Joulunavaustapahtumassa kunnon meininki mukavasti tapahtuman ja loi

Parkanon kaupungin henkilöstölehti 7/2005 Joulunavaustapahtumassa kunnon meininki mukavasti tapahtuman ja loi tunteen koko kaupunkia yhdistävästä juhlasta. Kokonaisuuden täydensivät yritykset, jotka laittoivat näyteikkunansa jouluisiksi ja polttivat soihtuja pihoissaan. Joulupukki johdatti kulkueen 3-keskuksesta torille. Kyllä oli kunnon joulunalusmeininki! Iso joukko ihmisiä vaelsi kulkueessa pukin ja porojen johdattelemana halki jouluvalaistun kaupungin ja monta sataa henkeä odotti sen saapumista torille. Selkeästi näki, että tapahtumalla on merkittävä rooli kaupunkimme joulunajassa eli siihen kannattaa panostaa, hehkuttaa vapaa-aikatoimenjohtaja Reino Rauhala tyytyväisenä. Kaupungin joulunavaustapahtuma sai tällä kertaa liikkeelle väkeä enemmän kuin ilmeisesti koskaan aiemmin. Kulkueessa taapersi väkeä pikkulapsista ikäihmisiin yli 200 henkeä. Esimerkiksi Sinilinnun päiväkodista ja Keskustan koulun musiikkiluokka 4 b:ltä oli kulkueessa mukana yli viidenkymmenen lapsen joukko, joka myös esitti ohjelmaa tapahtuman aikana. Lyhdyin varustettu kulkue 3-keskuksesta keskustaan kokosi Torillekin oli kansaa kokoontunut aiempia joulunavauksia enemmän seuraamaan ohjelmaa ja virittelemään yhdessä joulunalustunnelmaa. Hernerokkaa joukkoon upposi yli 700 annoksen verran. Tapahtuman järjestelyt sujuivat mallikkaasti, sillä kaupungin Vapaa-aikapalvelut, Kehitys-Parkki Oy ja Yhteiset kylämme -hanke olivat saaneet mukaan lähes parikymmentä yhteistyökumppania. Sinilinnun tontut näkyivät liikenteessä. Koko komean tapahtuman edellytys on laaja yhteistyökuvio. Suuri kiitos kuuluu pienille ohjelmanesittäjille, kouluille ja päiväkodeille sekä vanhemmille, jotka tuovat lapset paikalle, Reino toteaa. Musiikkiluokan iloinen tonttujoukko valmistautumassa kulkueeseen. 1

KARIN PALSTA Kaupungin budjetti alkaa viimein olla valmiina, mutta kyllä otti koville. Tällä viikolla talousarvioon vielä viilataan viimeisiä kohtia, ja sitten vuoden rankin vaihe on ohi. Koskaan aikaisemmin budjetin teko ei ole ollut näin vaikeaa, sillä rahat eivät yksinkertaisesti riitä nykyisen palvelutason ylläpitoon. Meidän pitäisi aina vaan jaksaa olla tehokkaampia. Pian voidaan katseet onneksi suunnata jouluun. Raskaan ja vaikean ajan kestää paremmin, kun tietää, että jotain parempaa on odotettavissa. Joulunavaus oikeastaan on se hetki, josta aina yritän aloittaa joulun rakentamisen. Minulle ja uskoakseni lukuisille muillekin parkanolaisille joulunavaus on tärkeä tilaisuus. Kynttilät ja jouluvalot syttyvät koko kaupungissa, pukki on poroineen liikenteessä ja hernekeitto höyryää torilla. Yhteinen juhla ja kulkue yhdistävät mukavasti 3-keskuksen ja keskustan. Virittäydyn vähitellen joulun kohokohtiin: yhdessäoloon perheen kanssa, aattoaamun avantosaunaan ja torilla luettavaan joulurauhanjulistukseen. Jouluvesper on minulle tänä vuonna vielä tavallistakin juhlavampi, sillä saan olla Four Dadsien kanssa laulamassa mm. Sylvian joululaulua. Onneksi saimme myös lunta ainakin hetkeksi. Lumi tuo valon tähän muuten niin pimeään aikaan. Kunnon pakkasia vielä kaipaan, sillä avantokin tuntuu aidommalta, kun ympärillä on paksulti jäätä. Jaksamista joulunalusaikaan! Kari Kuntouttavan työtoiminnan tilat muuttuivat jouluvalopajaksi, kun kaupungin noin 60 jouluvaloa tuotiin tarkistukseen ja korjaukseen. Jouluvaloja urakoitiin kuntouttavassa työtoiminnassa Kuntouttavassa työtoiminnassa Päivölän alakerrassa paiskittiin viime viikolla hommia oikein urakalla, jotta keskustan jouluvalot saatiin palamaan joulunavaukseen mennessä. Valot tulivat korjaukseen sen verran viime tingassa, että työ jatkuu edelleen ja valoja lisätään vielä eri puolille keskustaa. Kahdelle miehelle riitti melkoisesti hommaa, sillä kaikki noin 60 jouluvaloa piti tarkistaa ja noin puolesta niistä korjata jotain vikaa. Osa keskustaan joulutunnelmaa luovista valoista oli niin rikki, että ne piti tehdä kokonaan uudestaan. Samalla syntyi myös uudenlaisia tähti- ja kuusikuvioita valopaaluihin kiinnitettäviksi. Keskustan jouluvalot ovat aikanaan yrittäjien hankkimat, mutta jossain vaiheessa ne luovutettiin kaupungille, jolloin myös niiden kunnossapito jäi teknisen osaston huoleksi. Tänäkin vuonna työpäällikkö Pekka Mikkola osti 50 uutta valonauhaa valojen kunnostusta varten. 2 Korjaustyö sujui vauhdikkaasti nelikätisesti.

Vuosikymmenten ajan kaupunkia kehittämässä Aina 1970-luvun puolivälistä asti Parkanon kunnalliselämässä vaikuttanut Väinö Järvenmäki on päässyt seuraamaan kaupungin kehitystä näköalapaikalta. Hän on tyytyväinen siihen, että Parkanossa päätöksenteko on sujunut kohtuullisen linjakkaasti moneen muuhun kuntaan verrattuna. Asioita on viety eteenpäin hyvässä yhteisymmärryksessä, ja soraääniä on kuulunut harvoin. Maanantaina 60-vuotta täyttänyt Järvenmäki katselee vuosia taaksepäin tyytyväisenä. Erityisen mielekkääksi hän kokee neljättä kautta jatkuvat tehtävät teknisessä lautakunnassa, koska siellä työn jälki ja tulokset ovat konkreettisesti näkyvissä. Viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana on rakennettu paljon niin talon- kuin kadunrakennuspuolellakin. Erityisesti keskustan kuntoon laittaminen oli tärkeä hanke, jolla on merkitystä kaupungin tulevaisuudelle. Koko taajaman viihtyvyys parani huomattavasti, vaikka tulokset todella näkyvät vasta, kun puut kasvavat. Vanha keskusta oli kuin villi länsi, leveä katu keskellä eikä istutuksista tietoakaan, Järvenmäki miettii. Keskustan remontti oli tärkeä myös sitä taustaa vasten, että koko maanalainen infrastruktuuri eli vesija viemäriverkot laitettiin uusiksi. Kääntöpuolena velkaantuminen Yhtä lailla merkittävinä rakennushankkeina Järvenmäki näkee koulujen saneeraukset, sairaalan laajennuksen ja Rauhalan palvelukeskuksen rakentamisen. Rakenteet ovat nyt kunnossa, mutta kääntöpuolena on kaupungin velkaantuminen. Olen tilanteesta huolissani, koska se vie liikkumavaraa talouden järjestelystä. Meillä ei ole enää yhtään varaa kasvattaa velkaa. Tilannetta yritetään korjata nostamalla veroprosenttia 19,5 prosenttiyksikköön. Järvenmäki ei pidä korotusta sikäli kovin traagisena, että vastaavaa ei ole tehty Parkanossa yli kymmeneen vuoteen. Keskeistä on kuitenkin osata elää korotuksen kanssa, sillä pahimmassa tapauksessa saatu hyöty on nopeasti syöty. Talous täytyy edelleen pitää tiukalla ja palvelujen järjestämiselle hakea vaihtoehtoja. Syyttävä sormi velkaantumisessa osoittaa myös valtiota. Järvenmäen mielestä valtio on liiaksi laittanut kuntia maksumiehiksi myöntämilleen verohelpotuksille. Väestöpyramidin muutoksen hän kokee myös huolestuttavana kehityksenä. Tällä hetkellä 60-vuotiaita on maassamme ensimmäistä kertaa enemmän kuin 20-vuotiaita. Suuret ikäluokat vanhenevat, mistä seuraa paljon parjattuja erikoissairaanhoidon kuluja. Siinä ei auta sekään, että TAYS on yliopistotasoista, tasokkaita palveluita tuottavista sairaaloista edullisimmasta päästä. 