.PLQLVWHUL WPDDNXQWLHQ OLLWRW NXQQDW MD.XQWDOLLWWR \ULW\NVHW MD MlUMHVW WMDWNXYDD Kestävää tietoyhteiskuntaa ryhdyttiin tarkastelemaan eri ministeriöiden ym. toimijatahojen yhteisessä KESTY.HVWlYlQ NHKLW\NVHQ WLHWR\KWHLVNXQWD ohjelmassa vuoden 2000 alussa. Ohjelmassa kartoitetaan tietoyhteiskuntaistumisen vaikutuksia kestävän kehityksen toteutumiseen 11
yhteiskunnan eri osa-alueilla liikenne mukaan lukien..v.(67< ±RKMHOPDVWD P\ V NRKWD OXYXVVD.DVYLKXRQHNDDVXSllVW W Liikenne- ja viestintäministeriön LIIKE ohjelmassa (/LLNHQQHHQQXVWHLGHQWXWNLPXVMD NHKLWWlPLVRKMHOPD on kehitetty työkaluja, malleja ja arviointikehikoita liikenne-ennusteiden tekemiseksi sekä tutkittu liikkumiseen ja tavaroiden kuljettamiseen vaikuttavia tekijöitä. Erityisesti on kiinnitetty huomiota tilanteisiin, joissa liikenteen ennusteet kytketään niihin muutoksiin, joita tapahtuu esimerkiksi yhteiskunnassa, taloudessa ja ihmisten käyttäytymisessä. Ohjelman kotisivut löytyvät osoitteesta www.mintc.fi/liike. Ministeriön VÄYLÄT 2030 tutkimusohjelmassa tutkitaan toimintaympäristön muutosten vaikutuksia liikennejärjestelmältä toivottaviin ominaisuuksiin. Tutkimuksen kohteena olivat seurantavuonna mm. liikenneväylien pidon haasteet väestöltään kasvavilla ja väestöään menettävillä alueilla, tuotantorakenteen muutosten vaikutukset, liikenteen hallinnan roolin muuttuminen osana liikenneväylien pitoa sekä liikenneinfrastruktuurin ympäristökysymykset. Tutkimusohjelman aikajana kattaa vuodet 1999-2001 ja sillä on kotisivut osoitteessa www.mintc.fi/vaylat. LYYLI tutkimusohjelmassa valmistui seurantavuonna useita yhteiskunnallisia muutoksia ja liikennettä tarkastelleita hankkeita. Näitä olivat mm.: <KG\VNXQWDUDNHQWHHQ MD OLLNHQQHWDUSHHQ PXXWRNVHW VXRPDODLVLVVD NDXSXQJHLVVD YXRWHHQ /LLNHQQHMlUMHVWHOPlQ PXXWRVWHQ VHNl DVXPLVHQ W\ SDLNNRMHQ MD SDOYHOXMHQ VLMRLWWXPLVHQ YDLNXWXNVHW PDWNXVWXVNl\WWl\W\PLVHHQ +HOVLQNL ± +lphhqolqqd ± 7DPSHUH ± $OXH MD \KG\VNXQWDUDNHQQH++7±Y\ K\NNHHOOl sekä 6RVLDDOLVHW PHJDWUHQGLW MD ++7Y\ K\NH (Ks. näistä ja muista LYYLI tutkimuksista lisää osoitteessa http://lyyli.kuntaliitto.fi). $UYLRLGDDQ PLWHQ ODLQVllGlQW KDQNNHLGHQ VXXQQLWHOPLHQ MD RKMHOPLHQ \PSlULVW MD VRVLDDOLVWHQ YDLNXWXVWHQ DUYLRLQQLQ WRWHXWWDPLQHQ OLLNHQQHPLQLVWHUL Q KDOOLQQRQDODOOD RQ NHKLWW\Q\W VHNl NXLQND QH RYDW YDLNXWWDQHHW SllW NVHQWHNRRQ /LLNHQQH MD YLHVWLQWlPLQLVWHUL QKDOOLQQRQDOD<0670 6<.( Tiehallinnon toimesta ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn oltiin vuoteen 2000 mennessä päädytty noin 30 hankkeessa. Näistä hankkeista yksi oli arviointien seurauksena jätetty toteuttamatta..hklwhwllq HGHOOHHQ \PSlULVW YDLNXWXVWHQ VHNl VRVLDDOLVWHQ MD WDORXGHOOLVWHQ YDLNXWXVWHQ DUYLRLQWHMD /LLNHQQH MD YLHVWLQWlPLQLVWHUL Q KDOOLQQRQDOD<0670MDWNXYDD Liikenne- ja viestintäministeriössä on vuodesta 1997 ollut käynnissä 2KMHOPD MD KDQNHWDVRQ YDLNXWXVWDUNDVWHOXW hanke, jonka kautta pyritään tuottamaan tietoa erilaisten ratkaisujen vaikutuksista päätöksenteon tueksi. Hankkeessa kehitetään menetelmiä väylienpidon toimintapolitiikkojen laadinnassa tarvittavalle vaikutusten arvioinnille ja selvitetään erilaisten toimintapolitiikoiden, hankeohjelmien ja yksittäisten liikenneväylähankkeiden vaikutuksia. Vaikutusarvioinnin menetelmiä kokeillaan käytännössä konkreettisissa hankkeissa. Myös vaikutusten jälkiseurannan kehittäminen sisältyy hankkeeseen. Hankkeessa on aiempina vuosina kehitetty mm. eri liikennemuodoille yhteismitallista väylähankkeiden kehikkoa (ns. YHTALI), hankkeiden vaikuttavuuden havainnollistamista (ns. hankekuvaukset) ja työllisyysvaikutusten arviointia. Tiehallinnossa kehitettiin seurantavuonna menettelytapoja sosiaalisten arviointien suorittamiseksi. Keväällä 2000 ilmastyi raportti 7LHKDQNNHHQ YDLNXWXNVHW LKPLVLLQ MD \KWHLV LKLQ. 2VDOOLVWXWDDQ NDQVDLQYlOLVHHQ \KWHLVW\ K Q VWUDWHJLVHQ <9$Q NHKLWWlPLVHNVL MD HULW\LVHVWL 7(1YHUNNRMHQ DUYLRLQQLQ NHKLWWlPLVHHQ K\ G\QWlPlOOl 12
