N o 2/2010 hinta: 4 euoa KULUTTAJAN Suomen Kuluttaliitto ajen asiantunti www.kuluttaliitto.fi Teemana huomisen uoka Kuluttaliike yhdentyy / Pikavippipainaiselle ei loppua
Pääkijoitus Nappo 2 10 sisällys 04 Keskiössä kulutta 05 Kukistus huomisen uokaan 06 Patik Bog kaipaa ytmiä uokailuun 08 Ruokahävikki kuiin! 09 Maistuuko kouluuoka vai täyttyykö biojäteastia? 10 Kanat katanolle vaihtoehto kuluttalle 12 Liitto liikenteessä messuilla makkinoilla 13 Työpöydän ääessä Tuula Saio 14 Ruuan hinta aleni Kouvolassakin 15 Sieltä täältä 16 Kuluttaliike yhdentyy 17 Pikavippipainaiselle ei näy loppua 18 Puheenjohtan palsta Pienet päntit 19 Vieaskynä Vastuullisuutta uokapalveluihin 20 Napakat Vielä tuhkapilvestä 21 Gästsidan Ansvasfull måltidssevice 22 Suomen Kuluttaliitto ottaa kantaa 24 Pintaa syvemmältä Ellen Jokikunnas 6 JULKAISIJA Suomen Kuluttaliitto y, Malmininne 1 B, 00180 HELSINKI puhelin (09) 454 2210, suomen@kuluttaliitto.fi, www.kuluttaliitto.fi KULUTTAJAN PÄÄTOIMITTAJA Sinikka Tuunen KANNEN KUVA Shuttestock TAITTO Rohkea Ruusu Oy VUOSIKERTA 15 e PAINOSMÄÄRÄ 5000 kpl, ISSN: 1796-4547 PAINOPAIKKA At-Pint Oy, Helsinki 2010 Seuaava lehti ilmestyy 15.9.2010. Aineistot tulee jättää 25.8.2010 mennessä. Kuluttan Napon tekstisisältöä saa vapaasti kopioida, levittää, näyttää esittää seuaavilla ehdoilla: 1) Kijoitta on ilmoitettava sillä tavoin, kuin se on ilmoitettu kijoituksen yhteydessä. Lisäksi lähteenä on mainittava Kuluttan Nappo -lehti. (esimekiksi: N.N., Kuluttan Nappo 3/2007) 2) Kijoituksia saa muunnella (esimekiksi lyhentää) sillä edellytyksellä, että tekstin asiasisältö ei muutu. Muu käyttö on sallittua tekijänoikeuslainsäädännön sallimassa laajuudessa. Nettikauppa hakoteillä Jo painkymmenen vuoden an Euoopan komissio on tajonnut at ylittävää sähköistä kaupankäyntiä Euoopan talouskasvun vauhdittaksi. Kovimman väännön nettishoppailun eteen teki edellinen kuluttakomissaai Meglena Kuneva. Hän oli valmis uhaamaan mekittävän osan kuluttansuoakin, jos vain sisämakkinoiden nettikauppa lähtisi nousuun. Euooppalaiset kuluttajäjestöt monet unionin jäsenmaat eivät heikennyksiä nielleet nyt on kuluttansuolainsäädännön kokonaisuudistus uuden komission valmisteltavana. Toisaalta nettikauppa kuitenkin kukoistaa alueella, jonka takana lymyää jäjestäytynyt ikollisuus. Kuluttat nimittäin hankkivat vekosta lääkkeitä. Ikävänä juonteena tähän liittyy lääkevääennösbisnes, mikä ahallisesti mitattuna on eäs suuimmista kannattavimmista ikollisuudenhaaoista. Esimekiksi sikainfluenssapandemian yhteydessä ikollisjäjestöt ansaitsivat miljoonia myymällä huolestuneille kuluttajille vääennettyjä viuslääkkeitä intenetin vekkokaupoissa. Vääennökset saattavat olla lähtöisin Kiinasta tai Intiasta, mutta ne voidaan välittää jonkin EU-maan kautta. Suomeen lähetyksiä postitetaan esimekiksi Ruotsista, Hollannista Keikasta. Ketomansa mukaan suomalaiset tilaavat lääkkeitä netistä, koska silloin voidaan välttää lääkäillä käynti lääkkeet saadaan helposti tavallista halvemmalla. Niin sanottu elämäntapalääkkeitä, kuten potenssilääkkeitä hankitaan netistä, koska tällaisista asioista ei kehdata puhua lääkäille. Viaga onkin maailman vääennetyin lääke. Tilauksen mukana tulevat ilmaiset tabletit, alennukset bonukset houkuttelevat myös. Yksityishenkilö saa hankkia lääkkeitä Euoopan talousalueelta postitse, jos lääkkeiden myyntipaikka on laillinen lääkkeillä on myyntilupa kyseisessä maassa. Reseptilääkkeen ostalla tulee olla voimassa oleva esepti. Lääkkeiden hankkiminen postitse ETA-alueen ulkopuolelta on kokonaan kiellettyä. Lääkkeiden tilaaminen laittomasta vekkokaupasta tukee ikollista toimintaa. Lääkevääennöksistä on löydetty muun muassa otanmykkyä, tiilimuskaa, lattiavahaa mustetta. Hankkimalla vääennettyjä nettilääkkeitä tilaa syyllistyy itsekin ikokseen vaaantaa samalla oman teveytensä. Kukaan ei takaa, mitä valelääke sisältää. Sinikka Tuunen päätoimitta Lääkkeiden tilaaminen laittomasta vekkokaupasta tukee ikollista toimintaa. kuva soile kallio 2 3
