Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö N P Ä Ä T Ö S Annettu Helsingissä 29. päivänä syyskuuta 2014 ASIA HAKIJA Kotkan kansallisen kaupunkipuiston perustaminen (n:o YM 2/5541/2012) Kotkan kaupunki HAKEMUS Kotkan kaupunginhallitus on 10. joulukuuta 2012 hyväksynyt hakemuksen, jossa se esittää, että ympäristöministeriö perustaisi Kotkaan maankäyttö- ja rakennuslain 68 : ssä tarkoitetun kansallisen kaupunkipuiston. Samassa yhteydessä kaupunginhallitus hyväksyi lain 70 :n mukaisesti eräiden alueiden olennaisten arvojen säilyttämiseksi tarpeelliset määräykset, jotka on otettu tähän päätökseen. Kotkan kaupunkisuunnittelun, kaupunginhallituksen valtuutuksin teknisesti viimeistelemä hakemus tuli ympäristöministeriöön 14.9.2014. Hakemus käsittää tiedot asian valmisteluun liittyvistä kunnan päätöksistä, yleisen ja yksityiskohtaisen luonnehdinnan alueella olevista erityisistä arvoista ja niiden säilyttämistavasta sekä Kotkan kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvityksen. Hakemuksen liitteenä ovat asiaan kuuluvat rajaus- ja kaavakartat sekä kartat joilla on osoitettu alueeseen kohdistuvat suojelupäätökset ja omistustilanne. Hakemuksesta jätetyt muistutukset ovat niin ikään hakemuksen liitteenä. Alue, jota hakemus koskee Alue, jota hakemus koskee, alkaa etelässä Lehmäsaarelta ja Ruotsinsalmen meritaistelun vesialueilta ja jatkuu rantapuistojen ja erilaisessa virkistyskäytössä olevien rantaja vesialueiden sekä rakennettujen kulttuuriympäristöjen välityksellä keskustan rakennetun kaupungin kautta Kymijoen haaroja myötäillen Siikakoskelle ja Korkeakoskelle. Kansalliseksi kaupunkipuistoksi haetun alueen pinta-ala on noin 2 400 hehtaaria. Kansalliseksi kaupunkipuistoksi haetaan Kotkan kaupungin kaupunginosissa Kotkansaari 1-4, Katariina 5, Hovinsaari 6 ja 8, Metsola 9, Korela10, Kyminlinna 12, Ruonala 13, Lankila 14, Sutela 17, Kaukola 18, Mussalo 20, Jumalniemi 30, Karhula 31, Helilä 32, Sunila 37, Tiutinen 39, Kalliokoski 40, Hovila 41, Koivula 42, Kierikkala 43, Korkeakoski 44 ja Eskola 45:ssä sijaitsevia alueita ja rakennuksia sekä saaria, joilla kaupunki katsoo olevan joko sellaisinaan tai sijaintinsa puolesta kokonaisuuden osana maankäyttö- ja rakennuslain 68 :ssä tarkoitettuja erityisiä arvoja. Kansalliseksi kaupunkipuistoksi haetun alueen yleispiirteinen rajaus on osoitettu liitekartassa 1. Kansallisen kaupunkipuiston yleiset ominaisuudet ja rooli Suomen verkostossa Kotka on kehittynyt ja syntynyt sekä joen että meren ääreen. Niiden vaikutus näkyy kaupungin rakenteessa, maisemassa ja historiassa. Leimallista Kotkalle ovat Kymijoki kalastus- ja teollisuushistorioineen sekä meri ja saaristo sota-, merenkulku- ja kaupankäyntihistorioineen. Historian eri kerrostumat ovat vieläkin nähtävissä Kotkan kansal-
lisen kaupunkipuiston maisemassa ja ympäristössä. Ne on myös pyritty säilyttämään ja liittämään osaksi uudempaa kulttuuriympäristöä. 2 / 14 Kaupungin sijainti on antanut virikkeet sen tekniseen, taloudelliseen, yhteiskunnalliseen, poliittiseen ja henkisen kulttuurin kehitykseen. Kotkan kansallinen kaupunkipuisto pitää sisällään mittavan määrän suomalaista linnoitushistoriaa, jota ei mistään muualta löydy tässä laajuudessa. Myös alueen tuhatvuotinen kalastukseen liittyvä elinkeinotalous on jatkunut näihin päiviin saakka muuttuen virkistys- ja matkailupalveluiksi. Kansallisen kaupunkipuiston alueella teollisuuden historiasta kertovat uittorakenteet, työväenasuntoalueet, tuotantolaitokset ja voimalaitokset ja satamat. Erityisesti teollisuuteen liittyvä työväen asuminen on esillä hienoina kokonaisuuksina eri aikakausilta. Tärkeä merkitys on myös arkkitehtuurin eri kerrostumilla sekä uusilla viheralueilla, jotka ovat muuttaneet teollisen satamakaupungin viihtyisäksi puistojen kaupungiksi. Monimuotoiset viheralueet liittävät kaupunkirakenteen ympäröivään luontoon. Ne muodostavat puistojen verkoston, jossa voi liikkua niin merenrantamaisemissa, taidenäyttelyssä, historiallisessa puutarhassa kuin aistikokemuksen varassa. Kotkan kansallinen kaupunkipuisto toimii ekologisena käytävänä lähiseudun kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden välillä. Se koostuu monipuolisesti viheralueiden muodostamasta viherrakenteesta ja vesialueiden muodostamasta sinirakenteesta. Sirpaleisen oloinen kaupunkipuistoalue eheytyy joki- ja merialueiden avulla yhtenäiseksi ja toimivaksi kaupunkitilaksi. Kotkan rooli kansallisten kaupunkipuistojen verkostossa on säilyttää kertomus alun perin Itämeren ja Kymijoen antimien varaan syntyneestä linnoitus- ja rajakaupungista, joka sittemmin on vesivoiman ja hyvien satamiensa turvin kasvanut moni-ilmeiseksi satama- ja teollisuuskaupungiksi. Moderni Kotka on jokiluonnon sekä merenranta- ja saaristoluonnon monimuotoisuutta vaaliva vehreiden puistojen palvelukaupunki. Kaupungin eri vaiheita ilmentävät historialliset alueet ja monumentit sekä rakennus- ja puistoarkkitehtuurin tuotteet ovat keskeinen osa kansallista kaupunkia ja heijastelevat tämän päivän ja huomisen Kotkan henkistä ja fyysistä identiteettiä ja imagoa. Kansallisen kaupunkipuiston erityiset arvot osa-alueittain Alue 1: Katariina ja Mansikkalahti Katariinan meripuistossa merkittävää on muutos öljysatamasta poikkeuksellisen laajaksi yhtenäiseksi puistoalueeksi, josta avautuu Kotkansaaren hienoin merimaisema. Puistoalue viereisine jokisuistoineen kuuluu maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta arvokkaaseen alueeseen. Meripuiston alueella sijaitsee useita Ruotsinsalmen merilinnoituksen historiallisia rakenteita ja linnoitteita, joista osa on kunnostettu. Puisto tarjoaa kävijöille runsaasti tekemistä: liikuntalaitteita, leikki- ja kiipeilytelineitä, grillaus- ja piknikpaikkoja sekä yhden kaupunkipuiston näköalatorneista. Lisäksi puistoon on toteutettu valumavesiä hyväksikäyttävä rakennettujen vesiaiheiden sarja. Katariinan meripuisto on palkittu eurooppalaisella viherrakentamisen palkinnolla. Katariinan meripuistosta jatkuu yhtenäinen, lähes 3 km pituinen virkistysalue, joka ulottuu Kotkansaaren eteläkärjen ympäri jatkuen Mansikkalahden kautta aina Sapokkaan saakka. Virkistysalueeseen liittyy Puistolan suojeltu tervaleppälehto, joka säilyttää harvinaista Kotkalle tyypillistä alkuperäistä luontoa. Mansikkalahden uimaranta on kaupunkilaisten suosima.
3 / 14 Alue 2: Sapokka Sapokan alueen erityisarvot kansallisen kaupunkipuiston kannalta ovat muun muassa useita ympäristöpalkintoja saaneen Sapokan Vesipuiston alueella. Vesipuisto tunnetaan hyvin valtakunnallisesti matkailukohteena, ja se on kotkalaisten suosiossa kaupunkilaisten yhteisenä ulko-olohuoneena. Puiston lähtökohta on Sapokan lahden veden puhdistaminen ruoppauksella ja vesiputouksella aikaansaadun vedenkierron avulla. Suomen ensimmäisen uuden ekologisen ajattelutavan puiston rakentaminen alkoi 1990. Työt saatiin valtaosin päätökseen 1994. Puiston monipuolinen pienilmasto mahdollistaa monipuolisen kasvillisuuden käytön. Sapokan alueella sijaitsevat vierasvenesatama sekä kotimaisiin kalalajeihin keskittyvä akvaario Maretarium ovat myös arvokkaita kaupungin matkailukohteita. Meriniemen ravintolarakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Alue 3: Isopuisto ja Kotkamills Oy:n tehtaat Isopuisto on Kotkan vanhin puisto, joka on rakentunut kotkan vanhimman rakennuksen, Pyhän Nikolaoksen kirkon ympärille. Alueeltaan eheänä säilynyt Isopuisto on aikojen saatossa kunkin aikakauden tarpeiden ja ihanteiden mukaan muuttunut, monikerroksinen viheralue. Nykyisin se on kaupunkilaisten suosima puisto- ja virkistäytymisalue runsaine kasvukauden mukaan muuttuvine perennaistutuksineen ja vanhan puuston suojaamine nurmikkoalueineen. Kotkamills Oy:n tehdasalue on kotkalaisen teollisen historian symboli ja on valtaosin valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Tehdas on ollut toiminnassa 1870-luvulta lähtien. Kokonaisuuteen kuuluvat kotkan vanhimmat puutalot, vuonna 1872 valmistuneet norjalaistyyppiset sivukäytävätalot eli Norskan pytingit, jotka edustavat teollisuusväestön asumisen vanhinta kerrostumaa kansallisessa kaupunkipuistossa. Tehdasalueelta kansalliseen kaupunkipuistoon on rajattu ainoastaan arvokkaat, oman aikakautensa arkkitehtonisia ja teollisuusrakentamisen ihanteita edustavat konttorirakennukset vuosilta 1903 ja 1937. Alue 4: Keskusta Keskustan erityinen piirre on sen tiivis kaupunkimaisuus ja historiallinen kerroksellisuus, jota 1800-luvun lopun ruutukaavoja noudattava rakennuskanta ja puistot ilmentävät. Korkeatasoista arkkitehtuuria on nähtävissä jokaiselta vuosikymmeneltä. Uusgotiikkaa edustavaa Kotkan kirkkoa (rakennettu 1898) ja sen vehreää kirkkopuistoa ympäröivät vanha puurakenteinen paloasema vuodelta 1898 sekä kansallisromanttista tyylisuuntaa edustavat Kotkan lyseo ja aiemmin maakuntamuseona toiminut Globus. Kirkkopuiston vieressä sijaitsee myös Kotkansaaren ensimmäisen sahan perustajan, kauppaneuvos Carl Henrik Ahlqvistin, asuintalo vuodelta 1879. Kirkko ympäristöineen on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Keskustan alue on vanhan Ruotsinsalmen linnoituskaupungin ydinosaa. Linnoituskaupungin aikaista pääkatua 1700-luvun lopulta on nähtävissä Sibeliuspuistossa. Historiallinen katuosuus löytyi kun puistoa kunnostettiin vastaamaan 1930-luvun puiston alkuperäistä suunnitelmaa. Keskustan läpi kulkevan lehmusbulevardin suunnitelma on peräisin jo 1800-luvun lopulta, mutta ensimmäiset lehmukset istutettiin 1930-luvulla silloisen Kisakentän puistoksi rakentamisen yhteydessä. Keskusta-alueen läpi kulkevaa viherakselia on vahvistettu ja korostettu liittämällä siihen taideteoksia. Näin rakentunut veistospromenadi on valtakunnallisesti palkittu ja merkittävä taidekokonaisuus. Torialueen kunnostus ja kaupungintalon takaisen Valakallionpuiston uudistaminen ovat ryhdistäneet torikorttelin ulkoasua. Kotkan kaupun-
