Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Transkriptio

1 Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry

2 Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena maapallon lämpötila nousee 2 5 C vuoteen 2050 mennessä tähän on sopeuduttava; Suomessa kasvukausi pitenee, sadanta talvisin lisääntyy ja alkutuotannon kasvuolosuhteet paranevat. Suomen osuus on reilut 10 % Itämeren fosfori- ja typpikuormasta. Puolan 30 %). Maatalous on Suomessa merkittävin ravinnekuormituksen lähde; sen osuus on 43 % fosforista ja 35 % typpikuormasta. Ihmisen aiheuttamasta kokonaiskuormasta maatalouden osuus on 60 % fosforista ja 54 % typestä. Itämereen ilman kautta kulkeutuu typpeä noin neljännes sen kokonaiskuormasta. Suurimmat lähteet ovat liikenne, maatalous ja energiantuotanto. Itämeren laajempi puhdistuminen edellyttää onnistumista myös maatalouden päästöjen vähentämisessä

3 Trendejä ja lähtökohtia 2/2 Teollinen ruuantuotanto ja kansainvälinen jakelu eivät ole eettisesti tai elinkaariarviointien mukaan kestäviä Ihmisten kulutustottumukset, asenteet ja kysyntä ovat muuttumassa kohti lähiruokakonsepteja, joissa alueellisesti voidaan optimoida luonnonvarojen käyttöä, vähentää päästöjä ja parantaa samalla ruuan laatua, jalostusarvoa ja hyväksyttävyyttä Tarvittavan muutoksen nopeutta hidastaa suuren mittakaavan toimintaa varten luotu säädöstyö, normiohjaus ja maatalousbyrokratia, mitkä ovat selkeitä hidasteita uusille kestäville käytännöille Metlan v arvion mukaan metsäteollisuuden työpaikat puoliintuvat vuoteen 2020 mennessä, mistä seuraa erityinen tarve Lohjalla kehittää uutta elinkeinorakennetta

4 Idea Karjaanjoen lähiruokakonseptin kehittämiseksi Esimerkkinä/pioneerityönä/avainmenetelmänä Itämeren tilan parantamiseksi luodaan toimintamalli vesistön kunnostamiseksi puhtaan lähiruuan liiketoiminnan kehittämisen keinoin Puhdas alkutuotanto (vesipäästöt + uusiutuva energia) kytketään vahvasti alueen strategiaan, brändiin, matkailuun, markkinointiin, yrityskehittämiseen, HINKUhankkeeseen, koulutukseen ja julkisiin hankintoihin/investointeihin Kehitystyö toteutetaan suureksi osaksi kansallisilla ja EU-hankkeilla

5 Miksi teemaan Karjaanjoki? Paras vesistöalue Suomessa esitetyn teeman toteuttamiseksi Alueella on jo erinomainen vesistön seuranta/kunnostusosaaminen Novagon mahdollisuus koota voimia ja keskittyä vesiteemaan Hinku-hanke tukee uusiutuvan energian mahdollisuuksia Helsingin seudun läheisyys ja voimakas kesä/loma-asuntoalue, jota voidaan tehokkaasti hyödyntää tuotteiden markkinoinnissa Alueen maataloudella mahdollisuus erikoistua korkean jalostusarvon tuotteisiin, joiden tukeminen vaatii kuitenkin voimakkaan alueellisen yhteistyön ja yhteisen brändin luomisen Alueen teollisten työpaikkojen voimakas väheneminen

6 Miten tavoitteisiin päästään? 1/2 Vesistöalueen yhteinen sitoutuminen strategisella tasolla, Novago-vetoinen (mukaan esim. BSAG, veturiyritykset, tutkimuslaitokset, yliopistot, korkeakoulut, kansainväliset kumppanit EU-hankkeiden kautta). Alueelta kunnat, maatalous, yrityskehittäminen, matkailu jne. mukaan asian yhteisen kehittämisen toimintamallilla. Markkinoinnissa alussa tärkeitä oman alueen ravintolat ja majoitusliikkeet, koulutuslaitokset, torimyynti, suoramyynti (kohteena erityisesti kesäasukkaat), talvella julkiset ruokahankinnat (kesäasukkaiden kautta kysyntä Helsingin seudulle!.)

7 Miten tavoitteisiin päästään? 2/2 Kehittämisen ja toiminnan kohteena omaleimaiset puhtaat tuotteet (=hyväksyntä!) sekä korkea jalostusarvo. Alueellisten arvoketjujen ja niihin liittyvien investointien syntymisen tukeminen (liha, vilja, juurekset/vihannekset, kala ja riista). Valittujen vähäpäästöisten kansainvälisen tason jalostus- /tuotantotekniikoiden osaamisen kokoaminen ja soveltaminen (esimerkkinä Sybimar seur. kalvossa, soveltamisosaamisesta myös vientituote).

8

9 Kiitos! Yhteystiedot: Lauri Hietaniemi / Green Net Finland ry, lauri.hietaniemi@greennetfinland.fi, GSM: