repo002.dot 2013-09-20 VESILAHDEN KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN 26806 SWECO YMPÄRISTÖ OY ELISA HUOTARI
repo002.dot 2013-09-20 Sisältö 1 Alkusanat 1 2 Yleistä 1 2.1 Suunnittelualue 1 2.2 Muut aluetta koskevat suunnitelmat 2 3 Nykytilanne 3 3.1 Alueen ominaispiirteet 3 3.2 Nykyinen ajoneuvoliikenteen verkko 3 3.2.1 Pääväylät ja nopeusrajoitukset 3 3.2.2 Liikennemäärät 4 3.2.3 Raskas liikenne 5 3.2.4 Liittymät 5 3.3 Kevyen liikenteen verkko 6 3.4 Liikenneturvallisuus 7 4 Osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset 7 4.1 Osayleiskaavan ja tiedossa olevien toimenpiteiden vaikutukset liikenneoloihin 7 4.2 Uuden maankäytön synnyttämä liikenne ja sen suuntautuminen 8 4.3 Tie- ja katuverkon kehittäminen 8 4.4 Kevyen liikenteen väylät 13 4.5 Liittymät 14 4.6 Pysäköinti 15 5 Yhteenveto 16 5.1 Liikenneturvallisuus 16 5.2 Liikenteen toimivuus 16 5.3 Kevyt liikenne 16 5.4 Joukkoliikenne 16 5.5 Palo- ja pelastusajo 17 5.6 Raskas- ja tavaraliikenne 17 5.7 Yhdyskunta- ja aluerakenne sekä elinkeinoelämä 17 17
1 ALKUSANAT Liikenneselvitys on laadittu Vesilahden kunnan toimeksiannosta Sweco Ympäristö Oy:ssä. Selvityksen laatimisesta ovat vastanneet Ins. AMK Elisa Huotari ja DI Hannele Kemppi. Tarve liikenneselvityksen tekemiseen heräsi, kun osayleiskaavan yleisötilaisuudessa nousi esille asukkaiden huoli alueen liikenneturvallisuudesta, erityisesti lasten kouluja vapaa-ajan matkoihin liittyen. Alueen asukkailla on ollut myös palautekyselyssä mahdollisuus kaavatyön aikana antaa palautetta liikenteen epäkohdista. Palautteissa nousi esille erityisesti Valkkistentien vaarallisuus kevyen liikenteen käyttäjille sekä autoilijoille. 2 YLEISTÄ Tämän selvityksen tavoitteena oli tarkastella liikenteen nykytilaa ja nykyisiä ajoneuvo- ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Lisäksi tarkastellaan kaavaratkaisun vaikutuksia liikenteeseen sekä liikenneverkon toimivuutta ennustetilassa. Työssä määritellään mahdolliset liikenneverkon ongelmat, puutteet ja kehittämistarpeet. Erityistä huomiota kiinnitetään kevyen liikenteen väylästöön ja liikenneturvallisuuteen. Selvityksessä käsitellään mm. seuraavia osa-alueita kevyen liikenteen verkon tarkastelu liikenneturvallisuus osayleiskaavan uuden maankäytön vaikutukset 2.1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Vesilahden kunnan itäosassa, Lempäälän ja Akaan rajojen tuntumassa. Pohjoisessa kaava-alue rajautuu kirkonkylään, idässä pääasiassa ranta-osayleiskaava-alueisiin, etelässä Akaan kunnan rajaan ja lännessä metsäalueisiin. Koskenkylän taajama muodostuu Koskenjoen, Koskenkyläntien (ST 2985) ja Mantereentien (ST 2984) varteen. Kirkonkylään on matkaa noin 6 kilometriä, samoin Viialaan 6 kilometriä ja Lempäälään 10 kilometriä. Osayleiskaavan pinta-ala on lähes 30 km 2. Liikenneselvityksessä keskitytään tutkimaan erityisesti liikenteellisiä ratkaisuja maankäytöltään muuttuvilla alueilla 1 (17)
repo001.docx 2012-03-29 Kuva 1. Osayleiskaava-alue 2.2 MUUT ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT Aluetta koskevat mm. seuraavat viimeaikaiset suunnitelmat ja lausunnot: Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma, Pirkanmaan liitto, konsultti Strafica Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven liikenneturvallisuussuunnitelma 2010, ELY, kunnat, konsultti Destia Oy Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Pirkanmaan liitto 2012 2 (17)
3 NYKYTILANNE 3.1 ALUEEN OMINAISPIIRTEET Suurin osa suunnittelualueesta kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen, Vesilahden kulttuurimaisemaan. Kylän läpi virtaa Koskenjoki. Kylän keskellä sijaitsee kyläyhdistyksen talo Koskenvoima. Kylässä toimii oma koulu ja päiväkoti, jotka sijaitsevat Ylämäessä. Muita liikenteellisesti tärkeitä paikkoja ovat Harjulan mäessä sijaitseva Ylämäen nuorisotalo ja Valkkilantien pohjoispäässä sijaitseva jalkapallokenttä. 3.2 NYKYINEN AJONEUVOLIIKENTEEN VERKKO 3.2.1 PÄÄVÄYLÄT JA NOPEUSRAJOITUKSET Osayleiskaava-alueen nykyisen tieverkon rungon muodostavat: Koskenkyläntie (2985) on yhdystie, joka liittyy Viialassa Lempääläntiehen ja toisessa päässä Vesilahdentiehen. Tie on noin 6-7 metriä leveä ja asfalttipäällysteinen. Tiellä ei ole kunnollisia pientareita. Tie on osittain valaistu. Koskenkyläntiellä on yleisrajoitus 80 km/h, kyläkeskuksen kohdalla nopeusrajoitus on 60/50/40 km/h. Mantereentie (2984) on yhdystie, joka sijaitsee Koskenkyläntien ja Vesilahdentien välissä. Tie on noin 6-7 metriä leveä ja asfalttipäällysteinen. Tiellä on 60/50/40 km/h nopeusrajoitus. Tiellä ei ole kunnollisia pientareita. Tie on osittain valaistu. Valkkistentie (2983) on yhdystie, joka sijaitsee Koskenkyläntien ja Vesilahdentien välissä. Tiellä on 50/80 km/h nopeusrajoitus. Tie on kapea, mutkainen ja mäkinen. Tie on osittain valaistu. Vesilahdentie 301 on seututie, johon suunnittelualue osittain rajautuu lännessä ja pohjoisessa. Vesilahdentiellä on 80/60/40 km/h nopeusrajoitus Lisäksi suunnittelualueella sijaitsevat osittain Kehrontie (yhdystie13719), Riuttonkulmantie (yhdystie 13753) ja Saarikunnantie (yhdystie 13757). Muutoin tiet ovat kokooja- ja tonttikatuja. Erityisen tärkeä katu on Koulumäentie, joka toimii muun muassa koulu- ja päiväkotireittinä. 3 (17)
repo001.docx 2012-03-29 Kuva 2. Osayleiskaava-alueen tieverkko 3.2.2 LIIKENNEMÄÄRÄT 4 (17) Osayleiskaava-alueen liikennemäärät on yleisten teiden osalta esitetty taulukossa 1. Taulukossa esitetty liikenne-ennuste vuodelle 2040 perustuu Liikenneviraston Tieliikenteen kasvukertoimet kunnittain 2006 2040 -ennusteeseen (Liikennevirasto: Tulevaisuuden näkymiä 4/2007). Alueen pienempien teiden liikennemääristä ei ole tietoa. Taulukko 1. Osayleiskaava- alueen liikennemäärät yleisten teiden osalta. Tie KVL KKVL KVL raskas kpl ja (%) KVL v. 2040 Valkkistentie 2983 500 621 11 (2) 575 Mantereentie 2984 814 853 8 (1) 861 Koskenkyläntie 2985 948 1159 62 (7) 1722 Koskenkyläntie 2985 705 881 24 (3) 1582 Vesilahdentie 301 2062 2436 70 (3) 2507 Vesilahdentie 301 4311 4908 113 (3) 5563
