Raahe, 22. kaupunginosa Yritysperä, asemakaavan muutos Akm 189 Kuva vuodelta 1914 Kappelikatu 6:n kohdalta Raahen Yritysperän asuntoalueen historialliset selvitykset 22.2.2005 kaavasuunnittelija Pauli Runtti
2 SISÄLLYSLUETTELO Alueen historiaa 3 Väestön ja rakentamisen historiaa 3 Kaavoituksen historiaa 5 Rakennusjärjestykset 5 Rakennus-Sääntö Raahen kaupungille 1875 5 Palstoitussuunnitelma Raahen Esikaupunki Yritykselle 7 Yritysperän asuintonttialueen rakennusjärjestys vuodelta 1928 8 Raahen kaupungin asemakaavan laajennus, joka käsittää XXI, XXII ja XXIII kaupunginosat (vahv. 24.11.1950) 8 Raahen kaupungin kolmas rakennusjärjestys vuodelta 1952 10 Yleispiirteisten kaavojen antamat ohjeet 12 Yleiskaava vuodelta 1962 12 Raahen yleiskaava vuodelta 1965 12 Raahen voimassa oleva yleiskaava, KV hyväksynyt 4.4.1979 12 Yritysperän alueen historiallisesti kantavat voimat, omaleimaisuudet ja tulevaisuuden näkymät 12 Tonttipolitiikasta ja käytännöistä 14 Alueelle kohdistuvat uhat 14 Tulevaisuuden näkymät ja selvityksien käytettävyys 15
3 YRITYSPERÄN ASUNTOALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 189 Raahen Yritysperän asuntoalueen historialliset ja rakennushistorialliset selvitykset Alueen historiaa Yritysperän asuntoalue syntyi 1800 luvun lopussa Ollinsaaren kartanon maille. Ollinsaaren kartanon silloinen omistaja merikapteeni Matti Rusko vuokrasi tilansa liepeiltä tontteja lähinnä rautatieläisille talonrakentamista varten. Vuonna 1918 Ollinsaaren kartanon maiden omistaja ja Raahen kaupunki tekivät vaihtokaupat. Kaupungin omistamat, maatunut Koivuluodon järvi ja Kandelinin haka vaihdettiin tuolloin Yritys-nimiseen asuinalueeseen. Monissa asiakirjoissa Yritys-niminen alue mainitaan työväen asuntoalueena. Ollinsaaren kartanon maat olivat vielä 1920 luvulla Saloisten kunnan alueella, joten maiden vaihto selkeytti kuntien rajaa ja samalla Raahen kaupunki sai tarvitsemansa lisä-alueen Yritysperältä. Tämä selvitys tutkii ja tuo esille Yritysperän historiallisia tapahtumia ja konkreettisia fyysisen ympäristön rakentumiseen, sen nykytilaan johtaneita juridisia seikkoja, erityisesti rakennusjärjestysten ja kaavojen merkitystä alueen rakentamisen ohjaajana. Selvitys tuo välttämätöntä perustietoutta uuden kaavan suunnitteluun. Soveltuvin osin tätä selvitystä voidaan hyödyntää muillakin Raahen kaupungin vanhoilla asuinalueilla. Väestön ja rakentamisen historiaa Yritysperän asuntoalueen rakentaminen alkoi varsinaisesti Raahen rautatien rakentamisen ajankohdasta vuodesta 1899 sekä samaan ajankohtaan
4 tapahtuneesta Lapaluodon sataman rakentamisesta. Sitä ennen oli jo ollut Yritysperän ja radan välisellä alueella isollavainiolla kaksi tuulimyllyä, niin kutsuttuja pönttömyllyjä, jossa vain yläosa pääsi pyörähtelemään. Toinen mylly oli kauppias Sven Anderssonin, toinen suntio Nissilän. Alueella toimi vielä 1900-luvun alussa Elomaan saha ja mylly. Näistä on saanut nimensä nykyinen ratapihan ja teollisuusalueen välissä sijaitseva Myllykatu. Vuonna 1860 