SULKAVAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS, EHDOTUS 27.5.2013

SULKAVAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS, EHDOTUS 27.5.2013

Sisällysluettelo 1. Perustiedot... 2 1.1 Sijainti... 2 1.2 Suunnittelutilanne... 3 1.2.1 Maakuntakaava... 3 1.2.2 Yleiskaava... 4 1.2.3 Asemakaavat... 6 1.2.4 Rakennusjärjestys... 8 1.2.5 Pohjakartta... 8 1.2.6 Muut suunnitelmat ja lähtöaineistot... 8 2. Lähtökohdat... 9 2.1 Taajamarakenne ja palvelut... 9 2.2 Nykyisen yleiskaavan toteutuneisuus... 12 2.2.1 Toteutumattomat tai vajaasti toteutuneet alueet.... 13 2.3 Tonttireservi... 15 2.4 Maanomistus... 17 2.5 Liikuntareitistöt ja virkistys... 17 2.6 Väestö ja työpaikat... 19 2.6.1 Elinkeinorakenne... 19 2.6.2 Koulut ja päiväkodit... 19 2.7 Luonnonympäristö... 19 2.8 Kulttuuriympäristö... 23 2.9 Muinaismuistot... 26 2.10 Yhdyskuntatekniikka... 27 2.11 Mahdollisesti pilaantuneet alueet.... 27 3. Tavoitteet... 28 3.1 Maanomistajien tavoitteita... 29 3.2 Nuorten tavoitteita... 29 3.3 Tavoitteiden lähtökohta... 29 3.4 Maakuntakaavan asettamat tavoitteet... 31 3.5 Kuntastrategia... 31 3.6 Asumisen tavoitteet... 32 3.6.1 Ensisijaisesti suositeltavat uuden rakentamisen alueet... 33 3.6.2 Toissijaisesti käyttöön otettavat alueet... 34 3.7 Elinkeinoelämän tavoitteet... 37 3.8 Matkailun ja loma-asumisen tavoitteet... 37 3.9 Luonnon- ja kulttuuriympäristön tavoitteet... 38 3.10 Virkistyskäyttö... 38 3.11 Liikenteelliset tavoitteet... 39 3.12 Yhdyskuntatekniikan tavoitteet... 39

Sulkavan kunta 1(55) 4. Yleiskaavan kuvaus... 39 4.1 Aluevaraukset... 39 4.1.1 Asuminen... 39 4.1.2 Matkailupalvelut ja loma-asuminen... 40 4.1.3 Teollisuus ja työpaikka-alueet... 41 4.1.4 Palvelut... 41 4.1.5 Virkistys ja veneily... 42 4.1.6 Liikenne... 42 4.2 Suojelualueet... 42 4.3 Muinaisjäännökset... 44 4.4 Kulttuurihistoria... 44 Kuva: Ote kaavamääräyksistä... 46 4.5 Muut aluevaraukset... 47 4.5.1 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet... 47 4.5.2 Erityisalueet... 47 4.5.3 Vesialueet... 47 5. Yleiskaavan toteuttaminen... 47 6. Vaikutusten arviointi... 48 6.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen... 48 6.1.1 Toimiva aluerakenne... 49 6.1.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu... 49 6.1.3 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat... 49 6.1.4 VAT-Vuoksi... 50 6.2 Vaikutukset maisemaan... 51 6.3 Vaikutukset maa- ja kallioperään... 51 6.4 Vaikutukset eläimistöön... 52 6.5 Pinta- ja pohjavesiin... 52 6.6 Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon... 52 6.7 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 52 6.8 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen... 53 6.9 Vaikutukset rakennuskantaan ja kulttuuriperintöön... 53 6.10 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön... 53 6.11 Vaikutukset viihtyvyyteen... 54 6.12 Taloudelliset vaikutukset... 54 7. Suunnitteluvaiheet... 54

Sulkavan kunta 2(55) 1. Perustiedot Tällä yleiskaavalla päivitetään kirkonkylän osayleiskaava sekä osa Saimaa Siikajärven alueen rantaosayleiskaavaa. 1.1 Sijainti Suunnittelualue käsittää Sulkavan taajaman sekä taajamaan kiinteästi liittyvät Tannilan, Kukkomäen, Pieksuunlahden, Kaunolan sekä Kuhajärven eteläosien alueet. Suunnittelualueeseen sisältyy myös Hopeasaaren ja osittain Vilkalahden ranta-alueet. Pienimmistä vesistöistä suunnittelualueeseen kuuluvat Myllylampi, Kuhajärven eteläosat, Tuonilammen pohjoisosat sekä Pieksuunjärven koillisosat. Sulkavan naapurikuntia ovat Savonlinna, Puumala, Ruokolahti, Juva, Rantasalmi ja Punkaharju. Suunnittelualue ei rajaudu naapurikuntiin. Sulkavalta Savonlinnaan on matkaa n. 40 km. Suunnittelualueen sijainti selviää allaolevasta kuvasta. Kuva: Suunnittelualueen sijainti ja alustava rajaus

Sulkavan kunta 3(55) 1.2 Suunnittelutilanne 1.2.1 Maakuntakaava Etelä-Savon maakuntaliitto hyväksyi Etelä-Savon maakuntakaavan 29.5.2009. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 4.10.2010. Maakuntakaavassa on suunnittelualueelle tehty seuraavat aluevaraukset. - Paikalliskeskuksen alue (a 17.1 Sulkavan kirkonkylä) - Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue (mav 17.550 Kuhakoski Kammola Väätälänmäki kirkonkylä). Alue pitää sisällään seuraavat yksittäiset kohteet: Sipikumpu, Päiväkoti, Uusikylä, Uitonvirran kulttuurimaisema, Tiittalan kartano, entinen kunnantalo, Sulkavan rantatie, entinen KOP:n talo ja työväentalo. - Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä kohde (ma 17.613 Kaunolan asuinalue, ma 17.608 Tuonilahden kurssikeskus, ma 17.607 Tapiola) - Matkailupalveluiden alue (rm 17.16 Vilkaharju) - Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä alue (ma 17.556 Harakkamäki) - Natura verkostoon kuuluva alue (nat 17.400 Vilkaharju) - Luonnonsuojelualue (SL 17.420 Vilkaharju) - Yhdystie/katu (yt 17.154 Sulkava kk) - Yhdystie/katu (yt 17.156 Vilkaharjuntie) - Yhdystie/katu (yt 17.157 Auvila) - Venesatama (lsv 17.211 Laivaranta) - Muinaismuistokohde (SM 17.751 Myllykangas) - Muinaismuistokohde (SM 17.753 Vilkaharju, Toivotuksenlahti) - Melontareitti - Retkeilyreitti - Veneväylä - Rakennussuojelukohde (SR 17.614 Sulkavan kirkko, kellotapuli ja hautakammio) Kuva: Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta.