4 / 14 gintalo ja Kotkan Säästöpankki ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Uutta arkkitehtuuria edustava Merikeskus Vellamo vuodelta 2008 sijaitsee Kantasatamassa. Vellamo toimii lähtökohtana muutokselle, jossa Kantasataman alue kehittyy uudeksi osaksi kaupungin keskustaa. Vellamo on kansainvälisesti tunnustettu arkkitehtuurikohde, jossa toimivat Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo sekä Tietokeskus Vellamo. Alue 5: Haukkavuori ympäristöineen Haukkavuoren ympäristössä sijaitsee Ruotsinsalmen linnoituskaupungin linnoitteita. Haukkavuori ja sen vanha vesitorni ovat keskeinen maamerkki kaupungin siluetissa. Haukkavuoren ympäristössä on historiallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaita rakennuksia ja rakenteita, kuten Kotkan entinen kaupunginsairaala vuodelta 1925 ja Kotkan teknillisen oppilaitoksen (Koteko) rakennustaiteellisesti arvokkaat rakennukset. Alueella sijaitsevat Fuksinpuisto ja Kotkan reduttiin perustettu yrttipuisto ovat keskeinen osa Kotkan puistosta puistoon -verkostoa. Redutti Kotka on pienoislinnake jonka sisään on toteutettu ainutlaatuinen yrtti- ja rohdoskasvipuutarha. Puutarhan käyttö ja opastus on toteutettu myös näkövammaisia palvelevaksi. Fuksinpuiston tekevät erityiseksi näyttävät atsaleaistutukset, jotka on istutettu tutkimusyhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Alue 6: Ruotsinsalmi ja Lehmäsaari Ruotsinsalmi on Suomen merkittävimpiä vedenalaisten muinaisjäännösten alueita. Ruotsinsalmen saaret rajaavat Ruotsinsalmen meritaistelupaikkaa, missä käytiin Pohjolan suurin meritaistelu Ruotsin ja Venäjän välillä 1789 ja 1790. Hävityn meritaistelun seurauksena Katariina Suuri määräsi Ruotsinsalmen linnoituskaupungin perustettavaksi. Meritaistelut jättivät jälkeensä lukuisia hylkyjä, joista tunnetuin on Ruotsinsalmen toisessa taistelussa uponnut Venäjän saaristolaivan fregatti St. Nikolaus. Kansalliseen kaupunkipuistoon rajatulla alueella on myös muita hylkylöytöjä sekä todennäköisesti vielä paikantamattomia hylkyjä. Ruotsinsalmen alueella on myös useita arvokkaita puolustuslinnoitusrakenteita sekä muinaismuistokohteita. Kansallisen kaupunkipuiston eteläisin saari - Lehmänsaari - on osa merenalaista pitkittäisharjua, jonka liepeet laajenevat avoimiksi hiekkarannoiksi. Saaren erikoisuus on Litorina-meren aikainen simpukkamaakerros eli märgeli. Saari on myös kasvillisuutensa puolesta poikkeuksellisen edustava. Siellä on valtakunnallisesti arvokkaita ja Kotkan seudulle harvinaisia reheviä lehtoja ja erilaisia rantatyyppejä sekä luonnontilaisia hiekkarantoja, jotka ovat uhanalaisen meritataren ja otakilokin entisiä, mutta edelleen myös potentiaalisia kasvupaikkoja. Lehmänsaaressa on myös historiallisen ja esihistoriallisen ajan asutuksen jälkiä. Alue 7: Langinkoski-Korela Langinkosken-Korelan alueella on sekä Kotkan kaupungin että Suomen kehitysvaiheisiin liittyviä kulttuurisia erityisarvoja. Langinkoski on upea yhdistelmä kulttuuri- ja luonnonperintöä. Sen erikoisuus on Venäjän keisarin Aleksanteri III käyttöön alun perin rakennettu Keisarillinen kalastusmaja, joka sijaitsee kosken partaalla metsäisen luonnonsuojelualueen kätköissä. Koskimaisema on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja Natura 2000-aluetta. Koskimiljööseen kuuluu Keisarillisen kalastusmajan lisäksi myös muita kalastushistoriaan liittyviä rakennuksia sekä pieni kappeli, joka on ainoa Valamon sivuluostarin ajoilta säilynyt rakennus. Kansalliseen kau-
punkipuistoon on rajattu Langinkosken koski- ja metsäalueen jatkeeksi jylhä kallioalue, jonka jyrkänteillä on mahtavia siirtolohkareikkoja. 5 / 14 Virolaisenpohja-Lahnakallion alue on moni-ilmeinen yksityiskohta, jota luonnehtivat rehevät rantametsät ja kapeat hiekkarannat. Kokonaisuuden kruunaa maisemallisesti upea Lahnakallio. Koskialue on suosittua virkistysaluetta, joka tarjoaa hienoja melonta- ja kalastuselämyksiä niin kotkalaisille kuin matkailijoillekin. Virkistyskäytön ympärille on kehittynyt pienimuotoista matkailutoimintaa. Alueella sijaitsevat Kotkan siirtolapuutarha-alueet: Langinlaakson, Langinkosken, Metsolan ja Korelan siirtolapuutarhat. Yhdessä ne muodostavat kansallisestikin poikkeuksellisen laajan ja moni-ilmeisen siirtolapuutarhakeskittymän, joka liittyy vahvasti Kotkassa nopeasti kasvaneen työväestön vapaa-ajan asumiseen ja omaan ruoantuotantoon. Alue 8: Kyminlinna ja Huumanhaara Kyminlinnan ensimmäinen