Anneli Jaroma (toim.) VIRTAA VERKOSTOSTA II AMKtutka, kehitysimpulsseja ammattikorkeakoulujen T&K&I - toimintaan Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 47 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2009
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports PL 181, 50101 Mikkeli Puhelin 0153 5561 Toimituskunta: Eeva-Liisa Antikainen Anneli Jaroma Iselin Krogerus-Therman Hannele Louhelainen Ragnar Lundqvist Matti Lähdeniemi Heikki Malinen Milla Suomalainen Tarja Tuominen Tekijä ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Kannen kuva: kuvankäsittely Aki Ilmanen ISBN 978-951-588-267-7 (nid.) ISBN 978-951-588-268-4 (PDF) ISSN 1795-9438 Ulkoasu: Mainostoimisto ILME Ky Kannen ja sisällön painatus: Kopijyvä Oy - Mikkeli
SISÄLTÖ LUKIJALLE Tapio Varmola ja Anneli Jaroma AMKtutkan kolme kehittämisen vuotta MITÄ TAVOITELTIIN MITÄ SAAVUTETTIIN...2 Anneli Jaroma Ammattikorkeakoulujen T&K&I -toiminta käsitteellisenä ilmiönä MITEN MOODI 2 TIETOA TUOTETAAN AMMATTIKORKEAKOU- LUJEN T&K&I-TOIMINNASSA?...19 Outi Kallioinen, referee-artikkeli T&K JOHDON NÄKEMYKSIÄ AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNASTA...38 Katariina Raij ja Anneli Jaroma LUOVUUDEN YTIMESSÄ KULTTUURI- JA TAIDEOSAAMISEN MAH- DOLLISUUDET AMMATTIKORKEAKOULUN T&K -TOIMINNASSA...62 Katri Halonen, Tuire Ranta-Meyer ja Anna-Maria Vilkuna AMMATTIKORKEAKOULUT TUTKIMUKSEN, KEHITTÄMISEN JA INNOVOINNIN KESKIÖSSÄ YHDESSÄ KUMPPANIENSA KANSSA...75 Kari Laine ja Matti Lähdeniemi Ammattikorkeakoulujen T&K&I -toiminta ja esimerkkejä sitä ohjaavista toimintatavoista SYSTEMAATISUUTTA AMMATTIKORKEAKOULUJEN T&K-TOIMIN- NAN SUUNNITTELUUN JA KUVAUKSEEN...87 Anneli Jaroma, Pekka Turkki ja Anna-Maria Vilkuna AMMATTIKORKEAKOULUN T&K -TOIMINNAN EETTINEN PERUSTA...106 Jyrki Konkka ja Marjo-Riitta Järvinen
T&K -TYÖN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI...119 Tapio Varmola TEMAATTISET VERKOSTOT...124 Perttu Heino T&K -toiminnan yhteys opetukseen ja työelämään KOHTI KÄYTTÄJÄLÄHTÖISTÄ INNOVAATIOTOIMINTAA Ammattikorkeakoulujen Living lab -verkosto suunnannäyttäjänä...132 Lauri Tuomi ASIAKASLÄHTÖISTÄ T&K -TOIMINTAA Yritykset ja työyhteisöt oppimisen ympäristöinä...145 Tuija Toivola OPPIMISEN JA OSAAMISEN EKOSYSTEEMI Oppimista ja T&K -toimintaa niveltämässä...159 Pasi Tulkki OPINNÄYTETÖINÄ TEHTÄVIEN KEHITYSHANKKEIDEN MERKITYS TYÖELÄMÄLLE Erittäin paljon apua vai ei mitään hyötyä?...173 Aki Ilmanen PROJEKTIJOHTAJA JA KEHITTÄMISRENKAIDEN/TYÖRYHMIEN PUHEENJOHTAJAT 1.8.2008 31.12.2009...191 KIRJOITTAJAT...194
AMKtutkan kolme kehittämisen vuotta
MITÄ TAVOITELTIIN MITÄ SAAVUTETTIIN 2 Anneli Jaroma Tässä artikkelissa kuvataan Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulun tehtävää, AMKtutka -kehittämisverkoston lähtökohtia, keskeisiä aikaansaannoksia kolmen vuoden ajalta ja arvioidaan lyhyesti saavutettuja onnistumisia ja kehittämiskohteita. Leimallista toiminnalle on ollut vastuullinen ja innostunut työskentelytapa. Ammattikorkeakoulujen edustajilla oli runsaasti osaamista ja halua jakaa sitä yhteiseksi hyväksi. He myös esittelivät toiminnan tuloksia mm. seminaareissa, julkaisuissa, artikkeleissa ja hyödynsivät niitä mahdollisuuksien mukaan oman ammattikorkeakoulunsa kehittämistyössä. VERKOSTON LÄHTÖKOHTIA Ammattikorkeakoulujen alkuvaiheessa päätehtävänä oli opetus, vaikka ituja tutkimus- ja kehitystoiminnasta (T&K toiminnasta) oli jo olemassa. Erityisesti kokeiluvaiheen aikana T&K - toiminta nähtiin yritysten palvelemisena ja korkeakoulun tulonhankintakeinona. Ammattikorkeakoulujen kehittyessä ryhdyttiin kyseistä toimintaa kuvaamaan laadukkaan oppimisen, osaamisen, kehittämisen ja ammattikorkeakoulun vaikuttavuuden takaajana, jota myös OPM:n linjaukset sekä vuoden 2003 ammattikorkeakoululaki tukivat. (Rauhala 2007.) Tärkeäksi nousi opetuksen ja T&K -toiminnan vuorovaikutuksen edistäminen. Ensimmäisenä T&K teemaan paneuduttiin syvällisemmin Satakunnan ammattikorkeakoulun koordinoimassa Ammattikorkeakoulujen t&kverkosto hankkeessa vuosina 2001-2004 (SAMK 2004). AMKtutka -kehittämisverkostoa koordinoivan Mikkelin ammattikorkeakoulun nk. pääkonttorihanke-esityksessä (2005) painotettiin T&K -toiminnan ja opetuksen välisten suhteiden kehittämistä siten, että ammattikorkeakoulujen kolme laista johdettua perustehtävää, opetus, tutkimus- ja kehitystyö sekä alueellinen kehittäminen muodostavat toisiaan vahvistavan kehän - kunkin perustehtävän tulosten palvellessa muita perustehtäviä. Opetusministeriö laajensi lupapäätöksessään (2006) verkoston toimenkuvaa, mikä näkyi jo OPM:n verkostolle antamassa nimessä Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulun tehtävää. Rehtori Tapio Varmolan johdolla toiminut johtoryhmä