Sulkavan kunta 4(55) 1.2.2 Yleiskaava Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 18.12.1992 hyväksymä ja lääninhallituksen 12.4.1992 vahvistama Kirkonkylän osayleiskaava sekä valtuuston 21.12.2009 hyväksymä Saimaa Siikajärvi rantaosayleiskaava. Kirkonkylän osayleiskaava on sisällöltään osittain vanhentunut. a on hyödyllistä vertailla myös 20:n vuoden takaisiin tavoitteisiin, selvityksiin ja lopputuloksiin. Tällä tavalla saadaan käsitys taajaman kehityksestä sekä toteutuneista tavoitteista. Alla on esitelty vuoden 1994 kirkonkylän osayleiskaava.

Sulkavan kunta Perustiedot ja tavoitteet 24.10.2011 Kuva: Vuoden 1994 Kirkonkylän osayleiskaava.

Sulkavan kunta Perustiedot ja tavoitteet 24.10.2011 1.2.3 Asemakaavat Sulkavan taajaman ensimmäinen asemakaava (Kirkonkylän Rakennussuunnitelma) on vahvistettu lääninhallituksessa 1945. Tästä suunnitelmasta on jäljellä vesialueet. Pääosa asemakaavoista on laadittu 70- ja 80-luvuilla ja 90-luvuilla. 70- ja 80-luvuilla kaavoitus keskittyi Urheilukankaan, Vesimäen ja kirkonseudun kaavojen laadintaan sekä teollisuuden tarvitsemien tonttien kaavoittamiseen. 90-luvulla kaavoitus keskittyi pääasiassa Tannilan alueen rantojen käytön suunnitteluun sekä Mikkonlantien, Alanteentien ja liikuntahallin ympäristön kaavoitukseen. 2000-luvulla merkittävien kaavahanke on ollut Kummunkankaan asemakaavan laatiminen. Oheisessa kartassa on väreillä esitetty erialueiden kaavoitusajankohdat. 1. Punaisilla alueilla asemakaavat on laadittu pääosin 70-luvulla. Vanhasta 1945 vuoden Kirkonkylän Rakennussuunnitelmasta on jäljellä vesialueet. Tämä on osoitettu valkoisella värillä. 2. Violetilla on osoitettu 80-luvulla kaavoitetut alueet. 80-luvun aikana taajama on laajentunut Vesimäen, Teollisuustien ja Hallitien alueille. 80-luvulla on kaavoitettu myös kirkon lähiympäristö. 3. 90-luvulla kaavoitetut alueet on osoitettu kartassa vihreällä värillä. 90-luvulla kaavoitus on painottunut Tannilan alueen sekä Alanteentien ja Mikkolantien alueiden kaavoittamiseen. 90-luvulla on kaavoitettu myös liikuntahallin ympäristö ja kunnanviraston lähiympäristö. Pääosa taajaman ydinkeskustasta on kaavoitettu juuri 90-luvulla. 4. Tummanvihreällä värillä on osoitettu 2000-luvulla kaavoitetut alueet. 2000-luvun merkittävin kaavahanke on ollut Kummunkankaan uuden asemakaavan laatiminen. Muuten kaavoitus on 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kohdistunut asemakaavamuutosten laadintaan. Teemakartan värit kuvaavat myös asemakaavojen ajantasaistamistarpeita. Vanhempien kaavojen osalta kaavojen ajantasaistaminen on jo hyvin todennäköistä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan: Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi.

Sulkavan kunta Perustiedot ja tavoitteet 24.10.2011 Kuva: Taajaman asemakaavojen laadinta-ajankohdat.

Sulkavan kunta Perustiedot ja tavoitteet 24.10.2011 1.2.4 Rakennusjärjestys Sulkavan kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 17.12.2003. Suunnittelutarveratkaisut tehdään rakennuslupien käsittelyvaiheessa tapauskohtaisesti. Samalla tutkitaan kohdistuuko lupahakemus alueelle jota voidaan pitää Maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukaisena suunnittelutarvealueena. Suunnittelutarvealueella rakennusluvan myöntämisestä määrätään Maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä. 1.2.5 Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa ja kiinteistörekisteriaineistoa. 1.2.6 Muut suunnitelmat ja lähtöaineistot Kaavan laadinnassa tullaan hyödyntämään seuraavien aineistojen tietoja: - Etelä-Savon maakuntakaava (2010) - Ympäristöselvitys (Henttonen 2011) - n kulttuuriympäristöselvitys (Ahola 2011) - Museovirasto, kulttuuriympäristö rekisteriportaali - Saimaa-Siikajärvi rantaosayleiskaavan muinaisjäännösinventointi (Jussila 2007) - Kirkonkylän osayleiskaava (1994) - Saimaa-Siikajärven alueen rantaosayleiskaava (2009) - Asemakaavayhdistelmä (2011) ja asemakaavan pohjakartta - Vesihuoltosuunnitelmat - Arvokkaat maisema-alueet, Ympäristöministeriö 1992 - Valtakunnallisesti merkittävät rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi (RKY 2009) - Uitonvirran ranta-alueiden kunnostuksen yleissuunnitelma (Kautto, Pyysing Mönkäre 1998) - Uitonvirran vesien ja ranta-alueiden kunnostus (Elander-Heino, Erävuori 2005) - Sulkavan kulttuuriympäristön maisemanhoitosuunnitelma (Mikkola, Ruotsalainen 2006) - Uitonvirta entistä ehommaksi hankesuunnitelma (Virtanen 2010) - Sulkavan kunnan elinkeinostrategia 2015 - Sulkavan kuntastrategia 2015 - Sulkavan palveluhakemisto (2011) - Opaskartta - Oravareitti melontakartta (2010) - Vihreän kullan retkeilyreittikartta (2006) - Latukartat (www.sulkava.fi 2011) - Suunnistuskartat (2002-2008)