Ruuan alkupeän uuanlaiton kiinnostuksen avostuksen lisääminen. Luodaan palvelu, joka aktiivisesti päivittäin tuottaa aiheen tietoa sisältöä Lisätään uuan uokakulttuuin avostusta kiinnostusta lisääviä oppisisältöjä opetussuunnitelmiin vahaiskasvatuksessa sekä peusopetuksessa. sosiaali- teveys- elintavikehallinto yhdessä sosiaali- teveyshallinto sekä opetushallinto kunnat EU elintavikehallinto yhdessä tuotantoketjun kanssa kuluttajien tapeisiin vastaamisesta Ruokastategian työyhmän puheenjohtana toimi vuoineuvos Simo Palokangas vaapuheenjohtana johta Tei Andesen Fazeilta. Työyhmän jäseniä olivat puheenjohta Juha Mattila MTK:sta, pääsihteei Sinikka Tuunen Suomen Kuluttaliitosta, johta Risto Pyykkönen S-yhmästä, avitsemustutki Patik Bog, pofessoi Sipa Kuppa MTT:stä sekä toimitusjohta Mako Pakkinen Seedi Oy:stä. Työyhmän sihteeinä toimi Kaisa Kattunen. tavoitteet toimenpiteet KUKa vastaa? opetushallinto Lisätään/integoidaan kotitalousopetuksen teveystiedon oppisisällöt vahvemmin osaksi koulun toimintaa, aloitetaan kotitalousopetus jo ala-asteella. teveellisen syömisen peusta uokaan kiinnostus ateiat Kunnon opetushallinto koulutusta sisällytetään kouluuokailu opettain- osaksi uokakasvatus Liitetään osaksi opettajien työtä. opetushallinto, kunnat, jäjestöt T tinvaaisen avitsemuksellisen laadun paantami- ais- joukkouokailun mahdollistamiseen hetkien teisten ateioiden väheneminen, napostelun lisään- huippuosaamiseen -innovaatioihin seen, ovat tapeen. Huippusuoitus peustuuyh- uuanlaittoon, ankäyttö vähenevä tomuus sen teveysvaikutusten kannalta ovat osaamatavitsemuk- suuntauksia uhkaavia ulevaisuuden elintavike- opetushallinto, kunnat osaksi kouluuokailun valmistamista ta- koululaisia päivähoitolapsia Aktivoidaan mahdollisuuksien mukaan. uuan itse ottoa myös vahvistetaan joilua, ta osin etenkin kasvisten, hedelmien majo- kaikil- Suomessa täyty eivät Ravitsemussuositukset sijoitumme euooppalaisessa kulutusvetailussa hei- suosituksesta selvästi jäämme syömisessä jen tön sekä alkoholinkäytön lisääntyminen. nämä uo- käy- juomien uokien sokeipitoisten tyminen siihen liittyvien elintapasaiauksien lisääntymistä. ylipainon selittävät osaltaan kavaliomuutokset tapamekintöjä niiden läpinäkyvyyttä. tavoitteet toimenpiteet KUKa vastaa? tuotanto- alkupeä- uokien Vahvistetaan kunnat, paikalliset tuottat lostat havasta asiasta syömisen suhteen on yhtä suui yk- avioitaessa teveysvaikutuksia Ruokavalion kosti. simielisyys kuin monipuolisesta unsaasta kasvis- Kansallinen uokastategia 2030 Keskiössä kulutta painon ehkäisy. Ylipaino on monimuotoinen koko- yli- keskeistä onkin teveysvisiossa Tulevaisuuden naisuus vastaavasti ehkäisevien toimenpiteiden kapalvelua > paikallisen sesonginmukai- uo- julkista osana lähiuokaa Vahvistetaan sen uuan avostaminen. väkoti- kouluuuan sekä vanhusten uuan päi- etenkin - joukkouokailun Vamistetaan sekä auhallisiin ateiaytmiin tasaiseen yhteisiin kokeakoulutason koulutusohjelmiin yhdytään tavittaviin toimiin. < Vuoineuvos Simo Palokangas luovutti apotin ministei Sikka-Liisa Anttilalle. Huippusuoitus peustuu huippuosaamiseen -innovaatio Stategian julkistaminen veti puoleensa tiedotusvälineitä. Stategiatyöyhmä vastasi tiedotustilaisuudessa median kysymyksiin. Suomalaisen uoka-alan kasvu, kilpailukyky tulevaisuus noavat kuluttajiin heidän tapeisiinsa, maa- metsätalousministei Sikka-Liisa Anttila koostaa. teksti sai okko kuvat soile kallio Huomisen uoka esitys kansalliseksi uokastategiaksi luovutettiin Anttilalle kesäkuun puolivälissä Valtioneuvoston linnassa. Luovutettu apotti vastaa maaskuussa 2009 pääministei Matti Vanhasen asettamaan toimeksiantoon. Anttila kiittää stategiatyöyhmää ansiokkaasta kunnianhimoisesta työstä, jonka tuloksena on syntynyt yksimielinen konkeettinen ehdotus kansalliseksi uokastategiaksi. Pyimme saamaan selonteon eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian sekä toimenpiteiksi seuaavaan hallitusohjelmaan. Tästä on