Kesäaikana liikennemäärät nousevat vilkkaimmilla osuuksilla (Valkkistentie, Koskenkyläntie) noin 22-24 %. Liikennemäärän nousuun vaikuttaa muun muassa matkailu. Liikenne-ennusteessa liikennemäärät kasvavat suunnittelualueen kaikilla yhdysteillä ja seututiellä. 3.2.3 RASKAS LIIKENNE Suunnittelualueella eniten raskasta liikennettä on Koskenkyläntiellä, 3-7 %. Raskasta liikennettä tiellä aiheuttaa muun muassa alueen länsiosassa sijaitseva soranottoalue. Joukkoliikenne pääteillä on koulukyydityksiä. Muuten lähimmät joukkoliikenneyhteydet sijaitsevat Vesilahdentiellä. 3.2.4 LIITTYMÄT Suunnittelualueen liittymät ovat pääosin avoimia tasoliittymiä. Koskenkyläntien ja Vesilahdentien liittymä on tulpallinen tasoliittymä. Alueen liikennemäärät ovat vähäisiä ja liittymät toimivat pääosin hyvin. Alueen vilkkain liittymä on Vesilahdentien ja Mantereentien liittymä (kuva 3). Pääväylällä eli Vesilahdentiellä on 80 km/h nopeusrajoitus. Näkemä Vesilahden suuntaan on heikko. Kuva 3. Vesilahdentien ja Mantereentien liittymä 5 (17)
repo001.docx 2012-03-29 3.3 KEVYEN LIIKENTEEN VERKKO Osayleiskaava-alueella ei ole varsinaista kevyen liikenteen verkkoa. Kevyt liikenne käyttää pääosin ajoneuvoliikenteen reittejä tai alueen ulkoilureittejä. Koskenkylän ainoa kevyen liikenteen väylä kulkee Koskenkyläntien ja Valkkistentien liittymästä Koskenkyläntien pohjoispuolella (kuva 4) Väylä kulkee noin 400 metriä Koskentien varrella. Joen kohdalla on kevyen liikenteen silta. Sillan jälkeen väylä irtautuu Koskenkyläntiestä ja oikaisee Ylämäen koululle. Väylä on sorapintainen ja viherkaistalla erotettuna Koskenkyläntiestä. Kyläkeskuksessa, Koskenkyläntien ja Mantereentien liittymän läheisyydessä on suojateitä, joista osa on korotettuja. Kevyen liikenteen väylä päättyy Valkkistentien ylittävään suojatiehen. Suojatien jälkeen kevyelle liikenteelle ei ole osoitettuna mitään kulkupaikkaa. Kuva 4. Kevyen liikenteen väylä Ylämäen koululle 6 (17)
3.4 LIIKENNETURVALLISUUS Koskenkylän keskuksessa on tehty liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä, kuten erillinen kevyen liikenteen väylä Koskenkyläntien varrelle koululle. Lisäksi keskustan alueelle on tehty korotettuja suojateitä, hidasteraitoja sekä nopeusrajoituksia maalattu tiehen. Nopeusrajoitus kyläkeskuksessa on laskettu 40 km/h: ssa ja joukkoliikenteen pysäkeillä on pysäkkilevennykset. Muualla suunnittelualueella on kevyen liikenteen käyttäjille turvattomia yhteyksiä ja esimerkiksi koulumatkat eivät ole kaikille turvalliset. Lisäksi osa henkilöautoilijoista kokee Valkkistentien turvattomana ja ojaan ajamisia sattuu talvisin useita. 4 OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET 4.1 OSAYLEISKAAVAN JA TIEDOSSA OLEVIEN TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET LIIKENNEOLOIHIN Kuva 5. Luonnos Koskenkylän osayleiskaavasta. 7 (17)