kiellettiin saunojen pito keskikaupungin alueella. Innokkaimmat saunamiehet perustivat omia, yleisiä kylpylöitä kaupungin ulkopuolelle mm. Kummattiin ja Yritysperälle. Yritysperän kylpylän omisti herra Granlund. Granlundin sauna sijaitsi Yritysperänkadun varrella nykyisen Ansamaan tontin, kortteli 101 tontti 18 kohdalla. Tämä yleinen sauna oli käytössä vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Toinen sauna oli silloisen Kuljun, nykyisen Turusen talon kohdalla korttelissa 102 tontilla 21, tämä sauna oli käytössä vielä 1920-luvulla. Valtaosa Yritysperän taloista on rakennettu 1910-luvulla. Alueesta on muotoutunut perinteikäs, noin sadan asukkaan pieni omakotialue. Omakotialue on ollut aktiivisesti asuttuna jo sadan vuoden ajan. Alueen ensimmäisiä asukkaita oli Yrjö Keski-Korsu, joka rakensi tontilleen asunnon 1900-luvun alussa ja Korsu Oy:n puusepänverstaan vuonna 1922. Kuvan vasemmassa laidassa Korsu Oy:n puusepänverstas. 1930-luvun lopulla Korsu Oy:n toiminta laajeni kuljetustoiminnan puolelle, kun yritykseen hankittiin taksi. Toiminta täydentyi 1940-luvulla hankituilla kuormaautoilla, joilla kuljetettiin puutavaraa verstaan tarpeisiin. Korsu Oy:n puusepänliike ja saha höyläämöineen työllisti parhaimmillaan 50 60 henkeä 1940 ja 1950 luvuilla. Puusepänliike valmisti ikkunoita ja ovia, mutta toimitti myös puuosia Raahessa rakennettuihin sotakorvausaluksiin. Korsu-yhtiöt toimivat edelleen nykyaikaistuneena puusepänteollisuuden- ja kuljetusalan yrityksenä viereisellä teollisuusalueella. Yrityksessä on tällä hetkellä 50 työntekijää. Vanha puusepänverstas on alkuperäisellä paikallaan varastokäytössä.
5 Yritysperän asukkaista suurin osa oli rautatieläisiä, jotka halusivat rakentaa asuntonsa rautatieaseman läheisyyteen. Asukkaista monet olivat työssä Ruona Oy:llä ja Korsun puusepänverstaalla sekä ammattimiehinä Lapaluodon satamassa. Yrityksenperälle, niin kuin sitä tuolloin on nimitetty, asettui asumaan eri alojen työväkeä. Asukkaiden ammattinimikkeiden mukaan on nimetty myös alueen teitä. Vanhimpia teiden nimiä oli mm. Kivenhakkaajantie ja Kirvesmiehentie. Yrityksentie-nimi kuvaa kaupungin reuna-alueelle ja samalla rautatien läheisyyteen muodostuvaa tulevaa pienteollisuusaluetta sekä yrittäjyyttä. Yritysperän asuntoaluetta on laajennettu kahteen otteeseen. Ensin asuntoaluetta laajennettiin länsilaidaltaan 1960-luvun lopulla Yritysperän-kadulla ja sen vierustonteilla. Tämä laajennus tehtiin vuonna 1952 hyväksytyn, Birger Brunilan laatiman asemakaavan mukaan. Myöhemmin asuntoaluetta laajennettiin eteläreunaltaan Koivuluodon urheilupuiston kaavoittamisen yhteydessä vuonna 1988, vanhan kuntarajan Saloisten puolelle. Tämän laajennuksen toteuttamisella Yritysperän asuntoalue sai uuden julkisivun urheilupuistoa vastaan. Laajennus sisälsi yhden uuden omakotitontin ja yhden uuden rivitalotontin sekä kaksi vanhaa asuinpaikkaa Ollinsaarenkadun eteläpäässä. Koko satavuotisen olemassaolonsa aikana Yritysperän asuntoalueelle on rakennettu eri aikakausien