hyvä tkaa, Anttila toteaa. Vastauksia tapeeseen Tave kansallisen uokastategian laatimiseen lähti muun muassa elintavikkeiden globaalin kysynnän tajonnan vaihteluista, ilmastonmuutoksesta, bioenegian kasvavasta tapeesta, EU:n maatalouspolitiikan tulevaisuudesta sekä Suomen omista kansallisista tavoitteista. Selvitimme kysymyksiä tajolla olevan uuan määästä laadusta sekä kuluttajien odotuksista, ilmastonmuutoksesta ympäistön tilasta, uokaketjun vastuullisesta toiminnasta, kilpailukyvystä kannattavuudesta sekä uuan teveyden välisistä yhteyksistä. Esitämme tavoitteita, otamme niihin kantaa sekä ehdotamme myös toimenpiteitä, työyhmän puheenjohtana toiminut vuoineuvos Simo Palokangas ketoo. Kansallisen uokastategian tavoit- kossa tavoitteena tulee olla väestötasolla entistä Jat- osalta. nuoten lasten muassa muun aloitettu toteutuminen Suomessa. avitsemuksellisen laadun aistinvaaisen siin kannustaminen. ateiatilantei- sosiaalisiin laiton selkeiden ateioiden väheneminen. Näiden uuan- on avitsemuksessa ongelma lisääntyvä Yhä käyttö. maittava kasvisten monipuolinen unsaampi, tusta tavoitteena lisätä kouluuokaa syövien ahoi- laatua kouluuokailun Paannetaan valmisuokien käyttö, minkä seuauksena väestö pikauokailu napostelu, lisääntyvä on tilalla oppilaiden määää. ti vahvaa suomalaisten kiinnostus uokavalion peinteises- ollut on teveysviestintä Suomalainen itse uuan valmistamisesta. Kiinnostus teveelliseen alkupeästä sen uuasta; kauemmas yhä etääntyy tus (päiväkodit, koulut, saiaalat, vanhain- ajoi- sopiva joukkouokailun Vamistetaan koulupäivän aikana. kouluissa pitkän välipalaa Tajotaan kodit). lussa einomainen. Viestinnän siityessä yhä enem- vetai- euooppalaisessa on teveysvaikutuksiin kasvaessa eikoisuokavalioiden lisääntyessä julki- vaatimuksen vuoovaikutteisuuden vekkoon, män uokakulttuuiin ylipäätään. Huomion kiinnittämi- uokaan kiinnostusta edellyttää uokavalioon syyteen johtaa myös teveellisempään syömiseen. teveelli- kuin ominaisuuksiin muihinkin uuan nen poliittiset päättäjät, veohallinto majojen kulutuksen hedelmien vihannesten, lisääminen. kiinnostukseen teveellisen syömisen vaihtoehdois- vastannut kasvavaan kuitenkaan ole ei viestintä nen ten kuluttahinnan alentamiseksi saan- kasvis- atkaisu hintapoliittisia Käytetään (ks. myös luku 2). vähävaaisille helpottamiseksi nin menettänyt uskottavuuttaan vaikuttavuuttaan. on avitsemusviestintä julkinen Seuauksena ta. elintavike- opetushallinto, kunnat sissa, työpaikoilla saiaaloissa on päivittäin 75 po- oppilaitok- päiväkodeissa, piiissä Ruokapalvelujen avitsemuksellisesti että kasvatuksellisesti on huo- sekä mekitys niiden joten suomalaisista, senttia haiskasvatusta peusopetuksen välipala- va- osana hedelmä päivittäinen Tajotaan jäjestelmää. mielinten kolmannen sektoin intessialueittain toi- julkisten kaantunut on viestintä Nykyisellään paantaa joukkouokailun laatua pitäen huoli siitä, tuvata keskeistä on Tulevaisuudessa mattava. kauppa, jäjestöt lostat, tuottat, elintavikehallinto, jojen menekkiä. ma- hedelmien vihannesten, Edistetään teena on, että kuluttat saavat tulevaisuudessakin iittävästi tuvallista, teveellistä, maistuvaa, vastuullisesti tuotettua kohtuuhintaista uokaa. Siksi kotimaisessa uokaketjussa toimivien alkutuottajien, teollisuuden, kaupan ammatti-keittiöiden on pystyttävä toimimaan kannattavasti kansainvälisesti kilpailukykyisesti. Vahva kasvustategia Esitys uokastategiaksi kasvoi työn edetessä vahvaksi kasvustategiaksi. Työyhmän mukaan ilmastonmuutos, Suomen luonnonvaat puhdas vesi sekä kokean tason osaaminen mahdollistavat uuantuotannon avon kaksinketaistumisen tulevina vuosikymmeninä, mikä mekitsee neljän posentin vuotuista kasvutavoitetta. Kasvu koostuu sekä viennistä että siitymisestä entistä kokeamman lostusasteen tuotteisiin. Suomella on ilmastonmuutoksen myötä sekä velvollisuus että mahdollisuus tuottaa uokaa tulevaisuudessa entistä enemmän yhä monimuotoisemmin. Esimekiksi luomutuotannosta lostetaan tällä