repo001.docx 2012-03-29 Vesilahden Koskenkylän osayleiskaavan kaavaehdotuksessa esitetään muutoksia nykyiseen maankäyttöön. Kaavaehdotuksen mukaan alueelle tulee lisää asumiseen osoitettuja alueita. Työpaikkatoiminnoille on kaavassa osoitettu alueita Vesilahdentien läheisyydestä kaava-alueen reunoilta. Muutokset tulevat kasvattamaan osayleiskaava-alueen liikennemääriä kaava-alueen pääväylillä. 4.2 UUDEN MAANKÄYTÖN SYNNYTTÄMÄ LIIKENNE JA SEN SUUNTAUTUMINEN Osayleiskaavassa on osoitettu uusia asumispaikkoja. Alueita on tasaisesti eri puolilla kaava-aluetta. Asumiselle osoitetut alueet ovat suurimmaksi osaksi alueen pääväylien läheisyydessä. Eniten asumispaikkoja on kaavoitettu Koskenkyläntien ja Valkkistentien viereen. Työpaikka-alueita on kaavassa osoitettu alueen pohjois- ja länsiosiin Vesilahdentien läheisyyteen. Työpaikka-alueille sijoitettavista toiminnoista ei ole vielä tarkempaa tietoa. Uuden asutuksen synnyttämä liikenne sijoittuu pääasiassa alueen pääväylille eli Koskenkyläntielle, Valkkistentielle ja Mantereentielle. Uusien työpaikka-alueiden synnyttämä liikenne sijoittuu pääasiassa kaava-alueen länsi ja pohjois-osiin Koskenkyläntielle ja Mantereentielle ja kaava-alueen ulkopuolelle. Liikenteen lisääntymisen arvioidaan uuden asutuksen osalta olevan varsin maltillista, sillä osayleiskaavassa osoitetut alueet ovat pientaloasutusta, eikä esimerkiksi uusia kerrostaloalueita ole osoitettu. Työpaikka-alueiden osalta tarkkoja liikennemääriä ei tässä vaiheessa voida määrittää, koska tarkempi maankäyttö (kerrosneliömetrit) ei ole tiedossa. Lisääntyvien liikennemäärien voidaan arvioida olevan kuitenkin maltillisia. 4.3 TIE- JA KATUVERKON KEHITTÄMINEN Osayleiskaavan alueella hyödynnetään paljon nykyistä infrastruktuuria. Uusia ajoyhteyksiä on kaavassa suunniteltu pohjoisen uudelle työpaikka-alueelle sekä uusille asuinalueille. Alueen pohjoisosassa sijaitsevan työpaikka-alueen ajoyhteys kuva 6) on suositeltavaa tehdä Mantereentielle, jolloin voidaan hyödyntää jo olemassa olevia liittymiä. Liittyminen Mantereentielle on sujuvaa 60 km/h nopeusrajoituksesta ja vähäisistä liikennemääristä johtuen. Ajonopeudet tällä kohdalla tulevat olemaan hiljaiset Vesilahdentien liittymän läheisyydestä ja Mantereentien luonteesta johtuen. Liittymän sijainti on maastollisesti hyvä: liittymän alueella ei ole suuria korkeuseroja ja näkemät ovat hyvät Mantereentien molempiin suuntiin. Suurin osa alueen liikenteestä suuntautuu todennäköisesti Vesilahdentien suuntaan, joten alueen tuleva liikenne kuormittaa vain Mantereentien alkuosassa. Työpaikka-alueen synnyttämät liikennemäärät tulevat olemaan maltillisia, eikä alueelle ole suunnitteilla paljon raskasta liikennettä synnyttävää toimintaa. 8 (17)
Kuva 6. Ote osayleiskaavasta Kuva 7. Suositeltava tieyhteys työpaikka-alueelta Mantereentielle (kuva: Google streetview) 9 (17)
repo001.docx 2012-03-29 Työpaikka-alueen liittäminen suoraan Vesilahdentielle on maastollisesti mahdollista alueen pohjoisreunasta. Uuden liittymän rakentaminen Vesilahdentielle ei kuitenkaan ole suositeltavaa. Liikennemäärät Vesilahdentiellä ovat selvästi Mantereentietä korkeammat ja nopeusrajoitus alueella on 80 km/h. Uusi liittymä aiheuttaisi konfliktipisteen ja heikentäisi liikenneturvallisuutta. Valkkistentien varrelle Murhianmäkeen on kaavassa osoitettu uusia asuinpaikkoja. Tien mutkaisuudesta ja mäkisyydestä