Ikäihmisten rahapelaaminen

Transkriptio

1 Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö Johanna Järvinen-Tassopoulos 1

2 1. Aluksi Marketin mummot ja pajatsopapat: Suomalaisten mielikuvissa korostuvat rahapelaajan sukupuoli, rahapelit, paikka, tilanne ja muu "viihdyke" (tupakka, alkoholi) sekä näiden yhteys toisiinsa Miten Suomessa suhtaudutaan ikäihmisten rahapelaamiseen? Kannetaan huolta erityisesti eläkeläisten toimeentulosta, on esitetty yläikärajaa rahapeleille Johanna Järvinen-Tassopoulos 2

3 Johanna Järvinen-Tassopoulos 3

4 Johanna Järvinen-Tassopoulos 4

5 Yli 65-vuotiaista suomalaisista 34 % pelasi kerran viikossa jotain rahapeliä ja kulutti noin 8,8 euroa viikon aikana pelaamiseen (STM 2007) Heistä 74 % piti rahapelaamista vakavana ongelmana Suomessa ja 51% uskoi peliongelmien lisääntyneen (STM 2007) Mitä on ongelmapelaaminen? Sillä tarkoitetaan "rahapelien liiallista pelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti muihin elämän alueisiin", mutta "pelaamisen useus tai käytetty rahamäärä ei suoraan määritä ongelmaa" (Jaakkola 2008) Johanna Järvinen-Tassopoulos 5

6 Mikä erottaa ongelmapelaajat muista ikääntyneistä rahapelaajista? Minkälaisia kustannuksia ikäihmisten ongelmapelaamisesta voi koitua? Esityksen sisältö: 1. Aluksi 2. Hupia ja huolta rahapeleistä (tutkimustietoa) 3. Kolikolla ongelmia (Peluurin puhelutilastot) 4. Lopuksi Johanna Järvinen-Tassopoulos 6

7 2. Hupia ja huolta rahapeleistä Yhdysvalloissa rahapelaamista markkinoidaan seniorikansalaisille, joille tarjotaan muun muassa erilaisia kasinopalveluja (bussikuljetus, ateriat, halvempia reseptilääkkeitä jne.) Johanna Järvinen-Tassopoulos 7

8 Hupia rahapeleistä? Amerikkalaiset ikäihmiset arvostavat rahapelaamisen sosiaalista puolta ja siihen liittyvää huvia; kasinoille vievissä busseissa on mukava matkustaa yhdessä; jokaisesta matkustajasta saa pienen palkkion Suomessa ikäihmisten pelaaminen on arkisempaa; se tapahtuu usein muualla kuin kasinolla Ei suoraan ikäihmisiin kohdistuvaa markkinointia, ei bussikuljetusta vanhainkodeista kasinolle ja pelisaleihin, ei lisäansion mahdollisuutta ikäihmisille Yli 65-vuotiaista suomalaisista 28 % osallistui yhteen rahapeliin, kun taas 10 % kolmeen rahapeliin (STM 2007) Niistä, jotka pelasivat vähintään kaksi kertaa kuukaudessa jotain rahapeliä, 26% pelasi 6-10,99 eurolla viikon aikana, kun taas 8% pelasi yli 21 eurolla (STM 2007) Johanna Järvinen-Tassopoulos 8

9 Huolta rahapeleistä? Ikäihmisiä on pidetty vähäisinä riskinottajina, mutta huolta kannetaan heidän haavoittuvuudestaan (ks. tulot, sosiaalinen eristyneisyys, terveys) (Korn & Shaffer 1999) Esim. vaikea elämäntilanne, suru, masennus, yksinäisyys, eläkkeelle jääminen, muutto, ahdistus ja huolet sekä tylsistyminen voivat vaikuttaa ikäihmisen kohdalla rahapelaamisen muuttumiseen ongelmalliseksi SOGS-elinikäisprevalenssi: yli 65-vuotiaista suomalaisista 1,8%:lla oli tai oli ollut joskus ongelmia pelaamisen hallinnassa ja 1,1% heistä oli todennäköisiä peliriippuvaisia (STM 2007) Johanna Järvinen-Tassopoulos 9

10 3. Kolikolla ongelmia Valtakunnallisesti toimiva auttava puhelin Peluuri (toiminut alkaen) Peluurin aineisto ( ): 187 soittoa koskien ikäryhmiä vuotiaat ja yli 74-vuotiaat; nuorin pelaaja oli 65-vuotias ja vanhin pelaaja 88-vuotias Soittaja oli joko pelaaja itse tai pelaajan läheinen Tässä esityksessä tarkastellaan niitä, jotka ovat kertoneet pelaamisesta aiheutuneista ongelmista ja/tai muista mahdollisista ongelmista (n= 153) Enemmistö kummankin ikäryhmän naisista ja miehistä pelasi raha-automaattipelejä Johanna Järvinen-Tassopoulos 10

11 Eniten pelaavat naiset pelasivat useita kertoja viikossa Naiset rahoittivat pelaamisensa eläkkeellä, lainalla tai muulla tavalla Ongelmallinen pelaaminen aiheutti naisille taloudellisia vaikeuksia, ahdistusta ja masennusta, häpeäntunnetta, syyllisyyttä ja stressiä Osalla naisista oli erikseen ongelmia yksinäisyyden, mielenterveyden, päihteiden ja velkojen kanssa Johanna Järvinen-Tassopoulos 11

12 Eniten pelaavat miehet pelasivat useita kertoja viikossa Miehet rahoittivat pelaamisen eläkkeellä, lainalla ja työtuloilla Ongelmallinen pelaaminen aiheutti miehille taloudellisia vaikeuksia, levottomuutta, stressiä, ahdistusta ja masennusta sekä häpeäntunnetta Myös miehillä oli erikseen ongelmia päihteiden, velkojen ja yksinäisyyden kanssa Miehet mainitsivat mielenterveysongelmat päihteiden, velkojen ja ihmissuhdeongelmien ohessa Johanna Järvinen-Tassopoulos 12

13 Mikä erottaa ongelmapelaajat muista ikääntyneistä rahapelaajista? nopearytminen rahapeli pelaamisen useus/tiheys/holtittomuus pelaamisen rahoittaminen (esim. laina, rikos) muut ongelmat (esim. sosiaalinen eristyneisyys, mielenterveysongelma, päihteet, aiempi muu riippuvuus) pelaaminen huolestuttaa läheisiä ja vaikuttaa heihin ongelmapelaaja hakee rahapeleistä lohtua, muutosta yksinäisyyteen ja toimettomuuteen jne Johanna Järvinen-Tassopoulos 13

14 4. Lopuksi Ikäihmiset rahoittavat eläkkeellä pelaamistaan, mutta lainaamalla (ja muilla keinoilla) he pelaavat itsensä todellisiin vaikeuksiin Elämäntilanne, ihmissuhteiden ja sosiaalisten verkostojen olemassa olo sekä mahdolliset ongelmat vaikuttavat ikäihmisten pelaamiseen Iäkkäät naiset talous- ja velkaneuvonnan asiakkaina; eläkeläisten maksuhäiriömerkinnät kasvussa (Rantala & Tarkkala 2009) Johanna Järvinen-Tassopoulos 14

15 Mielenterveysongelmat ja rahapelaaminen velkaongelmien taustatekijöinä vaikuttavat lisääntyneen (Rantala & Tarkkala 2009) Kallista lystiä? Ongelmapelaamisen yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia kustannuksia on syytä pohtia, unohtamatta sen vaikutuksia läheisiin Johanna Järvinen-Tassopoulos 15