maalinnoitus rakennettiin 1791-92 sulkemaan Turun ja Viipurin yhdistävän Suuren rantatien joenylityspaikkoja. Linnoitusta laajennettiin nykyiseen muotoonsa 1803-1810, minkä jälkeen Suuri rantatie kulki linnoituksen läpi. Linnoituksen sisällä sijaitsee mm. 1810-luvulta peräisin olevia tiilisiä rakennuksia: vartiorakennus, upseerisiipi ja sotilaskasarmi. Kyminlinna on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Kyminlinnan linnoitusalue ja Huumanhaara rantametsineen ja -luhtineen muodostavat kansallisesti merkittävän kulttuuri- ja luonnonperintöalueen. Kyminlinna on kansallisen kaupunkipuiston linnoitussarjan suurin ja monipuolisin linnoitus. Sen valleilla ja piha-alueella kasvaa useita venäläisten sotajoukkojen mukana tulleita kasvilajeja, jotka ovat muualta Suomesta kadonneet tai katoamassa. Linnoitusalueella on myös merkittäviä kuivia keto- ja niitty-ympäristöjä sekä metsiä, joissa on lahopuusta riippuvaista eliöstöä. Alue 9. Siikakoski Siikakosken erityinen arvo on toisaalta sen erämaisena säilyneessä maisemassa toisaalta kalastuskäytön jatkuvuudessa. Se on Valamon munkkien vanha kalastuspaikka, joka on eri vaiheiden kautta muuttunut nykyiseksi suosituksi virkistyskalastuskohteeksi. Siikakoski on osa Kymijoen Natura 2000 -aluetta ja Munkkisaari osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Siikakosken aluetta koskee myös koskiensuojelulaki. Alue 10: Jumalniemi Jumalniemessä monipuolinen kaupunkiluonto ja teollisuushistorian elementit tekevät alueesta hyvin omintakeisen osan kansallista kaupunkipuistoa. Alueella on kosteikkoa, reheviä rantoja ja kalliomuodostumia sekä huomattavan kookas siirtolohkare. Alue on toiminut Kymijoen uiton erottelupaikkana ja sellaisena sillä on myös vahva kytkentä Kotkan teollisuushistoriaan. Osa erottelupaikan rakenteista ja rakennusten perustuksista on yhä jäljellä. Alue 11: Korkeakoski ja Äijänvuori Korkeakosken alue on merkittävä osa kotkalaista teollisuushistoriaa. Alueelle on perustettu ensimmäinen vesisaha jo 1560-luvulla. Kotkan seudun suurin putous on valjastettu myöhemmin puuhiomon, kartonkitehtaan ja useiden vesivoimalaitosten tarpeisiin. Voimalaitos ja suojellut punatiiliset teollisuusrakennukset kuuluvat valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ja ovat Kotkan teollista maisemaa parhaimmillaan. Korkeakosken suvanto on suosittu kalastuspaikka, jollaisena se jatkaa Kymijoen pitkää kalastushistoriaa.
6 / 14 Äijänvuori on osa kansallisen kaupunkipuiston kalliomuodostumien sarjaa, joka säilyttää Kotkalle ominaisen, mutta samalla uhanalaistuvan maisematyypin. Alueella on myös hiidenkirnuja. Äijänvuori on lähiseudun asukkaille tärkeä virkistys-, ulkoilu- ja kuntoilualue. Alueella on myös lintutorni linnuston havainnointia varten. Alue 12: Karhula Karhulassa on vahvat teollisuushistorian juuret ja säilyneitä kerrostumia eri aikakausilta. Työväestön asuntojen ajallinen kirjo on yhdellä ja samalla alueella ainutlaatuinen. William Ruuthinkadun pikkuruiset mökit 1880-luvulta vaihtuvat seuraavan vuosikymmenen paanutalojen ja 1930-luvun mestaritalojen kautta aina Alvar Aallon suunnittelemiin, 1940-luvulla rakennettuihin Tennistaloihin asti. Karhulan Hovin päärakennus Kymijoen partaalla täydentää tätä valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Vuonna 2013 valmistunut Karhulan jokipuisto avaa Karhulan keskustasta uuden yhteyden Kymijoen ääreen. Jokipuisto ja sen vieressä oleva Karhulan keskuskentän alue muodostavat yhdessä laajan virkistys- ja liikunta-alueen. Jokipuisto jatkaa Kotkan uudispuistojen sarjaa, joka on yksi Kotkan kansallisen kaupunkipuiston erityispiirteistä Suomen kansallisten kaupunkipuistojen verkostossa. Alue 13: Sunila Sunilan teollisuusalue on yksi Alvar Aallon suurtöistä, joka rakentui useassa vaiheessa vuosina 1936-1954. Alue on ainutlaatuinen modernin arkkitehtuurin luomus, koska se koostuu sekä itse teollisuuslaitoksesta että sen ympärille rakennetuista tehtaan johtajan ja eri ammattiryhmien asuinrakennuksista. Alue on säilynyt arkkitehtuurisesti ehjänä kokonaisuutena ja on kansainvälisestikin tunnettu arkkitehtuurikohde. Sunilan valtakunnallisesti merkittävästä rakennetusta kulttuuriympäristöstä on rajattu kansalliseen kaupunkipuistoon ainoastaan asuinalue, joka edustaa Kotkan teollisuusväen asumisen viimeisintä vaihetta. Kaavallinen tilanne ja suojelupäätökset Kotkan kansallisen kaupunkipuiston alueella voimassa olevat asemakaavat ja yleiskaavat sopivat pääosin kansallisen kaupunkipuiston tavoitteisiin. Kotkan alueella on yleiskaava, jonka mannerosan kaupunginvaltuusto hyväksyi 19.3.1986. Ympäristöministeriö vahvisti yleiskaavan saaristo-osan 15.1.1988. Kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan Kotkansaarelle 27.3.1996. Suuren osan kansallisen kaupunkipuiston alueesta kattaa syyskuussa 2014 hallintooikeuskäsittelyn jälkeen kokonaisuudessaan lainvoiman saanut Kymijoen eteläosan osayleiskaava. Kaupunki on kansallista kaupunkipuistoa koskevan hakemuksen yhteydessä päättänyt Äijänvuoren alueen asemakaavoittamisesta, Katariinan Meripuiston, Meriniemen ns. kylpylähotellin alueen ja Kymenlaakson keskussairaalan ranta-alueen asemakaavojen muuttamisesta sekä 31 rakennuksen kulttuurihistoriallisten tai rakennustaiteellisten arvojen suojelemisesta asemakaavalla. Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurimaisemakohteita ovat Ruotsinsalmen merilinnoitus ja Langinkoskella sijaitseva Keisarillinen kalastusmaja koskimaisemineen. Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaita kohteita ovat Kotkamills Oy:n vanhat tehdaskonttorirakennukset, Korkeakosken vanhat voimalaitosrakennukset ja Sunilan alueen Alvar Aallon teollisuusarkkitehtuurikohteet. Maakunnallisesti arvo-
kas kulttuurimaisema on Langinkosken suuhaara. Lisäksi Katariinan linnoitusrakenteet ovat Muinaismuistolain suojaamia. Museovirasto on hyväksynyt Ruotsinsalmen vedenalaisten muinaisjäännösten löytöalueen kansallisesti merkittävän vedenalaisen kulttuuriperinnön luetteloon. Kotkansaaren osayleiskaava on kirjattu suojeluvelvoite näille alueille. Osalle näistä on laadittu myös asemakaava, jossa suojelutavoitteet on kirjattu tarkemmin. 7 / 14 Asemakaavoitetut alueet Suuri osa kaupunkipuiston alueesta sijoittuu Kotkan edustan vesialueelle tai Kymijoen varsille, jotka ovat asemakaavoittamattomia alueita. Sen sijaan keskeinen taajama-alue on asemakaavoitettu. Kotkan vanhimmat asemakaavat löytyvät Kotkansaarelta. Uutta ja voimakkaasti kasvavaa sahakaupunkia varten laadittiin useampia asemakaavoja 1800-luvun lopulla. Pala vuonna 1917 hyväksyttyä asemakaavaa on edelleen voimassa Katariinan rannoilla, muun muassa Meriniemen ravintolan alueella. Alueellisesti hyvin laaja ja merkittävä ja osin edelleen voimassa oleva asemakaava on niin sanottu Kivisen kaava, joka on professori Olli Kivisen vuonna1969 laatima kaava. Kaava kattoi koko Kotkansaaren ruutukaava-alueen. Se on edelleen voimassa muun muassa kaupungintalon ja Sibeliuksenpuiston osalta. Karhulan puolella on asemakaavalla suojeltu suuria osia Karhulanniemen teollisuusja asuntoalueista sekä Sunilan selluloosatehtaaseen liittyvät asuntoalueet. Asemakaavalla suojeltuja rakennuksia ovat: 1 Kotekon asuintalot 2 Ahlqvistin talo 3 AsOy Torniorava, ent. KOP 4 Liiton talo 5 Stellan talo 6 Tukkukaupan talo ja varasto 7 Tshedajeffin talo 8 Kotkan tori 9 Kotkan kaupungin rahatoimisto, ent. Kotkan Säästöpankki 10 Enso-Gutzeitin konttorirakennus Jugend-talo 11 Enso-Gutzeitin konttorirakennus Funkis-talo 12 Enso Gutzeitin pytingit eli sivukäytävätalot 13 Papinkadun puutalot 14 Nuorisotalo Greippi, ent. Kotka Svenska Samskola 15 Palotornin päiväkoti, ent. Samskola 16 Kotkan ent. paloasema 17 Hovinsaaren kansakoulu 18 Sunilan Puistolan asuntoalue 19 Sunilan tehtaan asuntoalueet 20 William Ruthin kadun rakennukset 21 A. Ahlströmin asuntoalueet Suden-, Karhun-, Ahman- ja Kokkolankadulla 22 Maakuntatalo, ent. Kymin suurpappila 23 Korkeakosken ent. puuhiomo ym. 24 Korkeakosken voimalaitokset 25 Langinkosken keisarillisen kalastusmajan rakennukset 26 Metsolan höyrypanimo ja panimomestarin talo
8 / 14 Yleiskaavoitetut alueet Kotkan koko kaupunkialueen kattava yleiskaava on jo vuodelta 1986. Sen saaristo-osa vahvistettiin ympäristöministeriössä vuoden1988 alussa. Saaristo-osaan kuuluvat muun muassa Lehmänsaari, Kukouri ja Ruotsinsalmen saaret, jotka ovat myös osa kaupunkipuistoa. Lehmänsaari on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi, Kukouri muinaismuistoalueeksi ja Ruotsinsalmen saaret virkistysalueeksi, muinaismuistoalueeksi ja arvokkaaksi maa- ja metsätalousalueeksi. Kotkansaaren oikeusvaikutukseton osayleiskaava vuodelta 1996 on sikäli merkittävä, että siinä nyt vielä asemakaavassa öljysatamaksi osoitettu Katariinan meripuiston alue on lähivirkistysaluetta/ muinaismuistoaluetta. Kaupunkipuiston toteuttamisen kannalta merkittävin yleispiirteinen kaava on Kymijoen eteläosan osayleiskaava. Siihen kuuluvat Kymijoen eteläisimmät haarat Langinkosken haara, Huumanhaara ja Korkeakosken haara. Merkittäviä asemakaavattomia alueita, joiden tuleva käyttö määräytyy uuden osayleiskaavan kautta, ovat muun muassa Kyminlinna, Langinkosken haara ja sen rannat Kyminlinnasta pohjoiseen, Eskolan ranta-alueet, Jumalniemen rannat ja Karhulan Hovin alue. Käyttötarkoitusmerkintänä näillä alueilla ovat muun muassa virkistysalue, muinaismuistoalue ja retkeilyalue. Alue, jossa ei ole voimassaolevaa oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa, on Äijänvuoren virkistys- ja ulkoilualue, jonka tulevasta