hetkellä vain kymmenen posenttia luomutuotteiksi, Anttila huomauttaa. Ruokastategia katsoo vuoteen 2030. Koska maailmaa on mahdotonta suunnitella 20 vuotta eteenpäin, stategia vaatii tkuvaa päivitystä. Stategia ei ole pojekti vaan elävä posessi, Palokangas sanoo. kouluuuan suosio on nyt laskussa. Elämänytmien Esimekiksi syödään. myös uoka oleva tajolla että ole. Jatkossa tavitaan vastuutaho, jonka päätoi- infomaatiolähdettä liittyvää uokaan kokoavaa eikä toa uuan teveellisyyteen, vastuullisuuteen ymtie- tajota uokaviestintää keskittää on mena päistöön liittyvistä vaikutuksista anmukaisella iaytmejä, minkä seuauksena napostelu on saanut ate- peinteisiä sekoittaneet myös ovat muutokset kykenee vuoovaikutteiseen keskusteluun suus-, alkupeä- tuo- avitsemukselli- Ruuan tantotapa-infomaation Ruoka kauppa 6 Suomalaisen uokajäjestelmän kilpailukyvyn lähtökohtana on kuluttajien heidän muuttu - vien tapeidensa ymmätäminen, mikä edellyttää attelutavan muutosta koko uokajäjestelmässä. Tulevaisuudessa uuan kulutuksessa on siiytty pelkästä nälän tyydyttämisestä kokonaisvaltaisen hy - vinvoinnin koostamiseen. Ruokaan liittyy tulevaisuudessa yhä enemmän yhdessäoloa tekemistä, hyvinvoinnin tavoittelua itsensä toteuttamista. Aki viikonloppu eottuvat yhä selvemmin toisistaan teksti sai okko kuvitus kisti pohpelto uuanlaittoon käytetyn an uokailukäyttäytymisen suhteen, mutta vaatimus uuan hyvästä maus - Näihin lauseisiin tiivistyy Huomisen niin uoka akea esitys kuin kansalli- viikonloppua. Kuluttajien ta koskee odotusavo seksi uokastategiaksi on, että kaupan -apotin visio. Vision toteuttamiseksi oleva uoka vastaa eettisyyden vastuullisuuden vaatimuksiin. Ruuan kuluttaminen yhteistä päätöstä eilaistuu tehdä tulevaisuudessa uoka- (esimekiksi tavitaan kuluttakeskeistä näkökulmaamuuttajiaalasta vanhusväestö, kasvuala, uuan yhden sen hengen tekijöiden taloudet, Ympäistön lapsipeheet, vaassa avostuksen lisäämistä sekä uutta uokapolitiikkaa uoka-asioiden hallin- aki, viikonloppu). Myös maahanmuuttat tuovat tomallia. tullessaan omat uokakulttuuinsa makumieltymyksensä. Lisää kilpailukykyä Suomalaisen uokajäjestelmän kilpai- Jokainen lukyvyn lähtökohtana suomalainen on kuluttajien nivoutuu uokajäjestelmään heidän muuttuvien tapeidensa ymmätäminen. Kun uokajäjestelmä on kuluttan oolissa. Myös uuan aaka-aineen tuotta, losta, läpinäkyvä, kokki kuluttat kauppias luotta-ovat uuan kuluttajia. avoin vat Eilaistuvien sen toimintaan. toiveiden ymmätämiseksi tavitaan tehokasta kommunikaatiota uokajäjestelmän toi- Ruuan tuottamisen kuluttamisen vastuullisuus nousevat kilpailutekijöiksi. mijoiden Pakkausmekinnät kesken, jotta kehittyvät, tajonta tyydyttäisi myönteistä kuluttamista. kysyntää. Tavitaan koska kuluttat myös avostavat uudenlaisia alkupeän yhteyksiä kontakti - yksiselitteistä mekintää. Osaamista kehitetään tkuvalla viestinnällä kou- Ateiat kunniaan pinto. Osa kuluttajista hakee suoia yhteyksiä uuan tuottajiin Kulutusta lostajiin ohtaan myös tästä ve- syntyy uudenlaisia lutuksella. okannustimin. kelukanavia, kuten uuan nettikauppa toikaupan uusi tuleminen. Uhkaavaa ylipainoa ehkäistään keskittymällä teveelliseen syömiskäyttäytymiseen napostelun, pikauokailun valmisuokien käytön vähenemisen myötä. Myönteinen muutos edellyttää kiinnostusta uokaan uokakulttuuiin sekä aktiivista avitsemusviestintää. Koska 75 posenttia suomalaisista on päivittäin eilaisten uokapalvelujen piiissä, joukkouokailun laatua kehitetään. Tasainen ateiaytmi auhalliset ateiahetket nousevat teveellisen uo- Tuotteiden sisällöstä ominaisuuksista on pys - ilmastonmuutoksen myötä paanevien kasvuolosuhteiden tyttävä viestimään ansiosta. ymmäettävällä Kasvu edellyttää lä tavalla. koulutettu Pakkausmekintöihin osaajia sekä vahvaa kiinnitetään entis- läpinäkyvältuotekehityspanostustatä enemmän huomiota selvitetään, mitä mahdolli- Vahvasta peustutkimuksesta syntyy innovaatiota, suuksia on jotka yhtäältä saatetaan niiden tuotteiksi standadointiin kavalion