NRWLPDLVWD WXWNLPXV MD NHKLWWlPLVWRLPLQWDD /LLNHQQH MD YLHVWLQWlPLQLVWHUL Q KDOOLQQRQDOD<06<.( YK:n vuoden 1997 liikenne- ja ympäristökonferenssin tuloksena hyväksyttiin ns. Wienin julistus ja toimintaohjelma -RLQW $FWLRQ 3URJUDPPH RQ 7UDQVSRUW DQG (QYLURQPHQW 32-$ Ohjelma sisältää tavoitteita mm. strategisen YVA:n kehittämiseksi. Aiheen eteenpäin vieminen asetettiin konferenssissa Suomen vastuulle, ts. Suomella on johtomaarooli aiheessa. Keväällä 2001 Suomessa järjestettiin kansainvälinen seminaari strategisesta YVA:sta. Seminaariin osallistui noin 40 asiantuntijaa yhteensä 17 maasta ja kansainvälisestä järjestöstä. Seminaarissa keskusteltiin ja vertailtiin kokemuksia siitä, kuinka SYVA on vaikuttanut päätöksentekoon ja kuinka sen vaikuttavuutta voitaisiin entisestään parantaa..hklwhwllq VXXQQLWWHOXMlUMHVWHOPLl VLWHQ HWWl \KWHLVVXXQQLWWHOXD PXLGHQ PLQLVWHUL LGHQ MD PXLGHQ WDKRMHQ NDQVVD OLVlWllQ /LLNHQQH MD YLHVWLQWlPLQLVWHUL Q KDOOLQQRQDOD PLQLVWHUL W PDDNXQWLHQ OLLWRW NXQQDW MD.XQWDOLLWWR \ULW\NVHW MD MlUMHVW W MDWNXYDD Yhteistyötä liikennesektorin ja muiden toimijoiden kesken on tehty sekä ohjelmaettä käytännön tasolla. Liikennesektorin edellä mainitut strategisen tason ohjelmat valmisteltiin yhteistyössä ympäristöministeriön, alueellisten ympäristökeskusten, maakuntaliittojen, Kuntaliiton sekä liikenteenharjoittajien kanssa. Tienpidon suunnitelmia ja alueellisia ympäristöohjelmia on pyritty sovittamaan toisiinsa tiepiirien, ympäristöviranomaisten ja maakuntaliittojen yhteisissä ympäristöyhteistyöryhmissä. Alueellista yhteistyötä on pyritty toteuttamaan myös erityisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien kautta..hklwhwllq MD WDUSHHOOLVLOWD RVLQ Nl\QQLVWHWllQ DOXHHOOLVWHQ \PSlULVW NHVNXVWHQPDDNXQWDOLLWWRMHQMDHUL OLLNHQQHPXRWRMHQ \PSlULVW \KWHLVW\ U\KPLHQW\ /LLNHQQHMD YLHVWLQWlPLQLVWHUL Q KDOOLQQRQDOD $<.W PDDNXQWLHQOLLWRWNXQQDWMDWNXYDD Tiepiirien, ympäristöviranomaisten ja maakuntaliittojen muodostamia ympäristöyhteistyöryhmiä on vuoden 2000 keväästä alkaen seitsemässä tiepiirissä. Ryhmiin kuuluu usein myös maakuntamuseoiden ja muiden alueen ympäristötahojen edustajia. Ryhmissä pyritään sovittamaan yhteen tienpidon suunnitelmia ja alueellisia ympäristöohjelmia yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa. Ryhmät kokoontuvat 1-4 kertaa vuodessa ja keskittyvät toiminnassaan erilaisiin käytännön tehtäviin ja hankkeisiin. 3DUDQQHWDDQ \KG\VNXQWLHQ UDNHQWHHOOLVWD MD WRLPLQQDOOLVWD HKH\WWlPLVWl VHNl MRXNNROLLNHQWHHQ MD NHY\HQ OLLNHQWHHQ WRLPLQWDHGHOO\W\NVLl \KWHLVW\ VVl PXLGHQ WRLPLMRLGHQNDQVVD 0DDQNl\W Q VXXQQLWWHOXXQ YDLNXWHWWDHVVD NLLQQLWHWllQ HULW\LVWl KXRPLRWD OLLNHQQHWDUSHHQ YlKHQWlPLVHHQ VHNl NHY\HQ MD MXONLVHQ OLLNHQWHHQ WRLPLQWDHGHOO\W\VWHQ SDUDQWDPLVHHQ 2KMDWDDQ ODXVXQQRLQ MD \KWHLVW\ OOl XXVLHQ DOXHLGHQ NDDYRLWWDPLVWD MRXNNROLLNHQWHHQ NDQQDOWD HGXOOLVLOOH DOXHLOOH /LLNHQQH MD YLHVWLQWlPLQLVWHUL Q KDOOLQQRQDOD <0 PDDNXQWLHQ OLLWRW NXQQDW.XQWDOLLWWR \ULW\NVHWMDMlUMHVW WMDWNXYDD Yhdyskuntarakennetta täydentävät ja eheyttävät toimenpiteet ovat tehokas keino liikennetarpeen ja liikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Eheyttämiseen liittyvät toimet muodostavat perustan myös muiden toimien, kuten joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edistämistoimien, toteuttamiselle. Suunnittelussa on samanaikaisesti huomioitava meluun ja ilmanlaatuun liittyvät kysymykset, koska taajamien tiivistäminen voi joissain tapauksissa lisätä näihin liittyviä ongelmia. Suunnittelun haasteet on viime vuosina tiedostettu ja toimivia käytännön 13