3 (Liite1) linjasi T&K toiminnan ja opetuksen integroinnin ohella kehitettäviksi asioiksi T&K -työhön liittyvät käsitteelliset ja eettiset kysymykset, T&K - toiminnan laadun varmistuksen ja kansainvälisen hanketoiminnan. Ammattikorkeakoulujen rehtorit nimesivät omat edustajansa kehittämisverkostoon. ENSIMMÄINEN TOIMINTAJAKSO Hankkeen alkuvaiheessa päätettiin kehittämisverkosto pitää dynaamisena ja ajassa liikkuviin tarpeisiin reagoivana toimijana. AMKtutkan työskentelyssä varauduttiin kahteen toimintajaksoon. Ensimmäinen vaihe ajoittui ajalle 1.1.2007 30.6.2008, jonka lopussa suoritettiin seuraavaa toimintajaksoa varten tilannearvio. Organisointi ja tavoitteet Ensimmäisessä vaiheessa toiminta organisoitiin johtoryhmä- ja kehittämisrengastyöskentelyyn. Satelliittiryhmän muodostavat ammattikorkeakoulujen rehtoreiden nimeämät T&K -toiminnan vastuuhenkilöt. (Kuvio 1.) KUVIO 1. AMKtutkan organisaatio ajalle 1.1.2007 30.6.2008 Kehittämisrenkaat laativat omat toimintasuunnitelmansa, joihin sisältyi yksityiskohtaiset toiminnalliset tavoitteet, toteutussuunnitelma sekä toimenpiteet. Toimintasuunnitelmat pohjautuivat AMKtutkan johtoryhmän asettamiin yleisiin kehittämisrenkaiden tavoitteisiin.
Ensimmäisen toimintakauden kehittämisrenkaiden toiminnan yleiset tavoitteet: 4 T&K -työn käsitteellinen perusta ja rahoitus Alaryhmät: - Rahoitusryhmä - Innovointiryhmä - Käsiteryhmä Tavoitteena oli ammattikorkeakoulujen T&K -työhön liittyvän käsitteellisen perustan selkiyttäminen ja yhtenäistäminen sekä T&K -työn rahoituksen parantaminen. Osaamisen vahvistaminen Tavoitteena oli opettajien, T&K -henkilöstön ja työelämän/pk-yritysten henkilöstön T&K -työn ja opetuksen yhteensovittamiseen liittyvän osaamisen vahvistaminen. Oppimisympäristöt ja -menetelmät Tavoitteena oli oppimisympäristöjen ja -menetelmien kehittäminen T&K -työn ja opetuksen yhteensovittamista tukeviksi. Opetustoiminnan sisäiset toimintamallit Tavoitteena oli opetustoimintaan liittyvien toimintatapojen (esim. lukujärjestysten, työsuunnitelmien tms.) kehittäminen T&K -työn ja opetuksen yhteensovittamista tukeviksi. T&K -työn laadun varmistaminen ja eettinen perusta Tavoitteena oli ammattikorkeakoulujen T&K -työn laadun varmistamisen edellytysten vahvistaminen, laadunhallinnan menettelyjen selkiinnyttäminen ja eettisen perustan vahvistaminen. Kansainvälinen hanketoiminta Tavoitteena oli ammattikorkeakoulujen kansainvälisen hanketoiminnan ja T&K -työn verkostoitumisen edistäminen. T&K -satelliittiryhmä Tavoitteena on, että ryhmä tukee ja edistää omalla toiminnallaan kehittämisrenkaiden työskentelyä mentoroimalla ja osallistumalla kehittämisrenkaiden työskentelyyn sekä välittämällä tietoa tuloksista mm. omaan työyhteisöönsä. Ensimmäisen toimintajakson tuloksia Hankkeessa tehtiin kolme verkkopohjaista kyselytutkimusta vuonna 2007. Ammattikorkeakoulun johdolta pyydettiin arvioita muun muassa oman korkeakoulun T&K työn ja opetuksen vuorovaikutuksen hyödyllisyydestä, vahvuuksista ja integrointiin liittyvistä ongelmista, nykytilasta ja kehittämissuunnitelmista (Jaroma ym. 2008). Samana vuonna myöhemmin tehtiin opinnäyte-