peustaksi. toisaalta palveluiksi. suomalaisille Huippulaatuista kuluttajille uokaa täkeiden tietojen sisällyttämiseen. todennäköisesti Alkupeän ilmastomuutoksen yksiselitteinen myötä paane- mekintä vat kasvuolosuhteet. Ruokasektoin kasvun aikaannousee kuluttajien saamiseen tavitaan avostuksissa koulutettu osaajia kokealle. jäjestelmän joka potaaseen myös koulutukseen, tutki- Tuottamisen kuluttamisen mukseen, neuvontaan, vastuullisuus hallintoon jäjestöihin on yksi tulevaisuuden kilpailutekijä oista sekä sektoin siksi sen toimijoiden eityisen avostusta. vastuullisuus- tuotekehityspanostusta, huolenpitoa luonnonva- Kun alaa avostetaan sillä on hyvä maine, se myös mekinnän sisällön houkuttaa osaavia kehittäminen työntekijöitä investointe. käyttöönotto Alan ammatteihin tähtäävän koulutuksen suunnittelu on täkeää, ovat selvitettäviä asioita samoin (ks. täydennys-, myös muuntoluku tkokoulutus. Koulutustapeen aviointia vaten ta- 8). Vastuullisuuden ei ulottuvuudet uuan tuvallisuus, avitsemus, työhyvinvointi, taloudellinen vastuu, ymvitaan työvoimasuunnitelma vuoteen 2030, johon titalousopetuksesta. koulutuksen määä laatu voidaan peustaa. Koko jäjestelmässä Tulevaisuuden globaalissa kilpailussa tutkimuksen päistövastuu, eläinten hyvinvointi paikallisuus kehitystyön pitää tavoitella alan paempaa kilpailukykyä siis palvella suomalaisia kuluttajia pitää mekintää pohdittaessa ottaa tasavetaiseen palvelemalla myös vientimakkinoita. Suomen uotakasteluun. ka-alalla on kansainvälistenkin avioiden mukaan Kukistus huomisen uokaan Vuonna 2030 suomalaiset syövät maukasta, teveellistä, kestävästi tuotettua tuvallista uokaa. Kuluttajien kysyntään vastaa osaava kansainvälisesti kilpailukykyinen uoka- palvelujäjestelmä. Alan kehitystä tukee kokean tason tutkimus- kehitystyö. Huippuosaamista Vuonna 2030 uokasektoi on kasvuala Suomen luontaisten vahvuuksien sekä syntyy vain huippuosaamisella. Kuluttajien kasvattaminen aloitetaankin jo päiväkodeista kouluista. Tavitaan myös uutta työvoimaa, kuten maahan- Ilmastonmuutos muuttaa viljelyvyöhykkeitä, mikä vaikuttaa tuotantomahdollisuuksiin. Toinen globaali kysymys on makean veden iittävyys laatu. Tulevaisuudessa koostuvat niin hiililanjäljen kuin vesilanjäljen mittaamisen mekitys. Tavoitteena on hyödyntää ilmastonmuutos täysimäääisesti kehittämällä tuotantoa kilpailukykyä muun muassa innovatiivisen kasvinlostuksen avulla. Samalla ehkäistään aktiivisesti ilmastonmuutosta vähennetään vesikuomitusta sekä edistetään ympäistö- Vaikuttavaa politiikkaa Kuluttamisen ne ohuksen saatetaan tuotteiksi pitää palveluiksi. tapahtua Tällä hetkellä esimekiksi Tekesin ahoituksesta suhteetto- Tulevaisuudessa uoka aaka-aineet pääasialli - sesti viestinnällä kulkevat man pieni osa entistä koulutuksella kohdentuu enemmän elintavikealan yli tutkimuk- kuluttajien ajojen. tietämystä osaamista laitosten kautta. tkuvasti Kuluttajien kehittäen. tapeiden ymmätä- Toissiisena, seen kehitykseen niin yitysten kuin tutkimus- Kasvavaa tuontia vastaan Suomella on tajota miseen peustuva kokean tutkimus- lostusavon kehitystyö (T&K) vientituotteita. pohutuu toteutuksen vahvaan Osaamme peustutkimukseen. vastata oikeudenmukaisuu- kuluttajien Tutkimus- vaikka käytännön kehitystoiminnan ahoitus on tällä hetkellä pistaloitunut hankalana, den kannalta tapeisiin pienet toiveisiin hankkeet nähdään ovat oikeahintaisilla, hallinnollisesti veotuksen kei - laadukkailla askaista niin ahoittajille tuvallisilla kuin toteuttajillekin. tuotteilla. Tavinot, jossa positiiviset taan laajempia kokonaisuuksia, kannustimet jotka johtavat ovat pa- sanktioita On täkeää, että EU:ssa säilyy yhteinen esimekkinä maatalouspolitiikka hedelmien, vielä vuosin vihannesten täkeämpiä, majojen 2014 2020 avonlisäveon jälkeenkin alentaminen että toiminta-(ksedellytykset Suomessa tuvataan. Tuot- myös luku 5). tavuutta kasvatetaan investoinnein sekä toteutetaan tuotannon kestävyyttä kannustavat maatalouden ympäistöjäjes- Kuluttajien