johtuen kyseisellä paikalle ei ole suositeltavaa tehdä uusia liittymiä Valkkistentielle. Tieyhteys asuinalueelle on suositeltavaa osoittaa kaavassa niin, että liikenne on ohjattavissa olemassa olevaan liittymään. Valkkistentien pohjoisosaan on kaavassa osoitettu uusia asuinpaikkoja (kuva 8). Uudet asuinpaikat on suositeltavaa kaavoittaa niin, että tieyhteys on mahdollista liittää olemassa olevaan Veikkolanrinne katuun. Ajoyhteyttä ja uutta liittymää ei ole suositeltavaa tehdä nuolen osoittamaan paikkaan, koska liittymä sijoittuisi notkelmaan ja mutkaan, minkä vuoksi näkemät olisivat erittäin huonot. Kuva 8. Suunniteltu asuinalue Valkkistentien pohjoispäässä. 10 (17)
Olemassa olevaa tie- ja katuverkkoa on suositeltavaa parantaa vastaamaan kasvavia liikennemääriä seuraavanlaisesti: Valkkistentie Tie on vaarallinen autoilijoille sekä kevyen liikenteen käyttäjille. Tien geometriaa muuttamalla on mahdollista poistaa tien vaarallisimmat kohdat. Kaarteissa tärkeää on näkemäalueiden raivaus. Tien reunaympäristön pehmeydestä on suositeltavaa huolehtia niin, että tien luiskat ovat loivia, eikä tien välittömässä läheisyydessä ole puita, suuria kiviä, rummun päitä tai vastaavia. Liikennemerkeillä on mahdollista varoittaa tien jyrkistä mutkista. Nopeusrajoitus mutkaisimmilla kohdilla on 50 km/h, muutoin Valkkistentiellä on yleisrajoitus 80 km/h. Nopeusrajoitukset ovat tien luonteesta ja lisääntyvästä liikennemäärästä johtuen liian korkeat. Tien nopeusrajoitus on suositeltavaa olla korkeintaan 60 km/h, mutkaisilla osuuksilla ainoastaan 40 km/h. Liikennemerkkien lisäksi nopeusrajoituksia on syytä korostaa maalaamalla nopeusrajoitukset ajorataan. Lisäksi tielle on suositeltavaa rakentaa valaistus koko tieosuudelle. Kuva 9. Valkkistentie. 11 (17)
repo001.docx 2012-03-29 Koskenkyläntie Osayleiskaavassa tien länsiosaan, välittömästi tien läheisyyteen on osoitettu useita asuinpaikkoja. Nykytilanteessa tiellä on yleisrajoitus 80 km/h ja eniten raskasta liikennettä suunnittelualueella, jopa 7 % kokonaisliikennemäärästä. Kevyen liikenteen käyttäjien kannalta turvallisin on ajoneuvoliikenteestä välikaistalla erotettu oma väylä. Kevyen liikenteen väylistä on enemmän tietoa luvussa 4.4. Mikäli väylän toteuttaminen ei ole mahdollista, on liikenteellisesti mahdollista erottaa ajoradasta osa kevyen liikenteen käyttäjille. Tämä voidaan Koskenkyläntiellä tehdä osittain leventämällä tietä ja tekemällä kunnollinen pientare ja vaihtoehtoisesti leveämmillä kohdilla ottamalla nykyisestä ajoradasta osa kevyenliikenteen käyttäjille ja erottamalla tämä osa maalauksilla. Ajoradan kaventamisella saadaan myös ajonopeuksia hillitsevä vaikutus. Koskenkyläntien (välillä Vesilahdentie kyläkeskus) nopeusrajoitus on suositeltavaa laskea 50 kilometriin tunnissa asutustihentymän kohdalla ja 60 kilometriin tunnissa muulla tieosuudella. Alhaista nopeusrajoitusta puoltavat mm. suuret ajoneuvo- ja raskaan liikenteen määrät, kevyen liikenteen liikkuminen osittain ajoradalla sekä suoraan Koskenkyläntielle liittyvät nykyiset asutuksen tonttiliittymät. Lisäksi