5 työnä T&K -toiminnan ja opetuksen integroinnin nykytilan selvitys, jossa kohderyhmänä oli opetuksen organisoinnista vastaavat henkilöt (Nykänen ym. 2008). Kolmannessa kyselyssä yli tuhat ammattikorkeakoulun henkilöstöön kuuluvaa 23 ammattikorkeakoulusta vastasi T&K- osaamista mittaavaan kartoitukseen (Auvinen ym. 2008). Ensimmäisen vaiheen aikana tuloksena syntyi kolme hankkeen omaa julkaisua, Uudistuvat oppimisympäristöt, Laatua arvioiden ja Virtaa verkostosta. Lisäksi ARENE ry:n kanssa koottiin esimerkkejä ammattikorkeakoulujen hanketoiminnasta julkaisuun Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyö II. Tämän julkaisu tavoitteena oli tehdä näkyväksi ammattikorkeakoulujen T&K toimintaa. Julkaisua jaettiin mm. eduskuntaan, ministeriöiden edustajille, järjestöihin, yksityisen sektorin edustajille kuin myös kunnallisille toimijoille. Kever -verkoston kanssa tehtiin julkaisu Opetuksen ja tutkimuksen kiasma. Osaamisen vahvistaminen -kehittämisrengas tuotti ammattikorkeakoulujen työskentelyn tueksi T&K -henkilöstön osaamista kuvaavan mittariston, jonka avulla on mahdollista seurata ammattikorkeakoulun T&K -henkilöstön osaamista, täydennyskoulutustarpeita ja rekrytointiin liittyviä kysymyksiä. Tuotoksena syntyi myös T&K -henkilöstön osaamisprofiili. Kansainvälinen hanketoiminta -kehittämisrengas käynnisti englanninkielisen hankekuvausaineiston keräämisen, jonka tarkoituksena oli toimia markkinointimateriaalina esimerkiksi haettaessa kansainvälisiä kumppaneita. Ryhmä tuotti myös syyskuussa 2008 artikkeliaineiston osaaja.net verkkolehteen. (Heino 2008.) Näiden kahden edellä mainitun kehittämisrenkaan toimesta esitettiin ARENE ry:lle, että rehtorineuvosto hakee opetusministeriöltä rahoitusta T&K- toimintaan liittyvän valtakunnallisen koulutuksen, kehittäjäkoulun järjestämiseksi. ARENEn hakemuksen jatkokäsittely odottaa opetusministeriön Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta innovaatiojärjestelmässä pohtivan työryhmän toimenpide-ehdotuksia.
6 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan laadun varmistaminen ja eettinen toiminta kehittämisrengas keskittyi aluksi laadun tarkasteluun. Ryhmä kuvasi T&K - toiminnan laadun hallinnan strategian ja T&K- toiminnan tuloksellisuusketjun. Kehittämisrengas oli myös mukana korkeakoulun arviointineuvoston laadunvarmistusjärjestelmien benchmarking hankkeessa Benchmarking korkeakoulujen laadunvarmistus järjestelmien kehittämisessä. (Toikka 2008.) Opetustoiminnan sisäiset toimintamallit kehittämisrengas tuotti toimenpidesuositukset T&K -toiminnan ja opetuksen integroimiseksi (Nykänen ym.2008). Saman teeman ympärillä työskenteli Oppimisympäristöt ja menetelmät -kehittämisrengas, jossa benchmarkingin avulla paneuduttiin eri ammattikorkeakoulujen hyviin esimerkkeihin liittyen uudenlaisiin, integrointia edistäviin oppimisympäristöihin ja menetelmiin (Fränti 2008). Ammattikorkeakoulujen T&K -rahoitukseen liittyen tuotettiin PowerPoint esitys Ammattikorkeakoulun T&K -rahoituksen haasteet, joka löytyy amktutka.fi -sivuilta. Kansainvälistä näkyvyyttä haettiin käynnistämällä englanninkielisen julkaisun tekeminen korkeakoulujen innovaatiotoiminnasta. Ammattikorkeakoulujen T&K toiminnan roolia ja profiilia pohdittiin T&K -työn käsitteellinen perusta ja eettinen toiminta kehittämisrenkaassa ja sen pienessä käsitetyöryhmässä, joka tuotti Virtaa verkostosta julkaisuun teemaan liittyvän, toivottavasti keskustelua herättäneen, artikkelin Pohdintaa ammattikorkeakoulujen T&K -toiminnan luonteesta (Kallioinen ym. 2008). TOINEN TOIMINTAJAKSO Ensimmäisen toimintakauden tilannearvion ja esille nousseiden uusien tarpeiden perusteella nimettiin uudet ja jatkavat kehittämisrenkaat ajalle 1.8.2008 31.12.2009. Organisointi ja tavoitteet Johtoryhmä päivitti AMKtutkan organisaatiorakenteen (Kuvio 2.) ja tavoitteet. Aiemmista kehittämisrenkaista jatkaa T&K -työn laadun varmistaminen ja eettinen perusta ja Kansainvälinen hanketoiminta, jossa jälkimmäisessä on
7 kolme temaattista verkostoa: Health Innovations, Information Society Services, Sustainable Life. T&K -työn käsitteellinen perusta ja rahoitus kehittämisrenkaan nimi muutettiin T&K-työ - kehittämisrenkaaksi, joka toimii myös ARENE ry:n T&K -ryhmänä. Sen alaryhmiä ovat: Yhteiset toimintamallit ja Living lab -ryhmä sekä käsiteryhmä. T&K -työn ja opetuksen integrointia edistäneet kolme kehittämisrengasta yhdistettiin yhdeksi kehittämisrenkaaksi, T&K -työn ja opetuksen integrointi kehittämisrenkaaksi. (Ks. Liitteet 1-3) KUVIO 2. AMKtutkan organisaatio ajalle 1.8.2008 31.12.2009 Toisen toimintakauden kehittämisrenkaiden toiminnan yleiset tavoitteet: T&K -työ Ammattikorkeakoulujen T&K työn käsitteellisen perustan, yhteisten toimintamallien ja rahoitukseen liittyvien kysymysten selkiinnyttäminen ja käyttäjälähtöisten kehittämishankkeiden edistäminen.