tyylisiä rakennuksia, jotka luovat alueelle ajallista kerrostumaa. Uusimmat rakennukset ovat valmistuneet vuonna 2004. Alueesta on muodostunut aikojen kuluessa viehättävä asuinalue, jonka perinnearvot ovat ajan myötä kasvaneet ja joiden arvot on tiedostettu. Kaavoituksen historiaa Rakennusjärjestykset Kaupunkien yleinen rakennusjärjestys vuodelta 1850 on ollut perustana kaikille myöhemmille rakennusjärjestyksille suomen kaupungeissa. Rakennusjärjestykset ovat ohjanneet rakentamista myös kaupunkien reunaalueilla, jotka on tulleet kaavoitettavaksi myöhemmin. Näin ollen kaavoituksenkin historian perusta on muodostunut rakennusjärjestysten pohjalle. Yritysperällä rakennusjärjestykset ovat yhdessä asemakaavan kanssa muodostuneet tiukasti toisiaan tukevaksi rakentamisen ohjeistoksi. Rakennus-Sääntö Raahen kaupungille 1875 Armollisesti vahvistettu Helsingissä 19.p Marraskuuta 1875 Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä Suomeen asetettu Senaatinsa: K Furuhjelm Albert Nykopp. J Forsman
6 Em. rakennus-sääntö on ollut Raahen kaupungin ensimmäinen sääntö (rakennusjärjestys) samaan aikaan annetun rahatoimikamarin ohjesäännön kanssa, jota kaupungissa on maistraatin valvonnassa noudatettu. Tämä rakennus-sääntö on ollut voimassa ja ohjaamassa Yritysperän aivan ensimmäisiä rakennushankkeita ilman kaavasuunnitelmia sekä myöhemmin yhdessä 1900-luvun alussa laaditun palstoitussuunnitelman kanssa vielä vuoteen 1928 saakka. Tämä rakennusjärjestys (sääntö) on antanut yksityiskohtaiset kirjalliset ohjeet tontin kaikesta rakentamiseen kuuluvista seikoista aina seuraavaan rakennusjärjestyksen uusimiseen saakka. Tämä kaupungin ensimmäinen rakennus-sääntö sisälsi luvut I-V Luku I Luku II Luku III Luku IV Luku V Kaupungin rakentamisesta. Esim. 15 Jokaiseen tonttiin on jätettävä aukea, joka taholta yhdessä oleva, vähintäkin kahdentuhannen yhdensadan ja kuudenkymmenen neliöjalan suuruinen kartanon piha. Muita vaarinottamisia rakennustoiminnassa. Esim. 35 Rakennuspiirustuksesta semmoisena kuin Kuvernööri on sen vahvistanut, ottakoon hakija tarkan ja täydellisen kopian, joka olkoon ohjauksena rakennustoimen täyttämisessä, sekä kopiaan kirjoitettuna todistusta vasten taas jättäköön pääkirjoituksen Majistraatille, jonka arkistossa se noudatettavaksi talleltakoon. Yleisistä rakennuksista. Yleisiä rakennuksia ei Yritysperän asuntoalueella ole ollut. Kaduista ja toreista, niiden perustamisesta ja voimassa pitämisestä. Esim. ote 50 Tontinomistajan tulee tasoittaa ja kivittää katua siihen kuuluvine katuvierustoineen, niin pitkältä, kuin hänen tonttinsa ulottuu, kuitenkin vaan puoleksi kadun leveydestä. Ote 51.stä Missä katua ei vielä ole kivetty, on se kohta laillisesti tasoitettava ja soralla täytettävä, niin, että se tulee mukavaksi ajajille että asujille. Yleisiä sääntöjä. Esim. (Rakennussäännön viimeinen 60 ) Yleisen tiedon levittämiseksi rakennus-säännöstä, on se Majistraatin huolenpidosta, painettava sekä on kappaleita siitä määrättyyn hintaan kaupaksi pitäminen.
