Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö N P Ä Ä T Ö S. Annettu Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 2002

Transkriptio

1 1 Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö N P Ä Ä T Ö S Annettu Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 2002 ASIA HAKIJA Heinolan kansallisen kaupunkipuiston perustaminen (n:o 4/5541/2000) Heinolan kaupunki HAKEMUS JA PÄÄTÖKSENTEON KANNALTA KESKEISET ASIAKIRJAT Heinolan kaupunginhallitus on esittänyt kansallisen kaupunkipuiston perustamista Heinolaan ja on toimittanut sitä koskevan hakemuksen ympäristöministeriöön. Hakemus perustuu Heinolan kaupunginvaltuuston tekemään päätökseen ja sen tarkistuksiin , ja Hakemus sisältään kansalliseksi kaupunkipuistoksi esitetyn alueen yksityiskohtaisen rajauksen, perustelut hakemukselle sekä maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät suostumukset yksityisten omistamien alueiden tai rakennusten ja vastaavasti valtion asianomaisilta omistusoikeuden haltijoilta. Hakemuksen jättövaiheessa yksi lain edellyttämistä suostumuksista puuttui. Siitä syystä jouduttiin tässä vaiheessa jättämään Vierumäellä sijaitsevan Suomen Urheiluopiston kulttuurihistoriallisesti arvokas alue ja sen rakennussuojelulailla suojeltu päärakennus rajauksen ulkopuolelle. Suomen Urheiluopiston kannatusosakeyhtiön suostumus on saatu. Heinolan kaupunki pyrkii myöhemmin laajentamaan kansallista kaupunkipuistoa eri hakemuksella alkuperäisen ehdotuksen mukaiseksi. ALUEET, JOITA HAKEMUS KOSKEE Heinolan kansallisen kaupunkipuiston ydinalueen muodostavat valtakunnallisesti arvokkaiksi kulttuurihistoriallisiksi kohteiksi luokitellut alueet: Maaherranpuisto, kaupunkiseurakunnan kirkonseutu, Jyrängönvirran kulttuurimaisema ja Harjupuisto. Kansallinen kaupunkipuistoalue laajenee pohjoiseen Salpausselän jatketta, Heinolanharjua myöten niin ikään valtakunnallisesti arvokkaaksi

2 kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi luokiteltuun Heinolan kirkonkylän kirkonseudun kulttuurimaisema-alueeseen saakka. Etelän puolella se sisältää puistoalueeksi kaavoitetun Pyssyharjun osan. Alueeseen sisältyy myös Jyrängönvirran pohjoispuolisen vesistön, Ruotsalaisen virkistysalueiksi kaavoitetut rannat. Mm. Sepänniemi ja Heinäsaari ovat mukana sekä Tähtisillan pohjoispuolella olevat kaupungin omistamat saaret. Alavirran puolella mukana ovat puistoalueiksi kaavoitettujen rantojen lisäksi kaupungin omistamat Koskensaari, Rautsaaren pääosa sekä Konniveden saaret (mm. Selkäsaaret, Lapinsaari, Palosaari) sekä lisäksi valtion omistama Mataraniemi. Konnivedeltä on yhteys kaupungin metsäalueen maakunnallisesti arvokkaille pievesistöille (Rautjärvi, Venejärvi, Pikijärvi) ja sieltä Reumasäätiön sairaalaalueen kautta Maitiaislahden paikallisesti arvokkaalle lintulahdelle. Heinola on siltojen kaupunki. Aluerajauksessa on mukana suomalaisen luvun siltarakentamisen huippuosaamista edustava rautatiesilta, 1960-luvulle tyypillinen maantiesilta sekä 1990-luvun moottoritieliikenteen silta-arkkitehtuurin merkkiteos Tähtisilta levähdysalueineen ja tieliikenteen palvelupisteineen. ALUEIDEN MAANOMISTUS Pääosa maa-alueista on Heinolan kaupungin omistuksessa. Heinolan kaupunkiseurakunnan ja maaseurakunnan kirkot ympäristöineen ja hautausmaineen ovat Heinolan seurakuntayhtymän omistuksessa. Valtion omistaja- ja hallinnoijatahoja ovat Valtion kiinteistölaitos/erityiskiinteistöt ja Kaakkois-Suomen kiinteistöalue, Tielaitos, Ratahallintokeskus ja Kapiteeli Oy. Yksityisiä maanomistajia tai -haltijoita ovat Reumasäätiön sairaala, Oy Teboil Ab, Arto Mussalo ja Lauri Timonen. 2 KAAVALLINEN TILANNE, SUOJELU- JA MUUT PÄÄTÖKSET Hakemuksessa kansalliseksi kaupunkipuistoksi esitetyn alueen maankäyttöä ja kehittämistä säätelevät eri aikoina laaditut asema- ja rakennuskaavat sekä seutukaava, joka on vahvistettu Heinolan alueella ei ole vahvistettua yleiskaavaa. Yksityiskohtaisen kaavoituksen ohjeena on ollut kaupunginvaltuuston hyväksymä Heinolan kaupungin yleiskaavaluonnos 1970 kaupunkiseudun maankäytön strateginen yleissuunnitelma 1995, joka on hyväksytty ohjeellisesti noudatettavaksi kaupunginvaltuustossa ja kunnanvaltuustossa Heinolan kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät Asemakaavoissa rakennetun ympäristön kannalta merkittävät rakennukset on merkitty asemakaavassa joko suojelumerkinnällä tai merkitsemällä rakennusalat vanhojen rakennusten mukaisesti ja määrittelemällä alueelle kohtuullinen tilanteeseen sopiva rakennusoikeus. Heinolan kaupungin omistaman entisen kylpyläalueen osalta (Keskusta-kortteli 1) on kaupunginvaltuusto tehnyt päätöksen asemakaavan muuttamisesta siten, että vanha rakennuskanta otetaan paremmin kaavoituksessa huomioon. Entisen kylpyläalueen sekä Isiäisten alueen olennaisten arvojen säilyttämiseksi annetaan tämän päätöksen yhteydessä määräykset, joihin kunta on antanut