ratkaisuja etsitään ja kehitetään yhteistyössä kuntien ja ympäristöhallinnon kanssa. Maankäyttöratkaisut ovat keskeisessä asemassa mm. liikenne- ja viestintäministeriön seurantavuonna valmistuneissa ohjelmissa joukko- ja kevyen liikenteen edistämiseksi NV QlLVWl OLVll NRKGLVVDMD /DDGLWDDQ PDDNXQQDOOLVLD MD NDXSXQNLVHXWXMD NRVNHYLD OLLNHQQHMlUMHVWHOPlVXXQQLWHOPLD /90 7,(+ 5+. NXQQDW PDDNXQWLHQ OLLWRW \ULW\NVHWMDWNXYDD Vuoden 2000 lopussa liikennejärjestelmäsuunnitelmia oli valmiina 16 paikkakunnalla. Suunnitelmien laadintaan ovat osallistuneet alueen kunnat, paikallinen tiepiiri ja maakuntaliitto, usein myös VR sekä linja-auto-, tavara-, ilma- ja vesiliikennettä hoitavat organisaatiot. Suunnitelmat kattavat tietyn alueen liikenteen koko infrastruktuurin ja kaikkien liikennemuotojen yhtäaikaisen suunnittelun. 6HOYLWHWllQ OLLNHQQHMlUMHVWHOPlVXXQQLWHOPLHQ Nl\WlQQ Q WRWHXWXPLVWD VllQQ OOLVLQ YlOLDMRLQ MD SRLVWHWDDQ WRWHXWXNVHQ PDKGROOLVLD HVWHLWl /90 7,(+ 5+. NXQQDW PDDNXQWLHQ OLLWRW\ULW\NVHWMDWNXYDD Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistui vuonna 1999 työryhmätyö siitä, miten liikennejärjestelmäsuunnitelmia voitaisiin toteuttaa entistä tehokkaammin. Työryhmän mukaan suunnitelmien suurimpana ongelmana on ollut, etteivät suunnitelman osapuolet ole yhtenäisesti sitoutuneet sen toteuttamiseen. Suunnitelmien pitkäjänteisyys ja sitovuus toteutuisivat nykyistä paremmin, jos sopijaosapuolet tekisivät suunnitelmista aiesopimuksia kahdesta neljään vuotta ennakkoon. Sopijaosapuolia olisivat seudun kunnat, liikenneministeriö, Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja lääninhallitus eli hankkeiden rahoittajat. Työryhmä esitti myös suurten joukkoliikennehankkeiden nimeämistä valtion talousarvioon. Myös Tiehallinnossa teetettiin vuonna 1999 analyysi liikennejärjestelmäsuunnitelmien sisällöstä ja toimivuudesta $UYLRLQWL OXYXQ OLLNHQQHMlUMHVWHOPlVXXQQLWHOPLVWD Analyysin mukaan suunnitelmissa on painotettu kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen merkitystä sekä niiden kehittämisen tärkeyttä, mutta käytännössä ovat korostuneet autoliikenteeseen kohdistuvat hankkeet. Joukko- ja kevyen liikenteen osalta tarpeita ja kehittämishaluja ei ole osattu muuttaa toimenpiteiksi tai kehittämispaketeiksi, ja siksi konkreettisuus ja näkyvyys ohjelmissa on jäänyt vähäiseksi. 2VDOOLVWXWDDQ XXGHQ PDDQNl\WW MD UDNHQQXVODLQ Nl\WlQW MHQ NHKLWWlPLVHHQ MD OLVlWllQ NDXSXQNLVHXWXMHQ \KWHLVW\ Wl PDDQNl\W Q MD OLLNHQQHMlUMHVWHOPLHQ \KWHHQVRYLWWDPLVHQ SDUDQWDPLVHNVL /90 7,(+ 5+. NXQQDW.XQWDOLLWWR PDDNXQWLHQOLLWRW<0\ULW\NVHWMDWNXYDD Käytäntöjä on kehitetty ja informaatiota uudesta laista jaettu yhteistyössä kuntien kanssa mm. liikennesektorin koulutustilaisuuksissa. $UYLRLGDDQ XXGHQ PDDQNl\WW MD UDNHQQXVODLQ VHNl NXQWLHQ SllW NVHQWHRQ YDLNXWXVWD OLLNHQWHHQ NHKLWWlPLVHHQ <0 /90 7,(+ 5+. NXQQDW PDDNXQWLHQ OLLWRW.HKLWHWllQ NXQWLHQ NDQVVD \KWHLVW\ VVl SDLNDOOLVLD OLLNHQQHMlUMHVWHO\LWl QRSHXVWDVRW DXWRWWRPDW DOXHHW NHY\HQ OLLNHQWHHQ MlUMHVWHO\W 3DUDQQHWDDQ OLLW\QWlS\VlN LQWLMlUMHVWHOPLl WHUPLQDDOHLOOD N\WNHQQlOOl NHY\HQ OLLNHQWHHQ Yl\OLLQ RKHLVSDOYHOXLOOD VHNl SDUN DQG ULGH ± MlUMHVWHOPLOOl /90 7,(+ 5+. <0 PDDNXQWLHQ OLLWRW NXQQDW.XQWDOLLWWR \ULW\NVHWMDWNXYDD Matkakeskus 2005 ohjelman tarkoituksena on luoda 22 matkakeskusta eri puolille Suomea. Ohjelman ideana on muodostaa kaikki liikennemuodot kattava, matkustajaa palveleva verkko ympäri Suomen. Ensimmäinen keskuksista valmistui 14
Seinäjoelle syksyllä 1999. Seurantavuonna valmistui Lappeenrannan matkakeskus. Helsingin ja Espoon välisen Jokeri-bussilinjan ensimmäinen rakennusvaihe alkoi joulukuussa Eliel Saarisen tiellä. Tie on osa bussi-jokeria, joka on Westendistä Leppävaaran, Huopalahden ja Oulunkylän kautta Itäkeskukseen kulkeva bussilinja. Eliel Saarisen tien rakennustyöt valmistuvat vuonna 2002 ja Jokeri-linja aloittaa liikennöinnin aikaisintaan vuonna 2003. 3DUDQQHWDDQMRXNNRMDNHY\HQOLLNHQWHHQ NLOSDLOXN\N\l -XONLVHQ OLLNHQWHHQ KLQWDNLOSDLOXN\N\l SDUDQQHWDDQ NXVWDQQXVWHQ QRXVXD KLOOLWVHPlOOlVHNlNDXSXQNLVHXWXMHQOLSSXMHQ WXNHPLVHOOD MXONLVLQ YDURLQ /LVlWllQ KRXNXWWDYXXWWD S\VlNNLWRLPLQQRLOOD RGRWXV MD PDWNDDLNRMD O\KHQWlPlOOl YDLKWRMD YlKHQWlPlOOl LQIRUPDDWLRWHNQLLNDOOD NDOXVWRQ ODDGXOOD NXONXPXRWRMHQ \KWHLVWRLPLQQDOOD MD HULW\LVU\KPLHQ WDUSHLWD KXRPLRLPDOOD /90 7,(+ 5+. 