60-vuotta juuri täyttäneen Väinö Järvenmäen toimintamalli yhteisten asioiden hoidossa on pyrkimys olla luotettava neuvottelu- ja yhteistyökumppani. Järvenrannat virkistyskäyttöön Parkanosta on vähentynyt asukkaita yli tuhat 20 vuoden aikana. Järvenmäki ei usko, että kaikkea mahdollista väestökadon pysäyttämiseksi olisi vielä yritetty. Koska työpaikkaomavaraisuus on ollut hyvä jo pitkään, pitäisi ihmisiä saada enemmän asumaan Parkanoon. Oikea suunta on kaavoittaa tasokkaita tontteja mm. Viinikkaan ja Kairolammen rantaan. Järvenmäki suo omakotiasujille mielellään järvi- tai jokinäkymän, mutta omarantaiset tontit eivät saa häneltä kannatusta. Minulle on sydämen asia, että ainakin Kirkkojärven ranta säilyisi lähivirkistysalueena tuleville sukupolville. Olen tehnyt kuntalaisaloitteenkin, että järveä kiertämään rakennettaisiin valaistu kevyen liikenteen raitti, joka palvelisi myös työmatkojen kulkijoita. Vähitellen jäähdytellään Politiikka ja yhteisten asioiden hoito ovat Järvenmäelle harrastus, johon työkokemus metallitöistä sekä rakennusalalta on antanut tarvittavaa perspektiiviä. Paitsi kaupunginvaltuustossa hän on vaikuttanut pitkään hallituskuvioissa ja hoitanut maakunnallisia tehtäviä Pirkanmaan sosiaalidemokraattien piirissä sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ja tarkastuslautakunnassa. Tällä kaudella hän on aloittanut Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymävaltuustossa ja tarkastuslautakunnassa. Lisäksi hän on Parkanon jäähalliyhtiön ja Pahkalan asukasyhdistyksen puheenjohtaja. Työelämän jo jättänyt Järvenmäki kokee olevansa loppusuoralla myös yhteisten asioiden hoitamisessa. Vähitellen alkaa olla luopumisen aika. Eiköhän tässä yhden miehen osalle ole jo tullut riittävästi sarkaa kynnettyä. Jokaisen pitää aikanaan irrottautua asioista. Nyt haluan aikaa luonnossa liikkumiseen vaimon kanssa, marjastukseen, sienestykseen ja lenkkeilyyn. Lapsenlapset tuovat myös mukavaa väriä elämään. Lehden lukijakunnalle parhaat kiitokset yhteistyöstä. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2006! Väinö Järvenmäki 3

Keskustan koulu remontista huolimatta joulunalustunnelmissa Keskustan koululla vietetään poikkeuksellista joulunalusaikaa, sillä juhlasali on remontin takia kokonaan poissa käytöstä. Perinteiseen adventinavaukseenkin kokoonnuttiin ruokasaliin, jossa tilaa oli käytössä paljon totuttua niukemmin. Seurakunnan järjestämä juhlahetki kynttilänsytytyksineen ja lauluineen oli yhtä kaikki tunnelmallinen näissäkin oloissa. Kosteusongelmien takia suoritettava remontti ei ole ollut toiminnallinen katastrofi, vaikka monenlaisia luovia ratkaisuja onkin tarvittu toimintojen sijoittamisessa. Poikkeusoloissa on jaksettu sen tiedon voimin, että vain syyslukukausi on pahimman myllerryksen aikaa. Alkuopetuksen käytävältä on kaksi luokkaa evakossa yhteiskoululla ja myös Vahtimestari Mika Raittila ja opettajista Heli Koskinen sytyttivät henkilökunnan kynttilät adventinavaustapahtumassa. EMU-luokat ovat sijoittuneet