Sulkavan kunta 9(55) 2. Lähtökohdat 2.1 Taajamarakenne ja palvelut Sulkavan alueella on asuttu ja harjoitettu maanviljelyä vedenkoskemattomilla multavilla mäillä sekä muilla viljavilla alueilla jo ennen 1200 luvun päättymistä. 1630 Sulkavan kappeli itsenäistyi omaksi seurakunnakseen ja kirkkopitäjäkseen. 1600- luvun puolenvälin tienoilla kiinteäasutus oli ryhmittynyt hajakyläksi, jossa talot sijaitsivat korkeintaan muutaman talon ryppäissä. Talot muodostivat erilliset aumapaikat peltojen keskelle, siten että talot sijaitsivat Uitonvirran eteläpuolella ja Tiittala sekä kirkkoherran virkatalo virran pohjoispuolella. Asumakylä on lähtenyt muodostumaan Uitonvirtaan kappelin tuntumaan liikenteellisesti edulliseen kohtaan. 1860-luvulla kirkonkylä alkoi muodostua vähän kerrassaan kauppapaikaksi. Kaupat ja asuinrakentaminen keskittyi tiiviille alueelle Uitonvirran rinteeseen. Kirkonkylän vanhimpia teollisuusrakennuksia on 1940-luvulla rakennettu puusepänverstas. Tiloissa toimii nykyään puusepän liike. Taajaman kaksi pienteollisuusaluetta ovat muodostuneet 1970-luvulta alkaen. 1900-luvulla sekä sotien jälkeen taajama on levinnyt Uitonrinnettä ylös sekä virran toiselle puolelle. Maataloutta harjoitetaan edelleen keskustaa rajaamilla alueilla. Sulkavan ydintaajama on tukeutunut aina tiiviisti vesistöön, eikä vesistön vaikutusta nykypäivänäkään sovi väheksyä. Suurinosa taajaman rakennuskannasta on omakotirakentamista. Rivitalot sijaitsevat Urheilukankaalla, Vesitornin tuntumassa sekä Tiiterontien läheisyydessä. Julkisista palveluista koulu, liikuntahalli ja kirjasto sijaitsevat Uitonrinteen päällä. Terveyspalvelut sekä kirkko ja seurakuntakeskus virran pohjoisrannalla. Kirkon sijainti on maisemallisesti merkittävä ja kirkko on sijainnut nykyisellä paikallaan tai aivan sen tuntumassa aina 1600- luvulta lähtien. Kaupallinen keskusta on keskittynyt pienelle alueelle torin tuntumaan. 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolella muodostunut Alanteentien liikekeskustan alue tukeutuu olennaisena osana nykyiseen taajamarakenteeseen. Taajama-alueella sijaitsee kaksi urheilukenttää, tenniskentät, luistelukaukalo sekä pallokentät. Uitonvirran rannalla sijaitsee lisäksi erillinen beach-volley kenttä. Kukkomäellä sijaitsee mäkihyppytorni sekä hiihtoladut. Urheilukankaalla kiertää pururata. Virkistysalueilta lähtevät hiihtoladut ja ulkoilureitit Puumalan sekä Suurjärven suuntaan. Myös Alanteen jäälle tehdään joka talvi hiihtolatu.

Sulkavan kunta 10(55) Kunnan taajamarakenteesta saa hyvän kuvan opaskartasta. Taajaman kehittymistä ja laajenemista on tarkasteltu myös edellisessä 1990-luvun alkupuolella laaditussa taajamayleiskaavassa. Taajamaa on hyvä tarkastella yleiskaavan laadinnan yhteydessä hieman laajemmaltakin osalta. Vilkaharjun alueelle sijoittuu merkittävää asuinrakentamista sekä Sulkavan kunnan merkittävimmät matkailupalveluiden alueet. Nämä alueet on käsitelty jo Saimaa Siikajärvenalueen rantaosayleiskaavassa, joten niiden uudelleen käsittely taajamayleiskaavan yhteydessä ei ole tarpeellista. Alueet on kuitenkin huomioitava yleiskaavan laadinnassa niiden merkittävyyden vuoksi. Alueet liittyvät palvelu- ja asuinrakentamisen osalta tiukasti Sulkavan ydintaajamaan. Lääninhallitus on vahvistanut Kirkonkylän rakennussuunnitelman vuonna 1949. Tämän rakennussuunnitelman mukainen rakennuskanta on Sulkavalla toteutunut hyvin pitkälle. Rakennussuunnitelman laatimisen aikaan rakentaminen taajamassa on painottunut Uitonrinteeseen sekä Alanteen ranta-alueille.

Sulkavan kunta 11(55) Kuva: Ote Sulkavan kunnan ensimmäisestä rakennussuunnitelmasta. Tuolloin rakentuneet alueet on osoitettu katkoviivalla. Kuva: Nykyinen aluerakenne karkeasti yleistettynä

Sulkavan kunta 12(55) Kuva: Vilkaharjun aluerakenne karkeasti yleistettynä. 2.2 Nykyisen yleiskaavan toteutuneisuus Nykyisessä yleiskaavassa seuraavat kirkonkylän laajenemissuunnaksi osoitetut alueet ovat toteutuneet kokonaan tai osittain. Tannilan ranta Tannilan ranta-alueet ovat toteutuneet 90- luvun puolesta välistä lähtien. Rantaalueella on vielä muutamia yksittäisiä myymättömiä tontteja. Sisämaassa peltoalueelle osoitetut rakennuspaikat sekä Tannilantien lounaispuoleiset alueet eivät ole toteutuneet.

Sulkavan kunta 13(55) Kuva: Ote vuoden 1994 yleiskaavasta Tannilan rannan alueelta 2.2.1 Toteutumattomat tai vajaasti toteutuneet alueet. Urheilukankaan länsipuoleinen alue. Urheilukankaan länsipuoleiselle alueelle on voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettu asuinrakentamista sekä teollisuustoimintaa. Alue sijaitsee Urheilukankaan asuinalueen vieressä. Alue on yksityisen omistuksessa ja se sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella. Alue on metsätalouskäytössä. Kuva: Ote vuoden 1994 yleiskaavasta Urheilukankaan alueelta. Pitkäsillansuon alue Pitkäsillansuon alueelle on voimassa olevassa yleiskaavassa kaavailtu toistakymmentä omakotitalotonttia. Alueella sijaitsee muutamia asuinrakennuksia. Alueen halki kulkee hiihto- ja retkeilyreittiura. Alue on yksityisen omistuksessa. Alue on asemakaava-

Sulkavan kunta 14(55) alueen ulkopuolella. Kuva: Ote vuoden 1994 yleiskaavasta Pitkäsillansuon alueelta. Raaskankankaan alueet Raaskankankaan alueelle on voimassa olevassa yleiskaavassa sekä Saimaa Siikajärvi rantaosayleiskaavassa osoitettu teollisuusalueet. Alueet eivät ole rakentuneet. Alueet ovat kunnan omistuksessa ja kunta on markkinoinut teollisuustontteja alueelta. Alueet ovat asemakaava-alueen ulkopuolella. Kuva: Ote vuoden 1994 yleiskaavasta sekä Saimaa Siikajärvialueen rantaosayleiskaavasta Raaskankankaan osalta. Vesimäen alueet Vesimäen alueella sijaitsee suurin kunnan tonttireservi. Alue on osittain asemakaavoitettu. Asemakaava on laadittu alueelle vuonna 1986 ja sitä on muutettu vuonna 1992. Alue on osittain kunnan omistuksessa.

