Näkymätön näkyväksi. Alkoholi ja itsemurhat Luento 11.03.2010



Samankaltaiset tiedostot
ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

Näkymätön näkyväksi Itsetuhoaikeet - kuinka tunnistaa, kohdata ja auttaa?

Jaettua osaamista ja välineitä itsetuhoisen asiakkaan kohtaamiseen

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Itsemurhasta on turvallista puhua

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

Mielenterveys voimavarana

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ikäihmisten rahapelaaminen

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

Maaseudun turvaverkko-hanke

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

IV Hyvä Elämä Foorumi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT Kuopio

Palvelevan puhelimen tilastotietoja Titi Gävert

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Nuorten tukeminen netissä

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Hyvää mieltä perheen arkeen

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota

MITÄ POJILLE KUULUU? eli missä mennään?

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Läheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Lataa Kitara soi niin hiljaa. Lataa

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Suomalaisten mielenterveys

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

PÄIHDE RIIPPUVUUS Jouko Koskela KVALT-seminaari , PALVA

ICEHEARTS PITKITTÄISTUTKIMUS Iceheartsin hyödyt vanhempien ja kasvattajien arvioimana

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To Kirsi Luomanperä

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä

Huumerattijuopumus Suomessa

Transkriptio:

Näkymätön näkyväksi Alkoholi ja itsemurhat Luento 11.03.2010 Itsemurhia ennaltaehkäisevä työ Marianne Takala, kehittämissuunnittelija 044 415 3882, marianne.takala@epshp.fi Pohjanmaa-hanke, Välittäjä 2009

Hieman tilastotietoa: Itsemurhia vuosittain Suomessa noin 1000 Vuonna 2008 1033 itsemurhaa: Miehet 77 %, naiset 23 % Alle 20-vuotiaita poikia 24, tyttöjä 17 Yli 74-vuotiaita miehiä 46, naisia 13 Kaksi kolmannesta oli 30-64 -vuotiaita Miehillä itsemurhayritysten suhde toteutuneisiin 9:1 Naisilla itsemurhayritysten suhde toteutuneisiin 42:1 Työikäisten (15-64 v.) neljänneksi yleisin kuolinsyy Mikä on yleisin kuolinsyy?

1000 vuodessa on 3 päivässä Jokaisella itsemurhan tehneellä on keskimäärin 6 läheistä Vuodessa itsemurha koskettaa noin 6000 läheistä Lisäksi itsemurhaa yrittäneet... " Miettiä voi, kuinka montaa äitiä, isää, lasta, siskoa, veljeä, isovanhempaa, naapuria, ystävää tai työyhteisöä itsemurha tai sen yrittäminen koskettaa." Surua on yleensä vaikeampi työstää itsemurhan kuin muiden kuolemantapausten jälkeen (Elstad 2003; 43).

Miksi osattava nähdä ja kuulla? Työntekijät, jotka tapaavat kuormittavissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, ovat avainasemassa itsetuhoisuuden ehkäisemisessä! Iso osa itsemurhaa miettivistä on vailla tiivistä hoitokontaktia On uskallettava kysyä ja kuulla - sekin jo voi helpottaa, että joku uskaltaa Hoitoon motivointi; apua on saatavilla! Jouko Lönnqvist, 2009: Itsemurhassa on aina kyse prosessista, joka kulkee mielen kautta. Ihminen pohjaa tekonsa omaan ajatteluunsa, tunteisiinsa ja tulkintaansa tilastaan ja tulevaisuudestaan.

Riskielämäntilanteista: Itsemurhaa aiemmin yrittäneet ovat isoin riskiryhmä Masennus ja ahdistus Muu mielenterveyden pulma Alkoholin ja päihdyttävien aineiden käyttö ja ongelmakäyttö! Syrjäytyminen! Itseä vahingoittava käyttäytyminen Puutteelliset tunne- ja vuorovaikutustaidot Miehillä avioero tai katkennut ihmissuhde altistaa Nuorilla miehillä riskiä lisää; katkennut ihmissuhde, kuormittava elämäntilanne, päihtymystila ja impulsiivinen temperamentti Ikäihmisillä riskiä lisäävät kivut, sairaudet, yksinäisyyden ja avuttomuuden tunne Väkivallan ja kaltoinkohtelun kokemukset Traumaattiset kriisit

Alkoholi ja itsemurhat Alkoholi lisää impulsiivisuutta ja poistaa estoja Alkoholi myös syventää masennusta Psykiatrian erikoislääkäri Sami Pirkola: Alcohol and other substance misuse in suiside. Kansanterveyslaitos. A14/1999 : Alkoholin ongelmakäyttö taustalla 40 % itsemurhista, ehkä useamminkin, koska alkoholi on saattanut aih. ongelmia työssä ja ihmissuhteissa, ja nämä sitten johtaneet itsemurhaan Paljon viikonloppuitsemurhia; - viikonlopun juopottelu aiheuttanut viimeisen askeleen ottamisen tai vahingon tai päähänpistona tehdyn itsemurhan Yleissairaalapsykiatria: yrittäneistä n. 80 % alkoholin vaikutuksen alaisena