20 670NXQQDW\ULW\NVHWMlUMHVW WMDWNXYDD Seurantavuonna laadittiin (KGRWXV OLLNHQQHPLQLVWHUL Q MRXNNROLLNHQQHVWUDWHJLDNVL Strategiaan on kirjattu ministeriön tahto ja liikennepoliittiset yleistavoitteet joukkoliikenteen osalta. Päätavoitteita on kaksi: joukkoliikenteen markkinaosuuden säilyttäminen sekä liikenteen peruspalveluiden turvaaminen. Strategiassa on listattu myös keskeisiä keinoja, joilla näihin tavoitteisiin voidaan päästä. Useiden eri kaupunkien paikallisliikennekokeilut osoittavat, että palvelujen parantaminen lisää joukkoliikenteen käyttöä selvästi. Keväällä 2001 päättyvän -RXNNROLLNHQQHNRNHLOXMHQ WRLQHQ DDOWR projektin kehittämishankkeissa on mm. nopeutettu matkoja, lisätty vuoroja, tehty tariffikokeiluja, parannettu tiedotusta ja vaihdettu kalustoa matalalattiaisiin. Erityisen tehokkaiksi houkutuskeinoiksi osoittautuivat teknillisen korkeakoulun tekemässä tutkimuksessa vuorovälien ja matka-ajan lyhennykset. Muutosten kannattavuutta bussiyrittäjälle ei tässä yhteydessä tutkittu. Suuret kaupungit (pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere, Oulu, Lahti, Joensuu) tukevat lapsiperheiden matkustamista joukkoliikennevälineillä antamalla lastenvaunujen kanssa matkustavan henkilön matkustaa ilmaiseksi. Pienemmissä ja köyhemmissä kaupungeissa lapsiperheiden bussimatkailun tuki kilpailee kuitenkin monien muiden rahoituskohteiden kanssa. Monissa kaupungeissa (mm. Kuopiossa) tuesta ollaankin luopumassa. Lapsiperheiden, opiskelijoiden tai muiden erityisryhmien matkustamisen tukeminen on kuntien itsenäisen päätöksen varassa. Valtion tukea erityisryhmiin ei saa käyttää. Älykorttiin perustuvat monisovellusjärjestelmät otettiin käyttöön Espoossa, Vantaalla, Porissa ja Oulussa. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen elektroninen matkakortti myöhästyy yhä. Tavoitteena on saada kortti matkustajille ennen kesää 2001. Tarkkaa ajankohtaa ei kuitenkaan uskalleta arvioida, sillä kortin käyttöönotto on jo kaksi vuotta myöhässä. Matkakortin on määrä korvata nykyiset näyttöliput. Kortille voi ostaa käyttöaikaa. Sitä voi käyttää näyttölipun tavoin 14 päivästä vuoteen riippuen kortin muistiin ladatun ajan pituudesta. Korttia voi käyttää myös kertalippuna ja kymmenen matkan sarjalippuna, mutta myös paperiset kertaliput pysyvät käytössä jatkossakin. Euroopan komissio antoi heinäkuussa ehdotuksen joukkoliikenteen järjestämistä koskevaksi asetukseksi. Ehdotuksen mukaan joukkoliikenne pitäisi hoitaa pääsääntöisesti tarjouskilpailuun perustuvilla julkisen palvelun sopimuksilla. Vaihtoehtoisesti joukkoliikenne voitaisiin järjestää myös ilman kilpailua, jolloin sille tulisi asettaa tiettyjä yleisiä sääntöjä tai vähimmäisvaatimuksia. Kunnat voisivat maksaa liikennöitsijöille korvauksia näiden sääntöjen aiheuttamista kustannuksista. Tuki voisi kuitenkin kohdistua ainoastaan tiettyihin matkustajaluokkiin, jolloin esimerkiksi 15
alueelliset kunta- ja seutuliput muuttuisivat suuressa osassa Suomea kielletyiksi. Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti arvioinut ehdotuksen vaikutuksia suomalaisen joukkoliikenteen järjestelyihin ja pyytänyt asiasta lausuntoja useilta eri tahoilta. Liikenne- ja viestintäministeriön SAMPLUS.XWVXMRXNNROLLNHQWHHQ NHKLWWlPLQHQ projektin tulokset osoittavat, että kutsujoukkoliikenne on yksi potentiaalisimmista ratkaisuista, joilla ympäristöystävällisen, joustavan, kaikille avoimen ja samalla erityisryhmien tarpeet huomioivan joukkoliikenteen palveluja voidaan tukea ja edistää. Tilausten vastaanotossa ja välityksessä, kuljetusten yhdistelyssä, reittien suunnittelussa ja kommunikoinnissa ajoneuvojen kanssa hyödynnetään kehittyneitä telemaattisia järjestelmiä. Jatkossa pyritään kehittämään mm. kokonaislogistisia ratkaisuja (ihmiset ja tavarat) sekä sovelluksia, joilla voitaisiin tarjota osalle laitoshoitoon muutoin siirtymään joutuvista mahdollisuus asua kotona yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä. 3DOYHOXOLLNHQWHLGHQ MD KHQNLO NXOMHWXVWHQ NHKLWWlPLVRKMHOPD SALAMA:ssa luotiin helposti toteutettava, kevyt laadunmittausmenetelmä palvelulinjoille. Valmis asiakastyytyväisyyden mittausmenetelmä on otettu käyttöön ainakin Kotkan ja Tampereen kaupunkien palveluliikenteessä. Liikenne- ja viestintäministeriön joukkoliikenteen esteettömyyttä ja helppokäyttöisyyttä käsittelevän työryhmän työn tuloksena seurantavuonna julkaistiin kolme raporttia yläotsikolla -RXNNROLLNHQWHHQ SDOYHOXWDVR LlNNlLGHQ MD OLLNNXPLVHVWHLVWHQ KHQNLO LGHQ NDQQDOWD. Työryhmä teetti esitteen 2SDV MD DYXVWDMDNRLUDQ NDQVVD OLLNHQWHHVVl koiran kanssa liikkuvien ja eläinallergisten matkustajien ristiriitojen välttämiseksi. Lisäksi valmistui kaksi uutta selvitystä koskien joukkoliikenteen henkilökunnan ammattitaidon kehittämistä iäkkäiden ja toimintaesteisten henkilöiden kannalta ja reittilentoliikenteen esteettömyyden kehittämistä. Ammattitaidon kehittämisasiasta järjestettiin keväällä 2000 seminaari. Raideliikenteen houkuttelevuutta ja palvelutasoa on viime vuosina pyritty nostamaan mm. uuden kaluston ostoilla. VR Oy tilasi Italiasta vuonna 1997 kahdeksan nopeaa Pendolino junaa, joista ensimmäiset sarjavalmisteiset saapuivat Suomeen vuoden 2000 loppupuolella. Pendolinojen huippunopeus on 220 km/h. Matkustaminen on jopa 30-40 % perinteisiä junia nopeampaa. VR:n suunnitelmien mukaan matka-ajat Helsingistä Turkuun ja Tampereelle lyhenisivät reiluun tuntiin, Poriin, Seinäjoelle, Jyväskylään ja Imatralle runsaaseen kahteen tuntiin sekä Kuopioon reiluun kolmeen tuntiin. Hanke vaatii luonnollisesti yhteistyötä myös RHK:n kanssa, jotta rataverkko saadaan nopeille junille ajokelpoiseen, turvalliseen kuntoon. 5DLGHOLLNHQWHHQ NLOSDLOXN\N\l SDUDQQHWDDQ \KWHLVW\ OOl PP NDDYRLWXNVHVVD MRXNNROLLNHQQHMlUMHVWHOPLHQ VXXQQLWWHOXVVD VHNl UDWDYHUNRQ NHKLWWlPLVHVVl /90 5+. NXQQDW \ULW\NVHWMlUMHVW WMDWNXYDD Seurantavuonna kehitettiin erityisesti pääkaupunkiseudun raideyhteyksiä. Junaliikenne Helsingin-Leppävaaran kaupunkiradalla käynnistyy kesäkuussa 2002. Muualla Suomessa raideyhteyksiä mahdollisesti heikennetään. Kesäkuussa 2000 liikenne- ja viestintäministeriössä valmistui pienväylätyöryhmän raportti, joka sisältää ehdotuksen vähäliikenteisiä teitä ja ratoja koskevaksi pienväyläpolitiikaksi. Työryhmän esityksen mukaan tiettyjen rataosuuksien perusparannusinvestointeja ei otettaisi mukaan radanpidon investointiohjelmaan. Käytännössä tämä esitys saattaa johtaa näiden rataosuuksien lakkauttamiseen vuosikymmenen puolivälissä. Liikenne- ja viestintäministeriö osallistuu vuosina 2000 ja 2001 Länsimetron selvitysten laadintaan. Selvitykset koskevat mm. metron linjauksia, rakentamiskustannuksia, rahoitusmalleja, liikenne-ennusteita sekä kaupunkirakenne-, ympäristö- ym. 16
vaikutuksia. Tuloksia käytetään Länsimetron hankepäätösesityksen valmistelussa. Päätös metrosta tehdään aikaisintaan vuonna 2002. 6HOYHQQHWllQ KHQNLO OLLNHQWHHQ NHKLWWlPLVHQ YDLKWRHKWRMD MD YDOLQWRMHQ YDLNXWXNVLD /90Q KDOOLQQRQDOD OllQLQKDOOLWXNVHWNXQQDW\ULW\NVHWMlUMHVW W Henkilöliikenteen kehittämisen vaihtoehtoja ja yksilön valintojen vaikutuksia matkustuskäyttäytymiseen on tarkasteltu mm. -RXNNROLLNHQQHNRNHLOXMHQ WRLQHQ DDOWR hankkeessa sekä LIIKE ohjelmassa NV NRKGDWMD. 0llULWHWllQS\ UlLO\SROLLWWLVHQRKMHOPDQ WRWHXWWDPLVHQ SHUXVWHHOOD WRLPLQQDQ SULRULWHHWLW MD ODDGLWDDQ W\ RKMHOPD /90 NXQQDW\ULW\NVHWMlUMHVW W Liikenne- ja viestintäministeriössä toimi seurantavuonna kevyen liikenteen johtoryhmä jalankulun ja pyöräilyn edistämiseksi. Ryhmässä valmisteltiin kolmea kevyen liikenteen ohjelmaa, joiden aiheina olivat pyöräily, jalankulku ja kevyen liikenteen tutkimus. 