Sulkavan kunta 15(55) Kuva: Ote vuoden 1994 yleiskaavasta Vesimäen osalta Kuumien kivien alue Kuumien kivien alue sijaitsee Alanteen pohjoisrannalla. Alue on voimassa olevassa kaavassa osoitettu pientalorakentamiseen. Osalle alueesta asemakaava on laadittu vuonna 1976. Asemakaavassa alue on osoitettu puistoalueeksi. Alue on seurakunnan omistuksessa. Kuva: Ote vuoden 1994 yleiskaavasta Kuumienkivien alueen osalta 2.3 Tonttireservi Taajaman alueella sijaitsee kohteita joiden osalta voimassa oleva asemakaava on vanhentunut. Asemakaavoja ei ole laadittu suuria määriä yksityisten maille. Taajamaalueella on kuitenkin suuri määrä rakentamattomia asemakaavoitettuja tontteja. Näistä tonteista puolet sijaitsevat kunnan omistamilla alueilla. Yleiskaavassa osoitetut

Sulkavan kunta 16(55) uudet asuinalueet sijaitsevat suurelta osin yksityisten mailla, mikä on osaltaan hidastanut yleiskaavan toteutumista ja alueiden asemakaavoittamista. Suurimmat asemakaavan ongelmakohdat selviävät tarkastelemalla rakentamattomien tonttien sijaintia asemakaavoitetulla alueella. Kuva: Rakentumattomat asemakaavoitetut tontit asemakaavoissa. Vaalean vihreällä on osoitettu asuinrakennuspaikat, tumman vihreällä rivitalojen rakennuspaikat, punaisella liikerakennuspaikat ja harmaalla teollisuuden rakennuspaikat. Asemakaavassa on rakentamattomia paikkojen jakauma seuraava: - Omakotitalon rakennuspaikat 82 kpl - Rivitalojen rakennuspaikat 6 kpl - Liikerakennusten rakennuspaikat 1 kpl - Teollisuuden rakennuspaikat 8 kpl Kunnan omistuksessa asemakaava-alueella on n. 35 omakotitalotonttia. Alueiden toteutumattomuus johtuu asemakaavojen vanhentuneisuudesta sekä yksityisten maanomistajien myyntihaluttomuudesta. Vanhentuneisuuteen pystytään vaikuttamaan uudistamalla asemakaavoja. Samalla keinolla pystytään myös vaikuttamaan yksityisten myyntihalukkuuteen.

Sulkavan kunta 17(55) Vesimäen alue sekä osittain Tannilan alue ovat sellaisia, joille rakennettua kunnallisteknistä verkostoa ei ole saatu täysimääräisesti hyödynnettyä. Yksityisten alueita kaavoitettaessa tai tonttireservin käyttöönotossa kunnalla on useita erilaisia keinoja. Maakauppojen lisäksi maankäyttö- ja rakennuslaki mahdollistaa maankäyttösopimusten teon. Tällaisella sopimuksella sovitaan miten alue rakennetaan ja kuinka kustannukset esimerkiksi kunnallistekniikasta jaetaan. Myös tuottojen jaosta sovitaan kirjallisesti. Maankäyttö- ja rakennuslaki mahdollistaa kaavan laatimisesta aiheutuneet kustannukset maanomistajalta. 2.4 Maanomistus Oheisessa kartassa on esitetty maanomistus asemakaavoitetulla alueella. Kunnan ja Sulkavan Palvelut Oy:n omistamat maa-alueet on esitetty vihertävällä ja Sulkavan seurakunnan maa-alueet violetillä värillä. 2.5 Liikuntareitistöt ja virkistys Suunnittelualueella on kattava ulkoilu- ja liikuntareitistö. Urheilukentän ja Kukkomäen alueella sijaitsee hiihtoladut ja kuntopolut. Sulkavan taajamasta pääsee Vihreän Kullan Retkeilyreitistöjä pitkin naapurikuntiin sekä patikoimalla, että hiihtämällä. Merkittävimpiä yhteyksiä näistä ovat latureitit Saarilammelle sekä Suurjärven suuntaan. Talvella Alanteelle tehdään hiihtoreitti. Suunnittelualueella sijaitsee myös merkittäviä pyöräilyreittejä. Melontareitin (Oravareitti) päätepiste on Sulkavan taajamassa. Kevyenliikenteen osalta merkittävä osa liikkujista liikkuu yhdystiellä 15181 Alantee, seututiellä 435 Kallislahti - Sairilanmäki ja yhdystiellä 4351 Sulkava kk. Näillä teillä ei ole erillisiä kevyenliikenteen väyliä. Vuonna 2009 laadittu Saimaa Siikajärven alueen rantaosayleiskaava ulottuu osittain suunnittelualueelle. Tässä kaavassa virkistyskäyttöön on tehty varauksia Venäjänsaariin, Pieksuunlahteen sekä Hopeasaaren pohjoisosiin. Nämä kohteet on esitelty karttaliitteessä 10.

Sulkavan kunta Perustiedot ja tavoitteet 24.10.2011 Kuva: Sulkavan kunnan ja Sulkavan Palvelut Oy:n omistamat maat on kuvattu vihertävällä värillä, seurakunnan maat violetillä.

Sulkavan kunta 19(55) 2.6 Väestö ja työpaikat Sulkavan kunnan väkiluku on vähentynyt 1970 luvulta lähtien yli kahdella tuhannella henkilöllä ollen tällä hetkellä hivenen alle 3000 asukasta. Viimeisimmän ennusteen mukaisesti kunnan väkiluku jatkaa laskuaan, joskaan ei enää aivan yhtä voimakkaana kuin tähän asti. Ennusteen mukaisesti kunnan väkiluku 2020 luvulla olisi n. 2800 henkilöä, 2030 luvulla n. 2600 henkilöä ja 2040 luvulla n. 2400 henkilöä. Suuri osa kunnan väestömäärästä asuu taajama-alueella. Odotettavissa on, että jatkossakin väestö keskittyy palveluiden läheisyyteen. Tämä johtuu osittain väestön ikääntymisestä. 2.6.1 Elinkeinorakenne Kunnan elinkeinorakenne on seuraava: Maa- ja metsäteollisuus 21,1 % Jalostus 17,9 % Palvelut 59,3 % Muut 1,7 % Teolliset työpaikat ovat jakautuneet graafiseen-, tekstiili-, metalli- ja betonielementtiteollisuuteen. Sulkavan erityisosaamisalueena on puuveneen valmistus, joka työllistää useita paikkakuntalaisia. Kunnan palveluksessa on n. 120 työntekijää. Kunnan omistama yhtiö Sulkavan Palvelut työllistää 30 työntekijää. Muita merkittäviä työnantajia alueella ovat mm. Finnreklama, SV-Element sekä Suomen Valtio. 2.6.2 Koulut ja päiväkodit Suunnittelualueella toimii kolme koulua ja päiväkoti. Yläkoulussa on oppilaita n. 100, lukiossa n. 40 ja alakoulussa n. 150. Ennusteiden mukaisesti oppilasmäärät kehittyvät siten, että lukuvuonna 2017-18 oppilaita kirkonkylällä olisi n. 180. Tässä luvussa ei ole mukana lukion oppilaat. Lisäksi kunnassa toimii kansalaisopisto sekä Savonlinnan musiikkiopiston sivutoimipiste. 2.7 Luonnonympäristö Suunnittelualueen luonnonympäristön on inventoinut taajaman ydinalueen osalta Ympäristösuunnittelu Henttonen kesän 2010 aikana. Liikkuminen alueella on tapahtunut jalkaisin tai pyörällä. Inventoinnissa on hyödynnetty kartta- ja ilmakuvatietoja. Tuonilahden alueet sekä Vilkaharjun Ympäristöselvitys Henttonen on inventoinut Saimaa Siikajärven kaavatyön yhteydessä. Kesällä 2011 suunnittelualueella on tehty erillinen liito-oravaselvitys. Tämän selvityksen yhteydessä on tarkasteltu myös kangasvuokon ja musta-apilan esiintymistä suunnittelualueella.