7 Palstoitussuunnitelma Raahen Esikaupunki Yritykselle Maanvaihtokaupan jälkeen on kaupungin toimesta laadittu palstoitussuunnitelma Raahen työväen asuntoalueelle nimellä. Raahen Esikaupunki Yritys. Karttapiirros on laadittu noin v.1910 mittakaavaan 1:500, joka sisälsi: tontit, tontin numeron, pinta-alat, rajamitat, kadun nimet sekä likimääräiset olemassa olevien talojen paikat. Tontteja palstoitussuunnitelmassa oli yhteensä 25 kpl, joiden vuokrasopimukset on tehty : v. 1910 9 kpl v. 1911 9 kpl v, 1912 6 kpl v. 1916 1 kpl Kuva palstoitussuunnitelmakartasta
8 Yritysperän asuintonttialueen toinen rakennusjärjestys vuodelta 1928 Hyväksytty valtuuston istunnossa Raahessa tammikuun 23 p:nä 1928. Rakennusjärjestyksessä oli 38 :ää, jotka yksinkertaistivat ja tarkensivat vuoden 1875 rakennussääntöä. Esimerkiksi seuraavat lainaukset koskevat oleellisimpia periaatteita Yritysperän rakentamisessa. Ote 5 Nykyiset vuokramiehet saavat hallita tonttejaan niitten sopimusten mukaisesti, jotka olivat voimassa silloin, kun alue siirtyi Raahen kaupungille Ote 9 Mikäli aitoja rakennetaan, saavat ne teitten varsilla olla korkeintaan 1m 20 cm korkeita säleaitoja Ote 10 Tonttia ei saa pitää rakentamatta 3 vuotta pitempää aikaa.. Ote 15 Tontille rakennettaessa tulee jättää 1/3 osa koko tontin alasta pihamaaksi. Ote 16 Asuinrakennus on tehtävä yleistä tietä vasten, ulkohuoneet tontin sisustalle. Älköön keskelle pihamaata, lukuun ottamatta kaivoa, tehtäkö mitään rakennusta. Ote 28 Jos asuinhuonetta sovelletaan ullakkoon, on semmoisiin toimenpiteisiin ryhdyttävä, jotka ovat tarpeen asukasten pelastamiseksi tulen vaaran sattuessa. Ote 28 Ullakko on varustettava lasi-akkunoilla tarpeellisen valon saamista varten. Raahen kaupungin asemakaavan laajennus, joka käsittää XXI, XXII ja XXIII kaupunginosat, vahvistettu sisäasiainministeriössä 24.11.1950 Yritysperän alueen ensimmäinen asemakaava on asuinalueen osalta edelleen voimassa. Kaavan on laatinut 8.2.1950 arkkitehti Birger Brunila. Asemakaava on tuon ajan periaatteiden ja esitystavan mukainen. Katualueet ovat tässä kaavassa leveämmät kuin palstoitussuunnitelman tiealueen rajat olivat. Alueen vanhimmat asuinrakennukset tulivat tässä kaavassa osaksi katualueille. Tämän kaavan mukaan on myös rakennettu uudisrakennuksia, joiden alta on purettu pois vanhoja rakennuksia. Alueen länsiosalle on kaavassa esitetty uusi katu, Yritysperänkatu. Yritysperänkadun korttelit 98 ja 99 on rakennettu täysin kaavan mukaan vuosina 1958-1961 ja ne edustavat yhtenäisesti tuon ajan rakennustapaa. Kaavan merkinnät ja määräykset koskevat kuitenkin vain rajoja ja käyttötarkoituksia ollen puutteelliset ohjaamaan nykyajan rakentamista. Kaavassa onkin määräyksiä, jotka osoittavat ne rakennusjärjestyksen säännökset, joita asemakaavan toteuttamisessa on noudatettava. Yritysperän rakentamisessa onkin noudatettu 1950-luvun alusta alkaen yhdessä sekä asemakaavan, että rakennusjärjestyksen säännöksiä.
9 Ote Ak 12: SELITYKSIÄ ja ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSIÄ Kortteleissa 94, 98, 99, 100, 101, 102, 103 ja 104 oleville tonteille rakennettaessa on noudatettava kaupungin rakennusjärjestyksen 39 :ään sisältyviä, omakotitontteja koskevia säännöksiä, kuitenkin siten, ettei talousrakennukseen saa sisustaa mitään asuinhuoneistoa.
10 Raahen kaupungin kolmas Rakennusjärjestys vuodelta 1952 Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa 12. VII. 1952 ja vahvistettu sisäasianministeriössä 13. IV. 1953. Tämä rakennusjärjestys on ollut yksi täydellisimmistä mitä Raahen kaupungin yksityiskohtaiseen rakentamiseen on säädetty. Rakennusjärjestys sisälsi kaikki rakentamisessa tarvittavat säännöt, tontinmittauksesta alkaen rakentamisen ohjeet aina naapuruussuhteisiin saakka.