8XWWD SRQWWD S\ UlLO\\Q ohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa pyöräilyn määrä työ-, liityntä- ja vapaa-ajan matkojen osalta vuoden 2000 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Ohjelmassa esitetyt keinot koskevat liikennepolitiikkaa, infrastruktuuria ja kunnossapitoa, turvallisuutta, pyöräpysäköintiä, joukkoliikenteen ja pyöräilyn matkaketjuja, työpaikkoja sekä pyöräilyn markkinointia ja liikennekasvatusta. Keinojen toteuttajina avainasemassa ovat liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö sekä kunnat..lyho\ RVDNVL OLLNHQQHSROLWLLNNDD ±ohjelman tarkoituksena on käynnistää ja edistää toimia, joilla lisätään kävelyn suosiota arkipäivän matkantekomuotona ja parannetaan jalankulkuympäristön viihtyisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Keskeisin tavoite on nostaa kävely mukaan liikennepoliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon muiden kulkumuotojen rinnalle. Ohjelmassa määritellään jalankulun edistämisen lähtökohdat, tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjelma on ensimmäinen jalankulkuun keskittyvä strategia Suomessa..HY\HQ OLLNHQWHHQ WXWNLPXVRKMHOPD on kolmevuotinen, poikkihallinnollinen tutkimusohjelma, joka pyrkii tukemaan kävelyn ja pyöräilyn edistämistyötä tuottamalla tietoa näistä kulkumuodoista: niiden ominaisuuksista ja määristä, liikkumisympäristön vaikutuksista niiden suosioon ja ylipäätään liikkumispäätöksiin vaikuttavista tekijöistä. Kaikkien mainittujen ohjelmien käytännön toteutukseen on ryhdytty vuonna 2001. Kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta kolmella eri kaupunkiseudulla valmistui seurantavuonna kaksi tutkimusta (Tielaitoksen sisäiset julkaisut 5/2000 ja 49/2000). Tutkimuksista käy ilmi, että kevyen liikenteen määrien lisäämiseksi on erittäin tärkeää huolehtia väylien kunnossapidosta. Kunnossapidon tärkeyttä ei ole osattu ottaa riittävästi huomioon varsinkaan talvikauden liikenteessä. Väylien huono kunnossapidon taso lisää todennäköisesti onnettomuuksia ja vähentää jalankulun tai pyöräilyn kulkumuodokseen valikoivien määrää. EU:n PROMT hankkeessa etsitään uusia keinoja kävelyn edistämiseksi kaupungeissa. PROMT järjesti seurantavuonna kaksi workshoppia aiheesta Suomessa. 7HKRVWHWDDQ WDYDUDOLLNHQWHHQ WHKRNNXXWWD MD\PSlULVW P\ WlLV\\WWl 7XHWDDQ ORJLVWLVWD WHKRNNXXWWD PP NXRUPLWXVDVWHHQ QRXVXD HGLVWlYLl KDQNNHLWDOLLNHQWHHQNDVYXQYlKHQWlPLVHNVL /90\ULW\NVHWMDWNXYDD Seurantavuonna päättyi liikenne- ja viestintäministeriön KETJU ohjelma.xomhwxvnhwmxmhq WRLPLQQDQ MD WHNQRORJLDQ NHKLWWlPLVRKMHOPD Ohjelman erityisenä kohteena olivat kansainväliset 17
intermodaalikuljetukset eli useita eri kuljetusmuotoja toisiinsa yhdistelevät kuljetukset. Ohjelman avulla luotiin uusia kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja palvelukonsepteja, sovellettiin uusia kuljetusja järjestelmäratkaisuja käytännön kuljetuksissa sekä edistettiin alan tutkimusta ja koulutusta. Seurantavuonna jatkettiin vuonna 1995 alkaneen TEDIM 7HOHPDWLFV LQ )RUHLJQ 7UDGH/RJLVWLFVDQG'HOLYHU\0DQDJHPHQWLQ WKH%DOWLF6HD$UHD ohjelman toteuttamista. Tavoitteena on parantaa kuljetuksen ja kaupan logistisia ketjuja uusinta tietotekniikkaa käyttäen Itämeren alueella. Keskeisiä ohjelma-alueita vuonna 2000 olivat rajanylityksen logistiset ongelmat, yritysten logististen ketjujen hallinta sekä telematiikkaan liittyvien standardien kehittäminen..dxsxqnlmdsdlndoolvorjlvwllnnd hankkeessa tuettiin seudullista logistiikkayhteistyötä Oulussa ja Kuopiossa sekä selvitettiin kuluttajien sähköisen kaupankäynnin mahdollisia vaikutuksia lähiöiden ja maaseudun taajamien palveluihin ja liikenteeseen. Kaupunkikeskustojen tavaraliikenne vähenee, jos myymälät ovat vain esittelytiloja ja tavarat toimitetaan kuluttajille kotiin. Tällöin myös ostosmatkojen tekeminen ilman omaa autoa on helpompaa. Seurantavuoden lokakuussa internetissä avattiin kuljetuspalveluiden sähköinen