tiellä liikkuu runsaasti koululaisia. Nopeusrajoitusta on liikennemerkkien lisäksi syytä korostaa ajorataan maalattavilla rajoituksilla ja laittaa taajamaportti ennen asutustihentymää. Koskenkyläntien toisessa päässä koulun läheisyydessä tielle on suositeltavaa laittaa korotetut suojatiet. Korotukset tulee suunnitella niin, etteivät ne häiritse kohtuuttomasti raskasta liikennettä. Kyläkeskusta lähestyttäessä ennen Koulumäentietä on 40 km/h nopeusrajoituksen ja hidasteraitojen lisäksi suositeltavaa laittaa taajamaportti korostamaan tieympäristön muutosta ja kyläkeskuksen lähestymistä. Koskenkyläntie on ELY:n hallinnoima maantie. Heidän tavoitteenaan on kehittää tietä pitkän matkan liikenteen ja sujuvuuden ehdoilla. Mahdollisista tiehen liittyvistä kehittämistoimenpiteistä on neuvoteltava ensin ELY:n kanssa. Mantereentie Kaavassa on osoitettu kevyen liikenteen väylä Mantereentien viereen. Kevyen liikenteen väylän ollessa erotettuna ajoneuvoliikenteestä, on vaarana että ajoneuvoliikenteen nopeudet kasvavat ja riskit liittymäkohdissa kasvavat. Tämän vuoksi on suositeltavaa hillitä ajonopeuksia myös Mantereentiellä esimerkiksi laittamalla taajamaportti sekä maalaamalla nopeusrajoitukset tiehen. Koulumäentie Kaava-alueelle tehtävät uudet kevyen liikenteen yhteydet vähentävät koululle suuntautuvaa ajoneuvoliikennettä ja näin parantavat kevyen liikenteen turvallisuutta. Tämän lisäksi Koulumäentielle ja koulun lähialueelle on suositeltavaa tehdä liikenteen rauhoittamistoimenpiteitä. Mahdollisia toimenpiteitä voivat esimerkiksi olla hidaste- 12 (17)
töyssyt, ajoradan kavennukset esteillä (esimerkiksi isoilla kukkaruukuilla, pollareilla jne.) 4.4 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT Valkkistentien varrelle on kaavassa osoitettu kevyen liikenteen väylä. Tie on jo nykyisellään erittäin turvaton kevyen liikenteen käyttäjille ja suosii henkilöauton käyttöä. Kaavassa Valkkistentien läheisyyteen on osoitettu uutta asutusta, jolloin liikennemäärät tiellä tulevat kasvamaan. Tiellä on 60 km/h nopeusrajoitus ja tie on kapea ja mutkainen. Tiellä ei ole pientareita. Väylä yhdistäisi Vesilahden keskustan ja Koskenkylän alueet ja tukisi pyöräilyn mahdollisuutta. Uusi yhteys parantaa vapaa-ajan liikkumista ja lisää koululaisten turvallisuutta. Väylä on suositeltavaa sijoittaa tien itäpuolelle, jolloin väylästön jatkuvuus varmistetaan väylän molemmissa päissä. Kuva 10. Epäjatkuvuus kevyen liikenteen väylässä Kaavassa on osoitettu kevyen liikenteen väylä myös Mantereentien varrelle. Mantereentie on kapea eikä siinä ole kunnollisia pientareita. Tien varrella on jo nykytilassa asutusta ja sen varrelle on kaavassa osoitettu uusia asuinpaikkoja. Kevyen liikenteen kulkeminen on turvatonta. Tien pohjoisosaan on kaavoitettu työpaikka-alue, mi- 13 (17)