T&K -työn ja opetuksen integrointi Pedagogisten innovaatioiden tuominen hankkeistettuun opetukseen. 8 T&K -työn laadun varmistaminen ja eettinen perusta Ammattikorkeakoulujen T&K -työn laadun varmistamisen tehostaminen ja eettisen perustan selkiinnyttäminen. Kansainvälinen hanketoiminta Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen hanketoiminnan ja T&K -työn verkostoitumisen edistäminen. T&K -satelliittiryhmä Ammattikorkeakoulujen T&K -työn vastuuhenkilöiden muodostaman verkoston toiminnan vahvistaminen. Toisen toimintajakson tuloksia Toisessa vaiheessa kehittämisrenkaat ja niiden alaryhmät käynnistivät työskentelynsä syys- lokakuussa 2008. T&K työ -kehittämisrengas perusti kolme alaryhmää: yhteiset toimintamallit-, livig lab- ja käsitetyöryhmät. Yhteiset toimintamallit ryhmä keskittyi tarkastelemaan ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Tuloksena syntyi linjapaperi, jonka ARENE:n yleiskokous hyväksyi kesäkuussa 2009. Linjapaperi esitellään ryhmän puheenjohtajan Matti Lähdeniemen toimesta hänen ja Kari Salon artikkelissa toisaalla tässä julkaisussa. Syksyn 2009 aikana kyseinen ryhmä keskittyy ammattikorkeakoulun tuloksellisuusindikaattoreiden kehittämisehdotusten laatimiseen T&K&I -toiminnan näkökulmasta. Living lab työryhmä asetti itselleen vision vuodelle 2012, jonka mukaan ammattikorkeakoulut ovat Suomen keskeisimmät living lab toimijat ja haluttu yhteistyökumppani kansainvälisesti merkittävimpiin käyttäjälähtöisiin kehittämishankkeisiin. T&K toiminnan vahvistamiseksi luotiin living lab toimijoiden verkosto, joka kehittää mm. living lab käsitteitä ja menetelmiä, edistää toiminnan laatua, osaamista ja jakaa asiantuntijuutta sekä ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuutta living lab toiminnan kautta. Living lab -verkostolla on keväästä 2009 lähtien ollut omat verkkosivut, www.livinglabs. fi. Verkoston toimintaa pyritään jatkamaan AMKtutkan päättyessä Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallisen osion hankkeella Ammattikorkeakoulujen neloskierre. Myös Itä-Suomen ammattikorkeakoulut ovat hakeneet neloskier-
9 teeseen omaa rahoitusta, jolloin tavoitteena on tiivis yhteistyö Manner- Suomen toimijoiden kanssa. Tarkemmin tämän työryhmän toiminnasta Lauri Tuomen artikkelissa. Käsitetyöryhmän edustajien toimesta on tähän julkaisuun tehty kaksi artikkelia, joista toisessa analysoidaan ARENEn ja AMKtutkan julkaisussa Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyö II esitettyjä ammattikorkeakoulujen hankekuvauksia suhteessa Moodi 2 periaatteisiin. Toinen artikkeli pohjautuu kahteen eri aineistoon. T&K vastuuhenkilöiltä kysyttiin, mitä he ymmärtävät ammattikorkeakoulujen T&K- ja innovaatiotoiminnalla. Tässä artikkelissa toisena aineistona oli ammattikoreakoulujen nettisivuilla esitetyt T&K -toiminnan kuvaukset. Halosen ym. artikkelissa pohditaan T&K toiminnan luonnetta kulttuuri- ja taidealalla käyttäen esimerkkinä Metropolia Ammattikorkeakoulua. Tämä artikkeli tuo myös uudenlaista näkökulmaan ammattikorkeakoulujen TKI -toiminnasta käytävään keskusteluun. TK -toiminnan laadun varmistaminen ja eettinen perusta -kehittämisrengas laati ammattikorkeakoulujen T&K toiminnan prosessikuvauksia ja kirjallisuutta hyödyntämällä esimerkin T&K toiminnan prosessimallinnukseksi. Renkaan toimesta tehtiin ammattikorkeakouluille kysely T&K- toiminnan eettisistä toimintatavoista, joita lyhyesti kuvataan Konkan ja Järvisen artikkelissa. Siinä paneudutaan myös Konkan toimesta yleisen moraalin ja T&K toimintaan liittyvän etiikan tarkasteluun. T&K -toiminnan ja opetuksen integrointi kehittämisrenkaan täsmennetyt tavoitteet olivat: mallintaa T&K:n ja opetuksen integraatiokäytänteitä eri ammattikorkeakouluissa poimia kriittisiä pisteitä ja hyviä käytänteitä jaettavaksi koko ammattikorkeakoulu kenttään koota yhteisen viitekehyksen avulla mallinnetut ja avatut T&K:n ja opetuksen integroinnin käytännön esimerkit yhteiseen julkaisuun, joka voi toimia innoittajana ja kannustajana uusille opettajille sekä ammattikorkeakouluissa rakennettaville uusille työelämälähtöisille toimintamalleille.