Sulkavan kunta 20(55) Tähän kappaleeseen on koottu merkittävimmät luontoinventointien havainnot. Raportit inventoinneista ovat liitteenä. LAINSÄÄDÄNNÖLLISTÄ TAUSTAA YMPÄRISTÖTIEDON KÄSITTELYÄ VARTEN Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Maankäyttö- ja rakennuslain yleinen tavoite on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä (1 1 mom.). Alueiden suunnittelun tavoitteena on lisäksi edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä. Luonnonsuojelulaki (LsL) Rauhoitetut luonnontyypit: Vuoden 1997 alussa voimaan astuneessa luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) 29 :ssä luetellaan 9 luonnontyyppiä, joita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisillä alueilla vaarantuu: -luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt -pähkinäpensaslehdot -tervaleppäkorvet -luonnontilaiset hiekkarannat -merenrantaniityt -puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit -katajakedot -lehdesniityt -avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut tai puuryhmät Suunnittelualueella sijaitsee kaksi suurta hopeapoppelia. Uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit: Uhanalaisista ja erityisesti suojeltavista lajeista säädetään luonnonsuojelulain 46 ja 47 ja -asetuksen 21 ja 22:ssä. Erityistä suojelua vaativat lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Suunnittelualueelta tavataan kangasvuokkoa. Luontodirektiivin lajit EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettujen eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden selvästi luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (luonnonsuojelu-laki 49 ja -asetuksen liite 5) Lajeista alueella on havaittu liito-oravaa. Lintudirektiivin lajit EU:n Neuvoston direktiivi luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) eli lintudirektiivi säätää, että tämän direktiivin liitteessä 1. mainittujen lajien

Sulkavan kunta 21(55) elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella (4. artikla). Suunnittelualueelta ei ole tavattu em. lajeja. Natura 2000-ohjelma Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkityksellisesti heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon sisällytetyn alueen luonnonarvoja, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on, jollei hankkeeseen ole sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/94) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä, asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia vaikutuksia (LsL 65 ). Suunnittelualueella ei sijaitse Natura 2000-ohjeman alueita. Suunnittelualue rajautuu Vilkaharjun Natura-alueeseen. Alue on otettu mukaan Natura-ohjelmaan luontodirektiivin perusteella. Valtakunnalliset suojeluohjelmat Maassamme on laadittu suojeluohjelmat soille, lintuvesille, lehdoille, harjuille, rannoille ja vanhoille metsille. Valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvalla alueella ei saa suorittaa sellaista toimenpidettä, joka vaarantaa alueen suojelun tarkoituksen (LsL 9 ). Suunnittelualueella ei sijaitse valtakunnallisten suojeluohjelmien alueita. Vesilain nojalla rauhoitetut ympäristötyypit Vesilain 15 a :n mukaan toimenpide, joka vaarantaa enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven taikka muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven säilymisen luonnontilaisena, on kielletty. Lisäksi ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpänäkään aikana ole riittävästi vettä veneellä kulkua tai uiton toimittamista varten ja jota kalakaan ei voi sanottavassa määrin kulkea, ei saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Sama on voimassa luonnontilaisesta lähteestä (Vesilaki 2, 17, 17 a ). Suunnittelualueella ei tunneta em. kohteita. Metsälain erityisbiotoopit Metsälain (12.12.1996/1093) 10 :ssä todetaan, että Metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Sen jälkeen luetellaan seitsemän metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää elinympäristöä: - lähteiden, purojen ja pysyvän veden juoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt

Sulkavan kunta 22(55) - ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella olevat letot - rehevät lehtolaikut - pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla - rotkot ja kurut - jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät - karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Elinympäristöjen tunnusmerkkejä on tarkemmin luonnehdittu metsäasetuksen 7 :ssä. Suunnittelualueella sijaitseva Soutajantien lehto, Ukonkellolehto, puroraviivi, Kukkovuori, Korkeavuori, Haapakiven kallio, Toivotuksenlahden rantakallio, Hopeasaaren rantakalliot, Kukkovuoren jyrkänne, Korkeavuoren jyrkänne, Haapakivenkallion jyrkänne ja Tiiteronsuon rantaluhta ovat metsälain mukaisia kohteita. Maa-aineslain nojalla rauhoitetut harjut Maa-aineslakia sovelletaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen poiskuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi (MaL 1 ). Maaaineslaissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu mm. kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista taikka huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa (MaL 3 ). Suunnittelualueella ei ole edellä mainittuja kohteita. Luonto- ja maisema-arvoiltaan arvokkaat kohteet on esitetty karttaliitteellä. Samassa kartassa on esitetty myös ehdotus ekologisista yhteyksistä. - M1 Soutajantien lehtokorpi (/ls) - M2 Ukonkellolehto (luo) - M3 Puroraviini ja rakuunatorpan paikka (luo tai apv) - M4 Kukkovuori (luo) - M5 Korkeavuori (luo) - M6 Haapakiven kallio (luo) - M9 Kukkovuoren jyrkänne (luo) - M10 Korkeavuoren jyrkänne (luo) - M11 Haapakiven kallion jyrkänne (luo) - M12 Tiiteronsuon rantaluhta (luo) - 4.2. Sulkavan kirkonkylän valtakunnallinen rakennettu kulttuuriympäristö - 4.3. Tiittalan kartanopuisto - 4.4. Vanha hautausmaa - 4.5. Harakkaharjun sotilasvirkatalon alue (luo) - 4.6. Venäjänahon torpan lähiympäristö (luo) - 4.7. Pappilanpelto (luo) - 4.8. Kirkkopelto (luo) - 4.9. Myllylammen rantapellot - 5.1. Nälänkosken rantametsä (SL) - 5.2. Suomen suurin hopeapoppeli. - 5.3. Tiittalankoski (apv)