repo001.docx 2012-03-29 kä tulee jonkin verran lisäämään liikennettä myös Mantereentiellä. Edellä mainituista syistä johtuen kevyen liikenteen väylän rakentaminen Mantereentien varrelle on erittäin suositeltavaa. Koskenkyläntielle on suositeltavaa tehdä ajoneuvoliikenteestä erotettu kevyen liikenteen väylä. Mikäli väylän rakentaminen ei ole mahdollista, on suositeltavaa rajata Koskenkyläntiestä osa kevyen liikenteen käyttäjille. Tästä on enemmän tietoa kohdassa 4.3 Tie- ja katuverkon kehittäminen. Kaavassa on osoitettu ulkoilureitti Mantereentien ja Valkkistentien väliin. Reitin riittävä valaistus ja sosiaalinen turvallisuus on hyvä huomioida ja sijoittaa reitti tarpeeksi lähelle asutusta. Turvalliset suojatieylityspaikat on suositeltavaa tehdä kaikille suunnittelualueen pääväylille tarpeellisin välimatkoin tien toiselta puolelta kevyen liikenteen väylälle. Tämän lisäksi Ylämäen koulun läheisyydessä on suositeltavaa tehdä turvalliset korotetut suojatieylityspaikat Koskenkyläntien toiselta puolelta. 4.5 LIITTYMÄT Uuden maankäytön synnyttämä liikenne suuntautuu suurimmaksi osaksi olemassa oleviin liittymiin. Liikennemäärien kasvu on niin maltillista, ettei sillä ole oleellista vaikutusta olemassa olevien liittymien toimivuuteen ja liittymien pitäisi nykyrakenteella kestää myös uudet liikennemäärät. Poikkeuksena on Mantereentien/Vesilahdentien liittymä, jolle on syytä tehdä toimivuustarkastelu, kun ennustetilanteen liikennemäärät pystytään määrittämään tarkemmin. Liittymää on syytä parantaa esimerkiksi kanavoinnilla, mikäli se toimivuustarkastelussa osoittautuu tarpeelliseksi. Kaava-alueen länsiosaan sijoitettavan työpaikka-alueen liikenne on kaavassa ohjattu olemassa olevaan liittymään (kuva 11) Liittymässä on heikot näkemät molempiin suuntiin. Liittymän havaittavuutta ja näkemiä molempiin suuntiin on suositeltavaa parantaa esimerkiksi huolehtimalla, että näkemäalueelta poistetaan puut ja muut häiritsevät tekijät. Liittymän rakennetta on mahdollista myös parantaa muuttamalla se paremmin havaittavaksi tulppaliittymäksi. Tonttiliittymissä on pyrittävä mahdollisimman pieneen liittymämäärään siten, että mahdollisimman moni kiinteistö pystyy käyttämään samaa liittymää. Ensisijaisesti pyritään käyttämään jo olemassa olevia liittymiä. Uusien tonttiliittymien tarpeellisuus on harkittava tapauskohtaisesti ja niiden sijoittamisessa on huomioitava muun muassa seuraavat asiat: viereisten liittymien etäisyydet, liittymäalueen maastonmuodot sekä näkemät. Liittymien tarpeellisuus ja tarkempi sijoittaminen on tarkasteltava jatkosuunnittelun yhteydessä. 14 (17)
Kuva 11. Ote osayleiskaavan luonnoksen länsiosasta. 4.6 PYSÄKÖINTI Pysäköintipaikat on huomioitava alueiden tarkemmassa suunnittelussa. Riittävä pysäköintipaikkojen määrä vähentää pysäköimistä liikenneturvallisuuden kannalta kyseenalaisiin paikkoihin. Alueen suunnittelussa on suositeltavaa huomioida liityntäpysäköintimahdollisuus. Se on joustava tapa yhdistää kevyen liikenteen, ajoneuvoliikenteen ja joukkoliikenteen käyttöä. Tarkoituksena on, että voi tulla henkilöautolla tai polkupyörällä joukkoliikenneväylän (Vesilahdentie) läheisyyteen ja jatkaa tästä matkaa linja-autolla esimerkiksi Tampereen suuntaan. Liityntäpysäköintiä varten on suositeltavaa suunniteltava pysäköintialueet linja-autopysäkkien läheisyyteen henkilöautoille ja polkupyörille. 15 (17)