10 Tämän kehittämisrenkaan toimintaa ja tuloksia kuvataan Tuija Toivolan artikkelissa. Pasi Tulkin artikkelissa esitellään yksi edellä mainitun kehittämisrenkaan esimerkki uudenlaisesta työelämää, T&K -toimintaa ja opetusta integroivasta oppimisympäristöstä. Integrointi -kehittämisrengas valmistelee vielä oman julkaisun, joka ilmestyy Haaga-Helian julkaisusarjassa 2010 alkuvuodesta. Kansainvälinen hanketoiminnan työskentely fokusoitui kolmeen temaattiseen verkostoon, Health Innovations, Society Services ja Sustainable Life. Verkostot ovat vielä toiminnan alkuvaiheessa. Kaikkiin verkostoihin on ilmoittautunut runsaasti osallistujia, mikä osoittaa niillä olevan sosiaalinen tilaus. Syksyn 2009 aikana toimintaa terävöitetään ja pyritään jatkamaan AMKtutkan päätyttyäkin. T&K -vastuuhenkilöiden toiminta satelliittiryhmässä on johtanut yhteistyön tiivistymiseen ja oman verkoston, AMK TKI -johtajat, UAS RDI DIRECTORS, FINLAND muodostumiseen. Se tulee jatkamaa verkoston työskentelyä AMKtutkankin jälkeen. Satelliittiryhmä on kokoontunut vuosittain keskimäärin neljästi seminaareihin ja työkokouksiin. Keväällä 2009 käynnistettiin Kööpenhaminassa pohjoismaisen TKI yhteistyöverkoston luominen, johon panostetaan edelleen. T&K -vastuuhenkilöt ovat myös aktiivisesti kommentoineet tehtyjä linjapapereita ja siten edistäneet niiden valmistumista. Syksyn 2008 aikana valmistui ensimmäisessä vaiheessa työskennelleen ARE- NE:n/AMKtutkan innovaatio työryhmän julkaisu Higher Education Institutions and Innovation in the Knowledge Society. Myös englanninkielinen, ammattikorkeakoulujen hanketoimintaa esittelevä materiaali The Finnish Universities of Applied Sciences saatiin AMKtutkan sivustolle, josta se löytyy Material Bank:sta. Lisäksi liiketalouden koulutusohjelmassa tehtiin AMKtutkan tilauksesta opinnäytetyö, Opinnäytetöinä tehtävien kehityshankkeiden merkitys työelämälle Erittäin paljon apuja vai ei mitään hyötyä? Aki Ilmasen artikkelissa kerrotaan tämän opinnäytetyön tuloksista.
11 Käsillä olevan julkaisun ohella syksyn 2009 aikana julkaistaan vielä työelämälle kohdennettu kirjanen, jossa kuvataan ensimmäisen toimintakauden aikana työskennelleen oppimisympäristöt ja menetelmät -kehittämisrenkaan benchmarking kohteena olleita oppimisympäristöjen kehittämishankkeita. Kolmas syksyn julkaisu Onnistuneisiin tuloksiin kuvaa kolmen kehittämisverkoston, AMKtutka -, INTO - ja KEKO verkostojen organisointiin ja hallinnointiin liittyvää benchmarking -prosessia ja sen kehittämissuosituksia. LOPPUPÄÄTELMIÄ Verkostojen tavoitteena on ollut antaa kehitysimpulsseja ja rakennusmateriaalia ammattikorkeakoulujen kehittämiseen, vähentää yksittäisten ammattikorkeakoulujen työmäärää ja vauhdittaa ammattikorkeakoulujen kehitysprosesseja, jotka olisivat muuten saattaneet olla hitaampia. Pyrkimyksenä oli myös edistää yhteisen toimintakulttuurin ja käsitteistön luomista ammattikorkeakouluille. (Sund 2007, HAMK 2008) Muutamaa lukuun ottamatta kaikki ammattikorkeakoulut olivat edustettuina kehittämisverkoston toiminnoissa. Erityisesti pienet ammattikorkeakoulut eivät voineet panostaa henkilöstöresursseja kaikkiin kehittämisrenkaisiin. Hankkeen ydinryhmiä nimettäessä pyrittiin kuitenkin varmistamaan, että kaikki mukaan lähteneet ammattikorkeakoulut saivat edustajansa johonkin renkaaseen. T&K -satelliittirenkaassa oli varsin kattava edustus. Työelämän edustajat pääsivät harmittavan vähän osallistumaan hankkeen toimintaan. Syyksi mainittiin tavallisimmin kiireinen työtahti ja tiukentuneet resurssit. Myöskään yliopistojen edustajia ei onnistuttu sitouttamaan riittävästi hankkeeseen. Opiskelijoita oli mukana, mutta heidänkin osuutta olisi jälkikäteen arvioiden pitänyt vahvistaa. Muiden kehittämisverkostojen kanssa tehty yhteistyö oli varsin hyödyllistä esim. yhteisten julkaisujen tekemisessä ja seminaarien järjestämisessä. Kehittämisrenkaat olivat laatineet itselleen yksityiskohtaiset toimintasuunnitelmat toiminnallisine tavoitteineen, toimenpiteineen ja tulostavoitteineen.