toiveena on valinnanvaa, mikä haastaa telmät. tuotantopanosteollisuutta, alkutuotantoa, lostusta, uokapalvelu Huoltovamuus kauppaa pitää eilaistamaan valikoimiaan. Myös luomuuuan, lähiuuan, sesonkiuuan Edellytykset kotimaisen elintaviketalouden kilpailukykyiselle toiminnalle eli pk-yitysten huoltovamuuden tuotteiden pitäminen peustalle valikoimissa ovat olemassa. Jatkuvan Huoltovamuus tajonnan peustuu vamistamiseksi yksi- lisää eilaistumista. tyisen julkisen sektoin yhteistyöhön logistiikkaongelmien voittamiseksi tavitaan entistä tiiviimpää Ruokajäjestelmää yhteistyötä pk-yittäjien koskeva päätök- kesken. On kumppanuuteen. myös tapeen senteko selvittää, koodinoidaan miten nykyistä hallinnollisten paemmin uoka-asioiden uokapolitiikan säädösten tulkintaa uudenlaisella sovellusta oganisoinnilla voidaan valtionhallinnossa. Myös tuotannon kuluttat, määän kauppa, eli uo-avioidun iskin suuuuden eiyttää esimekiksi yityksen kapalvelut, peusteella. lostus tuottat ovat osa uusia akenteita. 4 5 T kehitystoiminnan ahoitus on tällä hetkellä pis- Tutkimus- peustutkimukseen. vahvaan pohutuu (ks. myös luku 8). käyttöön tehokkaampaan vaojen tuloksiin empiin vuala vuonna 2030. Tähän peusteita antavat kas- on uokasektoi että asetetaan, avoitteeksi ten unsaat puhtaat maapeä- vesivaat sekä ku- vahvuudet, luontaiset suomen muassa muun tusalan hallinto yhdessä elintavikealan hal- elintavikeope- yhdessä hallinto opetusalan linnon alan yitysten jäjestöjen kanssa Tehostetaan peus- soveltavan tutkimuksen välistä kummankin sisäistä koodinointia. vässä t&k:ssa on kulutta- liitty- Ruokajäjestelmään painopistealueet, tavoit- valitut yhteisesti lähtöiset, palveluketjujen kehittäminen akensa helpotta- palvelujen liittyvien uokaan nousee Täkeäksi miseen kuluttat hakevat yhä enemmän eilaisia vat kasvuolosuhteet. Ruokasektoin kasvun aikaanpaane- myötä ilmastomuutoksen todennäköisesti tetaan mitattavat tavoitteet seuattavat ase- avainalueille, esussit Kohdennetaan taso valituilla maailmanluokan teena mittait. segmenteillä. kät tekniset yksityiskohdat eivät takaa menestystä. pel- sillä näkökulmasta, käyttäjäystävällisyyden sesti sessä syömiskäyttäytymisessä. tymiseen johtavia on politiikkatoimia Suomessa jo saamiseen tavitaan osaajia koulutettu jäjestel- palvelu. Ruokaa palvelu pitää takastella eityi- lisään- käytön uoka-aineiden Näiden saannista. ten teveelli- kokonaisuuksiin laajoihin keskittyä pitää mukseen, neuvontaan, hallintoon jäjestöihin tutki- koulutukseen, myös potaaseen joka män -vaat kanavoidaan nykyist&k Ruokajäjestelmän olevat tahot yhdessä pk-yitysten kanssa vastuussa kehittämisestä yitysten Tekes yitysten mahdollisuuksia hyötyä T&K:sta pk- eityisesti sektoin koko Paannetaan oista sekä sektoin sen toimijoiden avostusta. luonnonva- huolenpitoa tuotekehityspanostusta, misesta. Täkeää on kiinnittää huomiota kuluttajien huippuosaa- vain syntyä voi uokaa Huippulaatuista pystyy nykyistä paemmin ala koodinoidummin tä sen kautta. tiedottami- vekostoitumisen esimekiksi houkuttaa osaavia työntekijöitä investointe. hyvä maine, se myös on sillä avostetaan alaa Kun novaatioahoitusta, kuten in- julkista hyödyntämään tekesin vao. tuottajien osaamisen lisäksi. Kuluttajien osaami- lostajien uokapalvelujen, kaupan, osaamiseen niin päiväkoti- kouluuokailusta kuin koulujen ko- koulusta, päiväkodeista alkaa kasvattaminen sen titalousopetuksesta. telu on täkeää, samoin täydennys-, muunto- t- suunnit- koulutuksen tähtäävän ammatteihin Alan vitaan työvoimasuunnitelma vuoteen 2030, johon ta- vaten aviointia Koulutustapeen kokoulutus. yhdessä opetushallinnon uokajäjestel- elinkeinohallinto hallinto elintavikealan män muiden toimijoiden kanssa koulutuksen määä laatu voidaan peustaa. koulutus neuvontapal- tuotekehitys, tutkimus, suuden tapeita mukaan tulevai- vastaavat velut koko jäjestelmän sen ei osien näkökul- tapeita nykytilaa palvelujen Avioidaan tojen sisäistä synkonointia sekä yhteenso- toimin- jäjestelmän edesauttaa mikä