Sulkavan kunta 23(55) - 5.4. Dyynikangas - 5.5. Harakkamäen drumliinipari (luo) - 5.6. Rinnetien tuulenpesämänty Karttaliitteessä 9 on esitetty liito-oravan, kangasvuokon ja musta-apilan esiintymisalueet: - Nälänkoski (s-1) - Pieksuu (luo) - Myllykangas A (luo) - Myllykangas B (luo) - Kaunola (luo) - Tiiteronlahti (luo) Suunnittelualue sijaitsee osittain Saimaa Siikajärven alueen rantaosayleiskaavan alueella. Rantaosayleiskaavassa suunnittelualueelle on luonnonympäristön puolesta tehty seuraavat varaukset: - Tuonijoki, arvokas pienvesistö - Tiiteronsuo, arvokas vesistöalue ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityinen alue - Venäjänsaaret, arvokas vesistöalue 2.8 Kulttuuriympäristö Sulkavan kirkonkylä lukeutuu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Yleiskaavatyön yhteydessä alueella on laadittu kulttuuriympäristöselvitys vuonna 2010 Kulttuuriympäristöselvityksessä on esitetty seuraavat Sulkavan taajamalle ominaiset kulttuurihistorialliset ja maisemalliset piirteet: TEEMA ARVIOITAVAT TEKIJÄT MERKIT YMPÄRISTÖSSÄ Maisemarakenne Vesistöt Maiseman suuntautuneisuus Toiminnan ja rakentamisen vyöhykkeet Rakentamattomat viheralueet Näkymät virran yli: avoin rantavyöhyke Rantojen saavutettavuus Selännemetsät (Harju) Kylän raittien avautuminen vesistöön Maiseman suuntautuneisuutta noudatteleva kylärakenne: tiet ja nauhamaisuus Rakennusten asemointi rinteiden suuntaisesti, rantaan päin Tiet Sillat Vanhat yleiset tiet ja kylätiet Uitonvirran vanha siltapaikka Vanhat maantiet: Uitonrinne-Vilkaharjuntie, Kirkkotie, Uudenkylätien-Alanteentie Vanha Rantasalmentien linjaus Rakentamisen ja tien luonteva suhde Kyläraittimiljöö Julkiset palvelut Kirkolliset rakennukset Hallintorakennukset Palvelurakennukset Vanhin hautausmaa ja vanha hautausmaa Kirkko, tapuli, hautakammio, paarihuone ja kiviaidat

Sulkavan kunta 24(55) Kummun pappila (ja Leinola) Niemelän pappilan puistomaisuus (rakentamisen yhtenäisyys) Entinen kanttorila Kunnantupa ja pitäjäntupa Nykyinen kunnantalo-kirkko yhteys Päiväkoti l. entinen kansakoulu Kansalaisopisto l. entinen alakoulu Maatalous Viljelymaisemat ja maatilakeskukset, kantatilat, torpat ja mäkituvat Tiittalan ja Kesämäen viljelymaisema Tiittalan pihapiiri (ja Ala-Tiittala) Kummun pappilan viljelymaisema Tannilan asutusmaiseman peltoaukea Harakkamäki-Lappalainen viljelymaisema Kirkkoympäristöön liittyvät pellot Tavastilan pihapiiri Hämälän ja Peltolan pihapiirit Törönmökki (ja Neitsytniemi) Liike-elämä Kaupan rakennukset Alanteentien rantatie kauppataloineen Uitonrinteen kauppatalot Pankinniemi Taajama Suunnittelematon rakentaminen: 1800- ja 1900-luvun alun puutaloalueet: Alanteentie-Kitusenkuja Uitonrinteen puutalot Uitonvirran etelärannan pientaloasutus: Hiekkala ja Mäntylän vanha talo Suunnitelmallinen rakentaminen: 1945 asemakaava-alueet Utonrinne-Kaarretie Tiiterontien kaarre Taajaman ulkopuoliset tiiviit asuinalueet Löytökylän palsta-alue Uusikylä Yhteisö Yhdistykset, kulttuuri Työväentalo Suojatalo Tapahtumat Sodat 2. ms. upseerikylät Vilkalahdessa

Sulkavan kunta 25(55) Liitekartassa 1 on esitetty suunnittelualueella tehdyt kulttuuriympäristöinventoinnit. Inventoidut kohteet on lueteltu alla:

Sulkavan kunta 26(55) Kulttuuriympäristöselvityksen yhteydessä on selvitetty samalla myös maisemavyöhykkeet. Karttaliitteessä 2 esitellään nämä vyöhykkeet (selänteet, lakialueet, ylärinteet ja rinteet) sekä asutuksen ja kulkuväylien sijainnit 1700- luvulla. Samassa kartassa on esitetty myös 1900- luvun mukainen kylän keskusta-alue. Karttaliitteessä 3 on esitelty maisemakuvan kannalta merkittävät osa-alueet. Näitä ovat mm. näkymät kirkolle sekä luonnonolosuhteiden sanelevat maiseman suuntautuneisuudet (kuten Alanteen ranta-alueet). Muita merkittäviä näkymäkohteita ja alueita ovat Kesämäen peltoalueet, Tiittalan lähialueet, näkymät Alanteentieltä järvelle, Harakkamäen peltoalueet sekä Tannilan peltoalueet. Näiden näkymien läheisyyteen liittyy useassa kohdassa historiallisesti merkittäviä rakennuksia, jotka antavat maisemakuvalle oman leimansa. Samassa kartassa on esitetty myös merkittävät viherkanavat ja lähivirkistysreitit. Kulttuuriympäristön kannalta suunnittelualueelle on tehty luokitus alueiden muutoskestävyydestä. Tässä luokituksessa Tiittalan, Kesämäen, Harakkamäen, Venäjänahon, vanhan hautausmaan, Uitonvirran pohjoisosia, Löytökylän, vanhan keskustan sekä Tannilan alueet on luokiteltu alueiksi jotka olisi säilytettävä ennallaan. Vähäisiä muutoksia kestäviksi alueiksi on luokiteltu, Uudenkylän, Uitonrinteen, Hämälän, Päivärinteen, Vilkalahden sekä osa Löytökylän alueista. Aiemmissa inventoinneissa suunnittelualueelle on osoitettu seuraavat arvokkaat kohteet: - Tuonilahden kurssikeskus, arvo rakennushistoriallinen ja historiallinen Välirauhan aikana v. 1941 rakennettu aliupseerikylä asuinparakkeineen armeijan kantahenkilökuntaa varten, joka on toiminut ammattioppilaitoksen asuntolana ja v:sta 87 lähtien vankilana. Nykyinen päärakennus on rakennettu v. 1950 ammattioppilaitokseksi. Ruokalan suunnitteli Einari Teräsvirta v. 1952. Asuinparakit on peruskorjattu. Rakennushistoriallisesti merkittävä ja ympäristön kannalta merkittävä. Historiallisesti merkittävä. Sotahistoriaan liittyvä kohde tai alue. - Tapiola, arvo rakennushistoriallinen ja historiallinen Välirauhan aikana upseerien asunnoiksi rakennetut kolme parakkirakennusta. Kukin niistä oli kahden perheen talo ja käsitti neljä makuuhuonetta, keittiön ja olohuoneen. Rakennushistoriallisesti merkittävä ja ympäristön kannalta merkittävä. Historiallisesti merkittävä. Sotahistoriaan liittyvä kohde tai alue. - Kaunolan kulttuurimaisema-alue 2.9 Muinaismuistot Selvitysalueella on tehty täydentävä muinaismuistoinventointi kesällä 2011. Tämän täydennyksen jälkeen suunnittelualueelta tunnetaan seuraavat muinaisjäännöskohteet: - 3700 Pieksunjärvi, Kivikautinen asuinpaikka - 22 Raaskanlahti, Kivikautinen asuinpaikka - 3701 Tuonilahti, Kivikautinen asuinpaikka - 1322 Myllykangas, Kivikautinen asuinpaikka

