AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA TIMO LUOPAJÄRVI

Transkriptio

1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA KEHITYSNÄKÖKULMAT AIPA-PÄIVÄT PÄIVÄT 2010, KAJAANI TIMO LUOPAJÄRVI

2 SISÄLLÖT 1. Ammattikorkeakoulutuksen visio 2. Rakenteellinen kehittäminen 3. Aikuiskoulutuksen nykytilanne 4. Aikuiskoulutukseni k k kehittämishaasteet i h t t AKKU-esitysten pääviestit Elinikäisen oppimisen neuvoston linjaukset ARENEn ja STTK:n yhteiset linjaukset ARENEn elinikäisen oppimisen työryhmä

3 1.Visio suomalaisesta ammattikorkeakoulutuksesta Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja tunnustettu ammattikorkeakoulutus, k k jokamahdollistaa alueiden sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin i i kehittymisen i Ammattikorkeakouluilla on vahva rooli työelämälähtöisen uuden tiedon tuottajana ja soveltajana sekä kaupallistamisen ja yrittäjyyden edistäjänä Ammattikorkeakoulu on arvostettu opiskelu- ja työpaikka

4 2.Rakenteellinen kehittäminen 1. Opetusministeri Virkkusen esitys : Yliopistoja 16 (tavoite 15 v. 2020), amkeja 25 (tavoite 18) Yliopistoissai i väh kk kokopäiväopiskelijaa äiä iklij (alle Hanken, Sibis, KuvA, Teak, rajan tuntumassa VY, LY ja LTY) Amkeissa väh kokopäiväopiskelijaa (alle ARCADA, Saimaa, HUMAK, KAJAK, KTamk, rajan tuntumassa Diak, KPamk, RAMK, PKamk, VAMK, Novia) Yliopistojen läpäisy (7v) 56% ja amkien (5v) 60%, alakohtaisesti ja korkeakoulukohtaisesti vielä selvästi heikompia läpäisyasteita Julkisen sektorin panostus yliopistoille 1,7 Mrd /v, ammattikorkeakouluille 0,9 Mrd /v

5 Rakenteellinen kehittäminen (Virkkunen)(2) Painopiste siirrettävä rakenteista koulutuksen ja tutkimuksen laadun kehittämiseen Kilpailukyvyn vahvistaminen haaste Euroopassa Osaavan työvoiman riittävyys keskeinen menestystekijä Korkeakoulutuksen kv:n vahvistaminen Jo tehdyt rakenteellisen kehittämisen toimet eivät riittäviä Tiivistämistä jatkettava Läpäisyn nosto 75%:iin ja tutkintojen suoritus normiajassa säästäisi voimavaroja laadun vahvistamiseen M Pienissä yksiköissä vetovoimaongelmat yleisiä, tutkimuksen huippuyksiköt keskittyvät muutamaan yliopistoon

6 ARENEn kanta rakenteelliseen kehittämiseen Kehittämisessä koko korkeakoulujärjestelmää tulee tarkastella sekä alakohtaisesti että alueellisesti Palvelujen saatavuus tulee turvata tasavertaisesti koko maassa Jokaisessa maakunnassa oltava toimivat ja kilpailukykyiset korkeakoulujen k k toiminnot i t Duaalisuus ja omaleimaisuus näkyy tutkintojen tavoitteissa ja sisällöissä Alueilla, joilla pienehköjä amk:ja ja yo:ja tulee mahdollistaa uudentyyppisten korkeakoulujen syntyminen vahvempia liittoumia muodostamalla Yliopistokeskuksia tulee kehittää yhdessä alueen amkien kanssa hallinnollisesti yhtenäisiksi korkeakouluiksi

7 OKM:n jatkotoimet ammattikorkeakoulujen osalta Opetusministeri asetti selvityshenkilöt (Hannele Salminen, Kuntaliitto, Pekka Ylä-Anttila, ETLA) laatimaan amkien taloudellista ja hallinnollista asemaa ja sen uudistamista koskeva selvitys Määräaika Ehdotukset: - Ammattikorkeakoulujen työelämäyhteyksien ja aluevaikuttavuuden lisäämiseksi - Miten rahoitusmalli vaikuttaa koulutuksen laatuun Selvityksessä huomioitava korkeakoululaitoksen sisäinen sekä muun innovaatiojärjestelmän yhteistyö ja työnjako resurssien tehokkaan käytön takaamiseksi ja amkien aluevaikuttamisen vahvistamiseksi. Osana selvitystä tulee tehdä tarvittavasta lainsäädännön uudistamisesta ja muista toimenpiteistä.