3 3 suostumuksensa. Kaupungin omistamat metsä- ja saaristoalueet on seutukaavassa osoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön (V, VRv, MU). Konniveden saarten pienimuotoinen ja vaatimaton, kaupungin maalla sijaitseva, vähävaraisen väestön virkistykseen syntynyt mökkiasutus edustaa yleisemminkin oman aikansa sosiaalista ajattelua. Alueen käytön voidaan katsoa nykyisellään olevan seutukaavan mukaisessa virkistyskäytössä. Heinolan seminaarin päärakennus, hallintorakennus ja sauna on asema-kaavan lisäksi suojeltu valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/1985) ja valtioneuvoston tekemän päätöksen nojalla. Heinolan kaupunkiseurakunnan ja maaseurakunnan kirkot, tapulit ja vanhat hautausmaat on suojeltu suoraan kirkkolain (1054/1993) 14 luvun 5 ':n kirkollisia rakennuksia koskevien säännösten nojalla. Kaupunkiseurakunnan vanha pappila on asemakaavassa suojeltu sr-merkinnällä. Sataojan purolehto on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla Mikkelin lääninhallituksen tekemällä päätöksellä (E1777/ ). Ketonukin esiintymisalue, Miljoonaluiska, on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla Etelä-Savon ympäristökeskuksen tekemällä päätöksellä (Dnro 0596L ). Valtion kiinteistölaitoksen Erityiskiinteistöjen hallinnoima Mataraniemi kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, valtioneuvoston periaatepäätös Alueen rauhoitushanke on vireillä. Mataraniemi ja sen läheisyydessä oleva kaupungin omistama Mäyrämäki sisältyvät valtioneuvoston ehdotukseen Euroopan yhteisön Natura verkoston Suomen verkoston osiksi. Sepänniemessä on muinaismuistoalue, joka on suojeltu muinaismuistolain nojalla. Se on osoitettu myös asemakaavassa merkinnällä sm. SUOSTUMUKSET JA LAUSUNNOT Kaikilta yksityisiltä ja valtion omistaja- tai haltijatahoilta on saatu suostumus alueen tai rakennuksen sisällyttämisestä ehdotettuun kansalliseen kaupunkipuistoon. Osaan suostumuksista ja kaupungin lausunnoista on kirjattu erityisehtoja. Nämä ehdot voidaan ottaa huomioon laadittaessa hoito- ja käyttösuunnitelmia. Suostumukset ja lausunnot ovat hakemusasiakirjoissa. ASIAN VALMISTELU Heinolan kaupunki aloitti kansallisen kaupunkipuiston perustamiseen tähtäävät valmistelut keväällä 1998 ja virallisesti tehtävä annettiin kulttuuritoimen johtajalle valmisteltavaksi Jo hankkeen alustavassa valmistelussa olivat mukana kaupungin kulttuuri-, museo-, ympäristö-, metsä- ja rakennusvalvonta- sekä tekninen sektori. Heinolan kaupunginvaltuusto teki periaatepäätöksen selvittää mahdollisuudet saada kansallinen kaupunkipuisto -nimitys kaupungin keskeisille puisto- ja virkistysalueille. Kansallinen kaupunkipuisto -nimityksen mahdollistava maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) tuli voimaan Heinolan kaupunginhallitus ilmoitti ympäristöministeriölle jatkavansa