12 Pääsääntöisesti työskentely eteni asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Joidenkin ryhmien kohdalla lähinnä ajalliset resurssiongelmat rajoittivat tavoitteiden saavuttamista. Osa ryhmistä ponnistelee vielä tämän syksyn oman teemansa edistämiseksi. Osalla on jo olemassa jatkosuunnitelmia tuleville vuosille. AMKtutkan johtoryhmässä, kehittämisrenkaissa ja satelliittiryhmässä on suhtauduttu vastuullisesti verkostossa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Ryhmien jäsenillä oli runsaasti osaamista ja halua jakaa sitä yhteiseksi hyväksi. Osa ammattikorkeakoulujen edustajista hakeutui nimenomaan siksi AMKtutkan kehittämisrenkaisiin, että omassa organisaatiossa oli käynnissä vastaava kehitystyö. Erityisesti tällöin kehittämisrenkaiden tulokset ovat koituneet kyseisen ammattikorkeakoulun hyödyksi. Myös kehittämisrenkaissa aktiivisesti työskennelleet ydinryhmien edustajat hyötyivät hankeen tuloksista. Tuloksia on levitetty AMKtutkan viestintäsuunnitelman mukaisesti lähinnä perinteisesti seminaareissa, julkaisuissa ja www.sivujen kautta sekä suusta suuhun menetelmällä. Koordinoivassa ammattikorkeakoulussa on T&K toiminnan ja opetuksen integroinnista järjestetty kaksi seminaaria, teemaan liittyviä Studia Generalia tilaisuuksia, T&K henkilöstön pedagogista koulutusta ja opettajille kehittäjäkoulutusta. Lisäksi on tuettu T&K- toiminnan integroimista opetussuunnitelmiin ja uudenlaisten oppimisympäristöjen ja menetelmien kehittämistä. Tätä toimintatapaa voi suositella kehittämisverkostoon osallistuneille.
13 LÄHTEET Auvinen, P., Grönroos, E., Hilli Y., Hirvonen E., Hyrkkänen, U., ja Mäntylä, R. 2008. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen. Teoksessa: Jaroma, A. (toim.) Virtaa verkostosta. Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää, AMKtutka, kehittämisverkosto yhteisellä asialla. Mikkelin ammattikorkeakoulu, A Tutkimuksia ja raportteja 36, 115 139. HAMK. 2008. Valtakunnallisten AMK -verkostohankkeiden vaikuttavuusselvitys. Tampere: Domus Print. Jaroma, A., Väätämöinen, R. ja Tarhonen, T. 2008. T&K -toiminnan ja opetuksen rajapinnoilla kysely ammattikorkeakoulun johdolle. Teoksessa: Kotila, H., Mutanen, A. ja Kakkonen, M- L. (toim.). 2008 Opetuksen ja tutkimuksen kiasma. Helsinki: Edita Prima Oy, 36 52. Kallioinen, O., Raij, K. ja Jaroma, A. 2008. Pohdintaa ammattikorkeakoulujen T&K toiminnan luonteesta. Teoksessa: Jaroma, A. (toim.) Virtaa verkostosta. Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää, AMKtutka, kehittämisverkosto yhteisellä asialla. Mikkelin ammattikorkeakoulu, A Tutkimuksia ja raportteja 36, 31 41. Nykänen, M., Kuisma, P., Kuokkanen, L., Melin, P., ja Pekkinen, S. 2008. Opetustoiminnan sisäiset toimintamallit. Teoksessa: Jaroma, A. (toim.) Virtaa verkostosta. Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää, AMKtutka, kehittämisverkosto yhteisellä asialla. Mikkelin ammattikorkeakoulu, A Tutkimuksia ja raportteja 36, 115 163. Rauhala, P. 2007. Ammattikorkeakoulujen T&K -päivien päätössanat 25.1.2007. Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeenlinna. Satakunnan ammattikorkeakoulu. 2004. Ammattikorkeakoulujen t&k-verkosto, Loppuraportti. Sund, A-M. 2007. Verkostohankkeet ammattikorkeakoulujen kehittämisen välineenä. Teoksessa: Opetusministeriö.2007. Ammattikorkeakoulujen verkostohankkeet. Opetusministeriön julkaisuja 2007:1. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Toikka, M. 2008.Tutkimus- ja kehittämistoiminnan laadun varmistus ja eettinen perusta.teoksessa: Jaroma, A. (toim.) Virtaa verkostosta. Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulun tehtävää, AMKtutka, kehittämisverkosto yhteisellä asialla. Mikkelin ammattikorkeakoulu, A Tutkimuksia ja raportteja 36, 141 163.