Sulkavan kunta 27(55) - 1324 Harmajakangas, Kivikautinen asuinpaikka - 1323 Kapakkamäki, Kivikautinen asuinpaikka - 2171 Uitonvirransuu, Kivikautinen asuinpaikka - 1329 Pappila, Kivikautinen asuinpaikka - 2166 Puhakainen, Kivikautinen asuinpaikka (todennäköisesti tuhoutunut) - 1326 Ruunapäänniemi, Kivikautinen asuinpaikka Kohteet on esitetty liitekartalla. 2.10 Yhdyskuntatekniikka Suunnittelualueella sijaitsevat seuraavat maantiet: - Maantie 435 Kallislahti Sairalanmäki - Maantie 4351 Sulkava KK - yt/st 15181 Alantee - yt/st 15179 Sulkavan kk - yt/st 15178 Auvila Merkittäviä muutoksia teiden sijaintiin ei ole odotettavissa. Suurin osa asemakaava-alueen tiestöstä on rakennettu. Asemakaava-alueen ulkopuolella liikennettä palvelevat yksityistiet. Taajamaan kulkee myös laivaväylä / venereitti. Reitin nimellissyvyys on 2,4 m. Sulkavan taajama on Oravaretin (melontareitti) päätepiste. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue kattaa tällä hetkellä pääosan taajaman alueesta. Alue on määritelty siten, että se kattaa verkostojen alueet. Tämän lisäksi vesijohtolinja ulottuu Kaunolan kylälle sekä Uudellekylälle. Vesijohtolinjat ulottuvat myös Hopeasaareen ja siitä eteenpäin Kukkapään alueelle. Vesihuolto alueella on järjestetty Sulkavan Palvelut Oy:n toimesta. Alueella ei toimi vesiosuuskuntia. Käyttöveden laatu on todettu Sulkavalla hyväksi ja se täyttää juomavedelle asetetut vaatimukset. Vesi- ja viemärilinjastoa on rakennettu alueelle aina sitä mukaa kuin uusia alueita on otettu käyttöön. Suurempia ongelmia linjastossa ei ole havaittu. Viemärilinjastoa on sujutettu kolmeen otteeseen 2000 luvulla. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee suunnittelualueen eteläosassa. Jäteveden puhdistamon vaikutus Tanlahteen on vähäinen. Laitos täyttää tämänhetkiset vaatimukset ja myös vuoden 2030 kiristyvät vaatimukset. Sulkavalla vedensaanti on turvattu myös poikkeusoloissa. 2.11 Mahdollisesti pilaantuneet alueet. Suunnittelualueella sijaitsee seuraavat mahdollisesti pilaantuneet alueet. Mikäli mahdollisesti pilaantuneille alueille suunnitellaan uutta toimintaa, on ennen töiden aloittamista selvitettävä puhdistustarve. Kohteet ovat seuraavia:

Sulkavan kunta 28(55) -Linja-autoliikenne Saresma, ent. Esso Alanteentie 58 (10728), Selvitystarve -Neitsytniemi, entinen saha (10734), Selvitystarve Luettelossa ei ole mukana toiminnassa olevat kohteet eikä sellaiset kohteet joiden kohdalle on jo rakennettu uusia massiivisia rakennuksia. Kuva: Sellaiset mahdolliset pilaantuneet alueet, jotka on huomioitava yleiskaavan jatkosuunnittelussa 3. Tavoitteet Yleiskaavan tehtävänä on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ohjata yleispiirteisesti maankäyttöä ja toimia pohjana asemakaavoja laadittaessa. Yleiskaava laaditaan n. 20 vuoden aikajänteellä. Yleiskaavalla ohjataan tarkempaa kaavoitusta (asemakaavoitusta). Sulkavan taajaman asemakaavat ovat osittain vajaasti tai kokonaan toteutumatta. Asemakaavojen perusteellinen läpikäynti olisi suoritettava tulevien vuosien aikana. Yleiskaavalla edesautetaan viihtyisän, virkeän ja elinvoimaisen taajaman kehittymistä. Tämä tapahtuu osaltaan tiivistämällä rakentamista alueella ja osoittamalla uusia alueita asuin- ja yritystoiminnan käyttöön unohtamatta virkistys ja viheralueiden merkitystä. Tärkeimpiä tavoitteita ovat yleiskaavan laadinnassa ovat: - Palveluiden saatavuuden tukeminen ja edesauttaminen. - Liikenneverkon kehittäminen - Yritystoiminnan edistäminen maankäyttöratkaisuilla.

Sulkavan kunta 29(55) - Kulttuuriympäristönarvojen vaaliminen. - Luonnonympäristönarvojen vaaliminen. - Virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden turvaaminen. - Nykyiseen taajamarakenteeseen välittömästi liittyvien merkittävien alueiden osoittaminen asuinrakentamiseen. Tarkoituksena on laatia yleiskaava jossa tutkitaan mm. seuraavat aluevaraukset: - Työpaikka- ja asuinalueet - Suojelualueet - Virkistysalueet 3.1 Maanomistajien tavoitteita Maanomistajille lähetettiin alkusyksystä 2011 kysely jossa tiedusteltiin mm. taajaman yleiskuvaa, kohennettavia ja parannettavia kohteita. Kyselyyn vastasi n. 50 maanomistajaa. Uudisrakentamisen toivottiin suuntautuvan ensisijaisesti Kuumienkivien alueelle, Tannilaan ja yhdystien 15181 suuntaan. Myös Pieksuuta ja Kaunolaa ehdotettiin uudisrakentamisen alueiksi. Kyselyyn vastanneet toivoivat kevyenliikenteenväyliä yhdystien 15181 Alantee, 4351 Sulkava kk ja Alanteentien / Tannilantien varteen. Virkistyskäyttöä toivottiin Raaskanlahteen sekä Myllylammen ranta-alueille. 3.2 Nuorten tavoitteita Nuorille suunnattu kysely toteutettiin keväällä 2011. Tähän kyselyyn vastasi n. 70 nuorta. Rannan ja ydinkeskustan alueet nousivat nuorten vastauksissa merkittävimmin esille. Parannettavaa löydettiin eniten urheilukentän ympäristöstä. 3.3 Tavoitteiden lähtökohta Yleiskaavan sisältö: Maankäyttö- ja rakennuslaissa (35 ) on mainittu yleiskaavasta seuraavaa: Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. 39 :ssä ovat seuraavat sisältövaatimukset: Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) Yhdyskuntarakenteen toimivuus ja ekologinen kestävyys 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