8 3. Aikuiskoulutuksen nykytilanne Osallistuminen i runsasta, jakauma epätasainen, kasvu tasaantunut t t OKM:n aikuiskoulutusmenot 870 M, josta amkien osuus < 10%! TEM:iltä työvoimapoliittiseen koulutukseen 260 M (amkien osuus???) AKKU-aikaansaannoksia: - Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulutetuille (2009 yht. 300 paikkaa, paikkaa) - Osuuvuuden parantaminen ohjaus- ja neuvontapalveluita parantamalla (ESR-hanke, OKM:n ja TEM:n yhteistyö) - Työttömien mahdollisuuksien parantaminen omaehtoiseen opiskeluun työttömyysetuudella v alusta alkaen - Aluehallinnon uudistus/aikuiskoulutus (ELYjen rooli aikuiskoulutuksessa) - Elinikäisen oppimisen neuvosto

9 AKKU-ehdotusten pääviestit Kysyntälähtöisyyttä ja työelämäyhteistyötä lisätään Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista laajennetaan T&E-hallinnon rooli vahvistuu työvoiman osaamisen edustäjänä Osaamisen tunnustamisella joustoa ja tehoa Aliedustettujen ryhmien osallistumista kannustetaan Korkeakoulujen täydennyskoulutukseen uusia muotoja Maahanmuuttajat töihin koulutuksen avulla Ministeriöyhteistyö tiiviiksi ja ELY:t vahvoiksi alueellisiksi toimijoiksi Aikuiskoulutusetuuksiin riittävä taso ja selkeä järjestelmä Osuvuutta ja laatua aikuisopiskeluun neuvonta- ja ohjauspalveluilla

10 Elinikäisen oppimisen neuvosto Suomi tarvitsee elinikäisen ikäi oppimisen i strategian Työurien pidentäminen edellyttää aikuiskoulutuksen tuntuvaa vahvistamista (korkeakoulun perustutkinnon jälkeinen koulutus) Oppimisen kynnyksen madaltaminen (ohjaus, AHOt, työpaikalla tapahtuva oppiminen) Yksilölliset koulutuspolut (palveluiden tulee kattaa koko elämänkaari) Työpaikoille oppimista ja ammatillista kehittymistä tukeva työkulttuuri Mamujen koulutukseen käytännön toimia ja rahoitusta kokeilujen ja työryhmien sijaan Opetushenkilöstön tö osaamisen kehittäminen i on elinikäisen ikäi oppimisen i peruspilareita

11 ARENE-STTK-yhteistyö: Ammattikorkeakoulut ja taantuma Muuntokoulutus t opistotutkinnon tkinnon suorittaneille Avoimen amk-opintojen kohdentaminen ja ryhmittäminen Kesäaikaisen i opiskelun toteuttaminen t tt Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyyksien tunnistaminen Kesätyöpaikkojen mahdollistaminen Räätälöidyt valmennusohjelmat asiakasorganisaatioille Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestäminen (yhteistyö ELYjen kanssa) Joustavat outplacement palvelut yrityksille Opettajankoulutus uravaihtoehtona

12 Jatkotoimet (ARENE-STTK) Yhteistyöverkostot (ennakoinnin parempi hyödyntäminen, valmistuvien työllistämiskeinot, jalkautuminen sopeuttamistoimia suunnitteleviin ii yrityksiin) ii Uudet joustavat, työelämän tarpeista lähtevät koulutusmallit (ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen yhteistyö, työvoimapoliittinen koulutus korkeakoulutetuille, alumnitoiminnan tehostaminen) eosa e) Valtakunnalliset kehittämistoimet (resurssit, ESR-hankkeiden kohdentaminen, työttömien mahdollisuus osallistua koulutukseen, substanssiministeriöiden ja OKM:n vahva yhteistyö ja koordinointi) Alueen aikuiskoulutusorganisaatioiden yhteistyön vahvistaminen kaikin tavoin

13 ARENEn elinikäisen oppimisen työryhmä Elinikäisen oppimisen työryhmä asetettiin vuosikokouksessa Markku Lahtinen pj., Harri Mikkonen (Pkamk), Eeva-Liisa Antikainen (HUMAK), Jouni Niskanen (SeAMK), Esa Rahiala (SAMK), Pirjo Hakala (Diak), Tuulikki Similä-Lehtinen (HAMK) Ryhmä tapaa valtiosihteeri Heljä Misukan (aiheita: AKKU-tilanne, OKM:n aikuiskoulutuksen organisointi, oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittäminen, aikuiskoulutuksen rahoitus) hit Ryhmän työsuunnitelmaa tarkennetaan tämän tapaamisen jälkeen

14