4 hankkeen valmistelua siten, että kaupunginvaltuuston päätös voitaisiin tehdä toukokuussa vuonna Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen vuorovaikutteisen suunnittelun ja avoimen päätöksenteon mukaisesti ilmoitettiin hankkeen vireilläolosta paikallislehti Itä- Hämeessä sekä järjestettiin hankkeesta asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa yhteinen seminaari ja yleisötilaisuus Hanketta esiteltiin myös Heinola-valtuuskunnalle. Rajausehdotu ksesta ja muista asiaan liittyvistä seikoista järjestettiin lisäksi laaja lausuntopyyntökierros kaupungin eri hallintokunnille. Saatujen lausuntojen ja mielipiteiden johdosta alueen rajausta tarkennettiin ja alueiden tulevia käyttömahdollisuuksia varmistettiin ympäristöministeriöltä ja ympäristökeskukselta. Yhteinen neuvottelu ympäristökeskuksen kanssa järjestettiin Kaupunginvaltuuston käsittelyssä hyväksyttiin hankkeeseen liittyvä toivomusponsi, jonka mukaan Tähtisillan ympäristöön perustettaisiin matkailukohteeksi kaupungin omistamalle maalle puu- ja pensasarboretum sekä toivomusponsi, jonka mukaan rautatien asema-alueen asemapuistikko pyrittäisiin liittämään kokonaisuudessaan Heinolan kansalliseen kaupunkipuistoon. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätöksen yhteydessä annettavat määräykset. Paikallislehti Itä-Häme ja Etelä-Suomen Sanomat ovat tiiviisti seuranneet hankkeen etenemistä ja tiedottaneet asiasta kuntalaisille. Valmistelutyö on perustunut pääasiassa olemassa oleviin, tarkoitukseen sopiviin valtakunnallisiin, maakunnallisiin ja Heinolan kaupungin omiin inventointeihin ja perusselvityksiin. 4 MINISTERIÖN PÄÄTÖS Ympäristöministeriö on päättänyt perustaa Heinolan kaupunkiin maankäyttö- ja rakennuslain 68 ':ssä tarkoitetun kansallisen kaupunkipuiston. Heinolan kansallinen kaupunkipuisto sijaitsee Keskustan (1), Seminaarin (2), Supin (4), Asemantauksen (5), Tommolan (6), Sahanniemen (7), Harjun (8), Rainion (9), Niemelän (10), Juornatjoen (12), Rautsalon (19), Jyrängön (20), Tähtiniemen (22), Luhtapaunin (24), ja Kirkonseudun (25) kaupunginosissa sekä Heinolan kaupungin (111) Heinolan (401) ja Jyrängön (406) kylissä. Kansallisen kaupunkipuiston rajat on merkitty tämän päätöksen liitteenä olevalle kartalle. Vesialueet eivät kuulu kansalliseen kaupunkipuistoon. PUISTOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Perustamispäätökseen on otettu seuraavat kaupungin omistamia alueita koskevat, Heinolan kaupunginhallituksen hyväksymät määräykset (' 1015): 1) Isiäisen lintujärven ympäristön rantavyöhykkeen maankäyttöä ohjaa Heinolan kaupunkiseudun maankäytön strateginen yleissuunnitelma 1995,