sinne. Tilanne on ollut sikäli siedettävä, että luokkia ei tämän enempää ole tarvinnut sijoittaa muualle. Toki meillä atk-luokkaankin on jouduttu laittamaan yksi luokka opiskelemaan ja esimerkiksi englanninopetus toimii todella ahtaasti. Sisäliikuntatiloja ei ole, joten olemme hyödyntäneet urheilutaloa, kertoo rehtori Kimmo Vesanto. Rehtorin työpiste on remontin ajaksi siirretty välinevarastoon. Opettajien yhdistettynä sosiaalitilana, pukukoppina, kopiointi- ja muuna työtilana sekä liikuntavälinevarastona puolestaan toimii kirjasto. Remontti on edennyt aikataulussaan. Alkuopetuksen käytävällä ovat seinäpinnat jo saaneet uuden maalin. Lattiat odottavat vielä laittamistaan ja kalusteet puuttuvat, mutta toiveita on, että tilat saataisiin kevätlukukauden alkaessa käyttöön. Juhlasaliin aletaan rakentaa parkettilattiaa vielä ennen joululomaa, joten salikin valmistuu kevään aikana. Remontin valmistuminen häämöttää, joten rehtori Kimmo Vesanto voi pian huokaista helpotuksesta. Rakentamassa Ville Nikkari. Hyvät tavat kunniaan Kuluva lukuvuosi on Keskustan koululla hyvien tapojen teemavuosi. Elokuussa muistuteltiin tervehtimistä, syyskuussa lakin päästä ottamista sisään tullessa sekä koputtamista. Myös ruokailuteema ja työrauhaan liittyvät asiat mahtuivat syksyn ohjelmaan. Adventinavaus oli sopiva lähtö joulukuun juhlakäyttäytymisen teemalle. Tavoitteena on mm. opettaa lapset kunnioittamaan esiintyjiä istumalla hiljaa juhlatilanteessa. Kevätlukukausi kiinnittää huomion esimerkiksi roskaamisen ja metelöinnin välttämiseen sekä yhteisestä omaisuudesta huolehtimiseen. Teeman toteutukseen osallistuvat kaikki ikäluokat. Kaipasimme yhteistä teemaa, ja hyvät tavat ovat sopiva ikuisuusaihe, jota kannattaa välillä korostaa. Teema on omiaan myös lisäämään tiettyä järjestystä tällaisessa remonttivaiheessa, Kimmo Vesanto toteaa. 4

Nuorten uupuminen näkyy koululääkärin vastaanotolla Yläaste- ja lukioikäiset kuuluvat terveyden kannalta parhaaseen ikäluokkaan. Tuossa iässä terveysongelmia nimittäin on yleensä vähemmän kuin missään muussa elämänvaiheessa. Yhä useampi nuori kärsii kuitenkin uupumuksesta. Parkanossa koululääkärinä toimiva Hannu Vessari toivoisi nuorten tulevan vastaanotolleen jo ennen kuin uupumus on päässyt kovin pahaksi. Jos tilanne pääsee pitkälle, siihen on hankalampi vaikuttaa. Väsyminen on useimmiten ensimmäinen oire uupumuksesta eli nuori ei tunne jaksavansa. Usein kyse on siitä, että asioita on niin paljon mielessä ja tehtävänä, että tulee uniongelmia tai yksinkertaisesti ei ehdi nukkua tarpeeksi. Toinen uupumisen oire on se, että ruoka ei maistu, jolloin tulee syötyä epäsäännöllisesti ja näykittyä jotain, kun kerkiää. Valitettavan usein mukaan kuvioon tulee päihteiden käyttö. Monesti jo yläasteikäisten päihteiden käyttö on säännöllistä. Ongelman vakavuutta lisää se, että nuori ei useinkaan tiedä omia rajojaan. Jaksaminen saattaa liittyä myös perhetilanteeseen. Työelämä on vaativaa ja vanhemmat tekevät usein pitkää päivää. Toisaalta taas työttömyyskään ei ole helppoa. Monet lukioikäiset myös asuvat yksin ja saattavat käydä työssä koulun ohessa. Huolestuneena Vessari kuuntelee, kuinka valtavasti tekemistä nuorilla on: koulu ja harrastuksia, monilla lukiolaisilla ylioppilaskirjoituksetkin kovasti mielessä. Heillä ei ole sitä aikaa, että ehtisivät istua