Sulkavan kunta 30(55) 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Yleiskaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon valtakunnalliset maankäyttötavoitteet sekä maakunta/seutukaava. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (32 ) todetaan maakuntakaavan vaikutuksesta yleiskaavaan: Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoiteet: Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteissa otetaan kantaa toimivaan aluerakenteeseen, eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristön laatuun, kulttuuri- ja luonnonperintöön, virkistyskäyttöön ja luonnonvaroihin sekä toimivaan yhteysverkostoon ja energiahuoltoon. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista kaava-alueen suunnittelua ohjaavat mm. seuraavat tavoitteet: Toimivan aluerakenne: - Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. - Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan monipuolistaminen Eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laatu: - Olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen ja eheyttäminen - Palvelujen ja työpaikkojen sijoittaminen siten, että ne ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa - Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantaminen - Riittävien alueiden varaaminen elinkeinotoiminnoille - Viheralueiden yhtenäisyys - Rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus, omaleimaisuus ja ihmisläheisyys

Sulkavan kunta 31(55) - Ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen poistaminen ja ennalta ehkäiseminen Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: - Kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyminen - Arvokkaiden luonnonalueiden ja niiden monimuotoisuuden säilyminen Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto: - liikennejärjestelmien kehittäminen eri liikennemuodot käsittävinä kokonaisuuksina - liikennetarpeen vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen - ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneväylien ja verkostojen kehittäminen Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on yhdeksi merkittävämmäksi osaalueeksi nostettu Vuoksen vesistöalueen erityispiirteet. Sulkavan taajaman sijainti Saimaan rannalla edellyttää seuraavien näkökantojen huomioimista kaava laadinnassa: 1. Geologinen historia ja siitä johtuvat luonnonolot - järvimaisema - arvotetut maisema-alueet - rantatyyppien moninaisuus - muinaisrannat - mäki- vaara- ja ranta-asutus - perinteisen maa- ja metsätalouden muotojen piirteet 2. Reittivesiluonne - vesitierakennelmat - vesistön ja maapuolen solmukohdat - vedenalainen kulttuuriperintö 3. Raja-alueen historia ja kulttuuri - puolustusvarustukset - perinteinen teollisuus - itäiset vaikutteet ja ortodoksisuus - kesäkulttuuri, traditiot - perinteisen maa- ja metsätalouden muotojen piirteet - arvotetut kulttuuriympäristökohteet 4. Saimaannorppa ja muut reliktilajit, taigalajit 3.4 Maakuntakaavan asettamat tavoitteet Maakuntakaavan sisältö on esitetty sivulta 2 alkaen. Määräykset ja merkinnät on huomioitu tavoitteita asetettaessa ja ne tullaan huomioimaan kaavaa laadittaessa. 3.5 Kuntastrategia Sulkavan kuntastrategian mukaan kunta on vireä kansainvälistyvä saaristokunta ja soudun keskus. Kunnan missiona on edistää asukkaiden hyvinvointia. Strategiassa on nostettu esille myös yrittäjämyönteinen ja elävä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen luonto- matkailu- ja vapaa-ajankeskus.

Sulkavan kunta 32(55) 3.6 Asumisen tavoitteet Sulkavan kunnan alueella on tällä hetkellä kymmeniä rakentumattomia omakotitalotontteja. Osa näistä tonteista sijaitsee yksityisten mailla, mutta suurin osa tonteista on kaavoitettu 1980 luvulla kunnan omistamille alueille. Erityisesti Vesimäen alue on jäänyt toteutumatta. Merkittävälle osalle näistä tonteista ei tule olemaan kysyntää yleiskaavan tavoiteaikataulun aikana. Rakentumattomat tontit ja alueet sijaitsevat sellaisilla alueilla Sulkavan taajamassa joille ei jatkossa enää ole kysyntää. Sama koskee myös rivitalotontteja. Kunnassa olisi oltava rivitalotontteja aivan ydinkeskustan tuntumassa mikäli. Kauempana sijaitsevat kohteet eivät tule rakentumaan. Suuremmat rakentumattomat alueet (kuten Vesimäen alue) on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä tarkemmin läpi. Vuonna 2006 valmistui Kummunkankaan kaava. Kaavassa alueelle osoitetut 17 omakotitalotonttia on jo myyty tai varattu. Ainoastaan rivitalotontti on rakentumatta kysynnän puutteen vuoksi. Sulkavan taajama-alueella on kysyntää ydintaajaman lähialueella sijaitseville tonteille joilta on ainakin järvinäköala. Yleiskaavan laadinnassa onkin kiinnitettävä huomioita tällaisten alueiden saamiseksi asuinrakentamisen piiriin. Tällaisia alueita ovat taajaman pohjoisrannat Kuumienkivienalueelta aina Hopeasaareen asti. Nämä alueet sijaitsevat aivan taajamarakenteen tuntumassa. Alueiden ympärillä on jo olemassa olevaa asutusta. Alueille on jo osittain rakennettu kunnallistekniikka. Nämä alueet tarjoavat laadukkaita asuinrakennuspaikkoja, joiden avulla on mahdollista tukea olemassa olevien yritysten kehittymistä ja palvelurakenteen säilymistä sekä houkutella kuntaan uusia asukkaita ja yrittäjiä. Tavoitevaiheessa asuinrakentamiseen soveltuvia alueita ei osoiteta vielä kovinkaan tarkasti. Tavoitteena on laatia yleispiirteinen kaava joka ohjaa tarkemman asemakaavan laatimista siten, että alueet saadaan järkevästi kaavoitettua.

Sulkavan kunta 33(55) 3.6.1 Ensisijaisesti suositeltavat uuden rakentamisen alueet Kuumienkivien ranta-alue Luokitus: Maisemalliset tekijät: - Pappilan pelto alueen itäosassa on maisemallisesti merkittävä. Myös näkemä kirkkoon merkittävässä on asemassa. Luonto- ja ympäristölliset tekijät: - Alueella sijaitsee pienimuotoinen musta-apilan esiintymisalue. Alueella sijaitsee kaksi muinaisjäännös kohdetta. Rakennettavuus: - Alue soveltuu hyvin rakentamiseen. Virkistyskäyttö: Sijainti: - Alueella sijaitsee hiihtoreitti. Reitin siirtäminen on mahdollista, kunhan varmistetaan, että reitti ei katkea. - Alue sijaitsee olemassa olevan taajamarakenteen kupeessa.

Sulkavan kunta 34(55) 3.6.2 Toissijaisesti käyttöön otettavat alueet Kuumienkivien alueen sisäosat Luokitus: Maisemalliset tekijät: - Alueella ei ole arvokkaita maisemakohteita Luonto- ja ympäristölliset tekijät - Alueella ei ole arvokkaita luonto- tai ympäristökohteita. Rakennettavuus: - Alue soveltuu hyvin rakentamiseen Virkistyskäyttö: Sijainti: - Alueella sijaitsee hiihtoreitti. Reitin siirtäminen on mahdollista, kunhan varmistetaan, että reitti ei katkea. - Alue sijaitsee taajamarakenteen kupeessa. Kaikilta alueen rakennuspaikoilta ei ole mahdollisuuksia saada näkymää järvelle. Järvinäkymä tai oma ranta on tällä hetkellä oleellinen kysymys uusien asuinalueiden sijoittelulle.