käytöstä kaupunki on tehnyt 10.12.2012 erillisen päätöksen. Suojelualueet ja -kohteet Luonnonsuojelulailla tai kaupungin päätöksellä rauhoitetut kohteet - Langinkosken luonnonsuojelualue, rauhoitettu 17.3.1995, (Asetus 382/1995) - Kokonkosken jalopuumetsikkö, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen rajauspäätös 28.11.2003 - Puistolan tervaleppälehdon suojelupäätös, Kotkan kaupunginhallitus 30.12.1964 1614 - Lehmäsaaren koillinen rantalehto, lehtojensuojeluohjelma, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päätös 30.6.2004, 0400L0010-251 Muinaismuistolailla suojellut kohteet - Kaikki Kyminlinnan-Ruotsinsalmen linnoitusrakenteet - St. Nikolain hylylle määrättiin vuonna 1976 muinaismuistolain mukainen suoja-alue, joka kieltää sukellustoiminnan ja ankkuroinnin 300 metrin säteellä hylystä. Kirkkolailla suojellut kohteet - Nikolain kirkko ja hautausmaa - Kotkan kirkko ja hautausmaa - ortodoksinen hautausmaa (Virolaisenpohjassa) - Kymin kirkko ja osa hautausmaasta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Kohteiden suojelua on edistettävä mm. kaikessa maankäytön suunnittelussa valtioneuvoston päätöksen 1.3.2009 mukaisesti. Kansallisen kaupunkipuiston alueella ovat kohteet: - Karhulan teollisuusympäristö - Korkeakosken teollisuusympäristö
9 / 14 - Kotkan kaupungintalo ja Kotkan Säästöpankki - Kotkan kirkko ympäristöineen - Kotkan ortodoksinen kirkko ja Kirkkopuisto - Kymin kirkko - Kyminlinnan maalinnoitus - Langinkosken keisarillinen kalastusmaja - Ruotsinsalmen merilinnoitus - Stora Enson Kotkan tehtaat - Sunilan tehtaat ja asuinalueet - Suuri Rantatie Alueen maa- ja vesialueiden omistus Kansalliseksi kaupunkipuistoksi haettavan alueen maa- ja vesialueet ovat pääosin Kotkan kaupungin omistuksessa. Aluerajaukseen sisältyy myös muiden julkisyhteisöjen, valtion sekä yksityisten omistuksessa olevia maa- ja rakennuskiinteistöjä. Kansallisen kaupunkipuiston maa- ja vesialueiden omistus käy ilmi liitteestä 6. Yksityisiltä rakennus- tai maakiinteistöjen omistajilta ei ole ollut tarpeen pyytää suostumuksia, koska näihin omistuksiin ei kohdistu tämän päätöksen yhteydessä tai hoitoja käyttösuunnitelmassa annettuja määräyksiä. Rakennusten omistussuhteet käyvät ilmi täydentävästä liitteestä C. Rakennukset ja omistukset. Asian valmistelu Kotkassa jätettiin jo vuonna 1993 valtuustossa aloite viherkaavan laatimiseksi. Siinä olisi koottu yhteen olemassa oleva tieto Kotkan luonnosta, suojelualueista, virkistysalueista ja puistoista. Työ käynnistyi, ja senhetkisen tilanteen mukaista tietoa koottiin raporttiin, jonka jalostaminen edelleen pysähtyi sopivan toimintatavan puuttuessa. Kun maankäyttö- ja rakennuslaki uudistettiin vuonna 2000 sisältäen kansallisen kaupunkipuiston käsitteen, Kotka sai uudenlaisen mahdollisuuden kaupungin viihtyisyyden kehittämiseksi. Laissa mainittujen kriteerien mukaisesti olisi mahdollisuus esitellä kaupungin erityistä kulttuurihistoriaa, ainutlaatuista luontoa meren ja Kymijoen kohtaamispaikassa, arkkitehtuuria ja ennen kaikkea upeaa puistoverkostoa. Kaupungin edellytykset todettiin sopiviksi lain mainitsemiin kriteereihin. Kaupunginhallitus teki päätöksen 13.4.2004 kansallisen kaupunkipuiston perustamisedellytysten selvittämiseksi. Työ jäntevöityi, kun kaupunginhallitus nimesi työryhmän laatimaan perustamisselvityksen mahdollisen hakemuksen tekoa varten 20.6.2005. Työryhmässä oli edustettuna puisto-, ympäristö- ja kaavoitustoimi sekä kaupungin matkailupalvelut. Hankkeen perustamisselvitystä alettiin laatia vuonna 2005. Vuosina 2010 2011 vietettiin hankkeessa hiljaiseloa, kun odoteltiin Kymijoen osayleiskaavan etenemistä. Päättäjille ja viranomaisille hanketta on esitelty 25.1.2006 (virkamiehet), 3.4.2006 (kaupunginvaltuuston tiedonantokokous) ja 26.10.2010 (johtajatapaaminen). Kaupunkipuistoa on esitelty maanomistajille järjestetyssä tilaisuudessa 13.1.2011. Samassa yhteydessä maanomistajille on laadittu kaupunkipuistoesite sekä julkaistu lehdistötiedote tulevasta hakuprosessista. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa hanketta on esitelty 7.6.2011. Kaupunki on pitänyt ympäristöministeriön ajan tasalla hankkeen edistymisestä ja saanut ministeriöltä tarpeellista tietoa hakemusvalmistelua varten. Hanketta valmistele-
