Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Transkriptio

1 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA

2 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa ollaan päivittämässä keskustaajaman osayleiskaavaa. Tuleva osayleiskaava laajenee nykyiseen asemakaava-alueeseen verrattuna Kaavin tien (Valkeinen-Ruislampi), Nilsiän tien (Puukkomäki), Karjalankosken ja Kellolahden tien suuntaan. Kaavatyön yhteydessä tarkastetaan tulevan osayleiskaava-alueen rakennuskanta. Myös osa nykyisen asemakaavaalueen asuinalueista on ollut inventoimatta, Uudenkylän alue on näistä vanhin, Hevoshaka, Tikanniemi ja Koivukoski ovat alueista nuorimpia. Kuva 1. Juankosken osayleiskaava-alueen asuinalueet Aikaisemmat inventoinnit Juankosken kaupungin alueella sijaitsevaa rakennusrantaa on inventoitu vuonna 1977, 1992/93 ja vuonna Aiemmin inventoituja kohteita on tutkittavalla alueella 48, inventoituja alueita on 8.

3 Aikaisemmin inventoidut alueet: 1. Hyppyrimäki (1992) 2. Hussolanmäki (2010) 3. Laivarannan alue (2010) 4. Pikonniemen alue (2010) 5. Marjorannan alue (2010) 6. Rautatieaseman alue (2010) 7. Juankosken 1. hautausmaa (2010) 8. Patruunanmäen puisto (2010) Liitteenä 1. luettelo inventointi kohteista 1992/ on inventoitu joitain kohteita, näiden kohteiden tietoja on täydennetty vuoden 1992 inventoinnin yhteydessä. Vuonna 2010 on inventoitu Juankosken taajaman rakennuskantaa Marjorannassa, Pikonniemessä, Laivarannassa ja Hussolanmäellä. Yksittäisiä kohteita on vuonna 2010 inventoitu 25 kpl. Käytetty materiaali ja lähteet Lähdeaineistona on käytetty Juankosken kaupungin rakennustietojärjestelmää, alueelta laadittuja karttoja sekä haastatteluja. Kohteet on valokuvattu syksyn 2011 aikana. Rakennuskannan kehittymisestä ja rakennusten sijoittumisesta alueelle on tutkittu vanhojen karttojen avulla. Lähdeaineistona on käytetyt kirjat ovat Järvimalmiruukista kartonkitehtaaksi, Juantehtaan historia (Juha Forsberg ja Ari Kankkunen, 1996) ja Juantehdas (Victor Hoving, 1946). Kohteiden valinta Tavoitteena tällä inventointikierroksella oli tarkastaa tulevan osa-yleiskaavaalueen rakennuskanta painottaen vanhempaa rakennuskantaa, mukaan pyrittiin saamaan kohteita myös 1960 ja 1970 luvuilta. Kokonaan inventoimattomia alueita oli Uusikylä, Puukkomäki, Vanhanradantie, Karjalankoski, Juanlampi, Valkeisen lammen alue, Ruislammen alue, Pöyhösenniemi ja Kellolahti. Näiltä alueilta rakennusten rakennusvuodet, rakennusten käyttötarkoitukset, tilannimet ja osoitteet kirjattiin asemakarttoihin (liitteenä). Inventointi suoritetaan alueinventointina. Vuonna 2009 voimaantulleella RKY alueella (valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt) suoritettiin tietojen päivitystä ja täydennystä, näitä alueita Juankoskella on Juantehdas alue, Pikontien ja Laivarannantien asuinrakennukset sekä Pikonniemi (hiiliuunit). Näiden lisäksi Juankosken vanhan kirkko, Juantehtaan koulu ja Juankosken ortodoksinen kirkko sekä Pikonniemestä yksi kohde. Alueinventoinnit (2011) Täydennykset alueille 1. Uusikylä 9. Pikoniemi 2. Puukkomäki 10. Marjoranta 3. Karjalankoski 11. Hyppyrimäki (Sorvalampi) 4. Juanlampi 12. Ruukkialue 5. Valkeisen lammen alue 6. Ruislammen alue 7. Pöyhösenniemi 8. Kellolahti