14 LIITE 1 1(1) JOHTORYHMÄ 1.8.2008 31.12.2009 Rehtori TapioVarmola, puheenjohtaja, SeAMK, 17.8..2009 asti. Rehtori Eeva-Liisa Antikainen, varapuheenjohtaja, HUMAK, puheenjohtaja 17.8.2009 lähtien. Erityisasiantuntija Airi Jaro, OAJ, 23.3.2008 asti. Opetusneuvos Anja Arstila-Paasilinna, OPM, 30.4.2009 asti. Rehtori Erkki Karppanen, MAMK 31.12.2008 asti. Erityisasiantuntija Hannele Louhelainen, OAJ. 1.8.2008 lähtien. Vararehtori Iselin Krogerus-Therman, Arcada. Rehtori Ragnar Lundqvist, KyAMK. Vararehtori Matti Lähdeniemi, SAMK. Vararehtori Heikki Malinen, MAMK, 1.1.2009 lähtien. Koulutuspoliittinen vastaava, Mikko Majander, SAMOK ry, 31.12.2007 asti. Hallituksen jäsen, Milla Suomalainen, SAMOK ry, 1.1.2009 lähtien. Asiantuntija Tarja Tuominen, EK. Ylitarkastaja Marjukka Vallimies-Patomäki, STM. Koulutuspoliittinen vastaava, Nina Viitanen, SAMOK ry, 31.12.2008 asti. Johtoryhmän tehtävänä on: - toimia hankkeen tukena - tarjota jäsenille mahdollisuus vaikuttaa hankkeen toimintaan - tuoda hankkeen toteutukseen laajaa osaamista - toimia linkkinä sidosryhmiin ja levittää hankkeessa tuotettua tietoa omalla toiminta-alueellaan - valvoa hankkeen toteuttamista, sisältöä ja rahoitusta - käsitellä raportit sekä toteuttamissuunnitelman, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman muutokset
15 LIITE 2 1(2) KEHITTÄMISRENKAIDEN JA TYÖRYHMIEN YDINRYHMIEN JÄSENET 1.8.2008 31.12.2009 T&K- työ kehittämisrengas/arenen T&K -ryhmä Tapio Varmola, puheenjohtaja, SeAMK, 30.4.2009 asti. Jussi Halttunen, puheenjohtaja, JAMK, 1.5,2009 lähtien. Eeva-Liisa Antikainen, HUMAK. Erkki Karppanen, MAMK, 31,12,2009 asti. Riitta Käyhkö, KTAMK. Ragnar Lundqvist, KyAMK. Timo Luopajärvi, ARENE ry. Matti Lähdeniemi, SAMK. Anneli Jaroma, sihteeri, AMKtutka/MAMK. Yhteiset toimintamallit -työryhmä Matti Lähdeniemi, puheenjohtaja, SAMK. Jussi Halttunen, JAMK. Anneli Jaroma, AMKtutka/MAMK. Lars Lundsten, Arcada. Lea Ryynänen-Karjalainen, Metropolia AMK. Vesa Saarikoski, PKAMK. Keijo Tikka, MAMK, 30.5.2009 asti. Lauri Tuomi, Haaga-Helia AMK. Living Lab -työryhmä Lauri Tuomi, Haaga-Helia AMK. Riitta Alajärvi-Kauppi, KTAMK. Esa Ala-Uotila, PIRAMK. Hannu Haapala, SeAMK. Petteri Ikonen, Laurea AMK. Irene Isohanni, Oamk. Kimmo Kainulainen, MAMK. Mirja Kälviäinen, PKAMK. Lars Lundsten, Arcada. Tiina Martelius-Louniala, JAMK. Anneli Jaroma, sihteeri, AMKtutka/MAMK. T&K työn ja opetuksen integrointi kehittämisrengas Tuija Toivola, puheenjohtaja, Haaga-Helia, AMK. Pauliina Nurkka, Laurea. Anu Sipilä, Haaga-Helia AMK. Sirpa Lassila, Haaga-Helia AMK. Merja Drake, Haaga-Helia AMK. Eija Grönroos, Metropolia. 2(2)
16 T&K-työn laadun varmistaminen ja eettinen perusta Marjo-Riitta Järvinen, puheenjohtaja, LAMK, 1.1.2009 lähtien. Anneli Jaroma, AMKtutka/MAMK. Riitta Hakulinen, HAMK. Hanna Hauta-aho, DIAK. Pekka Rantanen, Haaga-Helia AMK. Mirja Toikka, puheenjohtaja, KyAMK, 31.12.2008 asti. Pekka Turkki, MAMK. Anna-Maria Vilkuna, Metropolia AMK. Kansainvälinen hanketoiminta Perttu Heino, puheenjohtaja, Tampereen AMK. Health Innovations Hanna-Greta Puurtinen, puheenjohtaja, PIRAMK. Information Society Services Juhani Talvela, puheenjohtaja, KyAMK. Sustainable life Harri Kostilainen, puheenjohtaja, DIAK.