Muistutukset 10 / 14 maan asetetun työryhmän jäseniä on osallistunut kansallisen kaupunkipuistoverkoston valtakunnallisiin tapaamisiin (3.6.2010 Kotka, 20.5.2011 Hämeenlinna ja 31.5. 1.6.2012 Pori), joista valmistelijat ovat saaneet kokemusperäistä tietoa erityisesti niiltä kaupungeilta, joihin kansallinen kaupunki on jo kaupungin hakemuksesta ympäristöministeriön päätöksellä perustettu. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 4.12.2012 kaupunkipuistosuunnitelman ja esitti kaupunginhallitukselle, että kaupunki hakee kaupunkipuiston perustamista. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa 10.12.2012 ja antoi työryhmälle tehtäväksi valmistella hakemus ympäristöministeriölle siten, että puistorajaukseen voidaan tehdä teknisluonteisia tarkistuksia ympäristöministeriön kanssa tehtävässä hakemuksen viimeistelyssä. Kaupunginhallitus vastasi kaupunkipuistosuunnitelmasta jätettyihin muistutuksiin 25.11.2013 ja merkitsi tiedoksi niiden vuoksi tehdyt muutokset. Työryhmän kaupunginhallituksen antamin valtuutuksin teknisesti viimeistelemä hakemus toimitettiin ympäristöministeriöön 18.9.2014. Kotkan kansallisen kaupunkipuiston hakemuksesta jätettiin kaksi muistutusta, joihin kaupunki on antanut vastineensa. Kuutsalon osakaskunta vaati, että kansallisen kaupunkipuiston rajaus tehdään siten, että siihen ei sisällytetä Kuutsalon osakaskunnan omistamia alueita. Nähtävillä ollut rajaus perustui osittain virheellisiin omistustietoihin ja maakuntakaavaan, jota ei ole vielä vahvistettu ympäristöministeriössä. Muistutuksen jättämisen jälkeen kansallisen kaupunkipuiston rajausta on supistettu Kuutsalon osakaskunnan vesialueiden osalta ja vastaavasti laajennettu kaupungin omistusten osalta. Nykyiseen rajaukseen sisältyy Ruotsinsalmen meritaistelualueen ydinalue, jossa on tunnettuja tai paikannettuja hylkylöytöjä. Kansallisen kaupunkipuiston päätöksellä ei ole uusia oikeusvaikutuksia eikä se vaikuta millään tavoin kalastuksen harjoittamiseen osakaskunnan omistamilla vesillä. Toinen muistutus kohdistui Ranta- Lukkari Rn:o 1:47 tilan alueiden rajaamista kansalliseen kaupunkipuistoon. Mainitun tilan alueet on poistettu rajauksesta, koska niillä maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetut erityiset arvot olivat vähäiset eikä poisto muutoinkaan heikentänyt merkittävästi maankäyttö- ja rakennuslain 68 :n 1 momentissa tarkoitettuja kansallisen kaupunkipuiston perustamisen edellytyksiä. MINISTERIÖN PÄÄTÖS Ympäristöministeriö on päättänyt perustaa hakemuksen mukaisesti Kotkan kaupungin hakemuksessa esitettyjen erityisarvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi maankäyttö- ja rakennuslain 68 :ssä tarkoitetun kansallisen kaupunkipuiston. Kotkan kansallinen kaupunkipuisto käsittää alueita ja rakennuksia Kotkan kaupungin kaupunginosissa nro 1-4, 5, 6, 8, 9, 10, 12, 13, 14, 17, 18, 20, 30, 31, 32, 37, 39, 40, 41, 42, 43, 44 sekä 45. Kansallisen kaupunkipuiston aluerajaus on osoitettu tämän päätöksen liitteenä olevilla kartoilla. Aluetta koskevat määräykset Päätökseen on kaupunginhallituksen suostumuksella otettu seuraavat maankäyttö- ja rakennuslain 70 :ssä tarkoitetut määräykset: Kaupunki käynnistää asemakaavan tai asemakaavan muutoksen laatimisen Äijänvuoren, Katariinan Meripuiston, Meriniemen ns. kylpylähotellin korttelin ja
11 / 14 Kymenlaakson keskussairaalan rannan alueille siten, että alueet osoitetaan virkistys- tai puistoalueiksi. Kaupunki käynnistää asemakaavan tai asemakaavan muutoksen laatimisen arvokkaita rakennuksia ja ympäristöjä koskevan liiteluettelon kohteiden 27 57 alueille siten, että kohteiden kulttuurihistorialliset tai rakennustaiteelliset arvot suojellaan. Alueen maankäyttöä ohjaavat voimassa olevat kaavat ja suojelupäätökset. Alueen kaavoituksessa ja muussa alueeseen vaikuttavassa suunnittelussa ja päätöksenteossa on lisäksi otettava huomioon Kotkan kansallisen kaupunkipuiston päätökseen otetut määräykset. Alueen hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset määräykset annetaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka Kotkan kaupunki laatii myöhemmin ja toimittaa ministeriöön hyväksyttäväksi. Sen yhteydessä annetut määräykset eivät saa kohdistua yksityisten omistamiin alueisiin tai rakennuksiin, jolleivät omistajat tätä erikseen vaadi tai halua taikka anna tähän suostumusta. Päätöksen perustelut Kotkan kansallinen kaupunkipuisto sijaitsee maankäyttö- ja rakennuslain 68 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kaupunkimaisessa ympäristössä ja sisältää mainitussa lainkohdassa tarkoitettuja kulttuuri- ja luonnonmaiseman kauneusarvoja sekä historiallisia ominaispiirteitä. Alueeseen liittyy myös kaupunkikuvallisia, sosiaalisia ja virkistyksellisiä sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyviä erityisarvoja. Kaupunkirakenteellisen sijainnin, yleisten ominaispiirteiden sekä säilytettävien ja hoidettavien erityisten arvojen puolesta alue täyttää ko. lainkohdassa kansallisen kaupunkipuiston perustamiselle asetetut vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain 68 :n 2 momentin mukaan kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka tämän lain mukaisessa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- ja suojelualueeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston kannalta sopivaan käyttöön. Kulttuuriperintöön liittyvät erityisarvot on suojeltu tai niiden hoito on turvattu joko erityissäännösten nojalla tai kaupungin omilla kaavoilla sekä maakuntakaavoilla. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja hoitoon liittyvät erityisarvot on turvattu pääasiassa Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkostoa koskevalla päätöksellä, luonnonsuojelulailla ja kaupungin omilla kaavoilla sekä maakuntakaavalla. Kansalliseen kaupunkipuistoon on lisäksi rajattu mukaan yhtäältä alueita, jotka asema- ja yleiskaavoissa on osoitettu puistoksi ja erilaisiksi virkistysalueiksi, sekä toisaalta alueita, jotka mainituissa kaavoissa on osoitettu alueella olevien yleisten ominaispiirteiden ja erityisten arvojen säilyttämisen ja hoitamisen kannalta sopivaan käyttöön. Myös tämän lainkohdan mukaiset edellytykset kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi ovat siten olemassa. Maankäyttö- ja rakennuslain 70 :n 1 momentin mukaan kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätökseen voidaan kunnan suostumuksella ottaa alueen olennaisten arvojen säilyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä. Muut alueen hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset määräykset annetaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka kunta laatii. Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon otetut määräykset kohdistuvat yksittäisiin arvorakennuksiin tai sellaisiin kaupungin omistuksessa oleviin alueisiin, joilla on lain tarkoittamia erityisiä arvoja, mutta joiden säilyttämistä ei ole kaupunkipuistoa perustettaessa riittävällä tavalla turvattu tai joiden nykyinen käyttö on maankäyttö- ja ra-
12 / 14 kennuslain 2 momentin mukainen, mutta kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ei vastaa nykytilannetta. Maankäyttö- ja rakennuslain 68 :n 3 momentin mukaan kansalliseen kaupunkipuistoon osoitetaan ensi sijassa kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön omistuksessa olevia alueita. Muita alueita puistoon voidaan osoittaa omistajan suostumuksella. Omistajan suostumus ei ole kuitenkaan tarpeen sellaisen alueen osalta, jolle ei anneta 70 :ssä tarkoitettuja määräyksiä perustamispäätöksessä tai hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Kansalliseksi kaupunkipuistoksi haetusta alueesta enin osa on Kotkan kaupungin ja muiden julkisyhteisöjen sekä valtion omistuksessa. Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu rakennettua kulttuuriympäristöä, johon liittyviä rakennuksia ja alueita on laajalti yksityisomistuksessa. Nämä alueet rakennuksineen on osoitettu Kotkan kaupunginhallituksen hakemuksen liitekartassa, joka on ollut nähtävillä 10.6.-10.7. 2013. Näihin, kuten ei muihinkaan yksityisten omistamiin alueisiin kohdistu perustamispäätöksen yhteydessä annettuja määräyksiä. Sovelletut oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 68, 69, 70 Päätöksen voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan sen saatua lainvoiman. Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitus voidaan tehdä sillä perusteella, että päätös on lain vastainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander
13 / 14 LIITTEET KARTTALIITTEET LIITE 1 Kotkan kaupungin hakemus kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta liiteaineistoineen, kaupunginhallituksen päätös 10.12.2012 369 Kartta 1 Yleispiirteinen rajaus Kartta 2 Kaavallinen yleistarkastelu: osayleiskaava ja maakuntakaava Kartta 3 Kymijoen eteläosan osayleiskaava Kartta 4 Rajaus Kymijoen eteläosan osayleiskaavakartalla Kartta 5 Rajaus yleiskaavakartalla Kartta 6 Asemakaavoitus Kartta 7 Asemakaava-alueiden indeksikartta Kartta 7a-e Rajaus asemakaava-alueella 1:4000 Kartta 8 Lainsäädännön perusteella suojellut kohteet Kartta 9 Maa- ja vesialueiden omistus Kartta 10 Kaupunginosat TÄYDENTÄVÄT LIITTEET (toimitettu hakemuksen jättämisen jälkeen) A. Ote kaupunginhallituksen pöytäkirjasta, kaupunginhallituksen päätös 25.11.2013 437 B. Luettelo voimassa olevista asemakaavoista C. Rakennusten omistus Valitusosoitus Päätös Kotkan kaupunki TIEDOKSI Opetus- ja kulttuuriministeriö Valtiovarainministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Museovirasto Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kymenlaakson liitto Senaatti-kiinteistöt Metsähallitus Liikennevirasto Kotka-Kymin seurakuntayhtymä Suomen Kuntaliitto Suomen luonnonsuojeluliitto Viherympäristöliitto ry Suomen Kotiseutuliitto Kotka-seura Meri-Kymen luonto ry Kotkan ympäristöseura
Aalto- yliopisto/ maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Pyhtään kunta/ Kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri Haminan kaupunki Kouvolan kaupunki 14 / 14