Alkoholi ja itsemurhat Sami Pirkola: "Päihdeongelma hankaloittaa hoitouraa. Asiakas ei kiinnity helposti hoitoon, ja toisaalta hoidon puolelta arvioidaan usein, ettei päihdeongelmaista asiakasta voida ottaa hoidettavaksi. Apua hakeneista vain pieni osa oli puhunut päihteistä viimeisessä hoitosuhteessaan ennen itsemurhaa"

Kun ennaltaehkäistään, erityistä huomiota kannattaa kiinnittää lapsiin ja nuoriin Väestötutk. mukaan vakavia ja toistuvia itsemurha-ajatuksia esiintyy noin 10-15 % nuorista ja nuoruusiässä 3-5 % yrittää itsemurhaa. Aikuiset usein tietämättömiä nuoren itsetuhoajatuksista, niistä saatetaan mainita ikätovereille. Itsetuhoiseen käyttäytymiseen aina suhtauduttava vakavasti; esim. viiltely, syömättömyys, päihteiden käyttö, riskinotto, epäsosiaaliset elämäntavat Koulukiusaamiseen ja eristäytymiseen suhtauduttava vakavasti! Lähipiirin itsemurha altistaa - vahva ratkaisumalli

Suojaavia tekijöitä... Nuorten impulsiiviseen toimintaan voidaan vaikuttaa lisäämällä tietoa avunsaantikanavista, helpottamalla yö- ja viikonloppuajan avunsaantia, puuttumalla varhaisessa vaiheessa ongelmiin, kiinnittämällä huomioita masennuksen tunnistamiseen ja hoitamiseen, lisäämällä tunnetaitoja, suhtautumalla vakavasti jokaiseen viittaukseen itsensä vahingoittamisesta, ehkäisemällä väkivaltaa ja kaltoinkohtelua, alkoholin käyttöön puuttumalla " Nuori ei välttämättä osaa tai koe tarvetta puhua pulmistaan, siksi sanoittamiseen tarvitaan aikuisen apua. Aloite on aikuisilla! "

Suojaavia tekijöitä Masennuksen ja ahdistuksen tunnistaminen ja laadukas hoito Laadukas kivunlievitys Syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen! Hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot Riittävän tiivis läheisverkosto Kohtuullisen vakaa ympäristö Hyvä kriisien käsittely (mallioppiminen!) Lasta suojaa erityisesti; realistinen, ikätasoon sopiva tieto (mieluiten oman vanhemman antamana), koulunkäynnin sujuminen, harrastukset, ikätasoiset kaverit sekä suhde perheen ulkopuoliseen luotettavaan aikuiseen

Väestötason ennaltaehkäisy alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen asekontrolli lääketurvallisuus liikenneturvallisuus työllistäminen lapsiperheiden tukeminen huumeiden vastainen työ kriisi- ja päivystyspalvelujen kehittäminen mielenterveystyö (Jouko Lönnqvist, 2009) koululaisten tunnetaitokasvatus ikäihmisten riittävän laadukas huomioiminen ja hoito väkivaltaan puuttuminen

Peruskysymykset mielialasta Onko mielialassasi tapahtunut muutoksia viime aikoina? Onko mielihyvän kokemuksissasi tapahtunut muutoksia viime aikoina? Onko sinulla univaikeuksia? "Kysymykset kannattaa sovittaa omaan suuhun sopiviksi"

Peruskysymykset itsetuhoajatuksista "Kannattaa sovittaa omaan suuhun sopivaan muotoon" Oletko koskaan ajatellut kuolemaa tai itsemurhan mahdollisuutta? (Suora kysymys ei kannusta itsemurhaan, vaan osoittaa, että sinä uskallat keskustella asiasta ja välität) Jos olet, niin onko sinulla suunnitelma? Oletko yrittänyt itsemurhaa aiemmin? Oletko taipuvainen nopeisiin ratkaisuihin? Miten voimakkaita itsemurhapyrkimyksesi ovat? Voitko vastustaa niitä? Houkutteleeko sisäisen äänen kaltainen ajatus sinua itsemurhan tekoon? (psykoottisuus?) Lähde: Hirchfelt ja Russel 1997, Jouko Lönnqvist 2009

Mistä apua? Itsemurhaa hautovaa ei tule jättää yksin; tiiviit kontaktit ja avunsaannissa konkreettinen auttaminen. Akuutissa hädässä jatkohoitoon poliisin tai ambulanssin avustuksella. PUHELIN tällöin 112 Hoitokontakteihin ja osastohoitoon terveyskeskuksen kautta Valtakunnallinen kriisipuhelin 01019 5202 ma-pe klo 9-06, la klo 15-06, su klo 15-22 Tukinet -kriisikeskus netissä www.tukinet.fi Oman paikkakunnan kriisikeskus Kirkon palveleva puhelin 01019-0071 (suomenkielinen), 01019-0072 (ruotsinkielinen) klo 18-21 joka päivä, www.evl.fi

Mistä apua?... Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lasten ja nuorten puhelin 116 111 (maksuton) ma-pe klo 14-20 ja la-su klo 17-20 Vanhempain puhelin 0600 122 77 (0,08 /min. + pvm/mpm) ti klo 10-13 ja 17-20, ke 10-13 ja to klo 14-20 Itsemurhan tehneen omaisia palvelee myös Vertaistukipuhelin 09-440054 www.surunauha.net Muuta, mitä?

Kiitos!