17 LIITE 3 1(1) AMMATTIKORKEAKOULUJEN T&K-VASTUUHENKILÖT = T&K SATELLIITTIRYHMÄ 1.8.2008 31.12.2009 Esa Ala-Uotila Hanna Björkman Susanna Korhonen Birgitta Forsström Hannu Haapala Matti Hakala Perttu Heino Risto Honkonen Hannu Ikonen Petteri Ikonen Irene Isohanni Sakari Kainulainen Terttu Kauranen Kari Kokkonen Lars Lundsten Heikki Malinen Kirsti Melin Mika Määttä Lasse Neuvonen Keijo Nivala Eero Pekkarinen Ari Putkonen Riitta Rissanen Pauli Seppänen Antti Soini Jouko Tiirola Sirpa Teräväinen Pasi Tulkki Lauri Tuomi Ilkka Väänänen PIRAMK Metropolia AMK 30.9.2009 asti. Metropolia AMK 1.10.2009 lähtien. Yrkeshögskolan Novia SeAMK HAMK TAMK Poliisi AMK JAMK Laurea AMK Oamk DIAK Saimaan AMK KyAMK 30.6.2009 asti. Arcada MAMK Vaasan AMK KAJAK PKAMK KPAMK KTAMK Turun AMK Savonia AMK, 1.9.2009 lähtien. Savonia AMK 30.8.2009 asti. SAMK RAMK HUMAK KyAMK 1.8.2009 lähtien. Haaga-Helia AMK LAMK
Ammattikorkeakoulujen T&K&I toiminta käsitteellisenä ilmiönä
MITEN MOODI 2 TIETOA TUOTETAAN AMMATTIKORKEAKOU- LUJEN T&K&I-TOIMINNASSA? Outi Kallioinen 19 Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella ammattikorkeakoulujen tutkimusja kehitystyön sekä innovaatiotoiminnan tuloksia uuden osaamisen ja tiedon tuottamisessa moodi 2 periaatteiden näkökulmasta (ks. Gibbons, Limoges, Nowotny, Schwartzman, Scott & Trow 1994; Nowotny, Scott & Gibbons 2001; Scott 2005). Erityinen painopiste on siinä, miten ammattikorkeakoulujen tuottamissa tutkimustulosten kuvauksissa näkyy tieteenalojen rajapintojen ylittäminen (transdisiplinaarisuus) uuden osaamisen ja innovaatioiden tuottamiseksi. Transdisiplinaarisuuden periaatteen myötä avautuvat useimmissa tapauksissa myös moodi 2 tiedon tuotannon muut periaatteet näkyviksi. Tutkimus täyttää laadullisen tutkimuksen tunnuspiirteet. Teoreettinen tarkastelu painottuu moodi 2 tietoon liittyviin tieteellisiin julkaisuihin. Empiirisenä aineistona käytetään ammattikorkeakoulujen tuottamia tutkimustulosten kuvauksia (53 hankekuvausta) ARENEn Ammattikorkeakoulujen tutkimus ja kehittämistyö II julkaisussa (2008). Aineisto on analysoitu sisällönanalyyttisesti. Taulukoissa 1 ja 2 esitetään aineiston analyysin tuloksena kaksi erilaista ammattikorkeakoulujen T&K -hanketta, joissa molemmissa moodi 2 tiedon tuotannon kaikki viisi periaatetta ovat tunnistettavissa. Moodi 2 tiedon jäsennyksen avulla voidaan ohjata ammattikorkeakoulujen toimijoita T&Kprosessien suunnittelussa kohti vahvemmin osallistavia, dynaamisia ja luovia uuden osaamisen tuottamisen foorumeita, joissa erityisesti transdisiplinaarisuudella voidaan löytää jotain aivan uutta sellaista, mikä ei ole johdettavissa perinteisiin tieteenaloihin. Transdisiplinaarisuus tieteen raja-aitoja ylittävänä osallistumisena ei juuri näkynyt näissä ammattikorkeakoulujen hankekuvauksissa, mikä saattaa selittyä hankekuvausten suppeudella. Moodi 2 tiedon tuotannossa on tilaa osaamisen tuottamisen yhteiselle omistajuudelle, uusille oivalluksille, intuitiolle sekä muuntuville ja uusille ongelmille, jotka luovasti muuntavat käynnistyneitä verkostomaisia prosesseja. Kuvaukset ovat hyvin tiivistettyjä, joten laajemmissa tuloksia esittelevissä raporteissa saattaisi yhteyksiä moodi 2 tiedon tuotantoon löytyä enemmänkin. Tutkimuksessa tuotettu laadullinen tieto ei luonteensa mukaisesti luo mahdollisuuksia tehdä laajoja yleistyksiä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön tulosten yhteydestä moodi 2 tiedon tuotantoon. Artikkeli on käynyt läpi referee -käytännön.