4 Kuva 2. RKY- alueet Juankoskella Rakennuskanta näillä alueilla on pääosin rakennettu luvuilla, suurin osa on rakennettu 1950 luvulla. Esimerkiksi Uusikylä alueella on vanhimmat rakennukset sijoittuvat päätienvarrelle. Juankosken rakentamisen historiaa Juankosken kaupungin taajama on syntynyt vanhan ruukkialueen pohjalle. Alueelle on vuonna 1746 perustettu rautaruukki, joka on toiminut näihin päiviin saakka, 1910 luvulla tuotanto on vaihtunut rautaruukista kartonkitehtaaksi. Juankosken nykyisen rakennuskannan juuret ovat siis jo 265 vuoden takaa. Juankoskella on vanhoille ruukkipaikkakunnille tyypillisiä piirteitä. Tämä näkyy rakennuskannassa myös nykyisin, keskustaajaman alueen rakennuskanta on rikkaasti kerrostunutta, vanhoja rakennuksia on nykyisen asuin- ja liikerakentamisen keskellä elävöittämässä ympäristöä. Ruukkialue, Laivaranta ja Marjoranta on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi (RKY). Vuoden 1746 ruukin perustamisen jälkeen rakennuskantaa alkoi ilmaantua verkkaiseen tahtiin, muutoinkin Juantehtaan ruukin toiminta on ollut tuolloin hyvin vaatimatonta ensimmäisen vuosisadan ajan. Tuon ajan rakennukset sijoittuivat Niskakosken ja Juankosken väliin jäävälle alavalle kannakselle, muodostaen ensimmäisen kylänraitin. Paikalla on nykyisin Metso tehdas ja Ruukkialueen 1800 ja 1900 luvun alun rakennuksia. Rakentaminen yleisesti tuolloin on ollut alkeellista, rakennukset ovat olleet savutupia ja varastorakennuksia. Rakennuksia on mahdollisesti purettu ja siirretty tarpeen mukaan. Rakennukset perustettiin tuolloin suhteellisen kevyesti, joten purettujen rakennusten kivijalkoja ei liiemmin ole jäänyt jäljelle.

5 Kuva 3. Juankosken ruukki 1770 luvulla. Ruukki on ollut toiminnassa jo yli 30 vuoden ajan. Pieniä tuotantorakennuksia ja ruukkilaisten asuinrakennuksia on syntynyt pieneksi kylänraitiksi. Kartan on laatinut Lars Timgren vuonna 1958 käyttäen apunaan toimitusmaanmittari Pehr Röstedin vuonna 1778 piirtämää isojakokarttaa. Kuvan rakennuksista ei yksikään ole säästynyt näihin päiviin. Rakentaminen kehittyi 1800 luvulla, taloista rakennettiin suurempia ja perustamistapa tukevoitui. Rakennukset alkoivat säästyä jo jälkipolvillekin, vanhin säilynyt rakennus on 1826 rakennettu Patruunanmäen kartano luvun puolivälissä rakennetuista rakennuksista on jäljellä suurimmat tehtaan toimintaan liittyvät rakennukset. Juankosken ruukki sai oman kirkon 1863, tässä kirkossa toimi myös ruukin koulu aina varsinaisen koulurakennuksen valmistumiseen saakka luvun jälkipuoliskolla maataloustuotanto alkoi näytellä suurempaa roolia, ruukilla harrastettiin maataloutta sivutoimena aina 1960 luvulle saakka. Tältä ajalta on säilynyt mm. vanha navettarakennus nykyisen torin laidalla. Tultaessa 1800 luvulle uusia rakennuksia nousi tehtaan toiminnan laajentumisen myötä. Ruukin työntekijät olivat alkuun lähialueen torppareita, jotka eivät asuneet ruukilla. Tehtaan toiminnan laajentuessa 1860 luvulta lähtien tehtaan kasvavalle työväestölle rakennettiin asunnoiksi ns. hellahuoneita, pitkiä hirsirakennuksia, joissa oli yhden huoneen asuntoja tehtaan työväelle. Kuvassa 4. ruukkialueen rakennukset vuonna 1892.

6 Kuva 4. Juantehtaan rautaruukin asemakaava vuodelta Pukkikalliolla oli tuolloin myös rakennuksia. Alkuperäinen kylänraitti on vielä nähtävillä. Kuva 5. Ruukin alueen rakennukset vuonna Kuvassa punaisella edelleen paikoillaan olevat rakennukset.

7 1920 luvulta lähtien pienempiä asumuksia ja maatiloja alkoi nousta Marjorantaan, Puukkomäelle ja Karjalankoskelle. Ennen sotia, 1930 luvun loppuun mennessä asutusta oli Luokkiahossa, Uudenkylän tien varressa, Puukkomäellä. Puukkomäelle rakennettiin koulu vuonna Jälleenrakentamiskauden alkaessa sotien jälkeen rakennettiin paljon Uudelle kylälle, Puukkomäelle, Juanlammelle ja Kellolahteen. Yhtenäisimmät asuinalueet muodostuivat Hyppyrimäelle, Uudelle kylälle, Valkeiselle ja Ruislammelle. Näistä alkuperäismpänä on säilynyt Hyppyrimäen alue, joka onkin inventoitu jo vuonna 1992 alue inventointina. Kuva 6. Kartta vuodelta 1940 (Suomen taloudellinen kartta, maanmittaushallitus). Kartalla havaittavissa asutuksen laajentuminen Luokkiahoon, Uudenkyläntien varteen, Laivarantaan, Marjorantaan ja Puukkomäkeen sekä jonkin verran vanhanradantielle ja Karjalankoskelle. Kellolahdentie rakennettiin 1970-luvulla, tien kohdalla on kärrytie, jonka kautta alueen muutamiin taloihin kuljettiin.