alas ja huokaista, saati sitten nukkua tarpeeksi. Harrastuksiin liittyy usein kilpailuhenkisyys. Nuori saattaa jopa harrastaa sillä ajatuksella, että siitä on hyötyä tulevaisuuden kannalta. Hauskanpidon sijaan harrastetaan päämäärätietoisesti. Muista kysyä, mitä kuuluu! Uupumuksen ehkäisyssä aikuiset ovat usein avainasemassa. Jokaisella nuorella pitäisi olla taho olipa se sitten kotona, kouluterveydenhuollossa tai jossain muualla jolle voi puhua asioistaan. Luottamuksen rakentaminen on haaste koululääkärille, ja sitä on tärkeää ylläpitää myös kotona. Useammin kannattaisi kysyä, mitä kuuluu ja kuinka menee. Nuoren uupumusta ehkäisevät myös riittävä yöuni ja säännöllinen ruokailu. Yöunen määrä on nuorillakin yksilöllistä, mutta se Koululääkäri Hannu Vessari pyrkii rakentamaan nuoriin niin luottamuksellisen suhteen, että he voivat puhua kaikista asioistaan. liikkuu yhdeksän tunnin molemmin puolin. Syömisessä monen ongelmakohta on aamupala. Jos kouluaamu alkaa kahdeksalta, monelle nuorelle tahtoo käydä niin, että kiireen takia aamupala jää väliin. Tämä lisää väsymystä aamupäivällä. Aamiaisen merkityksestä tehdyt tutkimukset osoittavat, että myös painonhallinta on helpompaa, jos syö aamupalaa. Aineenvaihdunta lähtee aamupalan avulla käyntiin aikaisemmin, mikä tasaa iltapäivän ruuan tarvetta. Pihlajalinnan Lääkäreiden kautta Parkanossa työskentelevän Hannu Vessarin viikosta on varattu päivät kouluterveydenhuoltoon, neuvolaan ja päivystyspoliklinikalle. Työterveydenhuollossa hän toimii tarpeen mukaan. Vessari on työskennellyt Parkanossa vakinaisemmin viime keväästä lähtien. Osan viikosta Vessari toimii tutkijana Tampereella lastentautien tutkimuskeskuksessa. Hän on mukana kansainvälisessä tutkimusryhmässä, joka tutkiin lasten kuolleisuutta Malawin maaseudulla eteläisessä Afrikassa. 5

Perhepäivähoitajat suorittavat ammattitutkintoa Viiden perhepäivähoitajan joukko opiskelee Parkanossa parhaillaan perhepäivähoitajien ammattitutkintoa. Opinnot ovat nyt puolivälissä eli tavoitteena on valmistua ensi vuoden jouluksi. Opiskelijaryhmästä Anneli Marjamäki ja Pirjo Pessi työskentelevät Nassikassa ja Eila Niemenmaa Peukaloisessa. Sari Perälä sekä Päivi Kytömäki hoitavat lapsia kotona. Naisten opiskelukipinä syttyi, kun he ensin kouluttautuivat suunnittelemaan joka kuntaan lakisääteisesti tulevaa varhaiskasvatussuunnitelmaa. Näitä opintoja oli luonteva jatkaa Tampereen sosiaali- ja terveysalan opistossa ammattitutkintoon asti. Opinnot tuovat tätä päivää arjen työhön. Eteen tulee paljon sellaista, jonka jo kokemuksesta tiedämme, mutta myös paljon uutta. Lasten kanssa olemisen tavat muuttuvat koko ajan, ja erityislasten hoito tuo uusia haasteita, kun esimerkiksi allergiat lisääntyvät, Pirjo Pessi pohtii. Usein koulutuksessa saa myös tukea omalle osaamiselleen, kun huomaa tehneensä juuri niin kuin pitääkin, Eila Niemenmaa jatkaa. Suurimmaksi muutokseksi pitkään alalla työskennelleet hoitajat kokevat lapsilähtöisyyden lisääntymisen. Hoito rakentuu yhä enemmän lapsen ehdoilla, eikä päivää enää etukäteen suunnitella niin tarkkaan. Paljon puhutaan myös kasvatuskumppanuudesta, mikä tarkoittaa sitä, että hoitaja ja koko perhe ovat tiiviissä yhteistyössä. Yhdessä pähkäily parasta antia Anneli Marjamäki (oik.), Pirjo Pessi ja Eila Niemenmaa kokevat saavansa opiskelusta