11 Rakennusjärjestys sisälsi 90 :ää ja vielä erilliset ohjeet rakentajille. Tämän ja vuoden 1928 rakennusjärjestyksen säännösten mukaan on suurin osa Yritysperän asuntoalueesta rakennettu. Vuoden 1952 rakennusjärjestyksen määräyksistä on edelleen voimassa ne pykälät, jotka voimassa olevassa asemakaavassa on määrätty noudatettavaksi. Voimassa on vielä em. rakennusjärjestyksen kohta, Omakotitontit. Edellä olevan 39 b).1/5 ja kohdan e) enintään 2-kerroksinen perusteella korttelien 100 104 rakennusoikeudeksi voidaan laskea tulleen e = 0.40. Seuraavien Raahen kaupungin rakennusjärjestysten merkitys Yritysperän rakentamiseen on ollut vähäisempi. Rakennusjärjestysten muutokset ovat liittyneet kaupungin muuhun kehitykseen, kuntaliitoksiin ja lain muutoksiin. Näiden rakennusjärjestysten aikainen rakentaminen on tapahtunut pääsääntöisesti asemakaavan mukaan. -rakennusjärjestys vuodelta 1963 -rakennusjärjestys vuodelta 1969 -rakennusjärjestys vuodelta 1991 -rakennusjärjestys vuodelta 2002, on voimassaoleva sääntö, joka on laadittu uuden MRL:n säädösten mukaan.
12 Yleispiirteisten kaavojen antamat ohjeet Yleiskaava vuodelta 1962 oli Raahen Saloisten ja Pattijoki taajama-alueilta ensimmäinen yleiskaava, jossa Yritysperän alue oli mukana. Tässä yleiskaavassa Yritysperän asuntoalue oli merkitty TEOLLISUUS- ALUEENA Yritysperän teollisuusalueeseen. Vuoden 1962 yleiskaava sisälsi Raahen liikekeskustan siirtämisen Kummatin alueelle ja oli samalla kauaskantoinen suunnitelma rakennemuutoksen allaolevalle kaupungille. (Rautaruukin Saloisiin sijoituspäätöksen jälkeen). Tämä yleiskaava ei toteutunut. Raahen yleiskaava vuodelta 1965 käsitti Raahen silloisen kaupunkialueen ja Saloisten kunnan Ollinsaaren alueen. Kaavan laatijana oli arkkitehti Ahti Korhonen. Työ liittyi keskustan asemakaavoitukseen. Tässä vuoden 1965 yleiskaavassa Yritysperän vanha asuntoalue on merkitty AR- merkinnällä RIVI- JA RYHMÄTALOALUEEKSI. Samalla asuntoaluevaraus oli laajennettu ratapihaan ja Puusepänkatuun saakka. Tämän yleiskaavan mukaan on toteutunut nykyinen liikekeskusta sekä huomattava osa 1960 1970 lukujen uudisrakentamisesta voimakkaasti kasvaneessa kaupungissa. Yritysperän asuinalue ei kuitenkaan laajentunut nykyisestä, vaan sille varattu alue oli tärkeämpi teollisuusalueena vanhan perinteensä mukaisesti. Raahen voimassa oleva yleiskaava, KV hyväksynyt 4.4.1979. Yleiskaavassa Yritysperän vanha asuinalue on osoitettu merkinnällä AP-1 ASUINPIENTALOJEN ALUE / ALUEEN SÄILYTTÄMINEN Alueen kaavoituksella tuetaan nykyisen rakenteen ja rakennuskannan säilyttämistä. Tässä tarkoituksessa tarkistetaan alueen nykyinen asemakaava. Yritysperän alueen historiallisesti kantavat voimat, omaleimaisuudet ja tulevaisuuden näkymät Edellä kuvattu Yritysperän alueen rakentumisen historia kertoo tiivistetysti, mitkä tekijät ovat olleet keskeisimmin vaikuttamassa ja ohjaamassa alueen rakentumista nykyisen kaltaiseksi. Keskeisenä lähtökohtana on ollut käsityöammattilaisten sijoittuminen asumaan kaupungin reuna-alueelle. Yritysperän reuna-alueilta on saanut edullisia vuokratontteja läheltä silloisia työpaikkoja ja on ollut mahdollisuus yritystoiminnan harjoittamiseen. Työpaikoista merkittävin on ollut Lapaluodon satama ja Raahen rautatien rakentaminen, joka valmistui 1899 sekä 1900-luvun alkupuolella Ruona Oy:n konepaja ja telakka. Aikaisemminhan Yritysperällä on ollut jo sahaus- ja myllytoimintaa. Ammateista on ollut yleisimpiä puuseppä-kirvesmiehet ja kivityömiehet.