mista, kanssa. Edistetään innovatiivista uokatuot- eunaehtojen muiden sektoin vittamista makkinaosaaminen, liiketoiminta- lukien muun muassa tiedonhankinnassa -käytössä, ve- osaamista uutta tavitaan jäjestelmässä Koko makkinaosaamisessa sekä vastuullisen kulutuksen tuotekehityksessä, innovatiivisessa kostoitumisessa, konsepteiksi koulutuksella ei toimijoiden uusiksi yhdistämistä -palvelujen teiden tointi. konsep- sekä innovaatiot kehitystyön pitää tavoitella alan paempaa kil- tutkimuksen kilpailussa globaalissa Tulevaisuuden palvelemalla myös vientimakkinoita. Suomen uokuluttajia suomalaisia palvella siis pailukykyä suuden tapeisiin fokusoitua tutkimusta, tulevai- Vahvistetaan yhteistyöllä. välisellä vekostoitumista tavitaan sekä alan ei tahojen huomioimisessa. ulottuvuuksien ei tuotannon neuvontaa, koulutusta tuotekehitystä. huippututkimusta (kuten avitsemusasiat elintamukaan avioiden kansainvälistenkin on ka-alalla tainen osa elintavikesek- luon- on Kansainvälisyys luopinto. kokeakou- liittyviä toiin että tutkimuksesta kehittyy innovaatioita että siihen, satsattava on tkossa mutta vikehygienia), keskinäistä tehtävänkoa. tehtäviä toimijoiden ei Täsmennetään Selvitetään mahdollisuudet Itämeen alueen kellä esimekiksi Tekesin ahoituksesta suhteettohet- Tällä palveluiksi. tuotteiksi saatetaan ne opetushallinto sekä alan ammattijäjestöt tutkimuslaitokset kokeakoulut, yliopistot, esimekiksi koulutusyhteistyön aloittaminen Itä- kansainvälisesti, että Suomessa kesken toimijoiden mukseen, koulutukseen neuvontaan saadaan jä- tutki- alan Jotta kesken. valtioiden alueen meen entistä paempaa yhteistyötä koodinaatioita ei tavitaan kokonaisuuksia, johdonmukaisia keviä vianomaisten alan toimijoiden kesken. seen kehitykseen niin yitysten kuin tutkimustutkimuk- elintavikealan kohdentuu osa pieni man Tehdään kattava suunnitelma uokajäjeskaikki uokajäjestelmän toimit miseen peustuva tutkimus- kehitystyö (T&K) ymmätä- tapeiden Kuluttajien kautta. laitosten lee kasvamaan sen on oltava avointa eettisesti tul- uokasektoille ekytointi maahanmuuttajien Kohennetaan uokasektoin mainetta osaavana tulevaisuuden alana toiminnan läpinä- keskusteluyhteyksien luomisen kautta. paantamisen avoimuuden kyvyyden viin iittää tulevaisuudes- tehtä- ei alan työvoimaa kiinnostuneet, myös maa- tulemisesta alalle sakin kestävää. Ulkomailta tulevat tavitsevat usein omia hanmuuttat, löytävät opetus-, työvoima- elinkeino sekä maata- avoitteeksi asetetaan, että uokasektoi on kas- Tvuala vuonna 2030. Tähän peusteita antavat muun muassa suomen luontaiset vahvuudet, kuten unsaat puhtaat maapeä- vesivaat sekä huippututkimusta (kuten avitsemusasiat elintavikehygienia), mutta tkossa on satsattava siihen, että tutkimuksesta kehittyy innovaatioita että empiin tuloksiin vao (ks. myös luku 8). Täkeäksi nousee uok palveluketjujen kehitt miseen kuluttat hake palvelu. Ruokaa pa sesti käyttäjäystävällisy kät tekniset yksityiskoh Huippulaatuista uokaa misesta. Täkeää on kiin osaamiseen kaupan, tuottajien osaamise sen kasvattaminen alka niin päiväkoti- koulu muun muassa tiedonh kostoitumisessa, innov makkinaosaamisessa s tuotannon ei ulot vekostoitumista tavi toimijoiden kesken Suo esimekiksi koulutusyh meen alueen valtioid mukseen, koulutukseen keviä johdonmukais entistä paempaa yhte vianomaisten alan to maahanmuuttajien e lee kasvamaan sen o kestävää. Ulkomailta tu heille äätälöityjä koulu