kauppapaikka CargoX. CargoX pyrkii tehostamaan informaation välittymistä kuljetustilan ostajien ja myyjien välillä. Tilastokeskuksen mukaan lähes yksi kolmannes kokonaisliikennesuoritteesta kulkee tällä hetkellä tyhjillään. CargoX Oy:n tavoitteena on kehittää kuljetuspalveluiden varausjärjestelmä, jonka avulla tyhjät ajot vähenevät vaivattoman informaation vaihdon ja nopean tilausprosessin ansiosta. Liikkeelle on lähdetty suurista yrityksistä (Transpoint, Kemira Chemicals, Stora Enso Fine paper). Ensimmäisen toimintavuoden aikana on tarkoitus saada palvelun piiriin 150 asiakasta. 6XRPHQ NDXWWD 9HQlMlOOH WDL 9HQlMlOWl VXXQWDXWXYDVVD WUDQVLWROLLNHQWHHVVl SDUDQQHWDDQ UDXWDWHLGHQ NLOSDLOXN\N\l 5+.NXQQDW\ULW\NVHWMDWNXYDD Transitoliikenne Venäjälle kasvoi seurantavuonna kapasiteetin rajoille saakka. Kuljetukset kasvoivat vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana meriliikenteessä 54 prosenttia ja tieliikenteessä 35 prosenttia vuoteen 1999 verrattuna. Rautatiekuljetusten osuus väheni samaan aikaan kaksi prosenttia. Venäjän puolella valmistuu vuonna 2001 Karjalan oikorata, joka yhdistää Vartiuksen raja-aseman Muurmanskin rataa ja palvelee näin voimakkaasti transitokuljetuksia. Koko transiton kannalta avoin ja merkittävä kysymys on kuitenkin se, millaiseksi Venäjän satamapolitiikka muodostuu. Jos kaikki suunnitellut satamat toteutetaan ja ne myös saadaan toimimaan, transitoliikenne erilaisten vaarallisten aineiden kuljetukset mukaan lukien siirtyy raiteilta Itämerelle. 7XHWDDQ\ULW\VWHQ\PSlULVW MlUMHVWHOPLHQ NHKLWWlPLVWl MRWWD QLLVVl YRLGDDQ SDUHPPLQ RWWDD KXRPLRRQ NXOMHWXVWHQ \PSlULVW YDLNXWXNVHW /LLNHQQH MD YLHVWLQWlPLQLVWHUL Q KDOOLQQRQDOD \ULW\NVHW Kuljetusliikkeille ja heidän asiakkailleen kehitettiin seurantavuonna työkalu kuljetusten ympäristöasioiden mittaamiseksi. Työkalu kattaa myös keskeiset tehokkuus- ja kustannustekijät. Työkaluun liittyy keskitetty tietokanta, internet-pohjaiset käyttöliittymät sekä mahdollisuus yrityksen omaan tietojärjestelmään. Keskitetty tietokanta mahdollistaa toimialan benchmarkingseurannan yrityskohtaisesti. Seuranta ja raportointi voidaan hoitaa joko keskitetyn tuotteistetun palvelun kautta tai osana kuljetusyrityksen omaa järjestelmää. Hallinnonalan yritysten ympäristöjärjestelmien kehittämistä tuettiin liikenne- ja viestintäministeriön ja sen alaorganisaatioiden yhteisen, ns. EkstraLihava verkoston kautta. Verkosto perustettiin 18
keväällä 2000 ja siihen kuuluu jäseniä seuraavista organisaatioista: Tiehallinto, RHK, MKL, Ilmailulaitos, AKE, Posti, VR, Finnair ja Autokatsastus Oy. Verkosto toimii kokemusten ja tiedonvaihtokanavana ministeriön ja sen alaorganisaatioiden välillä, ja sen erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat olleet ryhmän eri organisaatioiden ympäristöjärjestelmät. Verkosto kokoontui seurantavuoden aikana kaksi kertaa. 7XHWDDQ NRPPXQLNDDWWRUHLWD MD SDLNNDWLHWRMlUMHVWHOPLl K\ G\QWlYLHQ ORJLVWLVWHQMlUMHVWHOPLHQNHKLW\VWl/LLNHQQH MD YLHVWLQWlPLQLVWHUL Q KDOOLQQRQDOD \ULW\NVHWMDWNXYDD Liikenne- ja viestintäministeriö osallistuu GIS (Geographical Information Systems)- professuuriverkoston rahoittamiseen hankkeessa 3DLNNDWLHWRMHQ K\YlNVLNl\W Q NHKLWWlPLQHQ (2000-2005). Tavoitteena on vahvistaa paikkatietojärjestelmien hyödyntämiseen liittyvää suomalaista osaamista ja tutkimusta erityisesti liikenne- ja viestintäsektorien tarpeisiin. Paikkatietojärjestelmiä käytetään jo nyt päivittäin mm. liikennesuunnittelussa ja logistiikassa. Niiden merkityksen arvioidaan yhä kasvavan liikenteen telematiikan, satelliittinavigoinnin, henkilökohtaisen navigoinnin ja yleensä tietoyhteiskunnan kehittymisen myötä..v ORJLVWLLNNDWXWNLPXNVLVWD P\ V NRKWD HGHOOl /82112//( 7$, 7(59(<'(//( +$,7$//,6(73bb67g7 /LLNHQQHYlOLQHLGHQ SllVW LVVl S\ULWllQ VHOODLVLLQ WDVRLKLQ MRWND HLYlW DLKHXWD WHUYH\GHOOH KDLWDOOLVWHQ SLWRLVXXNVLHQ WDL KDSSDPRLWXPLVHQ NDQQDOWD