repo001.docx 2012-03-29 5 YHTEENVETO 5.1 LIIKENNETURVALLISUUS Suunnittelualueen liikenneturvallisuudessa, erityisesti kevyen liikenteen turvallisuudessa, on jo nykytilassa parantamisen varaa. Asutuksen lisääntyessä myös liikenne lisääntyy. Liikenteen lisääntyminen lisää konfliktien syntymisen riskiä heikentäen liikenneturvallisuutta. Suunnitellut asuin/työpaikka-alueet ovat kuitenkin maltillisen kokoisia ja liikenne suuntautuu tasaisesti kaava-alueille ja alueen reunoille. Uudet liittymät vähentävät turvallisuutta Alueella on mahdollista toteuttaa liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Uudet kevyenliikenteenväylät lisäävät kevyen liikenteen turvallisuutta merkittävästi. Tämän lisäksi liikenteenrauhoittamistoimenpiteillä saadaan liikenneturvallisuutta paremmaksi. 5.2 LIIKENTEEN TOIMIVUUS Uusi asutus ja yritystoiminta lisäävät liikennettä. Liikennemäärien kasvu on kuitenkin niin maltillista, ettei liikenteen toimivuudelle pääosin synny ongelmia. Mantereentien/Vesilahdentien liittymälle on syytä tehdä toimivuustarkastelu, kun ennustetilanteen liikennemäärät pystytään määrittämään tarkemmin. Liittymää on syytä parantaa esimerkiksi kanavoinnilla, mikäli se toimivuustarkastelussa osoittautuu tarpeelliseksi. 5.3 KEVYT LIIKENNE Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat merkittävästi kevyen liikenteen väylästön lisääntyessä. Myös ajoneuvoliikenteen rauhoittamistoimenpiteet parantavat kevyen liikenteen olosuhteita. Muuten lisääntyvä ajoneuvoliikenne heikentää kevyen liikenteen olosuhteita. Uusien asuinalueiden sijoittuminen pääväylien läheisyyteen tukee kevyen liikenteen kulkumuoto-osuuden nousua sekä Koskenkylän palveluihin että Vesilahden keskustaan suuntautuvissa matkoissa. 5.4 JOUKKOLIIKENNE 16 (17) Toimivan joukkoliikenteen (muu kuin koulukuljetukset) saamiseksi asukasmäärän olisi noustava huomattavasti, jotta joukkoliikenne olisi aidosti kilpailukykyinen henkilöauto liikenteen kanssa. Toisaalta lisääntyvä asutus pääväylien läheisyydessä tu-
repo002.dot 2013-09-20 kee pitkällä aikavälillä joukkoliikenteen mahdollisuuksia kilpailukykyisenä vaihtoehtona henkilöautolle. Liityntäpysäköintimahdollisuus ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet joukkoliikenneväylälle Vesilahdentielle on suositeltavaa huomioida. 5.5 PALO- JA PELASTUSAJO Uudella maankäytöllä ei ole oleellista vaikutusta palo- ja pelastus toimintaan. 5.6 RASKAS- JA TAVARALIIKENNE Alueen rakennusaikana raskas liikenne lisääntyy. Työpaikka-alueille sijoittuvat toiminnot aiheuttavat raskasta liikennettä, mutta määrät ovat varsin maltillisia, eikä alueille ole suunnitteilla raskasta teollisuutta. Työpaikka-alueet sijoittuvat Vesilahdentien läheisyyteen ja niiden synnyttämä liikenne suuntautuu suurimmaksi osaksi kaavaalueen ulkopuolelle ja vaikuttaa vain vähän kaava-alueen pääteille. 5.7 YHDYSKUNTA- JA ALUERAKENNE SEKÄ ELINKEINOELÄMÄ Osayleiskaava mahdollistaa työpaikkatoimintojen laajentumisen. Kaavassa on pyritty eheyttämään yhdyskuntarakennetta. 17 (17)