13 Kaupungin reuna-alueilla on ollut myös mahdollisuus kotieläinten pitoon. Alueen rakentuminen pitkällä ajalla on muodostanut eri ikäistä rakennuskantaa ja ajallisia kerrostumia, mikä näkyy rakennetun ympäristön materiaaleissa, rakennustyyleissä sekä ajallisena jatkuvuutena rakennusten- ja ympäristön hoidossa. Yritysperän alueen rakentamista ohjannut tärkein säännöstö on ollut rakennusjärjestykset, jotka yhdessä 1900-luvun alun palstoitussuunnitelman kanssa määräsivät rakennusten paikat ja rakennustavan. Edellä mainitut perinteisiin liittyvät seikat ovat olleet ohjaavia ja kantavia voimia Yritysperän rakentumisessa ja alueelle kohdistuneissa muutoksissa. Vuoden 1950 asemakaava oli alueen ensimmäinen asemakaava. Asemakaavan mukaisesti on rakentunut uudet yhtenäiset asuinkorttelit 1950- luvun rakennustyylein ja materiaalein alueen länsiosalle. Nämä korttelit 98 ja 99 jatkoivat Yritysperän luontaista kehitystä ja toivat lisäarvoa alueen rakennuskantaan. Palstoitussuunnitelman mukaisesti aikanaan rakennettujen jo purettujen rakennusten tilalle rakennetut uudisrakennukset poikkeavat useissa tapauksissa rakennustavaltaan ja sijoitukseltaan paikan hengen ja rakennetun ympäristön mukaisista periaatteista 1950-luvun kaavan määräyksistä johtuen. Usein myös rakentajan toisenlaisesta tahdosta poiketen.
14 Koivuluodon urheilupuiston kaavoittamisen yhteydessä vuonna 1988 on kaavoitettu perinteisen asuntoalueen takapihojen eteläreunaan, urheilupuiston puolelle rivitalokortteli, joka on luonut modernin julkisivun sata vuotta vanhalle asuntoalueelle. Rivitalo rakennettiin 1990-luvun puolivälissä. Tämä rakentaminen sovitti perinteisen asuinalueen ja nykyaikaisen urheilupuiston harmonisesti toisiinsa. Tonttipolitiikasta ja käytännöistä Yritysperän asuinalueen rakentumisen aivan ensimmäisiä päätöksiä oli vuokrasopimusten tekeminen vuokramiehen ja palstoitussuunnitelman pitäjän sekä myöhemmin asemakaavatontin luovuttajan (kaupungin) kanssa. Tontinvuokrasopimuksia tehtiin vuosina 1910-1912 25:lle tontille. Myöhemmin tontin tai vuokrasopimuksen siirron saamiseen liittyi taloudellisia, tunnepitoisia, tuttavuuteen tai sukulaisuuteen liittyviä painotuksia. Tietoon mahdollisista talokaupoista (johon tontinvuokrasopimuksen siirto liittyi) välittyi tavallisimmin ns. kuulopuheet. Yritysperältä taloa ostelevat henkilöt saattoivat joutua myös itse tutkittavaksi. Esimerkiksi, kun Niilo ja Sanni Himangalla oli talo myynnissä ostajilta kysyttiin oletteko te uudet asukkaat tarpeeksi hyviä ja kunnollisia asukkaita tälle alueelle? Ja kun sitten kaupat oli tehty ja uusi perhe asettunut asumaan niin naapuri ilmoitti, että pojat saa potkia kadulla palloa, mutta jos pallo tulee tontin aidan yli niin pitää tulla hakemaan se reilusti portista. Jos aita särkyy niin isä tulee korjaamaan. Pienen asuntoalueen rakentamiseen ja tapakulttuuriin on 100:n vuoden aikana syntynyt lukemattomia tarinoita, jotka kulkevat suusta suuhun ja mitkä osaltaan kantavat perintötietoa eletystä elämästä. Rakentamisvaiheiden tapahtumiin kuuluu myös Yritysperän alueen viemäröinti ja vesijohtojen rakentamiset. Kapeilla kaduilla työn tekeminen edellytti tontin aitojen purkamista, jotka sitten johtotöiden tehtyä rakennettiin takaisin tontinrajoille. Alueelle kohdistuvat uhkat Yritysperän asuntoalueen suurimpana uhkatekijänä on rakennettuun ympäristöön nähden ristiriitainen asemakaava. Muita huolta aiheuttavia seikkoja ovat vanhat peruskorjausta kaipaavat rakennukset, joista asumattomina olevat asuinrakennukset ja niiden pihapiirit ovat eniten uhanalaisia. Ulkoisia uhkia alueeseen ei kohdistu. Asumiseen vaikuttavina tekijöinä voi olla viereisten alueiden maankäytön laatu. Haasteet alueen jatkuvuuden ja sen sisältämien arvojen turvaamisessa ja siirtymisessä seuraaville sukupolville kohdistuvat juuri asemakaavan uudistamiseen alueen arvot tuntien, niitä mahdollisesti jopa jalostaen ja sovittaen tämän päivän olosuhteisiin.