Patik Bog kaipaa Rytmiä uokailuun Ravitsemustutki Patik Bog palauttaisi suomalaiseen uokakulttuuiin siitä kadonneen ateiaytmin nautittavuuden. teksti sai okko kuva Shuttestock Suomesta löytyy Bogin mukaan kahden ääipään ihmisiä: niitä, joita uoka ei kiinnosta sekä niitä, jotka suhtautuvat uokaan liiankin vakavasti. Jos ei ole kiinnostunut uuasta, ei voi syödä hyvin. Toisaalta tosikkomaisuus vie syömisestä ilon. Ihanteellista olisi löytää ääipäiden väliltä sopiva balanssi, jossa isot lint peusasiat ovat kunnossa. Bog osallistui kansallista uokastategiaa valmistelleen stategiayhmän työskentelyyn tuoden mukaan oman ammattitaitonsa avitsemuksen asiantuntina. Bog näkee avitsemuksen pahimpina uhkina uuanlaittoon käytettävän an yhteisten ateioiden vähenemisen sekä napostelun lisääntymisen. Ruokavaliomuutokset selittävät osaltaan suomalaisten ylipainon kasvua siihen liittyvien elintapasaiauksien lisääntymistä. Siksi keskeistä onkin ylipainon ehkäisy. Rytmi hukassa, paino nousussa Syitä ylipainon nousuun on monia. Jos ongelman kiteyttää yhteen sanaan, kyse on ateiaytmistä eityisesti sen puutteesta. Suomalaiset kadottivat uokailun ytminsä paikymmentä vuotta sitten edellisen laman aikoihin 1990-luvun alussa. Samalla, kun ateiaytmi lähti hajoamaan, paino lähti nousemaan, Bog sanoo. Työelämän vaatimukset alkoivat kasvaa elämisen tahti kiihtyä. Valmisuokien käyttö pikauuan syöminen lisääntyivät. Kiistyvien esussien myötä joukkouokailun laatu huononi. Tutkimusten mukaan jopa 30 posenttia koululaisista jättää kouluuuan väliin vain puolet aikuisista syö työpäivän aikana lounaan. Kun ei syödä kunnon uokaa, syödään jotain muuta, napostellaan. Elämänytmin muutoksen seuauksena suomalaiset syövät tänä päivänä yhä epäteveellisemmin epäsäännöllisemmin, yhä havemmin kotona yhä vähemmän kunnon ateioista. Samalla stessataan liikaa liikutaan sekä nukutaan liian vähän. Suomalaiset etääntyvät yhä kauemmas uoasta, sen alkupeästä uuan valmistamisesta. Kyseessä on melkoinen hyvinvointiongelma, jonka myötä teveysiskit kasvavat. Tämän kehityksen pysäyttäminen kääntäminen on välttämätön teveellisen uokavalion poh. Kiinnostus alkaa lapsuudesta Bog peäänkuuluttaa aitoa kiinnostusta uokaa kohtaan haluaa välttää liian ahdasmielistä teveysintoilua. Esimekiksi lasten nuoten kuuluukin olla jossain määin välinpitämättömiä uuan suhteen, kunhan syövät oikeaa uokaa. Enemmän olisin huolestunut 10-vuotiaasta, joka takkailee jokaista suupalaansa. Se, että ihminen tykkää kakista, ei ole ongelma. Ongelmaksi kakin syöminen muuttuu, jos sitä syödään nälkään. Kun kakit tai muu napostelu kovaavat kouluuuan ateiat, ollaan vääällä polulla. Kiinnostus uokaa kohtaan alkaa lapsuudesta. Siksi koulut päiväkodit ovat mekittäviä kasvattajia tässäkin asiassa. Jos Bog saisi päättää, kouluissa lisättäisiin kotitalouden opetusta se aloitettaisiin jo päiväkodeista. Kehitys asettaa suuia haasteita kaikkeen joukkouokailuun. Jos uoka on hyvää maittavaa, kyllä sitä syödään. Ruokailun tulisikin olla auhallinen entouttava hetki sen sian, että nopeasti vain tankataan jotakin. Syöminen saa olla kivaa. Bog ei teilaa valmisuokienkaan käyttöä, kunhan niistä tehdään ateia lisäämällä innalle kasviksia nauttimalla ne auhassa. Ihmisten tulisi pysähtyä uuan ääeen avostaa sitä. Ruuan tekemisessä sen yhdessä nauttimisessa koostuvat myös sosiaaliset tekijät. Hyvä uoka, paempi teveys Suomessa teveysviestintä on ollut peinteisesti vahvaa. Julkinen viestintä ei Bogin mukaan kuitenkaan ole onnistunut vastaamaan kasvavaan kiinnostukseen teveellisen syömisen ei vaihtoehdoista. Suhtautuminen uokaan on muuttunut ahdasmieliseksi jopa liian teveyshakuiseksi. Esimekiksi kouluuuan avintosisältöä, laatua syömistä on tutkittu, mutta ei uuan aistinvaaista laatua, kuten makua. Kuluttajille tulisi tajota yppyotsaisen teveysintoilun sian monipuolista tietoa anmukaisella tavalla aktiivisesti vuoovaikutteisesti. Liian moni attelee edelleen, että teveellinen uoka on mautonta, hajutonta, suolatonta asvatonta. Ihmiset tulisi saada ymmätämään, että teveellisempi syöminen ei takoita hekuista luopumista. Kun syö hyvän makuista uokaa, siitä nauttii enemmän se on myös paempaa kuin huono uoka. Kiinnostus uokaan koskee oleellisesti myös ympäistökysymyksiä. Käjistäen voidaan sanoa, että mitä jäkevämmin syö, sitä pienemmän lanjäljen jättää. Ravitsemusalan asiantunti Patik Bog painottaa säännöllisen syömisen, kunnon ateioiden uuan maun mekitystä liian tosikkomaisen teveyshakui suuden sian. Ihmiset, jotka keskittyvät uuan makuun, syövät paemmin. 6 7