apua arjen työhön ryhmiksissä. Tietokonekin on tullut mukavasti tutuksi opintoja suoritettaessa. Ammattitutkinnon vaativat opinnot ovat etätehtäväpainotteisia, Tampereella käydään keskimäärin kerran kuussa. Opiskelijat keskustelevat ja ottavat tehtäviä vastaan verkkoympäristössä eli tietokone on viimeistään nyt tullut jokaiselle tutuksi. Tiedonhautkin sujuvat nykyään mallikkaasti. Parhaillaan opinnoissa on menossa jakso allergisen ja erityisruokavaliota tarvitsevan lapsen hoidosta. Näytöt on jo ehditty suorittaa yhteistyöstä ja ammatillisesta vuorovaikutuksesta sekä hoidosta ja huolenpidosta. Tulevia haasteita ovat varhaiskasvatukseen ja erityiskasvatukseen liittyvät asiat. Parasta koulutuksen antia koko joukolle on se, kun saa yhdessä toisten kanssa puhua ja pähkäillä opiskeluun ja työn tekemiseen liittyviä juttua ja vaihtaa siinä samalla kuulumisia. Yhteiset tehtävät valaisevat asioita tehokkaasti ja avaavat uusia näkökulmia. Kaupunki tarjoaa henkilökunnalleen Joulupäivällisen Jouluruuan voit nauttia joko Kaupungintalolla tai Rauhalan palvelukeskuksessa Torstaina 15.12.2005 klo 14.00 17.00 tai Perjantaina 16.12.2005 klo 15.00 18.00 tai Terveyskeskuksessa Jouluaattona 24.12.2005 klo 11.00-13.00 Sitovat ilmoittautumiset kaupungintalon neuvontaan 09.12.2005 mennessä puh. 0204 202 11 6

Sähköisen potilastietojärjestelmän hankintapäätös tehty Parkanon terveyskeskuksen potilastiedot laitetaan keväällä vihdoin sähköiseen muotoon. Sähköinen potilastietojärjestelmä hankitaan Mediconsult Oy:stä. Kauan kaivattu järjestelmä otetaan käyttöön toukokuun ensimmäisenä päivänä, ja koulutus sen käyttöä varten alkaa helmikuussa. Tavoitteena on opettaa lähes koko hoitohenkilökunta terveyskeskuksen lisäksi kotipalvelussa, Rauhalan palvelukeskuksessa ja hammashoitolassa käyttämään järjestelmää. Joulu-tammikuun aikana järjestetään koulutusta kaikille, jotka eivät vielä aikaisemmin ole lainkaan käyttäneet tietokonetta. Opetus lähtee aivan tietotekniikan alkeista. on potilastiedot käytettävissään ilman, että paperinippuja kuljetetaan mukana. Toisaalta tietoja päästään myös entistä paremmin salaamaan. Uudessa ohjelmassa tietoja voidaan järjestää ja rajata niin, että kaikki käyttäjät eivät näe salausten takaa kaikkia tietoja vaan ainoastaan omassa työssään tarpeellisen osan, Päivi Heinilä korostaa. Parkanon terveyskeskus siirtyy sähköiseen potilastietojärjestelmään viimeisten joukossa. Aika olikin jo vähissä, sillä laki velvoittaa siirtymiseen vuoden 2007 alkuun mennessä. Kyllä tätä on odotettukin, huokaa vastaava sairaanhoitaja Päivi Mäkipää. Lainsäädännön muutosten takia esimerkiksi hoitotiedot pitää aina kirjata ylös. Sähköisessä järjestelmässä se onnistuu paljon aiempaa joustavammin. Uudessa systeemissä potilastiedot ovat helposti käytettävissä esimerkiksi hoito- ja palvelusuunnitelmien tekoa varten. Kun vuodeosastolla esimerkiksi laaditaan suunnitelma, kotihoito saa sen käyttöönsä, kun asiakas siirtyy terveyskeskuksesta kotihoidon hoidettavaksi. Näin pystytään takaamaan hoidon jatkuvuus, Päivi Mäkipää selittää. Myös virallista raportointia sekä toiminnan suunnittelua ja arviointia varten saadaan sähköisen järjestelmän avulla tarkempaa tietoa. Vastaava järjestelmä on hankittu myös Kihniön terveyskeskukseen, joten yhteistyökin on mahdollista. Kihniössä koulutus