15 Tulevaisuuden näkymät ja selvityksen käytettävyys Yritysperän asuinalueen tulevaisuudelle erityisen myönteisenä tekijänä on alueen asukkaiden ja kaupungin yhteinen tahtotila ja asennoituminen historiallisen asuinalueen säilyttämiseksi asuttuna ja siirtää sen arvoja tuleville sukupolville. Pienen asuinalueen erityiseen identiteettiin kuuluu vahvuutena sen erinomainen sijainti kaupungin keskellä. Omaleimainen ajallinen jatkuvuus ja erilaisiin sosiaalisiin ja fyysisiin verkostoihin sitoutuminen ja niistä huolehtiminen luo todellisen suojeluvoiman hetkellisiä muutospaineita vastaan. Yritysperän alueella voi tuntea ympäristön miellyttävyytenä eri kulttuurikerrokset, joiden varaan uudisrakentaminen voidaan hyvin tehdä. Peruslähtökohtana on oltava, että uusi rakennus tuo positiivisen lisän vanhaan ympäristöön, sen arvoja kunnioittaen. Jo kaavoituksen uudistamisvaiheessa vaaditaan suunnittelijoilta eläytymistä, tietojen keruuta ja henkistä virittäytymistä saattamaan tulevaisuuden tarpeet toteutettavissa olevaan hyvään kaavaan. Alueen uudisrakentaminen hahmottuu siten ympäristönsä teema-aineiston pohjalta siihen kiinteästi liittyen. Uudessa kaavassa tuleekin olla toimenpidesuositukset tulevaisuuden vielä arvokkaammalle Yritysperän alueelle.
16 Vuonna 2004 otettu kuva Etukujalta Hyvä kaava on ajan tasalla oleva juridis-fyysinen asiakirja, jonka mukaan vanhan asuntoalueen kaikki - elämän fyysiset ja henkiset puitteet - voidaan alueella edelleen turvata. Edellä kuvatun rakennetun ympäristön historialliset, kulttuuriperinnön ja kaupunkikuvan lähtökohdat ovat uudistettavan kaavan perustana. Yritysperän vertaisalueena voidaan käyttää Oulun Kuusiluodon aluetta, jolla on voimassaoleva, säilyttävä asemakaava vuodelta 1983. Näillä alueilla on monia yhtäläisyyksiä ajallisuutensa, historiallisen kehityksensä ja nykyisten viereisten alueidensa, yllättävien samankaltaisuuksien kanssa. Kuusiluodon alueelle on laadittu Oulun yliopiston arkkitehtuurin historian laitoksella erityinen Suojeluatlas, 2004-2005. Vertaissuunnitelmana suojeluatlas toimii kaavoittajan tietopankkina ja sitä kautta rakentajien ohjeistona alueen kaikessa rakentamisessa.
17 Kaavoittajien kintereiltä Menneiden sukupolvien luomat rakenteet vangitsevat ajan ja säilyttävät sitä nykyisille ja tuleville sukupolville. Rakennusten, torien ja katujen rajaamat tilat vievät siellä kulkijan menneisyyteen antaen hänen kokea parantavaa aikaa. Nykyajan kiireiselle kulkijalle perinteikäs asuinalue antaa tilaisuuden koskettaa ikuisuutta. tuntematon kirjoittaja