NULLWWLVHQ NXRUPLWXNVHQ\OLW\NVLl à à 1980 1982 /LLNHQWHHQÃSllVW Wà 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 CO HC NOx Hiukkaset SO2 /lkgh977/,3$672 Terveydelle haitalliset päästöt (hiilimonoksidi-, hiilivety-, hiukkas- ja typenoksidipäästöt) ovat 1990-luvulla pääsääntöisesti pienentyneet. Valtioneuvoston vuonna 1996 asettamat typpidioksidin ja hiukkasten ohjearvot ylittyvät kuitenkin toistuvasti suurten kaupunkien pääväylien läheisyydessä sekä katukuiluissa. Rikkidioksidin ja typenoksidien aiheuttama happamoituminen näyttää Suomessa olevan väistyvä ongelma. Vähentynyt happamoittava kuormitus näkyy yhä selvemmin Suomen pienvesistöjen veden laadussa. Lisähuomiota 19
sen sijaan vaatii typen oksidien aiheuttama rehevöityminen erityisesti Itämerellä. Liikenteen hiilimonoksidipäästöt olivat vuonna 2000 LIPASTO:n mukaan 282 551 tonnia eli noin 53 % Suomen kaikista hiilimonoksidipäästöistä. Hiilivetypäästöt olivat 52 007 tonnia (30 %), hiukkaspäästöt 8222 tonnia (16 %) ja typen oksidipäästöt 185 339 tonnia (61 %). Rikkipäästöt liikenteestä olivat 19 976 tonnia eli noin 20 % Suomen rikkidioksidipäästöistä. Näissä luvuissa ovat mukana myös ulkomaille suuntautuva laivaliikenne Suomen talousalueelta sekä ilmaliikenteen ylilennot. Kansainvälisissä kartoituksissa nämä jäävät huomiotta, ja luvut ovat jonkin verran pienemmät (ks. www.vtt.fi/rte/projects/lipasto). 3DNRNDDVXSllVW MHQ YlKHQWlPLVWl MDWNHWDDQ 9DOPLVWHOODDQ ODLQVllGlQW PXXWRNVHW NRVNLHQ DMRQHXYRMHQ SDNRNDDVXPllUl\NVLl MRWND WXOHYDW YRLPDDQ YXRVLQD /90<0 Ks. kohta 1.3 alla. 2VDOOLVWXWDDQ YXRGHQ SllVW PllUl\VWHQ YLLPHLVWHO\\Q MD YDKYLVWDPLVHHQ MD WRWHXWHWDDQ WDUYLWWDYDW ODLQVllGlQW PXXWRNVHW /90 <0 Ks. kohta 1.3 alla. 2VDOOLVWXWDDQ YXRGHQ SllVW PllUl\VWHQ NHKLWWlPLVHHQ /90 <0 Henkilö- ja pakettiautojen päästörajat tiukentuvat jälleen vuosina 2001 ja 2006, moottoripyörien vuosina 2003 ja 2005. Vuonna 2000 Suomessa saatettiin voimaan raskaiden ajoneuvojen päästödirektiivin muutos, jonka ansiosta uusien kuorma- ja linja-autojen päästöt vähenevät 30 % vuonna 2001, hiukkaspäästöt 80 % vuonna 2006 ja typenoksidipäästöt 40 % vuonna 2009. (Ks. tarkat päästörajat http://europa.eu.int/en/comm/dg07/tif/7_envir onment/ch7_emission_standards.htm). Vuonna 2000 tuli voimaan myös uusi ajoneuvojen rakennetta ja varusteita sääntelevä asetus. Uudessa asetuksessa on huomioitu myös traktoreiden pakokaasupäästöt. Asetuksen mukaan traktorissa käytettävän dieselmoottorin tulee päästötasoiltaan olla EY-hyväksytty. Tyyppihyväksyntävaatimukset tulevat voimaan vaiheittain vuoden 2001 alusta alkaen. Uusien henkilöautojen on seurantavuoden alusta lähtien täytettävä ns. Euro3 päästönormi, jossa päästömittaus alkaa heti käynnistyksen jälkeen. Aiemmassa Euro2 testissä mittaus alkoi 40 sekunnin kuluttua käynnistämisestä. Muutos tulee vähentämään erityisesti lyhyiden matkojen päästöjä, koska puhdistuslaitteiston on kyettävä aloittamaan toimintansa entistä nopeammin. 2VDOOLVWXWDDQ (8VVD MD (&(VVl KDSSDPRLWXPLVWD UHKHY LW\PLVWl MD DODLOPDNHKlQ RWVRQLD NRVNHYLHQ VWUDWHJLRLGHQ YDOPLVWHOXXQ MD WRLPHHQSDQRRQ/90<0 Euroopan unionissa valmisteltiin seurantavuonna ns. NEC direktiiviä sekä ns. otsonidirektiiviä. NEC direktiivissä asetetaan päästökatot yhdisteille, jotka aiheuttavat happamoitumista, alailmakehän otsoninmuodostusta tai ilman kautta tapahtuvaa maaperän rehevöitymistä. Direktiivillä täydennetään YK:n Kaukokulkeutumissopimuksen alaista, Genevessä syksyllä 1999 hyväksyttyä monivaikutuspöytäkirjaa. Ulkoilman otsonipitoisuuksia koskevassa direktiivissä esitetään pitkän ajan tavoitteita sekä tavoitearvoja terveyden ja kasvillisuuden suojelemiseksi. Direktiivien odotetaan valmistuvan vuonna 2001. Liikenne- ja viestintäministeriöllä on ollut edustajansa direktiivien kansallisissa valmistelutyöryhmissä. 6HOYLWHWllQ OLLNHQQHMlUMHVWHOPLHQ VXXQQLWWHOXQ PDKGROOLVXXGHW MD PHUNLW\V 20