on parhaillaan jo menossa. Monet talossa turhaan jännittävät koulutusta ja tietokoneen käyttöä, sillä meitä tukihenkilöitä on olemassa ja apua saa aina. Kaikkihan me olemme aikanaan aloittaneet atk:n käytön perusteista, pohdiskelee terveyskeskusavustaja Päivi Heinilä, joka pääkäyttäjänä ylläpitää koko järjestelmää. Paljon isommasta muutoksesta hänen mielestään selviydyttiin kunnialla vuonna 1992, kun viimeksi vaihdettiin järjestelmää ja päästiin eroon sinisistä kirjoista. Vastaava sairaanhoitaja Päivi Mäkipää (takana) ja terveyskeskusavustaja Päivi Heinilä malttavat tuskin odottaa, että papereiden ja kansioiden pyörityksestä päästään sähköisen järjestelmän tullessa keväällä käyttöön. Papereiden kuljettelu loppuu Kun potilastiedot saadaan sähköiseen muotoon, sairaskertomuksia ei enää tarvitse kuljettaa talosta ja lokerosta toiseen. Kaikki tarvittava tieto on uuden järjestelmän avulla jokaisen potilasta hoitavan saatavilla. Kun lääkärit esimerkiksi menevät vanhusten luo Rauhalaan tai kotihoitoon, heillä 7

Parkanon kaupunki TULOSLASKELMAENNUSTE 2005 28.11.2005 PARKKI - Parkanon kaupungin henkilöstölehti Julkaisija: Parkanon kaupunki TP 2004 TA 2005 Ennuste 2005 Poikkeama Käyttö 2005 Käyttö% Tot% ennuste-ta 01-10 83,3 102004 Toimintatuotot 4.974.233 4.792.757 4.563.698-229.059 3.233.714 67,5 76,7 Valm. omaan käyttöön 90.652 71.590 71.590 0 33.279 46,5 90,0 Toimintakulut -30.481.813-30.736.843-30.806.107-69.264-25.830.922 84,0 82,9 - henkilöstömenot -15.431.983-16.046.453-15.961.324 85.129-13.358.603 83,2 81,1 - erikoissairaanhoito -5.058.819-5.100.000-5.520.000-420.000-4.433.440 86,9 85,4 Toimintakate -25.416.928-25.872.496-26.170.819-298.323-22.563.930 87,2 83,9 Toimitus: Tuuri-Tiedotus, Hanna Tuuri hanna.tuuri@elisanet.fi puh. 040 508 1272 Toimituskunta: Hely Peltomaa (perusturvaosasto) Miia-Hannele Vuori (hallinto-osasto) Reino Rauhala (sivistysosasto) Soili Jalava (tekninen osasto) Taitto ja digipainatus: Parkanon Kirjapaino Verotulot 16.485.040 16.500.000 16.500.000 0 14.658.557 88,8 83,9 - kunnan tulovero 14.136.246 14.186.000 14.186.000 0 12.970.697 91,4 87,3 - yhteisövero 1.578.621 1.504.000 1.504.000 0 1.237.733 82,3 71,1 - kiinteistövero 770.173 810.000 810.000 0 450.127 55,6 52,4 Valtionosuudet 8.909.660 8.129.000 8.400.000 271.000 7.233.881 89,0 83,7 Rahoitustuotot 133.560 126.000 130.000 4.000 126.943 100,7 31,6 Rahoituskulut -361.365-351.000-350.000 1.000-209.137 59,6 37,1 Vuosikate -250.033-1.468.496-1.490.819-22.323-753.686 Poistot -898.657-894.740-950.000-55.260 0 Satunnaiset erät Tilikauden tulos -1.148.690-2.363.236-2.440.819-77.583-753.686 Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilik. yli/alijäämä -1.148.690-2.363.236-2.440.819-77.583-753.686 Väkiluku Henkilöstö Vakinaiset Määräaikaiset Työllist. Yhteensä 1.1.2002 7.758 390 71 461 01.01.2003 7.620 406 34 35 475 01.01.2004 7.499 391 39 41 471 01.01.2005 7.471 378 28 39 445 31.03.2005 7.475 381 32 34 447 30.06.2005 7.422 377 31 28 436 30.09.2005 7.367 370 43 29 442 31.10.2005 7.358 369 40 27 436 Monipuolisten palveluiden painotalo. www.parkanonkirjapaino.fi Parkanon Kirjapaino Terhi Koskinen Parkanontie 63 39700 Parkano kirjapaino@ylasatakunta.fi Puh. (03) 443 829 050 539 3829 Yksityiskohta kirjaston jouluikkunasta, jonka on toteuttanut Kallion päiväkodin väki. 8