5 joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja kunnanvaltuustossa ja jonka osaltaan on myös Heinolan kaupunginvaltuusto näiltä osin hyväksynyt Alueen vastaisessa kaavoituksessa otetaan lisäksi huomioon Heinolan kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa annettavat määräykset. 2) Entisen kylpylän tontin (Keskusta-I-5) asemakaavaa muutettaessa kaavoituksen lähtökohdaksi otetaan tontilla olevien rakennusten säilyttäminen ja siinä yhteydessä määritetään kunkin rakennuksen suojeluaste ja - tavoitteet. Rakennusten säilyttämistä tukeva lisärakentaminen on mahdollista. Uudisrakentaminen sopeutetaan mittakaavaltaan sekä nykyiseen rakennuskantaan että viereisiin puistoalueisiin (Maaherranpuisto ja Kylpylänpuisto). Alueen hoidon ja käytön kannalta muut tarpeelliset määräykset annetaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka Heinolan kaupunki laatii vuorovaikutteisen suunnittelun periaatteella yhteistyössä Hämeen ympäristökeskuksen ja alueen maanomistajien tai -haltijoiden kanssa. Alueen käyttöä ohjaavat voimassa olevat kaavat, muinaismuistolaki, kirkkolaki, luonnonsuojelulaki, metsälaki, vesilaki ja valtion rakennusten suojelusta annetun asetuksen nojalla tehdyt päätökset. Heinolan kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvan alueen kaavoituksessa ja muussa alueeseen vaikuttavassa suunnittelussa ja päätöksenteossa on lisäksi otettava huomioon tämän päätöksen yhteydessä annettavat määräykset sekä hoito- ja käyttösuunnitelman yhteydessä myöhemmin annettavat määräykset. 5 PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Heinolan kansallisen kaupunkipuiston ydin sijaitsee maankäyttö- ja rakennuslain 68 ':n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kaupunkimaisessa ympäristössä ja sisältää mainitussa lainkohdassa tarkoitettuja kulttuuri- ja luonnonmaisemien kauneusarvoja sekä historiallisia ominaispiirteitä. Siihen liittyy myös kaupunkikuvallisia, sosiaalisia ja virkistyksellisiä sekä muita lainkohdassa tarkoitettuja säilytettäviä ja hoidettavia erityisarvoja. Sijaintinsa, kaupunkirakenteensa, ominaispiirteidensä, säilytettyjen kulttuurihistoriallisten rakennusten, luonnon monimuotoisuuden sekä kaavoitustilanteensa perusteella esitetty alue täyttää ko. lainkohdan kansallisen kaupunkipuiston perustamiselle asetetut vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain 68 ':n 2 momentin mukaan kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka tämän lain mukaisessa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisemaalueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston kannalta sopivaan käyttöön. Heinolan kansalliseen kaupunkipuistoon on otettu mukaan alueita, jotka asema-, rakennus- tai seutukaavassa on osoitettu puistoksi, urheilu-, virkistys-, hautausmaa-, rautatie- tai suojelualueeksi sekä toisaalta alueita, jotka mainituissa kaavoissa on osoitettu alueilla olevien yleisten ominaispiirteiden tai erityisarvojen säilymisen ja asianmukaisen hoidon kannalta sopivaan käyttöön. Kahden

6 kaupungin omistaman alueen osalta on katsottu tarpeelliseksi ottaa mainitun lain 70 ':n 1 momentissa tarkoitettuja määräyksiä, jotka kaupunki on hyväksynyt. Kansalliseen kaupunkipuistoon on otettu pääasiassa Heinolan kaupungin, Heinolan seurakuntayhtymän ja valtion omistuksessa olevia maa-alueita. Valtion omistusoikeuden haltijoilta kaupunki on hankkinut suostumukset. Muita alueita on otettu mukaan vain, jos kaupunki on saanut omistajatahoilta asianmukaiset suostumukset. 6 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Maankäyttö- ja rakennuslain 68, 69 ja 70 '. PÄÄTÖKSEN VOIMAANTULO MUUTOKSENHAKU Tämä päätös tulee voimaan sen saatua lainvoiman. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Valitus voidaan tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöministeri Satu Hassi Ylitarkastaja Jukka-Pekka Flander LIITTEET Heinolan kansallisen kaupunkipuiston rajauskartta Valitusosoitus PÄÄTÖS Heinolan kaupunki Rauhankatu 3, Heinola

7 7 TIEDOKSI Heinolan seurakuntayhtymä Talouspäällikkö Matti Halme, Harjukatu 9, Heinola Reumasäätiö Toimitusjohtaja Hannele Kalske, Pikijärventie, Heinola Tielaitos, Hämeen tiepiiri Tiejohtaja Mauri Pukkila, PL 376, Tampere Valtion kiinteistölaitos, Erityiskiinteistöt Rakennusneuvos Jukka Liede / Tarkastaja Kari Sirviö, PL 237, Helsinki Valtion kiinteistölaitos, Kaakkois-Suomen kiinteistöalue Rakennusneuvos Jukka Liede / Isännöitsijä Petri Porkka, Salpausselänkatu 22, Kouvola Ratahallintokeskus Kiinteistöyksikkö, apulaisjohtaja Timo Välke, PL 185, Helsinki Kapiteeli Oy Johtaja Timo Salonen, Mariankatu 12 C, Lahti Oy Teboil Ab Huoltamo-osasto, Heikki Lenkkeri, PL 102, Helsinki Arto Mussalo, ravintola Ranta-Casino Pekan Leipä, Villenkatu 43, Heinola Lauri Timonen Karlshamninraitti 2, Heinola Suomen Urheiluopiston kannatusosakeyhtiö Johtaja Tapani Ilkka, Kaskelantie 10, Vierumäki